Perseily metodina, filosofiana ja elämäntapana

[Aimo Räkä]

Paitsi että "aina yhteistyössä" ei ole vakaa strategia. Heti kun kaikki ovat yhteistyössä prseile aina -strategia voi valloittaa sen, kuten haukat valloittivat kyyhkyt, ja korjata potin. Niinpä on aloitettava aina pettämisellä, siirryttävä mittaan mitasta, seuraavaksi anteliaaseen mittaan mitasta sitten kaikkien yhteistyöhön ja viimein totaaliseen perseilyyn. "Ja tämä on ihmiskunnan historian sodan ja rauhan teoria", Nowak sanoi.

Jos kaikki voivat valita strategiansa sitten täytyy vain havaita tilanne ja toimia sen mukaan. Mutta jos strategia onkin luonteessa eikä se ole muuttuja sitten täytyy vain heittää perseilijät pysyvästi ulos. Sen jälkeen perseily ei ole kenenkään vaihtoehto vaan saavutetaan pysyvä yhteistyön strategian voitto.

[duc]

DUC, haluaisin painottaa, että referoin kirjoitusta https://sarastuslehti.com/2016/07/30/miten-etninen-puhdistus-toteutetaan/

Termien määrittely voisi olla tarpeen.

Totta. Luin Sarastus-lehden artikkelin ja sen pohjalta kirjoitin. Pahoittelen, jos tulkitsit minun pitävän ko. lehdessä esitettyä kolmijakoa sinun ajatuksenasi tai puhumattakaan, että allekirjoittaisit sen. Integroinnilla tarkoitan sulauttamista ja akkulturaatiolla kulttuurista luopumista. Täsmällisesti ja lyhyesti kirjoittaminen on vaikeaa.

Toiseen asiaan. Nimittäin juutalaisiin. He ovat pieni vähemmistö, jota on Euroopassa yritetty integroida ja akkulturoida osaksi kristillistä eurooppalaisuutta, mutta juutalaiset ovat äärimmäisen hyvin pitäneet kulttuuristaan kiinni. Pienenä vähemmistönä he eivät ole koskaan olleet uhka ja näkisin, että pieninä vähemmistöinä muslimit kuten mitkä tahansa muutkin voisivat asua maassamme, jos politiikkamme ei olisi sen enempää puhdistamista tai tuhoamista kuin maanista monikulttuuri- ja ihmisoikeusideologiaakaan. Mokutus on mielestäni kaikkein suurin syy perseilylle. Yhteiskuntamme on niin sekaisin, että se rasisminpelossa sallii perseilyn.

[edb]

Mutta jos strategia onkin luonteessa eikä se ole muuttuja...

Olisin taipuvainen väittämään että strategia on hyvin pitkälle geeneissä.

Eläinkunnan osalta asia on selvä: eläinyksilö on strategia. Luonnossa ei jäädä pohtimaan hyökätäkö vai paeta, jäädäkö aloilleen vai lähteäkö muuttomatkalle, syödäkö tässä vai tuolla missä ruoho on vihreämpää – ratkaisu tulee vaistonvaraisesti.

Lisääntymisstrategioissa tehdään r/K-erottelu. Lyhykaisyydessään r-strategia on tuottaa mahdollisimman paljon jälkeläisiä, ja toivoa että joku niistä selviää lisääntymisikäiseksi.  Esimerkkinä vaikka useimmat kalat ja sammakot.

K-strategia puolestaan tuottaa vähän jälkeläisiä, mutta panostaa niiden kasvattamiseen, suojeluun ja valmentamiseen kohtaamaan elämän haasteet. Esimerkkinä suuret kissapedot ja valaat.

Ihmiskunta jakautuu sisäisesti siten, että päiväntasaajaa lähestyttäessä r-strategia yleistyy, ja vastaavasti K-strategia muuttuu vallitsevaksi napoja kohti kuljettaessa. Väitän, että perseily selviytymisstrategiana liittyy r-lisääntymisstrategiaan. Ja että kaikki tämä hyvin pitkälle on geeneissä.

