Kannatatko maataloustukia? (gallup)

[Tooheys]

Sivutoimisena maanviljelijänä sanoisin, että tukien poistamisen tulisi olla maatalouspolitiikan lopullisena tavoitteena. Silti on todella hölmöä sanoa että lopetetaan tuet ja maatalous Suomesta ja ostetaan ruoka ulkomailta. Suomi joutuisi varmasti maksamaan saman määrän EU-tukia kuin nytkin, mutta ne jäisivät 100% muihin EU-maihin. Veronmaksajan kannalta positiiviselle puolelle jäisivät kansallisen tuen säästyminen, kun taas viivan toisella puolella olisivat verokertymän pieneneminen, EU:n nettomaksun suureneminen ja voimakkaasti pienenevä kauppatase ruoan ulkomailta ostamisen myötä. Saa olla melkoinen fakiiri, jotta tuosta yhtälöstä saisi kannattavan suomalaisen veronmaksajan kannalta. Suomen tulisi pyrkiä pienentämään tukia koko EU:n alueella, mutta myös muilla tuetuilla tuotantoalueilla l. käytännössä Yhdysvalloissa.

Ne esittämäsi keinot ovat niin kalliita, että eikö kannattaisi suoraan lopettaa kemiallisten lannoitteiden käyttö, istuttaa puita ja puskia suojapuskureiksi jokien varsille jne? Alkuvaiheessa sadot pienenisivät, mutta jos samalla muutetaan tuotantomenetelmiä luontoa vähemmän rasittavaksi, suuri osa pudotuksesta saadaan ajan mittaan maanperän parantumisen kautta takaisin.

Väkilannoittiden käytön lopettamisessa ei ole järkeä. Satotasot tulisivat pienenemään todella merkittävästi ja sadon laatu huononisi, eikä parantuisi. Lannoitteissa on runsaasti erilaisia hivenaineita, jotka ovat edellytyksenä hyvälaatuiselle ja tervelliselle viljalle. Esimerkiksi seleeniä on lisätty lannoitteisiin jo vuosikymmenten ajan, koska Suomen maaperä on seleeniköyhää ja seleeni on ihmiselle tarpeellista. Lisäksi lannoitteiden käyttö on vähentynyt vuodesta 1995 25% typen ja 60% fosforin osalta. 1970, -80 ja -90 lukujen lannoitussuositusten ja Kemiran yhteydet tulisi tutkia, niistä voisi löytyä mielenkiintoista Kehittyvän Maatalouden Suomi -kamaa. Olen varma, että silloisten lannoitussuositusten tarkastelu ei kestäisi päivänvaloa ja haitta ympäristölle on ollut merkittävä.

Ympäristönsuojelun kannalta oleellisinta olisi mielestäni suojakaistojen määrän ja leveyden lisääminen. Suojakaistalla tarkoitetaan pellon ja ojan, joen tai järven väliin jätettävää viljelemätöntä aluetta, joka kylvetään heinälle. Suojakaistat vähentävät ravinnevalumia, suojaavat pientareita eroosiolta ja tarjoavat hyviä elinolosuhteita etenkin peltolinnuille. Useat maanviljelijät ovatkin jättäneet huomattavasti ympäristötuen määräyksiä suurempia suojakaistoja omatoimisesti.

Koska maatalouden ympäristöasiat tuntuvat herättävän keskustelua,  niin nykyisen sopimuskauden ympäristötuen ehdot löytyvät täältä http://lomake.mmm.fi/ShowFile?ID=21734&LUOKKA=597 . Tukiehtojen ymmärtämiseen ei tarvita oikeustieteen tutkintoa, vaan se onnistuu ihan kansakoulupohjalta.

[Timo Rainela]

HUOLTOVARMUUS
HUOLTOVARMUUS
HUOLTOVARMUUS
Onko väliä tuolla taikka tällä?
Kaupunkipojan korkeimmin arvostama henkilö on SUOMALAINEN MAANVILJELIJÄ.
Muutaman isomman kriisiharjoituksen organisoinut ja kentällä toteuttanut.

