2016-02-12 HS: Avoin katurasismi on yleistynyt

[Tiskirätti]

Eri kansojen kirjo pääkaupunkiseudulla on jo niin tiheää että olisi jopa pakko joutua tilanteeseen missä saisi todistaa näitä rasistisia huuteluita ja sylkemistapauksia vaikka itse olisikin valkoinaamainen. Omalle kohdalle ei  ole koskaan kuitenkaan osunut moiset tapahtumat, ainoastaan olen todistanut lukuisia kertoja kuinka suomalaisiin kohdistetaan rasistisia vihatekoja huutelemalla, haukkumalla, seuraan änkeämällä ja lääppimällä.

Sehän on hyvä, ettei rasistisia huuteluita ja sylkemisiä siis ole. Kyllä se, että et ole sellaisia päässyt vierestä näkemään, on vakuuttavampaa, kuin se että joku vähemmän valkonaamainen väittää vaikkapa jossain epäilyttävässä mediassa jotain ikävää ihan peräti itse kokeneensa. Jotenkin se on vaan niin fakta, että nuo jutut ovat keksittyjä.

Itse en ole päässyt noita suomalaisiin kohdistuneita rasistisia huutoja ja haukkuja vielä todistamaan. Jollain etäisesti tutulla logiikalla voisi väittää, että suomalaisten kirjo pääkaupunkiseudulla on sen verran tiheää että jos moista tapahtuu, olisi ollut jo jopa pakko törmätä moisiin tapahtumiin – mutta en toki väitä niin.

Suomalaisiin kohdistuvia seuraan änkeämisiä ja lääppimisiä olen kyllä monen värisen urhon toimesta päässyt seuraamaan ja jopa itse joskus muutaman kerran viehättävään seuraan tuppautunut. Luulin olleeni silloin lähinnä innokas urpo rasittavasti vonkaamassa, mutta tajusin nyt että tuo lähestyminen olikin vihateko. Hävettää, vaikka en sentään lääppinyt ilman lupaa. Ja onneksi ei ollut sitä rasismiakin mukana, koska vonkasin ihan vaan saman värisiä neitoja.


 

[Roope]

On nimittäin syvästi huolestuttavaa, että poliisin edustaja käyttää ajankohdaltaan keksittyjä tutkimuksia (joiden totuudellisesta hyötyarvostakin voi olla montaa mieltä) yhteiskunnallisten asioiden puitteissa tavoitteenaan kansalaisten vapauksien kyseenalaistaminen.

Ei tuossa tökkinyt vain vuosi, vaan kyse on kahdesta erillisestä haastattelututkimuksesta, joista tuoreemmassa viitataan (s. 13) ohimennen toiseen, mutta Taponen väittää mainitsemansa tutkimuksen (johon viittaa Somalit Euroopassa -nimisenä) sisällöksi sellaista, mikä ei päde kumpaankaan. Taposen väitteen totuusarvo on yksiselitteinen, hän keksi asioita kuulostaakseen vakuuttavalta.

[Ajattelija2008]

Eri kansojen kirjo pääkaupunkiseudulla on jo niin tiheää että olisi jopa pakko joutua tilanteeseen missä saisi todistaa näitä rasistisia huuteluita ja sylkemistapauksia vaikka itse olisikin valkoinaamainen. Omalle kohdalle ei  ole koskaan kuitenkaan osunut moiset tapahtumat, ainoastaan olen todistanut lukuisia kertoja kuinka suomalaisiin kohdistetaan rasistisia vihatekoja huutelemalla, haukkumalla, seuraan änkeämällä ja lääppimällä.

Sehän on hyvä, ettei rasistisia huuteluita ja sylkemisiä siis ole. Kyllä se, että et ole sellaisia päässyt vierestä näkemään, on vakuuttavampaa, kuin se että joku vähemmän valkonaamainen väittää vaikkapa jossain epäilyttävässä mediassa jotain ikävää ihan peräti itse kokeneensa. Jotenkin se on vaan niin fakta, että nuo jutut ovat keksittyjä.

Itse en ole päässyt noita suomalaisiin kohdistuneita rasistisia huutoja ja haukkuja vielä todistamaan. Jollain etäisesti tutulla logiikalla voisi väittää, että suomalaisten kirjo pääkaupunkiseudulla on sen verran tiheää että jos moista tapahtuu, olisi ollut jo jopa pakko törmätä moisiin tapahtumiin – mutta en toki väitä niin.

