2017-11-25 Aamulehti: Suomen kieli yhdistää nuoria maahanmuuttajia

[Hevonen]

Sori, olen Apple-koneella, enkä saa kaapparia toimimaan, niin copy-pastetan jutun tähän.

https://www.aamulehti.fi/uutiset/kana-on-bengalin-kielessa-sokea-ja-ei-tarkoittaa-arabiaksi-kylla-suomen-kieli-yhdistaa-nuoria-maahanmuuttajia-200556726/

Aamulehti tarjoaa tänään pienen monikulttuurisen sanaston.

Kana on bengalin kielessä sokea ja ei tarkoittaa arabiaksi kyllä – suomen kieli yhdistää nuoria maahanmuuttajia
Maahanmuuttajien suomen kielen tunnilla opiskelu yhdessä ryhmässä onnistuu, vaikka opiskelijoilla ei ole yhteistä äidinkieltä. Sanavarasto karttuu keskustelujen kautta.

Kana on bengalin kielessä sokea ja ei tarkoittaa arabiaksi kyllä – suomen kieli yhdistää nuoria maahanmuuttajia

(tässä välissä oli kuva: Huma Mohammadi ja Omar Adel Ulewi opiskelevat tällä kertaa hääaiheisia sanoja. Huma kertoo puhuvansa afganistanilaiselle äidilleen välillä vahingossa suomea.)

Kaamos on pimentänyt Rovaniemen iltapäivän kellon lähestyessä vasta neljää. Lyseonpuiston lukio on lähes tyhjä opiskelijoista.

Rovaniemen aikuislukion aikuisten perusopetuksen suomen kielen tunti maahanmuuttajille on kuitenkin vasta alkamassa.

Opettaja Hanna Taimisto ehtii juuri ja juuri luokan eteen pöydän taakse, kun luokan keskivaiheilta kuuluu reipas kysymys:

– Opettaja, mitä sinulle kuuluu?


Tunnelma huokuu lämpöä ja ystävällisyyttä. Vieressä istuvalta lainataan lyijykynää tai käytetään yhteistä kirjaa.

Oppikirjan kappaleessa aiheena on suomalaiset häät. Opiskelijat muodostavat pareja ja selittävät toisilleen hää-aiheisia sanoja.

– Sulhanen on mies, joka menee naimisiin, kuuluu oivallus luokan takaa, kun sanan merkitys käy selväksi.

Google auttaa opittujen sanojen ymmärryksessä

Ryhmän opiskelijat eivät jaa yhteistä äidinkieltä. Suomen kielen opiskelu ei tapahdu kieliopin vaan asioiden opiskelun kautta.

Ryhmässä olevat opiskelijat ovat päässeet aikuisten perusopetukseen kielitestin kautta, jota on edeltänyt esimerkiksi kotokoulutuksessa käyminen. Perusopetuksen aikana maahanmuuttajat osallistuvat kahdelletoista suomen kielen kurssille. Lisäksi opiskellaan muita aikuisten perusopetukseen kuuluvia reaaliaineita sekä englantia ja matematiikkaa.

POIMINTA

Samalla sanalla voi olla eri merkitys

Bengalin kielessä:

kana = sokea (epäystävällisesti)
maa = äiti

Darin kielessä:

kaka = isän veli, setä

Somalian kielessä:

kurssi = tuoli
kun = tuhat
eri = vuohi

Urdun kielessä:
kana = syödä

Arabian kielessä:

kyllä = parvekkeelle yöksi laitettu juomavesi (Egyptissä)
ottaa = kissa (puhekielellä)
ensi = unohda se (puhekielellä)
sanna = likainen vesi (Palestiinassa, Syyriassa)
ei = kyllä

Listan on koonnut suomen kielen opettaja Hanna Taimisto oppilaineen.

Suomen kielen oppikirjassa sanoja on koottu allekkain teemoittain. Avoliiton alta löytyy avomies ja avovaimo, avioliiton alta puolestaan aviopuoliso ja vaimo. Sanojen opiskelu tapahtuu selittämällä ja tarvittaessa Google-kääntäjän avulla.

Käytössä olevaa oppikirjaa ei ole juuri päivitetty, vaan sieltä löytyy edelleen termi rekisteröity parisuhde. Opettajan johdolla käydään läpi, että Suomessa tuli voimaan tasa-arvoinen avioliittolaki tämän vuoden alussa eli sana on jo vanhentunut.

– Se on sateenkaari? kuuluu ehdotus luokan eturivistä.

Seuraavaksi etsitään sateenkaaren kuva Googlen kuvahausta, jotta sanan merkitys käy kaikille selväksi. Samalla todetaan sen viittaavan myös samaa sukupuolta oleviin pareihin ja perheisiin.

Vaikka suomen kielen tunneilla keskitytään kielen opiskeluun, tulee siinä sivussa opittua myös kulttuurista ja yhteiskunnasta.

No niin -sanan toistaminen huvittaa

Yamen Albitar, Kazem Madadi, Huma Mohammadi ja Somaia Shofan saapuivat Suomeen noin kaksi vuotta sitten. Yamen ja Somaia ovat Syyriasta, Kazem ja Huma Afganistanista.

