2017-11-09 HS: Suuri osa kehitysmaiden lapsista ei opi lukemaan

[Impivaaran tiikeri]

Suuri osa köyhien ja keskituloisten maiden lapsista ei opi lainkaan lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan. Aliravitsemusta tarjotaan syyksi. Vertailun vuoksi kannattaa muistaa että köyhässä ja osin nälän partaalla olleessa Suomessa lukutaito jo vuonna 1880 oli 98%.

Opettaja ei tule tunnille ja vaikka tulee, ei osaa lainkaan opettaa – miljoonien lasten koulu on hyödytön, ja apua haetaan Suomesta

Englanninopettaja, joka ei osaa englantia. Lapset istuvat keskenään tunnilla. Maailmanpankin tuore raportti kertoo maailmanlaajuisesta oppimiskriisistä. "Häpeällistä", sanoo Maailmanpankin tutkimusosaston johtaja Shanta Devarajan HS:n haastattelussa.

Minttu Mikkonen HS
Julkaistu: 9.11. 2:00 , Päivitetty: 9.11. 8:21


KOIRAN nimi on Puppy.

Kun kolmannen luokan oppilaita Keniassa, Tansaniassa ja Ugandassa pyydettiin lukemaan tämä yksinkertainen lause englanniksi tai swahiliksi, kolme neljästä ei osannut.

Intian maaseudulla ainoastaan yksi neljästä kolmasluokkalaisesta osasi ratkaista yksinkertaisen vähennyslaskun, ja viidesluokkalaisistakin vain puolet.

Esimerkit ovat Maailmanpankin tuoreesta raportista, jonka mukaan suuri osa köyhien ja keskituloisten maiden lapsista ei opi lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan, vaikka kävisi vuosia koulua. Köyhien perheiden lapset oppivat vielä vähemmän kuin varakkaiden.

Tilanne on niin paha, että Maailmanpankki varoittaa maailmanlaajuisesta oppimisen kriisistä. Se on suurta haaskausta yksilöille, jotka eivät pysty koulutuksella parantamaan mahdollisuuksiaan elämässä, mutta myös kokonaisille yhteiskunnille ja kansantalouksille.

"VAIKKA 94 prosenttia maailman lapsista on saatu kouluun, moni heistä ei näytä oppivan siellä mitään. Se on järkyttävää", sanoo Maailmanpankin tutkimusosaston johtaja Shanta Devarajan.

Erityisen huolissaan hän on Afrikasta, jossa oppimistulokset ovat huonoimpia ja samaan aikaan nuoria ihmisiä on suhteellisesti kaikkein eniten.

Kouluilla on vaikeuksia myös monessa Aasian ja Etelä-Amerikan maassa, joissa monessa mielessä menee ihan hyvin.

"Intiassa talous on kasvanut 6–7 prosentin tahtia jo 27 vuotta. Silti maaseudun kouluissa 80 prosenttia lapsista ei osaa lukea. Se on häpeällistä", hän sanoo.

... snip ...

DERAVAJANIN mukaan Suomen menestystä selittää sekin, että kaikki ovat samaa mieltä siitä, että koulutus on tärkeää.

Monessa maassa ongelmat on tiedostettu, ja niitä on määrätietoisesti ratkottu. Esimerkiksi Perussa oppimistulokset ovat muutamassa vuodessa parantuneet huomattavasti. Lukutaito on parantunut nopeasti Liberiassa, Papua-Uudessa-Guineassa ja Tongassa.

Puolet kehitysmaista ei kuitenkaan mittaa ala- ja yläkoululaisten oppimista millään tavalla. Se, että lapset eivät opi koulussa mitään, ei siis ehkä edes ole tiedossa.

"Syvempi ongelma on, että kukaan maassa ei ota vastuuta oppimisesta. Opetusministeri saattaa ajatella, että olen saanut kaikki lapset kouluun, joten loppu on muiden vastuulla", Devarajan sanoo.

Myös kehitysavun rahoittajat ovat jo 50–60 vuoden ajan keskittyneet koulua käyvien lasten määrään. Nyt pitäisi Maailmanpankin mukaan kääntää huomio opetuksen laatuun.

Yksi raportin suosituksista onkin, että maat alkaisivat mittata oppimistuloksia. Vertailukelpoinen tieto paljastaisi oppimisongelmat myös niille ihmisille, joita lasten asiat eniten kiinnostavat eli vanhemmille, Devarajan huomauttaa.

Silloin vanhemmat alkaisivat vaatia opettajilta, kouluilta ja poliitikoilta parempaa opetusta, parempaa johtamista ja panostusta oppimiseen.

MIKSI lapset sitten eivät opi mitään? Syitä on raportin mukaan monia, eivätkä kaikki johdu suoraan koulujärjestelmästä.