Huomattakoon vielä, että systeemi joka takaa jokaiselle toimeentulon, sekä minimoi lapsikuolleisuuden äitiysneuvoloin ja huippuluokan synnytyssairaaloin, on r-tyypin lisääntyjille optimaalinen. Ei tarvitse tehdä muuta kuin sen minkä parhaiten osaa: lisääntyä ja perseillä.

[AJIH]

Ota irti kaikki minkä saat. Huijaa - älä tule huijatuksi.

Kun tällainen strategia on yleinen populaatiossa, syntyy – paskastania.

Kun tällainen strategia viedään suvaitsevaiseen hyvinvointivaltioon se menestyy. Menestyy siihen asti kunnes se on yleistynyt niin paljon että hyvinvointiin, jakamiseen ja luottamukseen perustuva systeemi ei enää toimi. Todistamme paraikaa ympärillämme tätä vaihetta.

Luottamukseen perustuva yhteiskunta olisi kokonaisuuden kannalta tehokkaampi. Mutta, kuten peliteoreetikot ovat osoittaneet, se ei ole vakaa. Tämä on surullinen havainto. Hyvinvointivaltio on pitkän päälle mahdoton, sillä hyväksikäyttäjiä löytyy ennemmin tai myöhemmin.

Kun luottamuksen kerran on menettänyt, se on erittäin vaikea rakentaa uudelleen. Ei auta kuin alkaa opetella elämään omillaan ja ennen kaikkea puolustamaan omaansa. Peliteorian opetus näet on, että perseilijää vastaan ei menesty olemalla kiltti.

Peliteoreetikot, jotka tekevät laboratoriokokeita, eivät ota huomioon – ainakaan en ole kuullut – samuuteen perustuvia ryhmäintressejä ja ryhmien käymistä toisiaan vastaan. Nythän Suomessa ongelma ei ole perseily sinänsä, vaan tarkemmin sanottuna se, että perseilijät ovat toista ryhmää kuin suomalaiset. Perseily nimittäin on enimmäkseen saatu suomalaisten joukossa loppumaan.

Ihminen ei ole geenit. Eivätkä ihmisyhteisöt ole vain geenikasojen pakkautumia. Ei kukaan ole siten kuin on yksin geeniensä takia, vaan ihminen kasvaa vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa – eli kulttuurissa, jolla on tietty historia. Tosin tuskin kulttuuri on geeneistä riippumaton. Sen koommin kulttuuria kuin geenejäkään ei muuteta hetkessä, ellei jotain aivan poikkeuksellista tapahdu. Nykytilanne viittaa siihen, että jotain aivan poikkeuksellista on tapahtunut viimevuosikymmeninä.

[Eino P. Keravalta]

Perseily korreloi negatiivisesti älykkyyden kanssa.

Allaolevissa linkeissä nuori musta mies kertoo kokemuksistaan. Hän on Mensan testissä saanut 141 pistettä. Tämä mies, Robert Smith, ei ole koskaan voinut sopeutua tai samaistua ympäröivään mustaan kulttuuriin ja monet mustat ovatkin syyttäneet häntä 'valkokäyttäytyväksi', mikä on yleinen mustien antama leima niille mustille, jotka arvostavat koulutusta, käyttäytyvät hillitysti, puhuvat normikieltä ja pysyvät poissa rikosten poluilta.

Roturealistiksi itseään kuvaava Smith toteaa, että valkokäyttäytymisessä ei ole kyse muusta kuin siitä, että älykkäät ihmiset ylipäänsä ovat hillittyjä, kohteliaita ja oppineisuutta arvostavia - eli he rotuun katsomatta edustavat perseilyn antiteesiä. Smithin isä, joka painotti pojalleen työnteon ja koulutuksen tärkeyttä sanoi, että 'nekrut ovat ihan hirveitä' - hän oli työnsä puolesta joutunut tekemisiin mustien ghettoneekereiden kanssa.