Kyse on tilastollisesta tutkimuksesta. Rasistinen huutelu on ainakin Helsingin keskustassa niin harvinaista, että suurin osa siellä liikkuvista ei ole sellaista kuullut. Jos joku väittää kuulevansa sitä jopa viikoittain, niin tiedetään, että henkilö valehtelee tai on mielenvikainen.

En ole keskustan kaduilla myöskään nähnyt ulkomaalaisten ahdistelevan suomalaisnaisia. Eli ei se ainakaan Helsingin keskustassa yleistä ole.

Jos Karin Creutz olisi oikeasti tutkija eikä pelkkä propagandisti, niin hän tutkisi tätä ilmiötä tilastollisesti. Creutz pitäisi potkaista ulos yliopistolta, koska hän on häpeä tiedeyhteisölle.

[AaJii]

http://www.hs.fi/kaupunki/a1455167159924?ref=hs-art-luetuimmat-3

"Helsingissä oli enemmän syrjintää somalitaustaisia kohtaan kuin missään muussa vertailun kaupungissa."

Tilanteeseen on monta syytä. Creutz syyttää osittain perussuomalaisten nousua. Hänen mukaansa puolueen suosion kasvu tuntui antavan joillekin ihmisryhmille luvan avoimeen rasismiin.

No, persujen gallupkannatus on romahtanut. Eikö tuolla logiikalla myös katurasismin olis kuulunut vähentyä?

[foobar]

On nimittäin syvästi huolestuttavaa, että poliisin edustaja käyttää ajankohdaltaan keksittyjä tutkimuksia (joiden totuudellisesta hyötyarvostakin voi olla montaa mieltä) yhteiskunnallisten asioiden puitteissa tavoitteenaan kansalaisten vapauksien kyseenalaistaminen.

Ei tuossa tökkinyt vain vuosi, vaan kyse on kahdesta erillisestä haastattelututkimuksesta, joista tuoreemmassa viitataan (s. 13) ohimennen toiseen, mutta Taponen väittää mainitsemansa tutkimuksen (johon viittaa Somalit Euroopassa -nimisenä) sisällöksi sellaista, mikä ei päde kumpaankaan. Taposen väitteen totuusarvo on yksiselitteinen, hän keksi asioita kuulostaakseen vakuuttavalta.

Rehellisesti sanottakoon että tuota tapahtuu kyllä jokaiselle, nimittäin tiedostamatta. Mutta mutta. Taponen edustaa kuitenkin poliisia. Poliitikkojen kohdalla suoranainen valehtelukin on yleensä demokratian nimissä siedettävissä, mutta kun viranomainen ei joko tiedä tai välitä siitä mitkä hänen väittämistään ovat itseasiassa faktoja, on kyllä aika jyrkkäkin kritiikki paikallaan.

[Roope]

Rasismi on lisääntynyt erityisesti viimeisen kolmen vuoden aikana, kertoo ylikomisario Jari Taponen Helsingin poliisista.
...
Tämä rasismi ei näy tilastoissa vaan perustuu maahanmuuttajataustaisten kokemuksiin. "He eivät kovin helposti ilmoita tällaisesta poliisille, sillä joissakin maahanmuuttajayhteisöissä ei luoteta poliisiin kovin paljon."

Kymmenessä Euroopan kaupungissa vuonna 2014 tehdyssä vertailussa (Somalit Euroopassa) Helsinki menestyi varsin kehnosti, Taponen sanoo.

"Helsingissä oli enemmän syrjintää somalitaustaisia kohtaan kuin missään muussa vertailun kaupungissa."

Toisaalta Suomessa on etnistä ja ulkomaalaisuuteen perustuvaa syrjintää vähemmän kuin EU- ja OECD-maissa keskimäärin eikä sitä juurikaan esiinny työelämässä.

Tiedote: Poliisiammattikorkeakoulun selvitys antaa kokonaisvaltaisen tilannekuvan maahanmuutosta ja turvallisuudesta 17.2.2016

[nollatoleranssi]

On nimittäin syvästi huolestuttavaa, että poliisin edustaja käyttää ajankohdaltaan keksittyjä tutkimuksia (joiden totuudellisesta hyötyarvostakin voi olla montaa mieltä) yhteiskunnallisten asioiden puitteissa tavoitteenaan kansalaisten vapauksien kyseenalaistaminen.