Kehitysmaissa noin 30 prosenttia lapsista on aliravittuja. Aliravitsemus hidastaa aivojen kehittymistä, mikä vaikeuttaa oppimista. Pienille lapsille pitäisi siis olla tarjolla riittävästi ruokaa, jotta he eivät putoaisi kärryiltä heti koulutien alussa.

Opettajan osaamisen ja motivaation merkitys oppimiselle on suuri. Maailmanpankin tutkijat huomasivat, että monet opettajat eivät edes olleet paikalla luokassa tai koko koulussa, vaikka heidän oppituntinsa oli meneillään.

Devarajan tapasi synnyinmaassaan Sri Lankassa englanninopettajan, joka ei osannut sanaakaan englantia.

RAPORTIN tekijät eivät silti halua syyllistää opettajia. He ovat usein järjestelmän uhreja siinä missä lapsetkin, ja heidän koulutuksensa on heikkoa.

Opettajille pitäisi opettaa, miten he ottavat eritasoiset oppilaat huomioon opetuksessa.

Kouluja johdetaan usein huonosti, eikä resursseja osata hyödyntää. Vaikka kaikille lapsille hankittaisiin kannettavat tietokoneet, ne jäävät kaappiin, jos opettaja ei osaa hyödyntää niitä opetuksessa.

Teknologian pitää tukea opettajan opetusta, ei korvata sitä, tutkijat totesivat.

https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005441786.html

[repsikka]

Siinäpä oiva infopläjäys niille tietotekniikkaan uskoville, jotka haluavat kaikki planeettamme ihmiset internetin piiriin vuoteen 2030 mennessä !   

[Tabula Rasa]

Eiköhän suurin vaikuttaja ole lukutaidottomat vanhemmat. Ja opettajat. ''Koulu'' kun on toisaalla teatteriesitys jossa lausutaan opettajan perässä aakkosia joiden merkitystä kukaan luokasta ei ymmärrä. Pientä kärjistystä, muttei pahasti. Mikäs maa olikaan jossa laitettiin opettajat tekemään täkäläisittäin peruskoulun kolmannen luokka-asteen kokeita matikassa, kirjoitus ja lukutaidossa jne ja tuloksena oli ettei länsimaisten standartien mukaan näistä opettajista yli 70% pääsisi peruskoulun kolmatta lävitse.

Vaan koraania kun resitoi kylliksi niin vanhoilliset vanhemmat ovat tyytyväisiä. Eli puuttuu täysin tahtotila ja kyky. Jos pitää 800-luvun pedofiilia täydellisenä esikuvana niin länsimainen mädätys kuten lukutaito on haram. Ja sehän sopii hyvin vallassa oleville kun voi ohjailla tyhmää massaa. Ei ihme että halutaan korvata lukutaitoiset ja lukemansa usein jopa ymmärtävät sellaisilla joilla ei ole tahtoakaan ymmärtää.

[writer]

Jokainen näistä lapsista kasvaa aikanaan aikuisiksi ja jos työvoiman tarveharkinta poistetaan niin jokainen heistä olisi varmasti valmis tulemaan Suomeen TES-minimillä siivoojiksi jos vain pääsisivät ja sehän olisi vain yrityksistä kiinni että kenet tuovat ja kuinka paljon tuovat kun tarveharkinta on poissa.

Semmoinen huomio että ei Suomen kouluviennillä voi näitä lapsia auttaa koska Suomessahan on tutkitusti OECD maiden suurin ero kantaväestön ja maahanmuuttajien oppimistuloksissa.

Eli Suomen koulujärjestelmä toimii vain suomalaisten lasten osalta.

Suomen koulumenestys perustuu siihen että Suomen kouluissa on ollut tähän saakka etupäässä suomalaisia lapsia joiden suomalaisissa kodeissa yleensä tarkistetaan läksyt ja tuetaan oppimista ja katsotaan että lapset syövät hyvin ja nukkuvat tarpeeksi.

[Juoni]

Eiköhän suurin vaikuttaja ole lukutaidottomat vanhemmat.

Lol, suurin tekijä luonnollisestikin on heikko älykkyys.

Mustan Afrikan 70 ja risat keski-äo:lla noin puolet väestöstä on länsimaalaisilla kriteereillä vajaaälyisiä ja se näkyy.

Intiassa keski-äo keikkunee 85 paikkeilla, joten lonkalta heittäen noin kolmannes väestöstä on ns. heikkolahjaisia ja koska Intian kastit ovat käytännössä eri rotuja, niin Etelä-Intian alakastisen (tummaihoisen) väestön keski-äo ei todellakaan ole 85, vaan paljon matalampi.

123 maassa 550 492 yksilöllä tehtyjen äo-testien mukaan maailman keski-äo on 86. Itse olen veikkaillut jotain tuonsuuntaista lukua jo pidempään.