Kehitysmaalaisuus ja alhainen ÄO korreloivat, perseily on viesti alemmasta älykkyysosamäärästä. Siksi perseilykulttuuri ei ole uhka sivistykselle vain siksi, että se lisää perseilyä, vaan myös siksi, että kehitysmaaperäisen maahanmuuton myötä väestön keskimääräinen älykkyysosamäärä laskee.

Tässä Robert Smithin radiohaastattelu

https://www.youtube.com/watch?v=V3ikp08fMls

Ja tässä artikkeli

https://www.amren.com/features/2017/01/young-black-man-became-race-realist/

[duc]

Perseily korreloi negatiivisesti älykkyyden kanssa.
- -

Luonnollisesti. Jokatapauksessa linkittämäsi kirjoitus osoittaa, että ihonväri/rotu ei ole älykkyyden mitta yksilötasolla. Kollektiivisesti tilanne lienee toinen. Robert Smith kaataa kirjoituksessaan mokuttajien vaalimia kritiikkiä kestämättömiä väitteitä kuten: vain valkoiset rodullistavat ei-valkoisia ja vain valkoiset voivat olla rasisteja. Rasismi ei ole ihonväristä kiinni. Voidaan myös todeta Robert Smithin todistuksen perusteella, että ihminen samastaa itsensä ihonvärin mukaan ja nuo ryhmät käyttävät painostuskeinoja, jotta enemmistön toimintatavoista poikkeavat palaisivat takaisin "ruotuun":

I not only saw blacks accuse other blacks of "acting white," but, even more often, I saw whites accuse their black friends of "acting white." My Asian friend—of whom I was quite fond—would often say that he didn't consider me black. I found this extremely puzzling. To me, "acting white" meant being an Uncle Tom—someone who is intentionally betraying his race and cares more about the approval of whites than of other blacks. Being called an "Uncle Tom" is definitely not a compliment. In fact, it is one of the harshest insults for a black person.

The self-hating black person is derided in black culture, as in Uncle Ruckus from The Boondocks and Clayton Bigsby from the Dave Chappelle Show. Many blacks would rather associate with a murderer than with an Uncle Tom. This is not mere hyperbole. The black community eagerly embraces thugs and criminals who destroy their neighborhoods while it ostracizes its most principled members—educated and conservative blacks.

Even more confusing, I noticed that the more intelligent blacks would be particularly prone to accusations of "acting white." All my life I had believed that trying to come across as an intelligent and civilized person, working hard, speaking standard English, assimilating into American society, not playing the race card, and not acting like a minstrel show character were characteristics of intelligence—not traits associated with any particular race. That ghetto blacks would accuse others of "acting white" I could, to some degree, understand. After all, the more academically oriented blacks did tend to associate more readily with white people than with other blacks, who tended to be ignorant. But what was truly mind-boggling to me was how whites and Asians could accuse blacks—even their own friends—of "acting white." Why did they mock their black friends for doing what they were supposed to do? Why were intelligent and civilized blacks so often called race traitors by both blacks and whites?

Like an idiot, I succumbed to this pressure. I came to view hard work and academic success as "white" activities. I began to take school and life less seriously, approaching it with a half-hearted attitude, as if giving it my all would be "white," and antithetical to the very core of my identity. I tried to the greatest extent possible to distance myself from my white classmates—not a good idea at a school that is 90 percent white.

I ended up graduating nowhere near the top of my class but still got into an elite college due to affirmative action and good test scores. I felt a bit guilty for gaming the system, but I felt I experienced discrimination—because of the "acting white" comments—and affirmative action was my way of getting back at an unfair system. (The same college also gave offers of admission to two other blacks from my high school. Their level of achievement was, obviously, high by black standards but also nowhere near the level that would have been required of a white or Asian.)