Ei tuossa tökkinyt vain vuosi, vaan kyse on kahdesta erillisestä haastattelututkimuksesta, joista tuoreemmassa viitataan (s. 13) ohimennen toiseen, mutta Taponen väittää mainitsemansa tutkimuksen (johon viittaa Somalit Euroopassa -nimisenä) sisällöksi sellaista, mikä ei päde kumpaankaan. Taposen väitteen totuusarvo on yksiselitteinen, hän keksi asioita kuulostaakseen vakuuttavalta.

Ongelma on siinäkin, että vaikka näissä tapauksissa selvästi valehdellaan, niin kukaan ei vaikuta vaativan tietojen korjausta.

[Golimar]

TERRORISTINEN VÄKIVALTA ON TUNNISTETTAVA MUUSTA VÄKIVALLASTA, JOTTA SIIHEN VOI KOHDISTAA OIKEANLAISIA TOIMENPITEITÄ

Terrorismin tavoitteena on luoda pelkoa ja jännitteitä.

Tutkija Karin Creutz haluaa, että terrorismista keskustellaan, radikalisoitumista avataan ja käsitteitä käytetään analyyttisesti täsmällisemmin, ei tunteisiin pohjautuen.

Hän tuo esille terrorismin tutkija Richard Jacksonin määritelmän osuvana. Terrorismi voi olla väkivallan uhkaa, sen ei tarvitse olla itse väkivaltaa. Se on kommunikatiivista toimintaa, jolla uhrit välineellistetään.

– Väkivaltainen teko ei ole toiminnan ydin vaan se on symbolista. Teon uhrit eivät itsessään ole tavoitteellisesti uhreja, vaan esimerkiksi laajempi yhteisö. Tavoitteena on herättää pelkoa.

Poliisin viharikosyksiköstä ei ole suuressa mittakaavassa vaikutusta, jos hallituksessa ja vallitsevassa politiikassa ei nähdä vihapuhetta ongelmana.
Onkin tärkeää pystyä erottelemaan, millaisesta väkivallasta on kyse, sillä puuttumiskeinot siihen ovat erilaisia väkivallasta riippuen.

Terrorismin tavoitteena voi olla valtiojärjestelmän horjuttaminen, levittää pelkoa tiettyyn yhteisöön, joka voi olla kokonainen kansa tai tietty yhteisö, esimerkiksi vähemmistö.

– Se ei ole silmitöntä ja irrationaalista kauhuleffatyyppistä väkivaltaa, vaan sillä pyritään saavuttamaan jotain laajempaa.

Jos väkivallan luonne ymmärretään väärin, voi jäädä huomaamatta keskeisiä mekanismeja, joilla estää väkivaltaa.

– Laajemmat väkivaltaiset teot luetaan helposti Isisin laskuun. Tämä on ongelmallista koska se saa organisaation näyttämään voimakkaammalta ja järjestelmällisemmältä kuin mitä se onkaan. Sen lisäksi, että se aiheuttaa kitkaa yhteiskunnassa, se aiheuttaa myös vihaa tiettyjä vähemmistöjä kohtaan, sanoo Creutz.

Iskuja lähestytään tietyn kuplan sisällä tapahtuneena

Väkivallantekoon luetaan helposti terrorismia sisään. Creutz kertoo esimerkin Turun iskun tulkinnasta, jota poliisi tutkii terroristisessa tarkoituksessa tehtyinä murhina. Puukotuksessa kuoli kaksi ihmistä ja kahdeksan loukkaantui tämän vuoden elokuussa.


Keskustelua väkivallanteoista on vaikea pitää analyyttisenä, Turun puukotuksen tyyppiset teot tulkitaan automaattisesti Isisin tekemiksi, vaikka tästä ei olisi varmuutta. Kuvassa muun muassa Turun poliisipäällikkö Tapio Huttunen, pääministeri Juha Sipilä ja kansanedustaja Annika Saarikko Turun torilla uhrien muistoksi syntyneen kukkameren äärellä.
Creutz oli Ylellä keskustelemassa iskusta, kuten myös aihealueen asiantuntijoita. Aamulla ei tiedetty muuta kuin uhrien lukumäärä, ja että kyse oli marokkolaistaustaisesta miehestä.