Jos ja kun Suomen kantaväestön vastaava luku on 100 ja risat, niin tuosta voi jokainen päätellä kuinka "rikastuttavaa" Itä-Aasiaa lukuunottamatta kaikki ei-valkoinen maahanmuutto tälle maalle on.

[Tabula Rasa]

Älykkyyttä ei ole kuitenkaan yrityksistä huolimatta ole saatu määriteltyä niin kattavasti että sitä voisi käyttää esimerkiksi perusteena jakaa äänioikeutetut riittävän älykkäisiin ja liian tyhmiin. Edes yrittäminen herättäisi pahaa verta kun ei voida puolueettomasti ja aukottomasti näyttää toteen jonkun älyn riittävyys.

Mitä mittauksiin tulee niin äotestit mittaavat vain ongelmanratkaisunopeutta jolloin tuota käyttämällä perusteena taskulaskin on insinööriä huomattavasti älykkäämpi. Se ei kerro mitään kulttuurisidonnaisista tarpeista ja toisaalta kyvystä johtaa eteenpäin hyvään. Metsästäjäheimolla kyvykkäin on paras metsästäjä vaikkei osaisi nähdä kuviopäättelystä mitään. Ja toisaalta kyseenalaistan vahvasti sen että euroopassa kyvykkäin olisi se joka osaisi nopeiten päätellä virhepäätelmän. Äotestien akilleenkantapää on nimenomaan se ettei se näe ovatko laskemisen lähtökohdat oikein tai väärin. Nopeus ja tarkkuus säännöissä riittää. Puuttuu laajempi ymmärrys jota se ei mittaa. Ja tuon ymmärryksen rakentuminen tapahtuu osin vanhempien, opetuskulttuurin, hyvän ravitsemuksen ja unirytmin jne toimesta. En toki väitä että olisin kyennyt eristämään kaikki tuohon vaikuttavat tekijät.

[Juoni]

Älykkyyttä ei ole kuitenkaan yrityksistä huolimatta ole saatu määriteltyä niin kattavasti että sitä voisi käyttää esimerkiksi perusteena jakaa äänioikeutetut riittävän älykkäisiin ja liian tyhmiin. Edes yrittäminen herättäisi pahaa verta kun ei voida puolueettomasti ja aukottomasti näyttää toteen jonkun älyn riittävyys.

Antiikin oppineet olivat sitä mieltä ettei mitään voida tietää varmuudella ennenkuin on onnistuttu määrittelemään mitä tieto on. Tästä luovuttiin Uudella ajalla ja kas kummaa kun tietoa alkoi kasaantua ennätystahtiin luonnontieteen edistymisen muodossa.

Sama koskee älykkyyttä. Jonkinmoisia määritelmiä sille on useita ("älykkyys on kykyä toimia menestyksekkäästi osittain ennustettavassa ympäristössä", "älykkyys on kykyä viivyttää reaktiota"), muttei yhtään täydellistä, eikä sellaista koskaan tule olemaankaan. Siitä huolimatta äo-testi mittaavat jotain sangen hyvin, ja tämä jokin korreloi koulumenestyksen kanssa hyvin tai erittäin hyvin. Tieteessä tapahtuu lehden numerossa 1/2005 on Itä-Suomen yliopiston sosiaalitieteiden metodien proffan Pertti Tötön artikkeli "Mittaavatko äo-testit mitään?". Ja mittaavathan ne. Korrelaatio esim. Pisa-testien matemaattisen osion kanssa on muistaakseni .97.

Mitä mittauksiin tulee niin äotestit mittaavat vain ongelmanratkaisunopeutta jolloin tuota käyttämällä perusteena taskulaskin on insinööriä huomattavasti älykkäämpi.

Taskulaskin ei osaa tehdä äo-testejä, koska sillä ei ole edes näkökykyä, eli ei ole.

Se ei kerro mitään kulttuurisidonnaisista tarpeista ja toisaalta kyvystä johtaa eteenpäin hyvään. Metsästäjäheimolla kyvykkäin on paras metsästäjä vaikkei osaisi nähdä kuviopäättelystä mitään.

Juu-u, mutta äo-testit mittaavatkin erittäin hyvin akateemista menestystä, eli sitä onko yksilöstä insinööriksi, lääkäriksi, kemistiksi, matemaatikoksi, fyysikoksi, äo-testien laatijaksi jne. Eli juuri niitä ominaisuuksia joiden osaaminen erottaa ensimmäisen ja kolmannen maailman toisistaan.

Äotestien akilleenkantapää on nimenomaan se ettei se näe ovatko laskemisen lähtökohdat oikein tai väärin. Nopeus ja tarkkuus säännöissä riittää. Puuttuu laajempi ymmärrys jota se ei mittaa.