Lihavoimani lause on hyvin kuvaava nykypäivän osalta. On normi, että valkoihoisten pitää hävetä/inhota/vihata itseään, mutta muiden ei pidä. Päinvastoin itseään häpeävää pilkataan. Tämä itseinho on muutettava erityisesti suomalaisessa kulttuurissa, jossa se on kansantauti! Jos olisimme kollektiivisesti ylpeitä tapakulttuuristamme, emme sallisi perseilyä, emmekä mokutusta.

[siviilitarkkailija]

Perseily korreloi negatiivisesti älykkyyden kanssa.

Ja vihreys suoraan älyttömyyden. Periaatteessa jos, tai kun, elämme kaupunkilaisessa gettoeläintarhassa, jossa suurin ja väkivaltaisin apina määrää tahdin, kaikki ovat nuoria ja kauniita (koska vammaiset ja vanhat voidaan tappaa kuten viidakossa luonto hoitaa asian), joten ulkoisesti olemme suorastaan paratiisinomaisessa elämäntilassa. Muun lauman hyvinvoinnilla ei ole oikeasti mitään väliä, pääasia on alfa-apinan oma perhe ja sen hyvinvointi.

Vihreiden kaupungin taikaseinästä valuu puhdasta vettä ja kakka katoaa napinpainalluksella, mutta vain niin kauan kun seinässä on taikaa. Lihakin myydään kuutioina ja oikeastaan edes rahaa ei tarvittaisi jos päihteet vielä saataisiin ilmaiseksi. Gettoeläintarhan apinan perspektiivistä kyse on lähes taianomasiesta deux machinasta (ihmeellisestä jumalten koneesta). Jota alleviivatakseen voivat tai suorastaan kokevat velvollisuudekseen syyttää niitä jotka toimillaan ylläpitävät yhteiskuntaa. Heitä irvitään ja riistetään että perseilijä voisi perseillä jatkossakin.

Tulee väistämättä mieleen kansainvaellusten ajan roomalaiset vesijohdot sekä kylpylät. Aateli ja roskaväki tykkäsi kovasti peseytyä kylpylöissä ja nautti niiden olemassaolosta mutta kukaan ei vaivautunut pohtimaan niiden ja vesijohtojen välistä yhteyttä, niin että melko nopeasti valtakunnan hajottua koko kylpylätoiminta lakkasi vuosituhansien ajaksi. Seurauksella että kaupunkien väestö yksinkertaisesti lakkasi kun kulkutauti iski. Gettoapinoinen laumasta katosi "taikaseinän vesi" ja kakka jäi kaduille. Mikä todennäköisesti voi ilmiönä toistua. Taudit joihin on alkeellisia tai olemassa olevia ratkaisuja muuttuvat sivistyksen kadottua hoitamattomiksi. Ts infrastruktuuri jolla voidaan ylläpitää elämää loppuu. Jäljelle jää viidakko ja viidakossa muutama apinalauma ja niiden näennäisesti paratiisimainen elämä.

[Eino P. Keravalta]

Länsimainen yhteiskunta on joutunut uuteen tilanteeseen perseilykulttuureiden kanssa, joskaan se ei ole sitä välttämättä huomannut.

Sillä on niin, että länsimainen kulttuuri, tai lähinnä sen päättäjät, yrittävät lähestyä perseilykulttuurin edustajia samalla tavoin kuin oman kulttuurinsa edustajia, mikä on karkea virhe.

Kun perseilykulttuurin edustaja aiheuttaa harmia, tekee rikoksia, uhkailee väkivallalla, loisii työttömänä, häiriköi naisia, käyttää väärin päihteitä tai kerääntyy jengeihin hallitsemaan sosiaalista tilaa, länsimainen yhteiskunta pyrkii ratkaisemaan asian hyvittelemällä ja tarjoamalla 'syrjäytyville' palveluja ja etuuksia, jotta ikävästi käyttäytyvät yksilöt alkaisivat kilteiksi ja mukaviksi.

Metodi on täysin väärä.