Muuta ei juuri tiedetty. Myöhemmin paljastui, että hän oli syyllistynyt esimerkiksi Saksassa pikkurikoksiin.

– Pitkin päivää keskustelu valui siihen, että joka haastattelussa kysyttiin Isisistä, ja aloin vastaamaan Isisiin liittyviin kysymyksiin. Loppupäivästä pohdittiin jo, että oliko Suomi odotettu kohde. Tajusin vasta tultuani kotiin, että vaikka yritin pitää keskustelun analyyttisenä niistä seikoista jotka olivat selvillä, olin itsekin liukunut siihen kehykseen, jossa tämäntyyppiset teot tulkitaan automaattisesti Isisin tekemiksi, sanoo Creutz.

Myös vääriä tulkintoja saatetaan tehdä, kun iskuja lähestytään tietyn kuplan sisällä tapahtuneena.

– Esimerkiksi Turun tapahtumasta tiedetään, ettei mikään terrorijärjestö ottanut iskua itselleen. Ei pidä paikkaansa se, ettei Isis ottaisi nimiinsä iskuja, jossa henkilö jää eloon. Esimerkiksi Ranskassa iskun tekijät kuolivat myöhemmin poliisin luoteihin.

Isisin propaganda tekee siitä kokoaan isomman

Creutz painottaa, että väkivalta ei synny tyhjiössä. Maailman epätasa-arvoisuus vaikuttaa: kokemukset ja näkemykset poliittisesta tukahduttamisesta, syrjäytymisestä sekä taloudellisesta ja sosiaalisesta ulkopuolisuudesta luovat pohjaa. Myös hyvissä olosuhteissa voi syntyä ulkopuolisuutta.

Hän muistuttaa, että Isisin kutsu on kohdistunut ihmisille, jotka hakevat parempaa tulevaisuutta.

– Isisin alkuperäinen kutsu oli, että kaikki duunarit, lääkärit, tietotekniset ja mitä tahansa aihealuetta osaavat tarvitaan rakentamaan valtiota. Hetkeksi siirtolaisuus siirtyi sinnepäin.

Creutz kuvailee Isisin vahvuuden olleen median hallinnassa: terrorismi ei onnistu ilman mediaa. Isis on saanut itsensä näyttämään propagandassaan vahvemmalta ja vaikutusvaltaisemmalta kuin se on ollut kartalla.

Se on hyödyntänyt populaarikulttuuria, joka on uponnut etenkin parempaa tulevaisuutta etsiviin nuoriin miehiin ja naisiin eri puolilla maailmaa.

– Sen todellisella laajuudella ei ole merkitystä, jos se propagandassa näyttää vahvalta ja houkuttelevalta. Loppupeleissä nämä (Isisiin kuuluvat) eivät tiedä alueensa laajuudesta siellä ollessaan. Esimerkiksi joiltain Suomesta lähteneiltä katkaistiin kommunikointiyhteydet.

Terrorismikeskusteluun tarvitaan analyyttisyyttä


Isis on käyttänyt taitavasti mediaa propagandansa välittämiseen, millä se antaa todellista vahvemman kuvan organisaatiostaan. Kuvassa jihadisti mestaamassa sotilasta Syyriassa Isisin propagandavideolla marraskuussa vuonna 2014.
Myös länsimaiden retoriikka on luonut kaikupohjaa Isisin tyyppisille toimijoille. Turvapaikanhakijoiden, muslimien, irakilaisten tai muiden vähemmistöjen annetaan ymmärtää, etteivät he kuulu länteen.

Tämä vahvistaa sen sanoman, jonka he kuulevat Isisiltä ja muilta vastaavilta toimijoilta: te ette kuulu Eurooppaan, liittykää meihin.

Creutz haluaa, että terrorismista keskustellaan analyyttisesti, vaikka rationaaliset selitykset eivät tunnu menevän perille. Monesti terrorismi tulkitaan pahuudeksi, ja unohdetaan poliittiset tavoitteet.

-Ihmiset suuttuvat, jos sanotaan ettei kyse ole pahuudesta. Halutaan tarunomaista hyvän ja pahan taistelua. Myös Isisin tyyppisellä organisaatiolla, joka on tullut tunnetuksi brutaaliudestaan ja silmittömästä väkivallasta, on poliittisia tavoitteita.

