Päivän Byrokraatin kansalaisaloite Suomen työmarkkinoiden uudistamiseksi

[Veturinainen]

Tässäpä aloite, joka kannattaa oikeasti käydä allekirjoittamassa.

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2785

Aloitteen sisältö
1) Työehtosopimusten yleissitovuutta koskevat määräykset poistetaan työsopimuslain 2 luvun 7 §:stä ja muualta laista.

Ehdotus lakkauttaa työehtosopimusten yleissitovuuden.

2) Irtisanomisperusteita ja takaisinottamista koskevat säännökset poistetaan työsopimuslaista

Ehdotuksessa poistetaan työsopimuslain 7 luvun 1-3 §:ien säännökset irtisanomisperusteista sekä 6 luvun 6 §:n säännökset työntekijän takaisinottamisesta. Uudistuksen jälkeen työsuhteen voi päättää irtisanomisaikojen puitteissa mistä tahansa syystä. Ehdotus ei heikennä lain tai työsopimuksen mukaisia irtisanomisaikoja eikä rajoita osapuolten sopimusvapautta sopia työsopimuksessa tai työehtosopimuksessa tätä tiukemmista irtisanomisperusteista.

3) Perustilimalli otetaan käyttöön sosiaaliturvassa

Perustilimallin käyttöönottoa ovat aiemmin ehdottaneet muun muassa kansanedustaja Elina Lepomäki (kok) ja Ajatuspaja Libera. Perustili otetaan Päivän Byrokraatin aloitteessa käyttöön keskeisiltä osin näiden esittämässä muodossa. Aloitteen kuvaus on esitetty tarkemmin perustelut-kohdassa.

Perustelut
Tämän kansalaisaloitteen tekijä, Päivän Byrokraatti -julkaisu toimii eri sosiaalisen median kanavissa ja on Suomen seuratuimpia ja keskustelluimpia poliittis-yhteiskunnallisia blogeja. Päivän Byrokraatti edustaa aatesuuntana klassista liberalismia ja puolustaa siihen kuuluvia arvoja kuten sanan- ja mielipiteenvapautta, muita yksilönvapauksia, tasa-arvoa ja vapaata markkinatalousyhteiskuntaa. Sivusto jakaa säännöllisen epäsäännöllisesti nimeään kantavaa Päivän Byrokraatti -palkintoa ja ottaa jakamissaan palkinnoissa kantaa erilaisiin ajankohtaisiin poliittisiin ja yhteiskunnallisiin puheenaiheisiin.

Myös tähän kansalaisaloitteeseen liittyen Päivän Byrokraatti on jakanut palkinnon, jonka voi lukea Päivän Byrokraatin kotisivuilla (linkki 1: Päivän Byrokraatin aloite Suomen työmarkkinoiden uudistamiseksi) tai Facebookissa (linkki 2: FB Päivän Byrokraatti)

Päivän Byrokraatin aloitteen keskeiset tavoitteet ovat:
- työttömien työnhakijoiden työllistymismahdollisuuksien parantaminen;
- perustuslain turvaaman sopimusvapauden toteuttaminen työsuhteissa;
- palveluiden hintatason ja elinkustannusten alentaminen;
- sosiaaliturvan kustannusten alentaminen sen tasoon puuttumatta;
- erityisesti pienten työnantajien työllistämiskynnyksen pienentäminen;
- ansiotuloverotuksen keventäminen; ja
- Suomen kilpailukyvyn parantaminen ohi keskeisten verrokkimaiden.

1) Työehtosopimusten yleissitovuutta koskevat määräykset poistetaan työsopimuslain 2 luvun 7 §:stä ja muualta laista.

Ehdotus lakkauttaa työehtosopimusten yleissitovuuden.

Ehdotuksella edesautetaan työpaikkojen syntymistä matalan tuottavuuden aloille ja turvataan työsuhteen osapuolille, työnantajalle ja työntekijälle kuuluva sopimusvapaus sallimalla näiden sopia työsuhteen ehdoista keskenään tulematta pakotetuksi kolmansien osapuolten määräämiin ehtoihin. Ehdotus ei muutoin vaikuta esimerkiksi ay-liikkeen asemaan eikä esimerkiksi estä työntekijöitä järjestäytymästä haluamallaan tavalla. Työehtosopimukset säilyisivät myös voimassa niihin liittyneiden työnantajien osalta.

Niin sanottujen matalapalkkatöiden syntyminen on erityisesti yhteiskunnan vähäosaisimpien intressissä, (i) koska niiden myötä palveluiden yleinen hintataso laskee ja mahdollistaa kohtuullisen elintason saavuttamisen yhä useammille, ja (ii) koska markkinoille syntyy sellaisia uusia työpaikkoja, joita yleissitovien työehtosopimusten tosiasiallisesti asettama minimipalkka ei mahdollista. Näiden työpaikkojen kautta syntyy myös esimerkiksi puutteellisen ammatti- ja kielitaidon omaaville ihmisille kanava työmarkkinoille, ja mahdollisuus hankkia työkokemusta, joka myöhemmin mahdollistaa siirtymisen paremmin palkattuihin tehtäviin.


2) Irtisanomisperusteita ja takaisinottamista koskevat säännökset poistetaan työsopimuslaista

Ehdotuksessa poistetaan työsopimuslain 7 luvun 1-3 §:ien säännökset irtisanomisperusteista sekä 6 luvun 6 §:n säännökset työntekijän takaisinottamisesta. Uudistuksen jälkeen työsuhteen voi päättää irtisanomisaikojen puitteissa mistä tahansa syystä. Ehdotus ei heikennä lain tai työsopimuksen mukaisia irtisanomisaikoja eikä rajoita osapuolten sopimusvapautta sopia työsopimuksessa tai työehtosopimuksessa tätä tiukemmista irtisanomisperusteista.

Ehdotuksella pyritään parantamaan erityisesti työttömien työnhakijoiden asemaa ja kasvattamaan tarjolla olevien työpaikkojen määrää alentamalla työn tarjoamisen kynnystä.