– Minä puhun suomea aina kun olen ulkona, toteaa Huma ja jatkaa, että välillä hän alkaa puhua äidilleen puhelimessa vahingossa suomea, eikä tämä ymmärrä mitään.

Somaia puolestaan kertoo, että hän puhuu 3-vuotiaalle pikkuveljelleen sekä suomea että arabiaa, jotta veljestä tulisi kaksikielinen.

– No niin oli ensimmäinen sana, jonka opin suomeksi, toteaa Somaia.

Myös Kazem muistaa sanan hyvin Suomeen tuloajoistaan.

– Ohjaajat aina sanoivat no niin ja just tai just joo ja meitä opiskelijoita vähän nauratti kun aina toistettiin sitä no niin -sanaa joka välissä.

Vaikka kirjaimet ovat täysin erinäköiset Afganistanissa ja Syyriassa, toteavat nuoret, ettei niiden opettelu ollut hankalaa. Kirjaimet olivat tutut jo englannin kielen opiskelusta.

– Vokaalien lausuminen on erityisen vaikeaa. Kaikista inhottavin on Ö, sanoo Yamen.

– Pitkät sanat ovat hankalia ja lausuminen on todella vaikeaa, tiivistävät Yamen ja Kazem suurimmat haasteensa kielenopiskelusta.

(Tässä välissä oli kuva: Abdulgadir Siyad Weheliye ja Omar Ali Abdulghani eivät jaa yhteistä äidinkieltä. Kommunikointi onnistuu suomen kielen avulla.)

Politiikkaan liittyvät sanat ovat vaikeimpia

Tunnin aikana käydään paljon keskustelua suomeksi pareittain tai ryhmissä. Välillä siirrytään sujuvasti esimerkiksi arabian kieleen tarkentamaan jotakin epäselväksi jäänyttä sanaa.

Opiskelijoita yhdistää suomen kieli. Sen avulla he voivat tutustua toisiinsa, sillä kaikilla ei ole yhteistä äidinkieltä.

Nuoret pohtivat historiaan ja politiikkaan liittyvien sanojen tuntuvan hankalilta oppia, koska poliittiset järjestelmät ovat eri maissa hyvinkin toisistaan poikkeavia. Tällöin uusien sanojen lisäksi pitää ymmärtää, miten poliittinen järjestelmä toimii.

Kysymys siitä, miltä suomen kieli kuulosti ennen kuin nuoret ymmärsivät sanojen merkityksiä, saa aikaan naurunremakan. Huma toteaa, että kieli kuulosti alkuun vihaiselta. Yamen puolestaan pohtii kielen kuulostaneen heti "ihan normaalilta".

Suomen kielen opiskelu turhauttaa opiskelijoita välillä, kun yksinkertaistenkin sanojen opettelu vaatii selittämistä. Toisaalta vain puhumalla ja asioiden merkityksiä selittämällä kielen käytöstä tulee sujuvaa ja oikeat sanat löytyvät.

Luokan kello näyttää 17.20. Vielä ei kuitenkaan ole aika lähteä ulos entisestään pimentyneeseen kaamokseen, vaan opiskelijat jatkavat seuraavalla oppitunnille.

Kommentit olivat hyviä.

Kommentit (2)

NIMETÖN
Me suomalaiset emme tee näillä käännöksillä yhtään mitään. Opettajaa tälle porukalle rikoslaki kannesta kanteen. Sekä länsimaisen kulttuurin tavat ja hyvyydet. Käskekää heidän luopua kaikesta menneestä omassa maastaan. Ja painottakaa myös sitä, että islam on este länsimaissa olemiselle ja vaikeuttaa sopeutumista sillä meillä vallitsee tasa-arvo, jota lailla suojataan. Tämä on jäänyt kokonaan opettamatta näille tulijoille. Nyt ei muuta.

25.11.2017 | 11:31 | Ilmoita asiaton kommentti.
MINÄ VAAN
Kaamos tarkoittaa aikaa, jolloin aurinko ei nouse horisontin yläpuolelle.
Rovaniemellä ei ole kaamosta koskaan, koska se on niin etelässä.

25.11.2017 | 11:07 | Ilmoita asiaton kommentti./quote]

[hamppari]

Arabian kielessä:

ei = kyllä

Voin laajentaa Hannan sanavarastoa vielä hieman lisää:

no = kyllä
nej = kyllä
nicht = kyllä
non = kyllä
nie = kyllä
ikke = kyllä

[dothefake]

Kyllä suomen kieli on köyhää, kun tällekään ei ole vain yhtä sanaa "parvekkeelle yöksi laitettu juomavesi".

[Maija Poppanen]

^ Toisaalta sen korvaa kyllä kätevästi yks sana - vesihana.

[Mehud]

" ja ei tarkoittaa arabiaksi kyllä – suomen kieli yhdistää nuoria maahanmuuttajia"

Onko tässä selitys muslimien raiskausinnolle Suomessa. Onhan se kannustavaa, kun raiskattava nainen huutaa vieläpä arabiaksi "Kyllä, kyllä, kyllä" samalla leikillisesti vastustellen.

[Elemosina]

En kyllä ikinä ulkomailla asuessani ja vanhempieni kanssa puhelimessa puhuessa alkanut puhua heille oleskelumaani kieltä.
Mukava höttöjuttu, propagandistisella sivumaulla.