Radikalisoitumisen torjunnasta syrjäytymisen ehkäisyyn

Yhteiskunnan radikalisoituminen näkyy aggressiivisessa retoriikassa ja lisääntyneessä väkivallassa. Se koskee yhtä lailla suomalaista kuin muuta alkuperää olevia, eri uskonnollisia ja poliittisia näkökantoja omaavia ihmisiä eri ikäluokissa.

Creutz nostaa yhtenä radikalisoitumisen syynä syrjäytymisen, vaikka se ei itsessään radikalisoi tai aja terroritekoihin. Syrjäytymistä on monenlaista, taloudellinen vähävaraisuus ei ole ainoa syrjäytymisen muoto. Tunne siitä, ettei sovi yhteiskuntaan tai ettei hallitse omaa tulevaisuuttaan voi turhauttaa. Olisi tärkeää ymmärtää radikalisoitumista yleisenä prosessina.

– Jatkuvasti puhutaan, että nuoria pitäisi estää radikalisoitumasta. Sen sijaan pitäisi estää nuoria syrjäytymästä, ettei synny turhautuneita yhteisöjä, joissa väkivalta saattaa jäädä kytemään. Tämä koskee kantasuomalaisia, maahanmuuttajia, äärioikeistoon tai muslimeihin liittyviä tai aivan muita pienyhteisöjä.

Creutz huomauttaakin:

– Poliittisesti ei ole seksikästä puhua, miten nuorten koulu menee, millaisia tulevaisuuden suunnitelmia ja mahdollisuuksia heillä on.

Nuorisotyöntekijöiltä, opettajilta, mielenterveystyöntekijöiltä ja muilta, jotka ovat tekemisissä nuorten kanssa, ei tarpeeksi kysytä miten nuoret etsivät identiteettiään, jäävät yhteiskunnan ulkopuolelle tai kokevat poliittista vihaa.

– Näihin puuttuminen on paljon oleellisempaa kuin lukuisat tsekkauslistat radikalisoitumisen merkeistä, joita on kritisoitu tiedeyhteisöissä. Kun tulee tarpeeksi rasteja, todetaan että tämä nuori saattaa olla radikalisoitumissa. Nuoriin joilla on aivan muunlaisia ongelmia saatetaan kohdistaa toimia, jotka itsessään synnyttävät vahinkoa.

Yhteisöpedagogien esimerkkeihin viitaten hänestä olisi tärkeää keskustella esimerkiksi kouluissa niistä syistä, joiden takia nuori saattaa hyväksyä Isisin tavoitteita tai ihailla natsismia. Keskustelu saattaa olla vaikeaa, koska jo keskustelun pelätään leimaavan.

Sananvapaudellakin on rajansa

Creutzin mukaan parinkymmenen vuoden ajan on liu´uttu siihen, että sallitaan minkä tyyppistä keskustelua tahansa. Kuvaava esimerkki on muutamien politiikkojen esittämä ajatus, että kiihottaminen kansanryhmää vastaan tulisi lopettaa.

Ongelma on, että sananvapauden nimissä voidaan esittää mitä tahansa asioita.

– Pitäisi tuoda esiin, että kansallisissa ja kansainvälisissä sananvapauden määritelmissä on rajoitteita. Sananvapaus on ollut kautta aikojen rajattua myös demokraattisissa yhteiskunnissa, koska on tietyn tyyppistä puhetta ja sanankäyttöä, jolla voi olla vahingollisia seurauksia ja vahingollista. Rajoitukset ovat siinä syystä, että retoriikalla voi aikaansaada suurta tuhoa kuten kansanmurhia edeltävät ajat osoittavat.

Creutzilta kysytään usein onko toimenpiteistä, kuten vihapuheyksiköstä hyötyä.Hän painottaa ettei sillä ole suuressa mittakaavassa vaikutusta, jos hallituksessa ja vallitsevassa politiikassa ei nähdä vihapuhetta ongelmana. Hallituskriisiesityksessä tuli selkeästi ilmi miten maan poliittinen johto ei näytä kokevan ongelmallisena toteuttaa maahanmuuttopolitiikkaa jonka tekijöitä kuitenkin kritisoivat.

