Suomalaistutkimus: Äitiys muut­taa nais­ten ar­vo­ja pe­rin­tei­sem­mik­si

[koli]

Äitiys muut­taa nais­ten ar­vo­ja pe­rin­tei­sem­mik­si

Perinteiset arvot tulevat naisille tärkeiksi, kun he saavat lapsia. Miesten arvomaailma sen sijaan ei muutu isyyden myötä. Tämän takia uudet vanhemmat voivat arvojen osalta liukua erilleen toisistaan.

Helsingin yliopiston Svenska social- och kommunalhögskolanissa tehdyssä uudessa tutkimuksessa osoitetaan, että vanhemmaksi tulo muuttaa naisten arvoja aiempaa konservatiivisempaan tai perinteisempään suuntaan.

Arvot ovat elämää ohjaavia periaatteita, toisin sanoen ihanteita, joita kohden pyritään. Konservatiiviset tai perinteiset arvot tarkoittavat sitä, että arvostetaan maanläheisyyttä, perinteitä, sääntöjä ja turvallisuutta, eletään enemmän muitten ihmisten odotusten mukaan, eikä muutokseen suhtauduta kovin avoimin mielin.

Aiemmissa tutkimuksissa on osoitettu, että lapsia saaneilla on perinteisemmät arvot kuin lapsettomilla ihmisillä. Sosiaalipsykologian professori Jan-Erik Lönnqvist on tutkinut, johtuuko tämä omasta valinnasta, eli onko siis niin, että perinteisten arvojen mukaisesti ajattelevat perustavat muita useammin perheen, vain muuttaako vanhemmuus arvoja perinteisempään suuntaan.

Tutkimuksessa käytettiin psykologiassa yleisimmin hyväksyttyä Schwartzin arvoteoriaa (1992). Teorian mukaan arvot asettuvat akseleille muutosvalmius – säilyttäminen sekä itsensä ylittäminen – itsensä korostaminen.

Lönnqvist hyödynsi aluksi kattavaa ja edustavaa European Social Surveyn dataa (n = 12 850), joka varmensi aiemmat tutkimustulokset ja josta ilmeni, että lapsen saaneiden suomalaisten naisten arvot olivat konservatiivisempia kuin lapsettomien naisten. Aiemmissa tutkimuksissa on osoittautunut, että naisten arvot ovat perinteisempiä kuin miesten. Toisessa tutkimuksessa Lönnqvist seurasi lähes 150:tä paria (n = 292) aina raskauden alussa olleesta ensimmäisestä neuvolakäynnistä aikaan kolme kuutta synnytyksen jälkeen nähdäkseen, tapahtuiko arvoissa muutoksia tänä aikana. Parit arvioivat sekä omia että partnerinsa arvoja.

– Sekä naisten oman että miesten arvion mukaan naisten arvot olivat siirtyneet konservatiiviseen suuntaan synnytyksen jälkeen. Miesten arvoissa sen sijaan ei ollut muutoksia, Lönnqvist kertoo.

Tuloksista ilmeni myös, että naiset arvioivat miesten arvojen muuttuneen samalla tavalla kuin omiensakin, vaikka miehet eivät kokeneet omien arvojensa muuttuneen.

– On mielenkiintoista, että naiset ja miehet arvioivat miesten arvojen muutoksen eri tavoin. Aiemmissa tutkimuksissa on ilmennyt, että uudet vanhemmat riitelevät paljon ja eroavat usein. Voisiko tähän olla syynä se, että parien arvomaailmat liukuvat erilleen lasten saamisen jälkeen? Tätä voi pahentaa se, että naiset uskovat miesten arvojen muuttuneen samoin kuin omiensakin, ja heillä on siksi miesten suhteen vääriä odotuksia.

Vanhemmuus ei muuttanut mitään arvoakselilla itsensä ylittäminen – itsensä korostaminen.

Hy­vin­voin­tiyh­teis­kun­ta ta­soit­taa ero­ja

Lönnqvist sanoo hämmästyneensä sitä, ettei vanhemmuus vaikuttanut miesten arvoihin lainkaan.

– Eräänä syynä tähän voi olla, että naiset edelleenkin kantavat päävastuun lasten kasvatuksesta, ja vanhemmuus vaikuttaa naisten elämään enemmän. Sen tähden sellaiset arvot kuten turvallisuus ja vakaus ovat heille myös tärkeämpiä. Monet miehet jatkavat työelämässä entiseen tapaan.