Ehdotus parantaa työnantajan näkökulmasta työllistämiskustannusten ennustettavuutta ja poistaa oikeudellisen riskin esimerkiksi siinä tapauksessa, että työntekijä joudutaan irtisanomaan hänen työskentelytapaansa liittyvistä syistä. Työllistämiseen liittyvien riskien pienentäminen alentaa erityisesti pienillä yrityksillä rekrytointikynnystä ja lisää siten tarjolla olevan työn määrää.

Näennäisesti työntekijän asemaa heikentävä ehdotus toimii kuitenkin tosiasiallisesti erityisesti työttömien työnhakijoiden eduksi vähentämällä työttömyyttä, mutta myös jo tällä hetkellä työssä olevien hyväksi helpottamalla uudelleen työllistymistä aiemman työsuhteen päätyttyä. Syntyvät uudet työpaikat helpottavat myös urakiertoa ja siirtymistä parempiin tehtäviin.

Lisääntynyt työllisyys alentaa myös sosiaaliturvan järjestämisestä aiheutuvia kustannuksia ja mahdollistaa ansiotuloverotukseen tehtävät kevennykset. Tällä on merkittävä kannustinvaikutus kaikissa tuloluokissa ja myös parantava vaikutus Suomen työmarkkinoiden haluttavuuteen suhteessa kilpaileviin maihin. Lisäksi se parantaa itsessään kaikkien työssäkäyvien nettotuloa.


3) Perustilimalli otetaan käyttöön sosiaaliturvassa

Perustilimallin käyttöönottoa ovat aiemmin ehdottaneet muun muassa kansanedustaja Elina Lepomäki (kok) ja Ajatuspaja Libera. Perustili otetaan Päivän Byrokraatin aloitteessa käyttöön keskeisiltä osin näiden esittämässä muodossa.

Perustilin idea on turvaverkkoa vaarantamatta luoda terveitä kannustimia sosiaaliturvan käyttämättä jättämiseen, mikäli sosiaaliturvalle ei ole todellista tarvetta. Perustili koskee kuitenkin vain työkykyisiä ja -ikäisiä kansalaisia, eikä puutu pysyvästi työkyvyttömille, toimintarajoitteisille tai holhouksen alaisille maksettaviin etuuksiin. Perustili alkaa henkilön täyttäessä 18 vuotta ja vapautuu henkilön täyttäessä 65 vuotta.

Perustililtä nostettava perustuki vastaa kooltaan nykyisiä minimietuuksia. Se korvaa perusmuodossaan seuraavat tukimuodot: opintorahan, työttömän peruspäivärahan ja työmarkkinatuen. Se voi korvata myös muita syyperusteisia etuuksia, kuten vanhemmuuteen ja kodinhoitoon liittyviä tukia. Perustililtä nostettava tulo on ensisijaisesti rinnastettava pitkäaikaistyöttömien nykyisin käytössä olevaan työmarkkinatukeen eikä niinkään toimeentulotukeen. Lepomäen ja Ajatuspaja Liberan ehdotuksesta poiketen Päivän Byrokraatti ehdottaa myös toimeentulotuen ja asumistuen lakkauttamista ja korvaamista perustilimallilla.

Eräänlainen perustilin variantti on jo käytössä Singaporessa terveyspalveluihin liittyvän sosiaaliturvan osalta ja sillä on kyetty alentamaan kattamansa sosiaaliturvan kustannuksia 9 prosentilla ilman, että kansalaiset ovat kokeneet sosiaaliturvan heikentyneen, tai sen on koettu jopa parantuneen.

Perustili on viime kädessä lainapohjainen sosiaaliturva, jossa pidetään saldokirjaa elinkaaren aikana maksetuista maksuista ja vastaanotetuista etuuksista. Tilille ohjataan automaattisesti tietty osa henkilön ansiotuloista, mutta vuotuiseen siirtoylärajaan asti henkilö voi halutessaan siirtää tilille myös suuremman summan.

Tilin laskennallisen alkupääoman määrällä ei ole mallissa merkitystä, ja Lepomäen ja Ajatuspaja Liberan ehdotuksesta poiketen laskennallinen alkupääoma voi yksinkertaisuuden vuoksi olla myös nolla. Kun tilille kertyy varoja, alkupääoman ylittävää saldoa pidetään niin sanottuina vapaina varoina, jotka ovat aidosti henkilön omaa varallisuutta.

Tililtä henkilölle maksettavat etuudet pienentävät tilin saldoa. Tilin varat eivät sen lainaluonteisuudesta huolimatta voi koskaan loppua kesken, vaan negatiivisesta saldosta huolimatta tililtä on aina nostettavissa kuukausittaista enimmäismäärää vastaava määrä esimerkiksi työttömyyskorvausta vastaavana turvana. Kuitenkin myös silloin kun tilin saldo on negatiivinen, siirretään kaikista henkilön mahdollisista työtuloista automaattisesti tietty summa takaisin perustilille.

Mikäli tilillä on vapaita varoja, voi henkilö koska tahansa nostaa ne, eikä vapaiden varojen puitteissa tapahtuvalle kuukausittaiselle nostolle ole ylärajaa. Varoista maksetaan nostettaessa tulovero. Vapailla varoilla voi myös ostaa kotitalouspalveluita verovapaasti jäljempänä kuvatuin tavoin.

Henkilö tekee päätöksen tilin käytöstä itse, eikä nosto-oikeus ole myöskään millään tapaa sidoksissa samanaikaisiin työansioihin. Perustiliä voi siis käyttää myös muutosturvana ja osittaisena elatuksena esimerkiksi väliaikaisen osa-aikatyön tai osa-aikaisen lomautuksen ohella. Vastaavasti, esimerkiksi pätkätöiden vastaanottaminen ei aiheuta etuuksien pienenemistä tai niiden takaisinmaksuvelvollisuutta, vaan kaikki tehty työ ja kaikki saatu ansiotulo aidosti parantavat henkilön elintasoa.

Henkilön intressissä on aina kartuttaa perustilin saldoa, koska tilillä oleva (alkupääoman määrän ylittävä) pääoma on henkilön omaa varallisuutta.