Samaa voisi sanoa koko matematiikasta ja logiikasta. Silti niiden hallitseminen on edellytys liki kaikelle muulle.

[Tabula Rasa]

Matematiikasta samaa mieltä. Tässä se tahto ja kulttuuri tulee esiin. Suomalainen painottaa etenkin lasten koulutukseen. Logiikasta sanoin jo sen että voidaan mennä täysin loogisesti metsään jos alkuoletukset ovat päin mäntyä.

Osaavat käydä koulua, mutta osaavatko soveltaa oppimaansa hyödyllisesti? Siinä se ero. Melkosen monta dropouttia maailmalla jotka ovat perustaneet menestysfirmoja ja taas melkoinen määrä akateemisia huuhaatyyppejä.

Taskulaskin johon integroidaan skanneri tms. Kun softassa on logiikka joka ymmärtää nuo, niin ratkaisu tapahtuu monin verroin nopeammin kuin ihmisellä. Se ei poista siltikään ongelmaa että kone ei osaa soveltaa. Tai ihminen joka on koulutettu osaamaan muttei soveltamaan. Siksi dropout joka osaa soveltaa pieksää mennen tullen akateemisen huuhaan jolla ei ole kykyä käyttää oppimaansa.

Tietoa on toki uskomaton määrä. Vielä enemmän on kuitenkin valetietoa ja kaikenlaista huuhaata. Noiden erotteluun pystyminen onkin mielenkiintoinen ala joka ei ainakaan lehdistökorkeakoulutetulta useinkaan suju. Toki tulee ideologinen ja palkkasokeus yms jolloin nk. korkeaäoinen onkin käytännössä typerämpi kuin kehitysmaalainen.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Pisa rankingissa singapore on ykkönen. Mutta mistä johtuu että samalla leveysasteella melkein naapurissa maat ei pärjää alkuunsakkaan.  Singapore on koulutusihme eikä Suomi.

[akez]

Opettaja ei tule tunnille ja vaikka tulee, ei osaa lainkaan opettaa – miljoonien lasten koulu on hyödytön, ja apua haetaan Suomesta

(...)
MIKSI lapset sitten eivät opi mitään? Syitä on raportin mukaan monia, eivätkä kaikki johdu suoraan koulujärjestelmästä.

Kehitysmaissa noin 30 prosenttia lapsista on aliravittuja. Aliravitsemus hidastaa aivojen kehittymistä, mikä vaikeuttaa oppimista. Pienille lapsille pitäisi siis olla tarjolla riittävästi ruokaa, jotta he eivät putoaisi kärryiltä heti koulutien alussa.
(...)

Aiheesta oli juttua täällä jo vuosi sitten.

Mielipide Maahanmuuttopolitiikka

Miten Eurooppa muka kykenisi elättämään 800 miljoonaa afrikkalaista?

Kutistuva Saksa ei kykene taistelemaan kasvavan mantereen pakenemisten syitä vastaan. On harhaa luulla, että tukiopetuksella voitaisiin pysäyttää massapako Eurooppaan.

Die Welt, Gunnar Heinsohn 04.11.2016 juttu saksaksi 

(...)
Liian monien lasten potentiaali jää käyttämättä

Afrikassa kaikki opettajat kohtaavat valtavia haasteita. Jo vuonna 2007 "Lancet"-raportoijat havaitsivat, että 40-60% lapsista tulee jäämään pysyvästi potentiaalisen suorituskykynsä alapuolelle huonon ravinnon ja vähäisen huolenpidon takia.

250 miljoonaa lasta ja nuorta (vuonna 2050 500 miljoonaa) tarvitsee siis nyt - mahdollisesti jatkuvaa - pedagogista ja terapeuttista apua itselleen ja jälkikasvulleen.
(...)

2016-11-04 Heinsohn: Eurooppako kykenisi elättämään 800 milj. afrikkalaista?

[Mehud]

"Englanninopettaja, joka ei osaa englantia" Johtuuko tämä lasten aliravitsemattomuudesta? Lasten oppimattomuudesta syytetään aliravitsemuutta, mutta ei missään nimessä heidän alhaista älykkyysosamääräänsä. Jos aliravitsemuus tekee lapsista tyhmiä, niin miksi heille palkataan englannin kielen opettajia, jotka eivät osaa englantia?

Omat lapsenikaan tuskin oppisivat englantia, jos heidän opettajansakaan ei sitä osaisi. Ja minun lapseni ovat hyvin ruokittuja.

[Mika]

Lasten oppimattomuudesta syytetään aliravitsemuutta, mutta ei missään nimessä heidän alhaista älykkyysosamääräänsä.