Ura oli kuitenkin tärkeä naisille myös äidiksi tulemisen jälkeen. Lönnqvist uskoo suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan vaikuttaneen tuloksiin.

– Olisi mielenkiintoista tehdä sama tutkimus maissa, joissa ei ole samanlaista hyvinvointirakennelmaa kuin meillä ja joissa naiset usein jäävät kotiin, esimerkiksi Sveitsissä tai Yhdysvalloissa. Uskoakseni miesten ja naisten arvojen erot voivat sellaisissa tapauksissa olla vieläkin suurempia.

Lönnqvist aikoo jatkaa parien seuraamista selvittääkseen, muuttuvatko miesten arvot lasten kasvaessa ja miesten totuttua uuteen elämäntilanteeseen vai palaavatko naisten arvot entisenlaisiksi, sekä sitä, kuinka nämä arvomuutokset vaikuttavat parisuhteisiin.

https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/talous-yhteiskunta/aitiys-muuttaa-naisten-arvoja-perinteisemmiksi

[Tabula Rasa]

Yllättävää että äitejä kiinnostaa lasten tulevaisuus. Vanhatpiiat taas eivät hirveämmin kanna huolta kotimaan tulevaisuudesta. Poikkeuksia toki on.

[Nikolas]

Tässäpä on suomalaisille miehille haastetta siirtää nuoret suomalaiset naiset kiireesti kunnianarvoisaan rouvashenkilöiden luokkaan.       

[Tabula Rasa]

Tässäpä on suomalaisille miehille haastetta siirtää nuoret suomalaiset naiset kiireesti kunnianarvoisaan rouvashenkilöiden luokkaan.       

Njaah. Hypogamia estää vaikka muuten kunnon miehiä piisaa koska syrjäyttämisellä rakennettu työttömyys on jo tehnyt nykyisistä ikäluokista huomattavan vähävaraisia. Työtön on kirosana parisuhdemarkkinoilla. Toki tuossakin on poikkeuksia, mutta huomattavan iso määrä syrjäytetystä syrjäytyy myös parisuhdemarkkinoilta. Seksi on asia erikseen, mutta kunnon pitkiä suhteita ei synny kun mies on työttömänä. Tedän jokusen poikkeuksen, mutta massat ovat edelleen ne jotka tilastoihin vaikuttavat. Kunnon mies jota etsitään kun ei kertakaikkiaan ole työtön.

[Aimo Räkä]

Miten aisankannattajat poliitikkomme vastaavat haasteeseen? He kutsuvat Suomeen miehiä kymmeniä tuhansia. Heidät pitää saada töihin suomalaisten ohi koska positiivinen erityiskohtelu on tosiasiallista tasa-arvoa ja siksi oikein. Reppanat työttömät suomalaiset miehet jätetään valittamaan epäonneaan. Mutta naiset etsivät puolisoita kunnollisista työtä tekevistä miehistä.

[Micke90]

Yllättävää että äitejä kiinnostaa lasten tulevaisuus. Vanhatpiiat taas eivät hirveämmin kanna huolta kotimaan tulevaisuudesta. Poikkeuksia toki on.

Vielä yllättävämpää (ja järkyttävämpää) on se, että jopa suvakeillakin on lapsia. Myös matujen kanssa.

[guest8096]

Eräs syy voi olla, että sitten kun omat lapset ovat etnojengien hakattavana päiväkodissa ja koulussa, niin se ei enää olekaan niin hienoa monikulttuurisuutta kuin lapsettomana hippinä mamulähiössä näytti.

Lisäys: se, että mielipiteet muuttuvat äidiksi tulemisen jälkeen osoittaa, että aikaisemmin ne mielipiteet eivät olleet oikeita tai loppuun asti mietittyjä.

[Eino P. Keravalta]

Perinteiset arvot tulevat naisille tärkeiksi, kun he saavat lapsia. Miesten arvomaailma sen sijaan ei muutu isyyden myötä. Tämän takia uudet vanhemmat voivat arvojen osalta liukua erilleen toisistaan.

Pötyä.

Tämän takia vanhemmat tavallisesti tulevat lähemmäksi toisiaan.

[Outo olio]

Perinteiset arvot tulevat naisille tärkeiksi, kun he saavat lapsia. Miesten arvomaailma sen sijaan ei muutu isyyden myötä. Tämän takia uudet vanhemmat voivat arvojen osalta liukua erilleen toisistaan.