Perustiliä voi kerryttää maksattamalla tilille ansiotyöstä kertyvää työtuloa tai yrittäjätuloa vuosittaisen siirtoylärajan puitteissa. Perustilille ohjataan automaattisesti esimerkiksi 10 prosenttia bruttomääräisestä ansiotulosta ennen lakisääteisiä työnantajamaksuja, kuitenkin enintään vuotuisen siirtoylärajan verran. Siirtoyläraja voi aiempien ehdotusten mukaisesti olla esimerkiksi 50 000 euroa.

Myös työnantajan lakisääteiset työnantajamaksut ohjataan työntekijän perustilille, ellei lainsäädäntöä päätetä muuttaa samalla siten, että työnantajan suorittamien maksujen sijasta tiliä kartuttaa yksin työntekijä. (Lakisääteisten työnantajamaksujen poistamisen yhteydessä tulisi palkkoja lakisääteisesti korottaa poistuvaa työnantajamaksua vastaavalla määrällä.)

Perustilille kerrytetty pääoma kuuluu henkilölle itselleen ja hän voi käyttää perustilin vapaita varoja, eli tilin alkupääoman ylittävää määrää, joustavasti elinkaaren eri vaiheissa.

Erittäin merkittävänä kannustimen perustilin ja sosiaaliturvan vastuulliseen käyttöön muodostaisi se seikka, että perustilin vapaat varat saa sääntöjen puitteissa sijoittaa haluamiinsa sijoituksiin tai vakuutuksiin ennen tuloveron maksamista. Syntyvä tuotto kuuluu henkilölle itselleen ja kertyy perustilille, kasvattaen tilin vapaiden varojen saldoa. Tuloveroa suoritetaan vasta siinä vaiheessa, kun varoja nostetaan perustililtä yksilön muuhun käyttöön.

Mallissa perustilin vapaita varoja sallitaan käytettävän verovapaasti myös kotitalousvähennyksen piirissä olevien palveluiden ostamiseen, mikä olisi omiaan pienentämään ns. verokiilaa ja lisäämään työllisyyttä kotitalousvähennyksen piirissä olevien palveluiden alalla.

Mikäli tilin pääoma on positiivinen henkilön täyttäessä 65 vuotta, henkilö saa perustilin vapaita varoja vastaavan summan itselleen. Negatiivinen saldo annetaan puolestaan anteeksi. Perustilin vapaat varat kuuluvat myös henkilön perittävään omaisuuteen.

Perustili mahdollistaa nykyistä joustavammin taloudellisen suunnittelun eri elämäntilanteissa ja byrokraattisesti määräytyvän työttömyysturvan sijasta tuen nostamisen silloin kun henkilö sitä itse kokee tarvitsevansa. Tarveharkintaa siirrettäisiin siten nykyistä enemmän ihmiselle itselleen, ja holhous alkaa vasta sitten kun henkilö on osoittanut sitä tarvitsevansa.

Yksi keskeinen tapa, jolla perustili korvaa kannustinloukkuja kaikissa tuloluokissa on se, että sillä voidaan korvata ansiosidonnainen työttömyysturva. Moni valuu pitkäaikaistyöttömyyteen nykyisessä järjestelmässä juuri siksi, että ansiosidonnaisella olevan työttömän ei ole etuuksien menettämisen vuoksi kannattavaa ottaa vastaan esimerkiksi alempipalkkaista pätkätyötä. Päivän Byrokraatin ehdottamassa perustilimallissa tätä ongelmaa ei ole, vaan työn vastaanottaminen kannattaa aina.

On lisäksi huomattava, että merkittävä osa nykyisistä tulonsiirroista tapahtuu henkilön elinkaaren sisällä eikä eri henkilöiden elinkaarien välillä. Osa tämän turhan rahansiirtelyn aiheuttamasta byrokratiasta ja harkinnanvaraisista päätöksistä jää perustilin myötä pois. Sen seurauksena myös sosiaaliturvan järjestämisestä aiheutuvat hallinnolliset kustannukset alennevat huomattavasti.

Perustilin mallia kansanedustaja Lepomäen ja Ajatuspaja Liberan ehdottaman mukaisena on tarkemmin kuvattu osoitteessa (linkki 3: Perustilin malli)

[Peltipaita]

Ehdotuksessa poistetaan työsopimuslain 7 luvun 1-3 §:ien säännökset irtisanomisperusteista sekä 6 luvun 6 §:n säännökset työntekijän takaisinottamisesta. Uudistuksen jälkeen työsuhteen voi päättää irtisanomisaikojen puitteissa mistä tahansa syystä. Ehdotus ei heikennä lain tai työsopimuksen mukaisia irtisanomisaikoja eikä rajoita osapuolten sopimusvapautta sopia työsopimuksessa tai työehtosopimuksessa tätä tiukemmista irtisanomisperusteista.

Ehdotuksella pyritään parantamaan erityisesti työttömien työnhakijoiden asemaa ja kasvattamaan tarjolla olevien työpaikkojen määrää alentamalla työn tarjoamisen kynnystä.

Työn tarjoamisen kynnys alentuu kun työntekijän voi irtisanoa mistä tahansa syystä. No juu. Esimerkki: Työntekijä firmassa pakkaa laatikoita. Työnantaja haluaa irtisanoa työntekijän ilman aiempia kommervenkkejä. Työnantajalle jää edelleen tarve että laatikoita pakataan. No nyt on työttömällä työnhakijalla mahdollisuus päästä pakkaamaan laatikoita. Ilman edellistä irtisanomista ei olisi ollut. Mahtavaa. Tulee paljon työpaikkoja kunhan jaetaan paljon lopputilejä. Suomi vaurastuu.

[Veturinainen]

Ehdotuksessa poistetaan työsopimuslain 7 luvun 1-3 §:ien säännökset irtisanomisperusteista sekä 6 luvun 6 §:n säännökset työntekijän takaisinottamisesta. Uudistuksen jälkeen työsuhteen voi päättää irtisanomisaikojen puitteissa mistä tahansa syystä. Ehdotus ei heikennä lain tai työsopimuksen mukaisia irtisanomisaikoja eikä rajoita osapuolten sopimusvapautta sopia työsopimuksessa tai työehtosopimuksessa tätä tiukemmista irtisanomisperusteista.