Väsymätöntä intoa keksiä tunkion hajulle mitä erikoisimpia selityksiä hämmästyttää, kun hajun syy on ilmeinen. Tunkiossa on lantaa. Olisi rehellisintä todeta se ääneen. Miksi on OK todeta, että afrikkalaisten menestys esim juoksulajeissa johtuu suurelta osin geneettisistä syistä, mutta sitä ei saa sanoa, että samasta syystä he menestyvät yleensä heikosti älykkyyttä vaativissa tehtävissä.

[Huolestunut Kansalainen]

Suuri osa köyhien ja keskituloisten maiden lapsista ei opi lainkaan lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan. Aliravitsemusta tarjotaan syyksi. Vertailun vuoksi kannattaa muistaa että köyhässä ja osin nälän partaalla olleessa Suomessa lukutaito jo vuonna 1880 oli 98%.

Vaikka impivaaran tarkoitus onkin tässä sanoa että hänen mielestään neekerit ovat geneettisesti kykenemättömiä lukemaan, voisin huomauttaa että ryssien ja ruotsalaisten pakkosivistämisen seurauksena täkäläinen koulujärjestelmä oli parempi. Aliravitsemuksen roolia ei pidä niinikään jättää huomiotta. Myös Suomen nälkävuosista on tehty mielenkiintoista epigeneettistä tutkimusta, jonka mukaan aliravitsemuksella on pitkät jäljet. Googlella löytää.

Jos lukutaito oli JO vuonna 1880 98%, onko luku- ja kirjoitustaito sittemmin laskenut vai onko "kansallismielisiä" todellakin korkeintaan tuo 2%?

[Pkymppi]

Suuri osa köyhien ja keskituloisten maiden lapsista ei opi lainkaan lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan. Aliravitsemusta tarjotaan syyksi. Vertailun vuoksi kannattaa muistaa että köyhässä ja osin nälän partaalla olleessa Suomessa lukutaito jo vuonna 1880 oli 98%.

Vaikka impivaaran tarkoitus onkin tässä sanoa että hänen mielestään neekerit ovat geneettisesti kykenemättömiä lukemaan, voisin huomauttaa että ryssien ja ruotsalaisten pakkosivistämisen seurauksena täkäläinen koulujärjestelmä oli parempi. Aliravitsemuksen roolia ei pidä niinikään jättää huomiotta. Myös Suomen nälkävuosista on tehty mielenkiintoista epigeneettistä tutkimusta, jonka mukaan aliravitsemuksella on pitkät jäljet. Googlella löytää.

Jos lukutaito oli JO vuonna 1880 98%, onko luku- ja kirjoitustaito sittemmin laskenut vai onko "kansallismielisiä" todellakin korkeintaan tuo 2%?

Mitä yrität sanoa lauseella:"Jos lukutaito oli JO vuonna 1880 98%"?
 
"Kirkonkirjoista kerättyjen tietojen perusteella vuonna 1880 jopa 98 % yli 15-vuotiaista suomalaisista osasi auttavasti lukea".

https://www.tiede.fi/artikkeli/kysy/milloin_koko_suomen_kansa_oli_lukutaitoista.

Lisöys:

Mitä tulee ajatukseesi suomalaisten lukutaidon raoistumisesta, niin tässä
suositeltavaa luettavaa sinulle:

60 valtiota laitettiin järjestykseen lukutaidon perusteella. Suomi oli paras.

https://www.washingtonpost.com/news/answer-sheet/wp/2016/03/08/most-literate-nation-in-the-world-not-the-u-s-new-ranking-says/?utm_term=.f1ee5cf27453

[Ajattelija2008]

Flynnin efektin takia eurooppalaisten IQ on noussut 80 vuodessa tasolta 85 tasolle 100. Mistä Flynnin efekti johtuu? Paras hypoteesi on parempi ravinto ja terveydenhuolto.

Eurooppalaisten lukutaito oli kuitenkin lähellä 100 % jo 80 vuotta sitten. Jos on totta, että Intiassa lukutaito on luvattoman heikko, niin ei siitä älykkyysosamäärää voi syyttää ainakaan. Todennäköisempi syy on velttous sekä opettajilla että oppilailla.

Mustan Afrikan IQ oli vuosikymmeniä sitten 70, mutta ravinto ja terveydenhuolto ovat sen jälkeen parantuneet, minkä takia nykyinen IQ voi olla jo lähellä 80 pistettä. USA:n mustilla lukema on 85 pistettä. Tässäkin tapauksessa älykkyyttä on turha syyttää suuresta lukutaidottomuudesta. Erityisesti USA:n mustissa kouluissa oppimistuloksia on tutkittu vaikka kuinka paljon. Muistaakseni Detroitissa oppilaan opetukseen käytetään tuplasti rahaa verrattuna maaseudun valkoisiin kouluihin. Huonojen oppimistulosten syy Detroitissa on oppilaiden velttous.