[Rutja]

HUOLTOVARMUUS

Ok, kuvitteellinen tilanne on se, että Suomessa on sodan uhka ja ulkomaankauppa tyrehtyy. Mistä hankit polttoaineet niihin traktoreihin jos viljaakaan ei voida tuoda?

[AIP]

Onko olemassa riski, että maataloustuen merkittävä leikkaaminen tai totaalinen lakkauttaminen tappaa maatalouden siten, ettei edes suurtilamuotoinen yritysmaatalous kannata? Tämä siis vielä siinä tilanteessa, että vastaava leikkaus toteutetaan EU:n sisällä kokonaisvaltaisesti. Entä mikä puolestaan olisi realistinen koko kärkipään suuryrittäjille? Ymmärtääkseni pelkkä tuhannen pikkutilkun omistaminen ei riitä, vaan yhtenäistä viljelyalaa täytyy olla merkittävästi.

En tunne maatalouden kulurakennetta niin hyvin, että osaisin muodostaa kovin valistunutta mielipidettä asiasta, siksi kyselen . Osaan vain sanoa sitä, mitä yksittäisiltä maanviljelijöiltä olen kuullut, eli että tarvitsee tehdä hemmetisti työtä, että saa tukea, jotta voi myydä tekemäänsä tuotetta eteenpäin melko pienellä voitolla. Toisaalta raskaasta työstä jää käteen jotain, jolla kustantaa myös raskaita huveja. Lisäksi olen tietävinäni, että esimerkiksi viljatuotteista revitään melkoiset katteet, mutta sen katteen ottaa tietysti jalostaja, eikä tuottaja.

Mielestäni nykyinen pientilojen elinkykyä ylläpitävä järjestelmä toisaalta säilyttää jonkinlaista maatalouskulttuuria (turha puhua puhtaasta lähituotannosta, vilja matkaa pahimmillaan aika pitkän siivun tullakseen leipänä takaisin samalle seudulle), toisaalta laittaa yksittäiset tuottajat tekemään investointeja, jotka riittäisivät huomattavasti isommallekin tuotannolle.

[parkkuurauta]

Mielestäni nykyinen pientilojen elinkykyä ylläpitävä järjestelmä toisaalta säilyttää jonkinlaista maatalouskulttuuria (turha puhua puhtaasta lähituotannosta, vilja matkaa pahimmillaan aika pitkän siivun tullakseen leipänä takaisin samalle seudulle), toisaalta laittaa yksittäiset tuottajat tekemään investointeja, jotka riittäisivät huomattavasti isommallekin tuotannolle.

Kyllä pientilat ovat täysin taaksejäänyttä elämää. Korkeintaan jonkinlainen marginaali-ilmiö enää.

e: Tietysti, jos ruuanhinta kovin paljon nousee jossain vaiheessa, voi pienviljelylle koittaa uusi aika.

[Martel]

Väkilannoittiden käytön lopettamisessa ei ole järkeä.

Esitin sen vaihtoehtona kirjoitukselle, jossa pohdittiin ongelmiin überteknisiä vaihtoehtoja; peltojen lasikatottamista jne. Nuo tulisivat kalliiksi (=heikentäisivät tuottoa), joten parempaan pääsisi vähentämällä lannoittamista (rehevöitysmisongelma pienenee, rahaa säästyy lannoitteissa). Molemmissa tulot pienenisivät, mutta vain toisessa korjattaisiin ongelman alkusyytä.

Satotasot tulisivat pienenemään todella merkittävästi ja sadon laatu huononisi, eikä parantuisi.

Satotasot pienenisivät alkuun merkittävästi, mutta palautuisivat ajan mittaan maan parantuessa. Esitin lannoitteista luopumista vain yhdessä muutamien muiden toimenpiteiden kanssa. Tällaisia ovat mm. vuoroviljely, valkoapilan käyttö maan suojana, permakulttuuri jne. Koko Suomi ei voi tällaiseen siirtyä, ei ainakaan yhtäaikaa, mutta tämä ei tarkoita etteikö tukea voisi suunnata tuontyyppiselle tuotannolle.