Ehdotuksella pyritään parantamaan erityisesti työttömien työnhakijoiden asemaa ja kasvattamaan tarjolla olevien työpaikkojen määrää alentamalla työn tarjoamisen kynnystä.

Työn tarjoamisen kynnys alentuu kun työntekijän voi irtisanoa mistä tahansa syystä. No juu. Esimerkki: Työntekijä firmassa pakkaa laatikoita. Työnantaja haluaa irtisanoa työntekijän ilman aiempia kommervenkkejä. Työnantajalle jää edelleen tarve että laatikoita pakataan. No nyt on työttömällä työnhakijalla mahdollisuus päästä pakkaamaan laatikoita. Ilman edellistä irtisanomista ei olisi ollut. Mahtavaa. Tulee paljon työpaikkoja kunhan jaetaan paljon lopputilejä. Suomi vaurastuu.

Työntekijän palkkaamisen liittyvä riski pienenee, joten myös kynnys palkata pienenee -> palkataan enemmän työntekijöitä. Aika yksinkertaista loppupeleissä.

[Peltipaita]

Ehdotuksessa poistetaan työsopimuslain 7 luvun 1-3 §:ien säännökset irtisanomisperusteista sekä 6 luvun 6 §:n säännökset työntekijän takaisinottamisesta. Uudistuksen jälkeen työsuhteen voi päättää irtisanomisaikojen puitteissa mistä tahansa syystä. Ehdotus ei heikennä lain tai työsopimuksen mukaisia irtisanomisaikoja eikä rajoita osapuolten sopimusvapautta sopia työsopimuksessa tai työehtosopimuksessa tätä tiukemmista irtisanomisperusteista.

Ehdotuksella pyritään parantamaan erityisesti työttömien työnhakijoiden asemaa ja kasvattamaan tarjolla olevien työpaikkojen määrää alentamalla työn tarjoamisen kynnystä.

Työn tarjoamisen kynnys alentuu kun työntekijän voi irtisanoa mistä tahansa syystä. No juu. Esimerkki: Työntekijä firmassa pakkaa laatikoita. Työnantaja haluaa irtisanoa työntekijän ilman aiempia kommervenkkejä. Työnantajalle jää edelleen tarve että laatikoita pakataan. No nyt on työttömällä työnhakijalla mahdollisuus päästä pakkaamaan laatikoita. Ilman edellistä irtisanomista ei olisi ollut. Mahtavaa. Tulee paljon työpaikkoja kunhan jaetaan paljon lopputilejä. Suomi vaurastuu.

Työntekijän palkkaamisen liittyvä riski pienenee, joten myös kynnys palkata pienenee -> palkataan enemmän työntekijöitä. Aika yksinkertaista loppupeleissä.

Firmassa oli jo työntekijä. Ei niitä tarvetta enempää palkata.

[Veturinainen]

Työn tarjoamisen kynnys alentuu kun työntekijän voi irtisanoa mistä tahansa syystä. No juu. Esimerkki: Työntekijä firmassa pakkaa laatikoita. Työnantaja haluaa irtisanoa työntekijän ilman aiempia kommervenkkejä. Työnantajalle jää edelleen tarve että laatikoita pakataan. No nyt on työttömällä työnhakijalla mahdollisuus päästä pakkaamaan laatikoita. Ilman edellistä irtisanomista ei olisi ollut. Mahtavaa. Tulee paljon työpaikkoja kunhan jaetaan paljon lopputilejä. Suomi vaurastuu.

Työntekijän palkkaamisen liittyvä riski pienenee, joten myös kynnys palkata pienenee -> palkataan enemmän työntekijöitä. Aika yksinkertaista loppupeleissä.

Firmassa oli jo työntekijä. Ei niitä tarvetta enempää palkata.

Tuolla esimerkilläsi nyt ei ole mitään tekemistä tämän asian kanssa.

[Peltipaita]

Työn tarjoamisen kynnys alentuu kun työntekijän voi irtisanoa mistä tahansa syystä. No juu. Esimerkki: Työntekijä firmassa pakkaa laatikoita. Työnantaja haluaa irtisanoa työntekijän ilman aiempia kommervenkkejä. Työnantajalle jää edelleen tarve että laatikoita pakataan. No nyt on työttömällä työnhakijalla mahdollisuus päästä pakkaamaan laatikoita. Ilman edellistä irtisanomista ei olisi ollut. Mahtavaa. Tulee paljon työpaikkoja kunhan jaetaan paljon lopputilejä. Suomi vaurastuu.

Työntekijän palkkaamisen liittyvä riski pienenee, joten myös kynnys palkata pienenee -> palkataan enemmän työntekijöitä. Aika yksinkertaista loppupeleissä.

Firmassa oli jo työntekijä. Ei niitä tarvetta enempää palkata.

Tuolla esimerkilläsi nyt ei ole mitään tekemistä tämän asian kanssa.

Kai tämän uudistuksen voi jotenkin  koettaa pukea konkretian muotoon. Yritä sinä.

[Uuno Nuivanen]

Esimerkki: Työntekijä firmassa pakkaa laatikoita. Työnantaja haluaa irtisanoa työntekijän ilman aiempia kommervenkkejä. Työnantajalle jää edelleen tarve että laatikoita pakataan. No nyt on työttömällä työnhakijalla mahdollisuus päästä pakkaamaan laatikoita.

Ja vieläpä aivan ilman palkkaa!!! Kokeile ja kuntoudu laatikoiden parissa! Suomi nousuun!11!   

[VilleJ]

Ehdotuksessa poistetaan työsopimuslain 7 luvun 1-3 §:ien säännökset irtisanomisperusteista sekä 6 luvun 6 §:n säännökset työntekijän takaisinottamisesta. Uudistuksen jälkeen työsuhteen voi päättää irtisanomisaikojen puitteissa mistä tahansa syystä. Ehdotus ei heikennä lain tai työsopimuksen mukaisia irtisanomisaikoja eikä rajoita osapuolten sopimusvapautta sopia työsopimuksessa tai työehtosopimuksessa tätä tiukemmista irtisanomisperusteista.