[Jaska Pankkaaja]

Siinäpä oiva infopläjäys niille tietotekniikkaan uskoville, jotka haluavat kaikki planeettamme ihmiset internetin piiriin vuoteen 2030 mennessä !   

Itse asiassa eihän tämä tätä kumoa.. Onhan sitä kaikenmaailman snäpsätit ja stickerit, ja näkyyhän luurista neekerimölinää musiikkia ja jopa pornoa monikulttuurisia elokuviakin! Siis kirjoitettu kieli ja abstraktit käsitteet ovat aivan liian yliarvostettuja, silleen patriarkaattisesti ja heteronormaalisti 

[Siili]

Huonojen oppimistulosten syy Detroitissa on oppilaiden velttous.

"Velttous" on hieman epämääräinen termi.  Olisiko termi "näköalattomuus" kenties parempi?  Ghetoissa (niin Detroitissa kuin Ruotsissa) voi olla puutetta sellaisista esikuvista, jotka ovat päässeet asemaansa kovan opiskelun kautta.  Luulenpa, että tuo ympäristön oppimiseen ja opiskeluun kannustava ilmapiirii latistuu jatkossa myös monin paikoin Suomessa.

[paukuttaja]

Kyllä se asia on velttous. Sekä oma että aiempien sukupolvien. Ei huvita, ei kiinnosta ja kun kukaan ei patista niin velttous periytyy. Ei suomalainenkaan (han-kortti tarkoituksella) ala-asteiässä ymmärrä mitä mitä hyötyä on polynomien opettelusta. Opettelee silti.

[Alarik]

...Jos on totta, että Intiassa lukutaito on luvattoman heikko, niin ei siitä älykkyysosamäärää voi syyttää ainakaan. Todennäköisempi syy on velttous sekä opettajilla että oppilailla...

Intiassa suurin syy lienee "positiivinen syrjintä", jota myös kastijärjestelmäksi kutsutaan.

Siinä ihminen syntyy joko kastiin joka saa muita tasa-arvoisemmat mahdollisuudet koulutukseen jne... tai sitten kastiin jota syrjitään positiivisesti koska niin on hyvä. Silloin koulunkäynti on sitä että jotkut nuoret opiskelijat käy illalla vapaa-aikanaan hetken "opettamassa" niitä lapsia joille positiivinen syrjintä on osunut kohdalle.
Silloin oppiminen on kiinni vain oppilaasta itsestään, kun nuorten opiskelijoiden opetustaito ilmaistyönä on sattuessaan plussaa.

Tilanne varmaan muuttuisi jos ottaisivat Intiassa käyttöön mahdollisuuksien tasa-arvon ja luopuisivat positiivisesta syrjinnästään. Sen sijaan näyttää tuo kastijärjestelmä vain leviävän muuallekin ja siinä VHM näyttää olevan syntymästään asti hyljeksityintä kastia ja kohta loppuu varmaan koulunkäyntimahdollisuudetkin joko rahan tai turvallisuuden puutteen takia.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Yksi syy miksi kuukerit ja kehitysmaiden väki ei osaa on se että kirjat  ja opetusmateriaali eväti ole äidinkielellä. Voi olla esim maan valtakielellä tai siirtomaakielellä jota sen enempää opettajat kuin oppilaat eivät osaa.
Mutta Detroitin ja länsimaiden slummien lukua nämä eivät selitä. Ählämeillä myös kulttuuri joka ei kannusta sivistymään on syynä.

[Juoni]

Flynnin efektin takia eurooppalaisten IQ on noussut 80 vuodessa tasolta 85 tasolle 100. Mistä Flynnin efekti johtuu? Paras hypoteesi on parempi ravinto ja terveydenhuolto.

Kyllä, mutta tästä taas huomataan miten todellisuudessa ihmiset (enimmäkseen) luovat olosuhteet eikä toisinpäin:

Jotta saataisiin aikaan yhteiskunta jossa on toimiva terveydenhuolto, tarpeeksi laadukasta ravintoa, toimiva koululaitos ja yleis-infrastruktuuri jne., pitää väestön keski-äo:n olla riittävän korkea, jotta mainittavaa edistystä ylipäätään tapahtuu. Eli pitää olla riittävästi ihmisiä, jotka kykenevät älyammatteja harjoittamaan.

Afrikkahan on mennyt nettona alaspäin paljon parjatun riistomaa-ajan päättymisen jälkeen, eli mustat eivät ole saaneet pidettyä yllä edes sitä tasoa mikä siellä oli karkeasti 1960-luvulle asti. Tämä ei ole erityisen yllättävää, kun ottaa huomioon että keski-äo:lla 70 (ja risat) n 2% väestöstä yltää äo:hon 100, eli siis karkeasti Euroopan keskiarvoon. Insinööritieteet, lääketiede yms. vaativat käytännössä 120+ äo:n ja siihen yltäviä on 70 keskiarvolla muutama promille.