Kun maa aurataan, pinnan alla olevat mikrobit ja kastemadot joutuvat pinnalle ja osa niistä kuolee. Pintakerroksen mikrobit joutuvat syvemmälle ja kuolevat. Tuuli kuljettaa pintamultaa pois. Paljas multapinta on poikkeama siitä mitä luonnossa esiintyy. "Kasvityhjiötä" täyttämään ryntäävät rikkaruohot, joita vastaan maanviljelijä joutuu taistelemaan, vain siksi että aurasi pellon. Maanviljelijä myrkyttää pellon "kasvinsuojeluaineella". Se tappaa paitsi nuo multakerrosta peittämään rynnänneet kasvit, myös suuren osan hyödyllisistä pieneliöistä ja mikrobeista. Maaperä köyhtyy, eikä tuota satoa. Kun hyödylliset eliöt on tapettu pellosta ensin auraamalla ja sitten myrkyllä, ja pintamultaa on muutaman vuoden ajan lentänyt pois tuulen mukana, kemiallisesta lannoittamisesta on tullut välttämätöntä satotason palauttamiseksi. Tämä on tehomaatalouden oravanpyörä.

Esim. Permakulttuuri voisi olla taloudellisestikin kannattava vaihtoehto pientiloille, lähinnä sen vuoksi että se ei vaadi työpanosta juuri muussa kuin perustamisvaiheessa ja sadonkorjuussa (en nyt puhu viljantuotannosta). Rahaa säästyy huomattavasti, kun ei tarvitse ostaa isoja maatalouskoneita ja kemiallisia lannoitteita. Sopisi esim. niille kaupunkilaisille, joilla on joku maatilkku lähialueella ja myös niille joutilaille, jotka asuvat maaseudulla.

Lannoitteissa on runsaasti erilaisia hivenaineita, jotka ovat edellytyksenä hyvälaatuiselle ja tervelliselle viljalle.

Kenties^*, mutta ilman kemiallisia lannoitteita kasvaneissa kasveissa on paljon enemmän flavonoideja.

*) Vuosikausia, jopa vuosikymmeniä auraus/myrkytysrääkin alla olleiden peltojen maaperä ei ole enää tervettä. Lähes kaikki Suomen pellot ovat tällaisia, joten vertailukohtaa löydy. Ainoa millä nämä köyhdytetyt pellot tuottavat, on voimakas kemiallinen lannoittaminen.

[Pliers]

Joo, oikeessa olet. Kansalliset tuet ovat EU:n hyväksymiä. Niiden määrästä ja jatkumisesta on jatkuvaa kissan hännän vetoa parlamentissa.

Lisäksi Suomi itsenäisesti tukee omaa maatalouttaan (EU:n vastaisesti).

Tarkoitatko Suomen maksamia kansallisia tukia? Ne ovat EU:n hyväksymiä.

[Pliers]

Iso ongelma on se, että maailman maat pelaavat inkkaripokkaa ja tukevat omia tuotantojaan. Toi on tollanen pyramidihuijaus, jossa jossain vaiheessa on pakko katsoa kortit.

Kaikki tuet, maatalous- ja yritys-, tulisi hallitusti ajaa alas.

Tällä hetkellä veronmaksajat rahoittavat kahta järjestelmää. Kun tuet poistetaan hallitusti kaikkialta, siirrytään markkinahintajärjestelmään kaikkialla. Kaupan tiskillä tilanne tuskin muittuisi, mutta ylimääräinen papereiden pyörittely jäisi pois.

Jep, me asutaan pohjoisessa ja kasvit kasvaa täällä huonommin. Ne kasvaa kuitenkin niin hyvin, että meillä on älytön ylituotanto, joka on vientituen avulla myytävä maailmalle.

[Harri Eerikäinen]

En kannata mitään yritystukia. Sellainen yritys, joka tarvitsee veronmaksajien rahaa toimintansa ylläpitämiseen, on tarpeeton.

Tiettyyn omavaraisuusasteen turvaamiseen saakka kriisitilanteen varalta rinnastan maataloustuet kuluihin, joita aiheutuu vaikkapa puolustusvoimien ja sairaaloiden ylläpitämisestä. Hyvinä aikoina ne eivät ole itsekannattavia, mutta tarpeellisia. Kuten vakuutukset.