Ehdotuksella pyritään parantamaan erityisesti työttömien työnhakijoiden asemaa ja kasvattamaan tarjolla olevien työpaikkojen määrää alentamalla työn tarjoamisen kynnystä.

Työn tarjoamisen kynnys alentuu kun työntekijän voi irtisanoa mistä tahansa syystä. No juu. Esimerkki: Työntekijä firmassa pakkaa laatikoita. Työnantaja haluaa irtisanoa työntekijän ilman aiempia kommervenkkejä. Työnantajalle jää edelleen tarve että laatikoita pakataan. No nyt on työttömällä työnhakijalla mahdollisuus päästä pakkaamaan laatikoita. Ilman edellistä irtisanomista ei olisi ollut. Mahtavaa. Tulee paljon työpaikkoja kunhan jaetaan paljon lopputilejä. Suomi vaurastuu.

Miksi työnantaja irtisanoisi työntekijän ilman kommenvenkkejä, jos hänellä on tarve työntekijälle?

[Peltipaita]

Miksi työnantaja irtisanoisi työntekijän ilman kommenvenkkejä, jos hänellä on tarve työntekijälle?

No sitähän minä tässä tavallaan kysyinkin.

[l'uomo normale]

Miksi työnantaja irtisanoisi työntekijän ilman kommenvenkkejä, jos hänellä on tarve työntekijälle?

No sitähän minä tässä tavallaan
kysyinkin.

"Työntekijä on laiska ja epäpätevä ja asiakas on potentiaalinen varas."

En ole itse keksinyt tuota lausetta. Mutta eiköhän korvattavissa olevat ole jo tehty korvattavissa oleviksi nollasopparein. Jos duunareilla on jotain osaamista niin muodostavat anmattiliitoja kiristämään työnantajia. Täydellinen vapaus on usein saanut vastavoimansa.

[Golimar]

Lepomäki kertoo allekirjoittaneensa Päivän byrokraatin tekemän kansalaisaloitteen koskien Suomen todellisten ongelmien ratkaisemista: työmarkkinoiden vapauttamista ja sosiaaliturvan uudistamista ihmislähtöiseksi.

Kansalaisaloitteessa vaaditaan työehtosopimusten yleissitovuutta koskevien määräysten poistamista kokonaan laista, työsopimuslakiin kirjattujen irtisanomisperusteiden ja työntekijöiden takaisinottamista koskevien säännösten poistamista laista sekä kaikkien keskeisten työkykyisiä ja -ikäisiä koskevien etuisuuksien korvaamista perustilimallilla.

Lepomäki arvelee, että kyseessä on ensimmäinen kerta, kun perustiliä voi käydä kannattamassa kansalaisaloitteen muodossa. Perustili on Lepomäen ajatuspaja Liberassa ideoima tulonsiirtojärjestelmän kokonaisuudistus.

https://www.verkkouutiset.fi/elina-lepomaki-aktiivimalli-ei-ratkaise-jattilaismaisia-kannustinloukkuja/

[Profit]

Toi perustili on ihan pellejuttua. 

[Golimar]

Elina Lepomäki meni trollin ansaan.

[Bienveillant]

Minua ihmetyttää hommalaisten negatiivisyys tätä PB:n aloitetta kohtaan. Kaikki ovat varmaan samaa mieltä siitä, että jotain tarttis tehdä Suomen työmarkkinoille, jotta hommat pelittäisi paremmin. Konkreettisia ehdotuksia asioiden muuttamiseksi on kuitenkin näkynyt kovin vähän. Nyt sellainen on esitetty. Ei tämäkään mikään täydellinen malli ole, mutta on taatusti parempi kuin nykyinen tilanne, jossa jäykät työmarkkinat yhdistyvät sekavaan tukien tilkkutäkkiin. Allekirjoitan.

[VeePee]

Eipä tunnu oikein millään muotoa järkevältä tämä aloite. Potkujen antaminen ilman järkevää syytä antaa vain työnantajalle keinon kiristää työntekijöitä vaikkapa "vapaaehtoisiin ylitöihin talkoohengessä" ja muun mielivallan.  Perustili epämääräisine saldokikkailuineen kalahtaa lähinnä pienipalkkaisissa töissä kituuttavien nilkkaan. Hyvätuloiset voi "perustiliomaisuuttaan" kartuttaa ja siitä hyötyä ja elämäntapasossuelättejä ei perustilien saldon kosketa millään tavalla. Pienipalkkainen pätkätyöläinen kärsii vain entistä enemmän.

[Don Nachos]

Minua ihmetyttää hommalaisten negatiivisyys tätä PB:n aloitetta kohtaan. Kaikki ovat varmaan samaa mieltä siitä, että jotain tarttis tehdä Suomen työmarkkinoille, jotta hommat pelittäisi paremmin. Konkreettisia ehdotuksia asioiden muuttamiseksi on kuitenkin näkynyt kovin vähän. Nyt sellainen on esitetty. Ei tämäkään mikään täydellinen malli ole, mutta on taatusti parempi kuin nykyinen tilanne, jossa jäykät työmarkkinat yhdistyvät sekavaan tukien tilkkutäkkiin. Allekirjoitan.

Oletko myös valmis aloittamaan maanantaina omassa työssäsi palkattomana harjoittelijana? Jos et, niin miksi et?

[Micke90]

En allekirjoita.

Tai allekirjoitan, jos 9 €:n orjatyöt ja palkkatukityöt kielletään ja ulkomaisen työvoiman maahantuontia rajoitetaan. Jos markkinoilla toimiva yritys ei pysty palkkaamaan työvoimaa omalla kustannuksellaan omasta maastaan, olkoon palkkaamatta. Markkinaehdoilla toimivat yritykset eivät tarvitse myöskään yritystukia tai starttirahoja.

[Nikolas]

Toi perustili on ihan pellejuttua.

En ole jaksanut tutustua siihen syvällisesti. Onko jossain nähtävillä asiaa monipuolisesti ja kriittisesti lähestyvä kirjoitus tai keskustelu?

Esimerkiksi Osmo Soininvaara:

Malli on sen verran monimutkainen, että olen voinut ymmärtää ratkaisevia osia väärin. Joten lukekaa tällä varauksella.