Kun syrjäytyneeseen länsimaiseen ihmiseen kohdistetaan positiivisia toimia ja häneen uhrataan resursseja, hän saattaa ajatella:

'Ne ovat minulle hyviä, ne tunnustavat minun ihmisarvoni. Ne ovat minulle hyviä, joten minäkin haluan olla niille hyviä. Ne haluavat auttaa minua. Minä olen siitä kiitollinen ja liikuttunutkin. En olisi yksin tästä selvinnyt. Kun minua on nyt autettu, haluan olla luottamuksen arvoinen ja maksaa velkani: minut nostettiin jaloilleni, joten haluan nyt olla yhteiskunnan hyödyllinen jäsen, maksaa veroja ja tukea vastaavasti muita ihmisiä, jotka ovat huonossa tilanteessa.'

Kun syrjäytyneeseen kehitysmaalaiseen ihmiseen kohdistetaan positiivisia toimia ja häneen uhrataan resursseja, hän saattaa ajatella:

'Ne auttavat minua, koska niiden kuuluu tehdä se. Ne ovat minulle velkaa. Ne ovat minua alempia. Ne ovat jumalattomia ja heikkoja. Minun jumalani on niin mahtava, että se pakottaa nämä koirat palvelemaan minua. Ne rahat ja se apu, jota sain, todistavat, että jumalani on suuri ja Hän on minun puolellani, Hän antaa vääräuskoisten rahat minulle, koska se on oikein. Minulla on oikeus hallita näitä vääräuskoisia, jotka itsekin kaiken aikaa pyytelevät anteeksi. Jos vain haluan lisää jotain, minun täytyy lujasti vaatia ja uhkailla, se on toiminut tähänkin saakka ja jatkossa minulla on oikeus odottaa yhä vain enemmän palveluksia tältä orjakansalta.'

[P]

Hakunilan nuorilla on hätä?

http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/569792-yli-10-teininuoren-porukka-hairikoi-lahiota-rajattomalla-kaytoksella

[Liechtenstein]

Hakunilan nuorilla on hätä?

http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/569792-yli-10-teininuoren-porukka-hairikoi-lahiota-rajattomalla-kaytoksella

Kun menee uutisen loppuun, niin siellä lukee "Vastuullista journalismia". Jäiköhän jotain kertomatta?

[acc]

Kun menee uutisen loppuun, niin siellä lukee "Vastuullista journalismia". Jäiköhän jotain kertomatta?

Hyvä huomio. Sivun alalaidan grafiikassa lukee "Vastuullista journalismia". Se lienee tervetullut salanuiville toimittajlle, jotka näin voivat viestiä lukijoilleen, että propagandaahan juttu on.

Jutun kuvituskuvan perusteella hyväuskoisimmille lukijoille voi tulla mielikuva, että häiriköijät ovat suomalaisia.
http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/569792-yli-10-teininuoren-porukka-hairikoi-lahiota-rajattomalla-kaytoksella

[Kauhea Ihmismäinen Otus]

Kiinnostava teoria, että joku saattaa veisata piupaut yhteiskunnan säännöistä arvojärjestelmän eron vuoksi, tosin löytyykö @Eino P. Keravalta tälle jotain lähteitä?

Toisaalta pikkulapsethan ovat tunnettuja siitä, että osa alkaa "perseilemään" jos eivät muuten saa huomiota.

Itselle ei jotenkin tulisi mieli rikkoa toisen kulttuurin sääntöjä julkisesti räikeästi ehdon tahdoin jos sattuisin asumaan esim. muslimimaassa koska kuitenkin jollain tavalla itseä hallitsee "maassa maan tavalla " ajattelu.

[HDRisto]

Muslimimaassa saa perseilystä jotakin muuta muisteltavaa kuin täkäläistä hyysäystä ja paapomista. Esimerkiksi kalanruotokuvion tehtynä raipalla tai ruoskalla selkään. Se on sielläpäin itsesuojeluvaistoa, että ottaa maassa maan tavalla.