[parkkuurauta]

Toivottavasti joskus tullaan tekemään globaalisti niin viisaita päätöksiä, että maatalouden tukemisesta luovutaan. Yksin Suomi ei tähän pysty (kuten edellä on usein todettu) mutta kenties koko EU:n alueella tämä olisi mahdollista. Tietysti tämä vaatisi EU:ta suojautumaan tuontielintarvikkeilta, jotka on kasvatettu subventoinnin avulla.

Teollisuusmaiden maatalouden tukeminen on yksi merkittävä syy kehitysmaiden ahdinkoon ja väestön elintasopakoon näiltä alueilta.

Uskoakseni Suomessa siirryttäisiin takaisin karjatalousvaltaiseen tuotantoon siinä vaiheessa, kun maatalouden tukeminen loppuisi. Merkittäviksi viljelylajikkeiksi jäisivät rehukasvien lisäksi kenties peruna ja muutamat muut juurekset ihan eteläisimpää Suomea lukuunottamatta.

Maatalouden kehittämisessä pitäisi helpottaa/panostaa lähiruuan tuotantoon. Tämä edellyttäsi maanviljelijöiltä ja heidän muodostamiltaan osuuskunnilta/yrityksiltä suoramarkkinointia alueen kulutuskeskuksiin. Ensimmäiseksi pitäisi muokata lainsäädäntöä helpottamaan esimerkisi kotiteurastamoiden perustamista. Nykyisellään se on käsittääkseni byrokraattista ja kallista.

Mielessäni siintää tulevaisuuden maaseutu, jossa on jokaisella isommalla kylällä meijeri sekä muita maanviljelijöiden omistamia tuotantolaitoksia. Ammattimaisten (suur)maatilojen joukossa on maaseudun paluumuuttajia, jotka viljelevät pientilojaan lähinnä omaan kulutukseen. Pienet ylituotantomäärät markkinoitaisiin eteenpäin suoraan kuluttajille. Pääosa tuloista saataisiin kuitenkin pientilan ulkopuolisista töistä ja lisätuloja esimerkiksi metsätaloudesta (kuten on tapana ollut).

[maltti on valttia]

En kannata mitään yritystukia. Sellainen yritys, joka tarvitsee veronmaksajien rahaa toimintansa ylläpitämiseen, on tarpeeton.

Tiettyyn omavaraisuusasteen turvaamiseen saakka kriisitilanteen varalta rinnastan maataloustuet kuluihin, joita aiheutuu vaikkapa puolustusvoimien ja sairaaloiden ylläpitämisestä. Hyvinä aikoina ne eivät ole itsekannattavia, mutta tarpeellisia. Kuten vakuutukset.

Vakuutusmaksusuista kertyykin kelpo summa pääosin yhdensuuntaista rahavirtaa tavallisen palkansaajan elikaaren aikana.

 Mutta jos ei omista mitään, säästyy vakuutusmaksuilta. Vakuutusmaksu on omistamisen sivukulu jota ei yleensä tavaranhankinnassa oteta huomioon.

[Kokoliha]

Tiettyyn omavaraisuusasteen turvaamiseen saakka kriisitilanteen varalta rinnastan maataloustuet kuluihin, joita aiheutuu vaikkapa puolustusvoimien ja sairaaloiden ylläpitämisestä. Hyvinä aikoina ne eivät ole itsekannattavia, mutta tarpeellisia. Kuten vakuutukset.

Komppaan. On myös huomattava, että jos tuotanto ajetaan alas tai lopetetaan tyystin, niin kovin nopeasti sitä ei taas polkaista pystyyn. Esmes siemenviljaa olisi oltava varastossa riittävästi, ja maitotuotteisiin tarvitaan aikuisia lehmiä.