• Soininvaara, Osmo: Perustili, Soininvaara.fi, 2013-12-10.

[Bienveillant]

Minua ihmetyttää hommalaisten negatiivisyys tätä PB:n aloitetta kohtaan. Kaikki ovat varmaan samaa mieltä siitä, että jotain tarttis tehdä Suomen työmarkkinoille, jotta hommat pelittäisi paremmin. Konkreettisia ehdotuksia asioiden muuttamiseksi on kuitenkin näkynyt kovin vähän. Nyt sellainen on esitetty. Ei tämäkään mikään täydellinen malli ole, mutta on taatusti parempi kuin nykyinen tilanne, jossa jäykät työmarkkinat yhdistyvät sekavaan tukien tilkkutäkkiin. Allekirjoitan.

Oletko myös valmis aloittamaan maanantaina omassa työssäsi palkattomana harjoittelijana? Jos et, niin miksi et?

Mä aloitan palkattomana ammattilaisena joka päivä, viikko ja kuukausi, aina nollasta. Mä olen yrittäjä.

[dothefake]

Itse asiassa miinuksella, kun kulut juoksevat nukkuessakin.

[ikuturso]

Toi perustili on ihan pellejuttua.

En ole jaksanut tutustua siihen syvällisesti. Onko jossain nähtävillä asiaa monipuolisesti ja kriittisesti lähestyvä kirjoitus tai keskustelu?

Esimerkiksi Osmo Soininvaara:

Malli on sen verran monimutkainen, että olen voinut ymmärtää ratkaisevia osia väärin. Joten lukekaa tällä varauksella.

• Soininvaara, Osmo: Perustili, Soininvaara.fi, 2013-12-10.

Perustili on sovellus perustulosta. Hankala viritys.

Ensinnäkin maksimi nostoraja jos tilin saldo on nolla tai pakkasella on 400 euroa. Se on alle peruspäivärahan eikä sisällä asumistukea. Näin ollen perustili ei korvaisi muita tukimuotoja.

Lisäksi tämä sisältää ajatuksen, että tilille saa dumpata säästöjä tuloistaan maksamatta tuloveroa, eli vero maksetaan vasta tililtä nostettaessa. Tämä on kokoomuslaisten haave siitä, että kaikki verotus olisi alv-luonteista, eli vain käytetystä rahasta maksettaisiin veroa. Hyvätuloiset voisivat sijoittaa perustilillä olevaa rahaa ja kerätä sijoitustuotot perustilille ja vero maksettaisiin vasta nosto- eli käyttövaiheessa.

Hyvä puoli tuossa on, että tuohon 20 000 euroon asti pelattaisiin omilla säästöillä - siis mikäli niitä kertyy - ja perustulon puolelle siirryttäisiin vasta kun säästöt on syöty. Tarkoittaa esim sitä, että yksinyrittäjä ei voisi kikkailla kaikkia laskujaan yhdelle kuukaudelle ja elää loppuvuoden perustulolla. 10% palkkatulosta mäjähtäisi tuonne perustilille (ennen veroja siis) ja mikäli sitä olisi paljon, se syötäisiin ensin ennen kuin valtio alkaisi maksaa kikkailuyrittäjän eloa. Tämä voitaisiin kyllä perustulomallissa ottaa muullakin tavoin huomioon.

-i-

[Pellonpekko]

Liian monimutkainen malli, josta herää kysymys miksi noin monimutkainen tehdään ellei sillä haluta ehdoin tahdoin peitellä paljonkin.

Perustulo olisi (oikein toteutettuna) paljon yksinkertaisempi, enemmän byrokratiaa vähentävä ja yrittäjyyteenkin kannustava.... mutta jos moista ei haluta, niin ei sitten. Tarvitaan syitä miksi monimutkaisempi olisi parempi eikä tuo kansalaisaloite niitä anna.

Lähinnä työttömiä rajoittaa työpaikkojen puute (etenkin maksavien työpaikkojen puute... mene siinä 9€ per päivä duuneihin toki, jossa rahat ei riitä edes matkakuluihin etkä 99,9% varmuudella työllisty.. eikä ole kuin hyvin lievä kärjistys...). Tai Vartiaisen mulkku sanomaan että muutapas tosta kun puoliso on töissä ja itse saat töitä (ehkä) jollain harjoittelijaliksalla tai ilmaiskokeilulla about 1 000 kilometrin päässä (ja tiedät, ellet ole typerys/kokematon, että et sitä vakituiseksi duuniksi saa ellet ole joku täysin poikkeusyksilö).

Tavoitehan on vain saada työttömyystilastot tuollakin ja monella muulla (työkkärin nuijille koulutukset, joista rahat kurssittajien taskuun ja hyöty olematon, vain yhtenä monista esimerkeistä.... tahi vaikka työttömyysetuuden evääminen mielivaltaisellakin syyllä [voit valittaa mikäli haluat vuoden tai yli kärsiä ilman tukia...en suosittele] ja työttömistä pois tiputtamalla sossantukien saajaksi.. heitä ei työttömiksi lasketa tilastoissa, joten kivalta näyttää taas...) näyttämään paremmilta useistakin syistä alkaen AA-luokituksista ja hallituspuolueiden gallup-menestyksistä (jos IS/IL hehkuttaa työttömyys alentunut, niin tutkipa tarkemmin).. jatkuen pitkälle ja raharaha eli kuka hyötyy tulee eteen aina...

En siis tuota kannata. Koko aloite on huonohko vitsi. Moni ns. parempiosainen (siis tarkoitan ihmisiä, joilla menee ihan ok Suomessa keskimäärin) helposti harhautuu luulemaan että tuossa aidosti on järkeä Suomen/suomalaisten kannalta ellei heillä koskaan ole erityisen huonosti mennyt.

[Kulttuurirealisti]

Olisi ehkä kannattanut tarjoilla vähän pidemmälle mietitty malli. Tuo rajaton irtisanominen ottaa monella vastakarvaan, ja itsekin uskon että melkoinen hulabaloo saattaisi syntyä.