"Hyvät geenit" ja "hyvä yhteiskunta" muodostavat siis positiivisen takaisinkytkennän.

Eurooppalaisten lukutaito oli kuitenkin lähellä 100 % jo 80 vuotta sitten. Jos on totta, että Intiassa lukutaito on luvattoman heikko, niin ei siitä älykkyysosamäärää voi syyttää ainakaan. Todennäköisempi syy on velttous sekä opettajilla että oppilailla.

Itse en yllä mensatasolle (130), mutta opin silti itsekseni lukemaan 5-vuotiaana.

Mustan Afrikan IQ oli vuosikymmeniä sitten 70, mutta ravinto ja terveydenhuolto ovat sen jälkeen parantuneet, minkä takia nykyinen IQ voi olla jo lähellä 80 pistettä.

Ovatko todella?

Lähinnä vaikuttaa siltä että ravintotilanteen parantuessa r-strategialliset mustat kurovat Malthusin ennustamalla tavalla tilanteen kiinni lisääntymällä vastaavasti enemmän.

Muoks: Muutaman eteläisen Afrikan maan bkt:n kehityksestä.

Eritysmaininnan ansaitsee Zimbabwen vuoden 2000 maareformi, jossa jauhonaaman-perkeleet ajettiin mailtaan pois ja mustat viljelijät ottivat plantaasit haltuun. Maan bkt alkoi laskea vuositasolla n.6% seuraavat kymmenkunta vuotta.

USA:n mustilla lukema on 85 pistettä.

Usa:n ns. mustat ovat Afrikasta vast'ikään tulleita lukuunottamatta käytänössä kaikki enemmän tai vähemmän mulatteja, koska valkoisen ja mustan lisääntyessä keskenään jälkeläinen lasketaan aina "mustaksi". Tämä on väistämättä nostanut kyseisen väestön äo:ta. Esim. "mustien" yliopistokiintiöihin pääsee muistaakseni jopa 1/4 musta.

Toisekseen Usa:n mustat elävät valkoisten, juutalaisten ja itä-aasialaisten pääsääntöisesti pyörittämässä yhteiskunnassa. Siinä vaiheessa kun mustien, tai edes mulattien alusta loppuun pyörittämässä yhteiskunnassa onnistutaan mittaamaan noita 85-lukemia, niin...no, hyvä on jos niin käy, mutta eipä siltä oikein vaikuta.

Tässäkin tapauksessa älykkyyttä on turha syyttää suuresta lukutaidottomuudesta. Erityisesti USA:n mustissa kouluissa oppimistuloksia on tutkittu vaikka kuinka paljon.

Juu, joka koiranleuka sanoikin että Usa:ssa keksitään keskimäärin viiden vuoden välein "uusi ja mullistava opetusmetodi joka tulee puremaan mustien oppimisvaikeuksiin"...paitsi ettei sitten toimikaan. Mutta onneksi viiden vuoden päästä keksitään taas uusi!

Muistaakseni Detroitissa oppilaan opetukseen käytetään tuplasti rahaa verrattuna maaseudun valkoisiin kouluihin. Huonojen oppimistulosten syy Detroitissa on oppilaiden velttous.

Siinähän se tuli aika hyvin tiivistettynä.

Tuplamäärä rahaa ja puolet tuloksesta.

[Ajattelija2008]

Tästä oli keskustelua ilmastonmuutos-ketjussa. Käsitys, että mustan Afrikan elintaso olisi jopa pudonnut itsenäistymisen jälkeen, on täysin virheellinen. Todellisuudessa talouskasvu on ollut siellä nopeaa viime vuosikymmeninä. Esimerkiksi Etiopiassa oli nälänhätää sisällissodan aikana 1980-luvulla, mutta sen jälkeen väestön keskimääräinen energiansaanti on parantunut reippaasti.

Terveydenhuolto on totta kai parantunut, kun lääkkeet ovat nykyään halpoja ja tietoliikenne ja tavaraliikenne toimii sujuvasti joka kolkkaan mustassa Afrikassa.

Onkohan väite heikosta lukutaidosta Keniassa sittenkään totta? Kuinka luotettavia ovat ketjussa siteeratut lähteet?

[Juoni]

Ks. muokkaukseni äskeiseen viestiini.

Muoks:

http://onlineethiopia.net/wp-content/uploads/2015/07/GDP-Per-Capita.gif

[Ajattelija2008]

Ks. muokkaukseni äskeiseen viestiini.

https://fi.tradingeconomics.com/kenya/gdp-growth-annual
Keniassa talous on kasvanut 6 % vuosivauhtia pitkään. Olisi perin outoa, jos siellä "aliravitsemus" vaikuttaisi oppimistuloksiin.