[Lasisti]

Väkilannoittiden käytön lopettamisessa ei ole järkeä. Satotasot tulisivat pienenemään todella merkittävästi ja sadon laatu huononisi, eikä parantuisi. Lannoitteissa on runsaasti erilaisia hivenaineita, jotka ovat edellytyksenä hyvälaatuiselle ja tervelliselle viljalle. Esimerkiksi seleeniä on lisätty lannoitteisiin jo vuosikymmenten ajan, koska Suomen maaperä on seleeniköyhää ja seleeni on ihmiselle tarpeellista. Lisäksi lannoitteiden käyttö on vähentynyt vuodesta 1995 25% typen ja 60% fosforin osalta. 1970, -80 ja -90 lukujen lannoitussuositusten ja Kemiran yhteydet tulisi tutkia, niistä voisi löytyä mielenkiintoista Kehittyvän Maatalouden Suomi -kamaa. Olen varma, että silloisten lannoitussuositusten tarkastelu ei kestäisi päivänvaloa ja haitta ympäristölle on ollut merkittävä.

Mitä mieltä olet alan ihmisenä torjunta-aine- ja lannoitemarkkinoista Suomessa? Ilmeisesti Yara Suomelle on annettu täydellinen monopoli ainakin lannoitepuolella, ja tämä siis järjestettiin lähinnä keskustapuolueen ansiosta.

[Tooheys]

Väkilannoittiden käytön lopettamisessa ei ole järkeä. Satotasot tulisivat pienenemään todella merkittävästi ja sadon laatu huononisi, eikä parantuisi. Lannoitteissa on runsaasti erilaisia hivenaineita, jotka ovat edellytyksenä hyvälaatuiselle ja tervelliselle viljalle. Esimerkiksi seleeniä on lisätty lannoitteisiin jo vuosikymmenten ajan, koska Suomen maaperä on seleeniköyhää ja seleeni on ihmiselle tarpeellista. Lisäksi lannoitteiden käyttö on vähentynyt vuodesta 1995 25% typen ja 60% fosforin osalta. 1970, -80 ja -90 lukujen lannoitussuositusten ja Kemiran yhteydet tulisi tutkia, niistä voisi löytyä mielenkiintoista Kehittyvän Maatalouden Suomi -kamaa. Olen varma, että silloisten lannoitussuositusten tarkastelu ei kestäisi päivänvaloa ja haitta ympäristölle on ollut merkittävä.

Mitä mieltä olet alan ihmisenä torjunta-aine- ja lannoitemarkkinoista Suomessa? Ilmeisesti Yara Suomelle on annettu täydellinen monopoli ainakin lannoitepuolella, ja tämä siis järjestettiin lähinnä keskustapuolueen ansiosta.

Torjunta-ainemarkkinoilla ei ole mitään ongelmaa, aineita saa monelta valmistajalta ja kokonaisvolyymi on ehkä kymmenesosa lannoitemarkkinoista. Lannoitemarkkinoilla Yara käytännössä sanelee lannoitteiden hinnat ja lannoitteen ollessa kallista iso osa huonommista pelloista siirtyy kesannoksi. Markkinatalous on ainakin kaukana lannoitemarkkinoilta, enkä ymmärrä miten kilpailuviranomaiset ovat sallineet nykyisen monopolin syntymisen. Kemira GrowHow:n myynti Yara:lle oli mielestäni hölmöä, mutta eipä valtion omistajapolitiikka muutenkaan kehuja kestä. Myynnissä närästää etenkin Soklin fosfaattikaivoksen valuminen ulkomaiseen omistukseen, mutta myös valtionyhtiötä tukemaan muodostetun lainsäädännön säilyminen, joka rajoittaa kilpailua tehokkaasti.

[Deus Ex]

Maatalouden tuet ovat vaikea ja monimutkainen kysymys. Toki siihen menee aivan helvetisti rahaa, mutta toisaalta maatalous mukaanluettuna kaikki siihen liittyvä oheistuotannot ja palvelut ylläpitää ja työllistää niin isoa osaa kansasta, että olisi erittäin vaikea keksiä kaikille työttömille maajusseille ja muille tuottavaa tekemistä jos maatalous ajettaisiin alas. Lisäksi täytyy huomioida huoltovarmuus ja ruoan tuotannon omavaraisuus poikkeusoloissa, joille on myös vaikea laittaa hintalappua.

[parkkuurauta]

Jotenkin tulee tuosta Yara-hölmöilystä mieleen pelottavia ajatuksia.
Lahjontaa, korruptiota, puoluetukea?

Vai onko kyse kenties ainoastaan tyhmyydestä, kun tuhlataan kansallisomaisuutta.