Pötyä.

Tämän takia vanhemmat tavallisesti tulevat lähemmäksi toisiaan.

Voihan se olla että jos on sattunut sellainen pariskunta, että mies on naista "modernimpi", niin lasten myötä naisesta tulee entistäkin konservatiivisempi, ja pariskunta ajautuu erilleen. Jos taas arvomaailmojen ero on alunperin toisinpäin niin sitten lapset tuovat vanhempia lähemmäs toisiaan. Mutta en tiedä, kunhan vain spekuloin ääneen.

[Mehud]

Peräänkuulutan suoraviivaisuutta. Nainen saa lapsen, nainen haluaa lapselleen kaikkea hyvää. Turvallisuus, tasapaino ja hyvinvointi ovat juuri niitä arvoja mitä äiti kaipaa. Hallitus paskat nakkaa näille odotuksille.

Hallitus tarjoaa epävarmuutta, eripuraisuutta ja toivottomuutta. Ei ole ihme, että äidit toivovat jotain muuta, siitä huolimatta äänestävät näitä piiskaajiaan!

[Roope]

Lönnqvist on taas tutkiskellut:

Vaalikonetesti paljastaa: Maahanmuutto- ja ympäristöasenteet kulkevat käsi kädessä – perussuomalaisten ja vihreiden jako jyrkistynyt

Asenteet maahanmuuton ja ympäristöasioiden suhteen kulkevat yhä enemmän käsi kädessä ja asenteet ovat polarisoituneet, kertoo Helsingin yliopisto tuoreen tutkimuksen pohjalta. Tutkimustulos pohjaa Ylen vaalikonevastauksiin kuntavaaleissa 2012 ja 2017.

Tutkijoiden havaintojen mukaan perussuomalaisten maahanmuuttoasenteet ovat kehittyneet aiempaakin kielteisemmiksi, kun taas maahanmuuttomyönteisin puolue, vihreät, on muuttunut aiempaakin maahanmuuttomyönteisemmäksi.

Kyseiset asenteet ovat mielenkiintoista kyllä myös yhteydessä ympäristöasenteisiin, tutkijat toteavat. Yksi merkki kasvaneesta polarisaatiosta on juuri se, että kysymykset, jotka eivät itsestään selvästi kuulu yhteen, ovat yhä enemmän alkaneet kuulua yhteen, tiedotteessa todetaan.

"Esimerkiksi on nähtävissä, että tietty suhtautuminen ympäristökysymyksiin on yhteydessä tietynlaiseen suhtautumiseen maahanmuuttokysymyksiin. Kun poliittisia kysymyksiä liitetään yhteen tällä tavoin, jää jäljelle yhä harvempia teemoja, joiden parissa tehdä yhteistyötä puoluerajojen yli", sanoo sosiaalipsykologian professori Jan-Erik Lönnqvist Helsingin yliopiston Svenska social- och kommunalhögskolanista.

Lönnqvist on johtanut tutkimusryhmää, joka on tarkastellut ehdokkaiden asenteita kuntavaaleissa vuosina 2012 ja 2017. Tutkimus osoittaa, että suhtautuminen pakolaisiin muuttui myönteisemmäksi kaikissa puolueissa vuonna 2017 verrattuna vuoteen 2012, poikkeuksena perussuomalaiset.

Saman ajanjakson aikana asenteet ympäristökysymyksissä muuttuivat niin, että etenkin perussuomalaiset kokivat kysymyksen vähemmän tärkeänä.

"On ikävää, että näiden kysymysten välille on luotu yhteys, ja että perussuomalaiset niin selkeästi näkevät vihreät vihollisenaan. Voisihan meillä myös olla kansallismielinen, populistinen puolue, joka kokee, että Suomen luonto ja kansallismaisema ovat suojelemisen arvoisia. Ajatellaan vaikkapa perinteistä Suomi-kuvastoa. Voihan toisaalta myös olla äänestäjiä, joille luontoarvot ovat tärkeitä ja jotka mielellään äänestäisivät Vihreitä, mutta jotka ovat eri mieltä maahanmuuttokysymyksissä", Lönnqvist pohtii tiedotteessa.
...