Ennakkoluulot vyöryvät vastaan mediassa

Creutz näkee, että maahanmuutto itsessään ei selitä maahanmuuttovastaisuutta ja ääriliikkeiden nousua, vaikka näin ajatellaankin. Maahanmuutto on yleiseurooppalainen ilmiö, ja eri puolilla Eurooppaa on erilaisia vähemmistöjä ja erinäköiset väestönliikkuvuushistoriat.

Esimerkiksi Iso-Britanniassa ja Ranskassa on isoja vähemmistöjä siirtomaa-ajoilta. Välimeren maissa on oltu tekemisissä Pohjois-Afrikan kanssa kautta historian. Suomesta on pikemminkin lähdetty, ja maahanmuutto verrattuna moniin maihin on ollut vähäistä.

– Aloin tutkia mediaa vuonna 2001, ja olin järkyttynyt, että onpa täällä paljon ennakkoluuloja. Luulin, että menee hetkessä ohi ja korjaantuu, mutta päinvastoin se mitä kauhistelin silloin, on pientä verrattuna kirjoitettuun sanaan, jota nähdään nyt, Creutz toteaa.

Hän jatkaa vihapuheesta:

– Retoriikka maahanmuuttajista somessa muistuttaa lietsontaa Ruandassa ennen kansanmurhaa, ja tai miten juutalaisista puhuttiin 30-luvulla. Samalla luodaan myös yleisesti politiikassa ja mediassa erontekoa, jakoja meihin ja muihin. Puhutaan "ulkomaalaisen näköisestä". Millainen on ulkomaalaisen näköinen?

https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3804700-terroristinen-vakivalta-on-tunnistettava-muusta-vakivallasta-jotta-siihen-voi-kohdistaa-oikeanlaisia-toimenpiteita

[nollatoleranssi]

^^

– Esimerkiksi Turun tapahtumasta tiedetään, ettei mikään terrorijärjestö ottanut iskua itselleen. Ei pidä paikkaansa se, ettei Isis ottaisi nimiinsä iskuja, jossa henkilö jää eloon. Esimerkiksi Ranskassa iskun tekijät kuolivat myöhemmin poliisin luoteihin.

ISIS otti teon nimiinsä ennen kuin tekijöitä oli ammuttu?

[Blanc73]

Creutz painottaa, että väkivalta ei synny tyhjiössä. Maailman epätasa-arvoisuus vaikuttaa: kokemukset ja näkemykset poliittisesta tukahduttamisesta, syrjäytymisestä sekä taloudellisesta ja sosiaalisesta ulkopuolisuudesta luovat pohjaa. Myös hyvissä olosuhteissa voi syntyä ulkopuolisuutta.
Hän muistuttaa, että Isisin kutsu on kohdistunut ihmisille, jotka hakevat parempaa tulevaisuutta.

Creutz on käynnistänyt jälleen kerran vasemmistolaisen puppugeneraattorinsa. Oma ideologia peitsenkärkenä esitetään asiantuntijaa. Kaikki on yhteiskunnan vika, yksilöt eivät ole pahoja. Me, valkoiset eurooppalaiset, ajamme viattomat etno-kullanmurut pahoihin tekoihin. Ruoskitaan itseämme ja annetaan mantereemme muuttua Lähi-idäksi.

Iskuja lähestytään tietyn kuplan sisällä tapahtuneena

Ja niitä iskuja analysoidaan tietyn kuplan sisältä. Creutz hyvänä esimerkkinä.

[Golimar]

Ny mä oon iha ällikäl lyöty, emmä enää tiedä onk mä ahvena vai hiili.

Helsingin yliopistossa ääri-islamin tutkijana toimiva Karin Creutz on syvästi huolestunut Suomen viranomaisten Ilja Janitskiniin kohdistamasta lakeja ja asetuksia rikkovasta ajojahdista. Creutz osoittaa, että Janitskinin kohtelu ei noudata yleisiä perusperiaatteita, eikä myöskään kunnioita hänen ihmisarvoaan.

https://mvlehti.net/2017/11/19/video-yle-fst-haastattelee-paatoimittaja-ilja-janitskinia-ja-tutkija-karin-creutzia-tekstitetty-suomeksi/

https://www.youtube.com/watch?v=h28RQhaX0YQ&feature=youtu.be