[Lasisti]

Torjunta-ainemarkkinoilla ei ole mitään ongelmaa, aineita saa monelta valmistajalta ja kokonaisvolyymi on ehkä kymmenesosa lannoitemarkkinoista. Lannoitemarkkinoilla Yara käytännössä sanelee lannoitteiden hinnat ja lannoitteen ollessa kallista iso osa huonommista pelloista siirtyy kesannoksi. Markkinatalous on ainakin kaukana lannoitemarkkinoilta, enkä ymmärrä miten kilpailuviranomaiset ovat sallineet nykyisen monopolin syntymisen. Kemira GrowHow:n myynti Yara:lle oli mielestäni hölmöä, mutta eipä valtion omistajapolitiikka muutenkaan kehuja kestä. Myynnissä närästää etenkin Soklin fosfaattikaivoksen valuminen ulkomaiseen omistukseen, mutta myös valtionyhtiötä tukemaan muodostetun lainsäädännön säilyminen, joka rajoittaa kilpailua tehokkaasti.

Juu, ja tätä monopolilainsäädäntöä vielä tiukennettiin pari vuotta ennen kauppaa.

http://www.apu.fi/ajassa/article153323-1.html

Asiassa haisee todella pahasti lahjonta ja kähmintä, mutta media ei viitsi penkoa asiaa. Turrutetaan vaan ihmisten päät vaikka Salkkareilla

[Martel]

Toki siihen menee aivan helvetisti rahaa, mutta toisaalta maatalous mukaanluettuna kaikki siihen liittyvä oheistuotannot ja palvelut ylläpitää ja työllistää niin isoa osaa kansasta, että olisi erittäin vaikea keksiä kaikille työttömille maajusseille ja muille tuottavaa tekemistä jos maatalous ajettaisiin alas.

Ei ole valtion asia keksiä ihmisille töitä. Jos valtio vähentää maatalouden tukemista ja palauttaa säästöt täysimääräisinä veronmaksajille, kansalaisten ostovoima kasvaa ja syntyy uusia työpaikkoja. Minne? En tiedä, se riippuu siitä mihin ihmiset rahansa käyttävät.

Tämä on idealistinen näkemys, sillä homma saattaa pysähtyä jo siihen "jos"-sanan kohdalle. Yleensä säästöille löytyy aina joku muu "tärkeä" kohde, eivätkä julkiset menot pienene. Ovatko valtion menot pienentyneet yhtenäkään vuotena viimeisen 40 vuoden aikana?

[Deus Ex]

Ei toki olekkaan, mutta realistisesti ajatellen iso osa maajusseista jäisi lopullisesti fattan asiakkaiksi.

[Lasisti]

Mutta entäs kiljuva työvoimapula?

Nojuu, ehkä kävisi näin kävisikin. En silti pidä järkevänä kuormasta syömisen sallimista sillä perusteella, että "muuten ne olisivat työkkärissä".

Katsoppa tätäkin: http://yle.fi/alueet/lappi/2009/08/paavo_vayrynen_kieltaisi_suurnavetat_928266.html

Tuotantoa ei saa rationalisoida, koska pienten tilojen omistajat menettävät elinkeinon. Mitä siitä, että tämä on helvetin kallis tapa tuottaa maitoa.

[escobar]

Teollisuusmaiden maatalouden tukeminen on yksi merkittävä syy kehitysmaiden ahdinkoon ja väestön elintasopakoon näiltä alueilta.

Vai olisikohan se nyt niin, että kehitysmaat vievät ruokaansa ulos halvalla, jotta voivat sitten ostaa hightechinsä teollisuusmaista.

[Deus Ex]

Olisi kiva saada kovia faktoja tähän ketjuun, jotta ei tarvitse mutuilla niin paljoa:

-Paljonko maatalouteen maksetaan tukia?

-Paljonko maatalous tuottaa verotuloja?

-Paljonko maatalous työllistää ihmisiä?