Herää kysymys, onko HS:n artikkelin käyttämä lähde epäluotettava. Artikkelin motiivi voi olla kerjätä rahaa jollekin järjestölle "opetuksen tehostamiseen", jolloin väite heikosta lukutaidosta voi olla täyttä valetta.

Paremmin tietoa meillä on mm. Detroitin oppimisvaikeuksista. Siellä mustien koulujen järjestyksenpitoon ja erityisopetukseen kaadetaan valtavia summia.

[ISO]

Kehitysmaitten btk kasvaa kohisten kun ne myy luonnonvarojaan, se ei ole todellista talouskasvua, vaan ne myy pikkuhiljaa kaiken mitä on, eikä sen jälkeen ole enää mitään myytävää.

[Juoni]

Ks. muokkaukseni äskeiseen viestiini.

https://fi.tradingeconomics.com/kenya/gdp-growth-annual
Keniassa talous on kasvanut 6 % vuosivauhtia pitkään.

Tuohan onkin hyvä sivusto.

Otin satunnaisotannalla mieleentulevia väkirikkaita afrikkalaisvaltioita:

Mantereen väkirikkain maa Nigeria:

https://fi.tradingeconomics.com/nigeria/gdp-growth-annual

Toiseksi väkirikkain, eli Etiopia:

https://fi.tradingeconomics.com/ethiopia/gdp-growth-annual

Congo (se isompi):

https://fi.tradingeconomics.com/congo/gdp-growth-annual

Angola:

https://fi.tradingeconomics.com/angola/gdp-growth-annual


Eli kyllä siellä edistystäkin näyttää tapahtuvan, mutta tietysti kasvu on nopeaa kun kyseinen manner on niin tolkuttomasti muuta planeettaa jäljessä.

Olisi perin outoa, jos siellä[Keniassa] "aliravitsemus" vaikuttaisi oppimistuloksiin.

Niinpä, kuten jo aiemmin sanoin.

Herää kysymys, onko HS:n artikkelin käyttämä lähde epäluotettava. Artikkelin motiivi voi olla kerjätä rahaa jollekin järjestölle "opetuksen tehostamiseen", jolloin väite heikosta lukutaidosta voi olla täyttä valetta.

Toki mahdollista tuokin.

[Ajattelija2008]

Ks. muokkaukseni äskeiseen viestiini.

Muoks:

http://onlineethiopia.net/wp-content/uploads/2015/07/GDP-Per-Capita.gif

https://data.worldbank.org/indicator/NY.GDP.PCAP.PP.CD?locations=ZG&view=chart
Mustan Afrikan ostovoima per capita on yli tuplaantunut 26 viime vuoden aikana. Keniassa koulua käyvät 9-vuotiaat ovat eläneet koko elämänsä reippaan talouskasvun aikana.

1. Onko lukutaito muka niin huono kuin valemedia Helsingin sanomien artikkeli väittää?
2. Jos lukutaito on huono, niin ainakaan aliravitsemus ei ole syy siihen.

[Khevonen]

Rasismi vei opiskeluhalut.

[Kim Evil-666]

Oppivat tai eivät opi, ei juurikaan kiinnosta. Valtio on sen tekijöiden (ihmisten) summa. Kehitysmaat ovat syystä kehitysmaita.

Se mikä kiinnostaa, on se, että niin Suomen, kuin laajemmin Euroopankin lukutaidottomuutta/huonoa lukutaitoa ollaan aktiivisesti edistämässä kehitysmaalaisten massiivisella Eurooppaan integroinnilla.

Näiden hyysärin artikkeleiden kohdalla lukutaidottomuus tosin voi olla jopa palkitsevaa.

[siviilitarkkailija]

Ei kehitysmaan lapsen tarvitse oppia lukemaan, riittää että oppii laskemaan kolmeenkymmeneen. Oikeastaan sitäkään ei tarvita. AK 47 rynnäkkökiväärin standardi lippaaseen mahtuu 30 patruunaa. Kolmaskymmenesensimmäinen ei oikeastaan mahdu kuin lipas rikkomalla, kahdennenkymmenenyhdeksännen jälkeen mahtuu vielä yksi. Kolmekymmentä, valmis.

Upseeriksi oppivan kehitysmaan lapsen pitää oppia lukemaan ja laskemaan ja kirjoittamaan. Esimerkiksi päiväkirjaan merkinnän kuinka:" Alussa meillä oli kolmekymmentä sotilasta, yksi astui miinaan, nyt meillä on kaksikymmentä yhdeksän. Yksi mies ampui toisen kun puhdisti asetta, ammuimme tappajan ja nyt meillä on kaksikymmentäseitsemän jne. ..."

30 on tärkeä luku. Tärkeämpi kuin lukeminen...