PB-sivulla sanotaan seuraavaa:

Toki Päivän Byrokraatin ehdotuksessa on vielä myös jatkokehitettävää lainsäädäntötyön yhteydessä. Aloitteessamme ei esimerkiksi lausuta mitään ehdotuksen sovittamisesta tasa-arvolainsäädäntöön (esim. raskaana olevat työntekijät) tai mahdollisesta epäasiallisten perusteiden kiellosta (työsyrjintä ym.). Nämä aspektit täytyy toki käydä myös läpi ja ne täytyy lainvalmistelussa huomioida.

Niin kuin tietysti tapahtuu myös ilman eri pyyntöä. Vaikka työmarkkinat liberalisoitaisiinkin työn määrän lisäämiseksi ja talouden rattaiden rasvaamiseksi, ei lain silti tarvitse tarjota suojaa sikailulle.

http://paivanbyrokraatti.com/2018/01/04/perusaloite/

Työntekijänä ja pk-yrittäjänä toimineena sanoisin, että jotain kannattaa kehitellä kuitenkin. Pk-yrityksillä on aina pelko persiissä, ettei tule tehtyä virherekrytointia. Työntekijä taas kaipaa jonkinnäköistä turvaa ja ennakoitavuutta elämäänsä.

[Lasse]

Toi perustili on ihan pellejuttua.

Toki, mutta voimme unelmoida pitemmälle.

Perustetaan jokaiselle kansalaiselle asuntotili, josta voi nostaa korottomasti 100000 per nenu.
Samaan tapaan, kuin pankki taikoo rahan tyhjästä asuntolainan myöntäessään, syntyy asuntotilille, simsalabim, sataan tonniin asti uutta rahhoo. Sitä mukaa, kun lainaa lyhennetään, katoaa pääoma bittitaivaaseen. Lainalla voisi olla perusvakausvaatimuksena vaikka 2 prossaa säästöjä lainapääomasta. Valde valvoo, että lyhennyksiä tehdään yhteisesti sovitulla takaisinmaksuaikataululla.

[Foundation]

^Kokoomus tässä vaan ottaa kaiken irti julkisuudesta. Kummartkin aloitteen tekijät ovat aktiivikokoomuslaisia ja aloitteessa esille tuotu malli Liberan lempilapsia.

Juhana Vartiainen on klassinen liberaali, kuten on myös Lepomäki. Niin kuulostaa olevan myös Päivän Byrokraatti. Lepomäellä taitaa noista kolmesta olla eniten rahaa.
Ja kun istuvaa presidenttiä kuunteli, niin sillä tavalla tulonjako tulee olemaan myös jatkossa.

Mikä tässä mallissa oli vikana, kun piti mennä uutta keksimään:

http://jarileino2011.puheenvuoro.uusisuomi.fi/177224-tyohon-kannustava-perustulomalli

[flammee]

Eipä tunnu oikein millään muotoa järkevältä tämä aloite. Potkujen antaminen ilman järkevää syytä antaa vain työnantajalle keinon kiristää työntekijöitä vaikkapa "vapaaehtoisiin ylitöihin talkoohengessä" ja muun mielivallan.  Perustili epämääräisine saldokikkailuineen kalahtaa lähinnä pienipalkkaisissa töissä kituuttavien nilkkaan. Hyvätuloiset voi "perustiliomaisuuttaan" kartuttaa ja siitä hyötyä ja elämäntapasossuelättejä ei perustilien saldon kosketa millään tavalla. Pienipalkkainen pätkätyöläinen kärsii vain entistä enemmän.

Kyllähän niitä järkeviä syitä on, mutta kun nykyinen lainsäädäntö estää irtisanomisen. Esim. kehno ja saikuttava työntekijä. Perustili on käytössä jossain päin maailmaa, tais olla singapore ja se ilmeisesti toimii. Tanskassa puolestaan ei ole irtisanomissuojaa, eikä siitäkään haittaa ole, työttömyys on pienempi kuin Suomessa. Kuviohan menee Suomessa niin että työntekijän palkkaaminen on niin suuri riski että sitä vältetään niin pitkään kuin mahdollista, eli yritykset eivät ihan helpolla kasva ja työpaikkoja jää syntymättä. Sitten kun menee palkkaan sen paskan työntekijän, voi olla että siitä oli enemmän haittaa kuin hyötyä. Yritys voi kenkäistä sen pihalle ja perustella että toimintaa kavennetaan, mutta sitten se sama paskiainen pitäisi palkata takaisin jos aikoo taas laajentaa, mikä saattaisi olla mahdollista kun haitallisesta työntekijästä on päästy eroon. Hommassakin keskusteltiin eräästä neekeristä, joka alkoi saikuttaan töissä ja yrittäjä joutui sitten lopulta maksumieheksi, kun ei voinut todistaa ettei ollut rasisti kun oli irtisanonut laittomasti kyseisen paskiaisen.

Pienipalkkaisinkin työntekijä pystyisi valitsemaan työpaikkansa sen sijaan että on kynsin ja hampain pidettävä kiinni mistä tahansa paskaduunista jossa ei haluaisi olla töissä, mutta kun muuta ei ole saatavilla. Perustiliviritys tuossa on sen takia että pienipalkkainen pätkätyöläinenkin tienaa kohtuullisesti noissa töissä. Nykymalli on sitä varten että paskat työntekijät pystyisivät roikkumaan töissä ja että pomo saisi vittuilla niin paljon kuin haluaa, vapaammilla työmarkkinoilla työntekijät kattelisivat sellasen pomon joka osaa käyttäytyä ja työpaikan jossa viihtyy. Yritykset kun ei kilpailutilanteessa pärjää jos pomo irtisanoo porukkaa pärstäkertoimen mukaan.

[kelloseppä]

...

Mikä tässä mallissa oli vikana, kun piti mennä uutta keksimään:

http://jarileino2011.puheenvuoro.uusisuomi.fi/177224-tyohon-kannustava-perustulomalli

Väärä ehdotuksen esittäjä ja väärästä puolueesta.

[Lasse]

Täytyy huomioida, että järjestelmä, puutteineenkin, on syntynyt kehityksen kautta, ja on osiensa summaa suurempi kokonaisuus toiminnallisuudeltaan.