Uusi Suomi 10.4.2019

Helsingin yliopiston tiedote: Vaa­li­ko­ne­tes­tit pal­jas­ta­vat po­la­ri­saa­tion maa­han­muut­to- ja ym­pä­ris­tö­ky­sy­myk­sis­sä 10.4.2019

Tutkimus perustuu Ylen kuntavaaliehdokkaiden vaalikonevastausten keskiarvon tarkasteluun puolueittain, mikä on johtopäätösten kannalta melkoisen naurettavaa. Tutkimus on jo ensimmäisten sivujen perusteella sellaista kuraa, että en viitsinyt vaivautua loppuun saakka, mutta tässä linkki:

Jan-Erik Lönnqvist, Ville-Juhani Ilmarinen & Florencia M. Sortheix: Polarization in the wake of the European refugee crisis – a longitudinal study of the Finnish political elite's attitudes towards refugees and the environment (51 sivua)

Acceptance of refugees was assessed by the item "My municipality must accommodate refugees who have been granted asylum in Finland." [Oman kuntani tulee ottaa vastaan suomesta turvapaikan saaneita pakolaisia] in 2012 and with the item "My municipality must accommodate people who have been granted asylum in Finland." [Oman kuntani tulee ottaa vastaan suomesta turvapaikan saaneita] in 2017. That is, the items differed in that the 2012 VAA item referred to those who had been granted asylum as "refugees", whereas this term was not included in  2017. However, the meaning of the items is exactly equivalent.

Attitude towards the environment was assessed with the item "To allow for the creation of  jobs, my municipality can take a more relaxed stance towards the importance of nature environmental values" [Ympäristö-ja luontoarvoista voidaan kunnassani joustaa, jos siten voidaan lisätä työpaikkoja] both in 2012 and 2017. The item was reverse scored, so that higher scores indicated a more pro-environmental view.

[Rauno Murju]

Millkoinkohan ne toteaa tutkimuksissaan, että on tyttöjä ja poikia.

[TapsaT]

Lönnqvist on taas tutkiskellut:

"On ikävää, että näiden kysymysten välille on luotu yhteys, ja että perussuomalaiset niin selkeästi näkevät vihreät vihollisenaan. Voisihan meillä myös olla kansallismielinen, populistinen puolue, joka kokee, että Suomen luonto ja kansallismaisema ovat suojelemisen arvoisia.
...

On ikävää, että näiden kysymysten välille on luotu yhteys, ja että Vihreät niin selkeästi näkevät Perussuomalaiset vihollisenaan. Voisihan meillä myös olla vihreämielinen, populistinen puolue, joka kokee, että Suomen kansa ja suomalainen kulttuuri ovat suojelemisen arvoisia.

[Mangustin]

Suurin osa suomalaisista asuu kaupungeissa. Ympäristö- ja luontoasioissa joustaminen tarkoittaa kaupunkioloissa yleensä sitä, että joku metsikkö joudutaan kaatamaan. Tämä voi Suomen luonnon kokonaisuuden kannalta olla ihan hyvä juttu, sillä työpaikkojen ja asumisen keskittyminen säästää luontoa.

[Outo olio]

Acceptance of refugees was assessed by the item "My municipality must accommodate refugees who have been granted asylum in Finland." [Oman kuntani tulee ottaa vastaan suomesta turvapaikan saaneita pakolaisia] in 2012 and with the item "My municipality must accommodate people who have been granted asylum in Finland." [Oman kuntani tulee ottaa vastaan suomesta turvapaikan saaneita] in 2017.

Maan nimi Suomi on kirjoitettu englanniksi isolla alkukirjaimella, niin kuin pitääkin, mutta suomeksi pienellä alkukirjaimella, eli väärin. Pikkujuttu, mutta pisti silmään.

[Larva]

Otsikossa näköjään löytyi selitys sille, miksi vihervasemmisto on voimakkaasti kampanjoinut vapaaehtoisen lapsettomuuden puolesta. Kun kerta (biologinen) äitiys muuttaa naisen arvoja konservatiivisempaan suuntaan, on ihan selvää, etteivät edellä mainitut tahot halua näin tapahtuvan. Selvisipä sekin mysteeri, miksi suomalainen lapsi tuhoaa maapallon, kun taas Suomeen muuttaneen mamun 10 lasta ja 50 lastenlasta ovat ihana maailman pelastus. Heidän arvonsa eivät ole samalla tavalla konservatiivisia kuin suomalaisten.