[Eino P. Keravalta]

Kiinnostava teoria, että joku saattaa veisata piupaut yhteiskunnan säännöistä arvojärjestelmän eron vuoksi, tosin löytyykö @Eino P. Keravalta tälle jotain lähteitä?

Itselle ei jotenkin tulisi mieli rikkoa toisen kulttuurin sääntöjä julkisesti räikeästi ehdon tahdoin jos sattuisin asumaan esim. muslimimaassa koska kuitenkin jollain tavalla itseä hallitsee "maassa maan tavalla " ajattelu.

Jos sille on lähde, en ole siitä tietoinen.

Sinä et perseile muissa maissa, koska sinun arvojärjestelmäsi on sellainen. Sitten on sellaisia kulttuureita, joissa arvojärjestelmään nimenomaan kuuluu perseily ja sen tarkoituksena on horjuttaa vierasta kulttuuria ja sen arvomaailmaa, vallata tilaa ja saada itselleen myönnytyksiä tai aineellista hyvää.

Jos asia kiinnostaa, voi vaikka tarkkailla mustien touhuja USA:ssa, siellä mekanismit näkyvät selkeästi niin yksilöissä kuin joukoissakin, vaikka kaikki eivät sitä kaavaa noudatakaan.

[Aallokko]

Hakunilan apinalauma, joka on piinannut muun muassa vanhuksia, sai palkinnoksi perseilystään oman biljardivuoron. Yllä linkatusssa artikkelista:

"Poliisi tiedotti aiheesta lyhyesti hiljattain Facebookin Hakunilan puskaradio -ryhmässä. Viime keskiviikkona poliisi järjesti kumppaniensa kanssa tilaisuuden ongelmien ratkaisemiseksi. Myös nuoria ja heidän vanhempiaan oli saatu paikalle, sillä nuorten henkilöydet ovat tiedossa. Osa heistä on poliisille ennestään tuttuja "pienemmistä käytösjutuista". Laakso on tyytyväinen tilaisuuden antiin.

– Kovin olivat hiljaista poikaa, mutta he ymmärsivät käyttäytyneensä väärin. Nuorisotoimi lupasi järjestää heille nuorisotilaan ryhmän, jolle keksitään järkevämpää tekemistä, kuten paintballia tai biljardia."

Onhan tämä nyt maailmanhistoriassa jotain aivan uutta, että voimakkaampi taho, jota kohtaan on perseilty, alistuu perseilijän edessä ja palkitsee perseilystä. Ihan sama kuin koiraa palkittaisiin aina kun se on hajottanut sohvan tai näykkäissyt isäntää 

[Socrates]

Määrittelisin perseilyn hieman kapeammin kuin avaaja. Minusta se on ympäröivän yhteisön tuomitsemaa toimintaa, joka sijoittuu pääosin mokailun ja rikollisen toiminnan välimaastoon, mutta voi olla lievästi rikollistakin.

Työpaikalla perseilyyn suhtaudutaan liian jyrkästi ja ehdotankin ratkaisuksi työvoimapulaan rajoitetun perseilyn sallimista työpaikoilla.

Työntekijät jaetaan kahteen perseilyluokkaan. Ensimmäisessä luokassa sallitaan epäsosiaalinen käytös ja toisessa luokassa sen lisäksi kohtuullisesti päihtyneenä työskentely.

Näin saadaan huoltosuhdetta parannettua, koska työelämään siirtyvät ainakin seuraavat ryhmät:
-neurologista tai mt- sairautta potevat, joilla sairaus aiheuttaa perseilyä
-mamut joilla perseily kuuluu kulttuuriin
-akuutissa kriisissä olevat, joiden ei tarvitse jäädä pitkille sairauslomalle, kun töihin voi tuoda omat ongelmat ja tulla perseilemään
-kroonisesta päihdeongelmasta kärsivät joilla päihteiden käyttö on vakiintunut siedettävälle tasolle
-teinit, joilla on vielä tarve perseillä sekä vanhukset, joilla alkava muistisairaus aiheuttaa perseilyä.