Ihan turha kuvitella, että kun Corollaan ruuvataan lentokoneen osia, se nousee pian uljaaseen nousukiitoon.

Kun Suomi irtoaa eurosta, ja ottaa rahakseen kryptovaluutta Markka 2.0:n voidaan noita irtisanomis- ja perustilizydeemejä funtsia ihan huolella...

[sivullinen.]

On tietenkin mahdollista, että ahneet työnantajat irtisanovat kaikki työntekijät heti kun se on mahdollista, ja tekevät kaiken työn itse. Elämme niin absurdissa todellisuudessa, ettei kukaan edes voi kuvitella näin vähän absurdissa ajatuksessa mitään erikoista. Kun AY-liike ja sosialistit ovat rummuttaneet täysin päätöntöntä propagandaansa vuosikymmenet, on aivopesu uponnut moniin ja tästä syystä järjellinen keskustelu aiheesta on mahdotonta. En aio edes yrittää sitä. Otan esiin toisen huomion.

Tilanteessa, jossa on olemassa työmarkkinat, on tahoja, jotka tarvitsevat työntekijöitä, ja joita kutsutaan työnantajiksi. Sen lisäksi on tahoja, jotka ovat valmiita tekemään korvausta vastaan työtä, ja näitä kutsutaan työntekijöiksi. Markkinoiksi tilannetta kutsutaan, jos työn hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan välisellä suhteella. Näin markkinatilanteessa työnantajan tietenkin kannattaa irtisanoa työntekijä, jos markkinoilta saa halvemman ja yhtä hyvän työntekijän tilalle. Työntekijän vaihdosta syntyy pieni kustannus, jota työmarkkinoiden kyseessä ollessa voidaan kutsua palkkauskustannukseksi. Yksinkertaisessa työssä ei tämä ole kovin suuri, koska tehtävään vaadittava erikoiskoulutus ei ole kovin suurta ja koostuu vain huonon ja vahinkoa aiheuttavan työntekijän palkkauksen riskistä; yleensä riski ei ole suuri, koska ihmiset nyt vain ovat pääosin kivoja, ja jos eivät ole niin kyseessä on ilkivalta tai muu poliisiasia.

Ongelmana Päivän Byrokraatin ehdotuksessa on se, ettei Suomessa ole tällaisia työmarkkinoita. Suomessa on maailman säädellyintä työntekoa. Olemme siinä jo mainitussa absurdissa tilanteessa. Absurdista tilanteesta ei pääse pois olettamalla absurdiuden katoavan itsestään, jos sitä ei ota huomioon. Se ei katoa. Suomen sosialismissa työpaikka on palkinto, jonka saa olemalla valtiolle uskollinen. Työpaikalla itsessään on arvoa. Jos erottaminen tehtäisiin helpommaksi, tarkoittaisi se tämän arvon häviämistä. Näin "työpaikan omistajalta" ryöstettäisiin hänen varallisuuttaan. Hieman samanlainen tilanne olisi, jos autovero poistettaisiin kokonaan: Kaikki nyt auton omistavat ja korkean veron maksaneet menettäisivät "autoveron omistamisarvon". Asunnoissa, osakkeissa, eläkkeissä, taksiluvissa ja kaikessa muussa on sama ongelma. Sosialistit ovat myyneet etuoikeuksia kaikille. Ei niitä etuoikeuksia voi mitenkään peruuttaa -- ja erityisesti yhdelle ryhmälle suunnattu peruutus aiheuttaa suunnatonta vastustusta --.

Ongelma tässä tilanteessa on, ettei kenenkään kannata tehdä mitään, koska heidän luomansa lisäarvo valuu suoraan näille etuoikeuksien omistajille. Näin on saatu talousjärjestelmä umpikujaan. Ainoa mahdollinen ratkaisu tilanteen korjaamiseksi on hävittää kerralla kaikki etuoikeudet. Sen suorittamiseksi vaadittaisiin kuitenkin suunnattoman vahvaa johtajuutta. Sitä ei meillä ole; tarkoitan, ettei sitä meillä nykyisen Suomen poliittissa järjestelmässä ole. Tilanne, joka on todellisuuden kannalta umpikujaan ajamista, tulee ratkaistuksi ilman yhtäkään poliittista päätöstä, kun umpikuja tulee vastaan. 1990-luvun lamassa valtionvarainministeri Iiro Viinanen joutui vastoin omaa tahtoaan devalvoimaan, koska valtion rahat eivät olisi enää riittäneet sen päivän iltaan asti, jolloin rahat olisivat loppuneet. Minusta Iiron olisi kannattanut antaa rahojen loppua. Tällä kertaa lama ei johdu meistä ulkopuolisen Neuvostoliiton kaatumisesta vaan Eurostoliiton, johon me kuulumme osana. Tällä kertaa rahojen annetaan loppua. Tällä kertaa romahdus on huomattavasti suurempi ja tällä kertaa se hoidetaan vieläkin hallitsemattomammin. Tällaisilla aloitteilla ei siinä hoitamisessa ole pienintäkään merkitystä. Ylipäätään kansalaisaloitteiden allekirjoittelu on täysin turhaa ajan tuhlaamista.

Jäsen Lasse tiivisti saman ajatuksen muutamaan lauseeseen. Se on hyvä. Jätän silti viestini tähän pitkien viestien ystävien luettavaksi.

[JoKaGO]

"... tässä olisi ratkaisu työttömyysongelmaan:

Korvataan kaikki työttömyys- ja sosiaalituet yksinkertaisella perustulolla. Se poistaa kaikki kannustinloukut, tekee työnteosta aina kannattavaa eikä enää tarvitse huolehtia työkeikan vastaanottamista miettiessä, että miten se mahtaa tällä kertaa virkailijoiden mielestä vaikuttaa tukiin. Sen kummempia aktivoimistoimenpiteitä ei tarvita."

Tämä. Lisäksi saataisiin puolet sosiaalialan jakkukalkkunoista vittuun kuppaamasta mun veroeurojani työmarkkinoille paikkaamaan karjuvaa työvoimapulaa, kun heidän nykyisistä työtehtävistään tulee (jos edes mahdollista    ) turhia.