-Paljonko maksaisi maksaa peruspäivärahaa, asumistukea ja muita työttömille maksettavia tulonsiirtoja vastaavan suuruiselle joukolle ihmisiä? (jos siis tapahtuisi worst case ja kaikki toukohousut jäisivät työttömiksi). Jos tuet ylittävät jyväjemmareille maksettavien työttömyyskorvausten määrän tai ovat lähelläkään sitä niin silloin tietysti maatalouden tukeminen täällä lyhyen kasvukauden ja heikon auringonvalon pohjolassa on hullujen hommaa.

Lisäksi tulee huomioida, että ostamalla suomessa tuotettua ruokaa raha jää tänne kun taas ulkomailta ostettuun ruokaan käytetyt eurot ovat kaikki pois Suomesta.

(+Lisäksi jo edellä mainitut huoltovarmuus ja omavaraisuus näkökulmat)

[Lasisti]

Faktat kelpaavat aina. En kuitenkaan vetäisi työttömän saamia tulonsiirtoja mukaan tähän, koska mistä tahansa tukirahoilla pyöritettävästä kuopan kaivamisesta/täyttämisestä saadaan lopulta muka "kannattavaa", kunhan tulonsiirrot nostetaan riittävän ylös

[Martel]

Ei toki olekkaan, mutta realistisesti ajatellen iso osa maajusseista jäisi lopullisesti fattan asiakkaiksi.

Ei, jos muutos tehtäisiin pidemmän ajan, esim. 20 vuoden kuluessa. Jos tuki lopetetaan huomenna, niin toki vaikutus olisi samanlainen kuin jos julkiselta sektorilta pistettäisiin ihmisiä pihalle. Kuka työllistäisi 50-vuotiaan maanviljelijän? Kuka työllistäisi 50-vuotiaan verovirkailijan?

Missään tapauksessa maatalous ei Suomesta kokonaan loppuisi, koska esim. maitoa tuskin aletaan tuomaan ulkomailta, mutta varmasti aika iso pudotus.

[Deus Ex]

Faktat kelpaavat aina. En kuitenkaan vetäisi työttömän saamia tulonsiirtoja mukaan tähän, koska mistä tahansa tukirahoilla pyöritettävästä kuopan kaivamisesta/täyttämisestä saadaan lopulta muka "kannattavaa", kunhan tulonsiirrot nostetaan riittävän ylös

Tarkoitin, että jos maatalouden tukemiseen käytetään 2 miljaria ja kaikkien maanviljelijöiden työttömyydestä aiheutuisi 1 miljardin maksut niin se tekisi maanviljelyksen lopettamisesta kannattavaa vaikka kaikki pöndet jäisivät työttömiksi.

[Lasisti]

Ymmärsin kyllä mitä tarkoitit. Mutta tuleeko esimerkissäsi maatalouden tukemisesta kannattavaa, jos Suomen Keskusta runnoo läpi lain maanviljelijän työttömyyskorvausten kolminkertaistamisesta? Eikai sentään?

[JaniAlander]

Mitä ylituotantoon tulee niin kannattaa huomata, että maailmanlaajuisella tasolla EI ole MITÄÄN ylituotantoa. Viljareservit ovat huonommat kuin koskaan, ja tilanne EI ole paranemassa. Jos lyhytnäköisen hölmösti suljemme oman tuotantommme, luottaen saatavuuteen maailmanmarkkinoilta saatamme joutua vielä karujen tosiasioiden eteen.

[Deus Ex]

Totta kyllä että vähittäiskauppa vetää törkeästi välistä minkä ehtii. Kilpailu toimii todella heikosta. Varmaan jokin kartelli taustalla siinäkin.

[hxv]

Kuinkahan paljon geenimanipulointi tehostaisi tuotantoa Suomessa? Geenimanipulointia vain pidetään hirveänä mörkönä ja asiasta ei ilmeisesti edes voi keskustella tiedostavissa länsimaissa?

[MX]

On myös huomattava, että jos tuotanto ajetaan alas tai lopetetaan tyystin, niin kovin nopeasti sitä ei taas polkaista pystyyn. Esmes siemenviljaa olisi oltava varastossa riittävästi, ja maitotuotteisiin tarvitaan aikuisia lehmiä.

Lisäksi pitäisi olla kunnossa olevia tuotantorakennuksia, koneita ja kalustoa sekä viljelykunnossa olevia peltoja. Jos tuotanto ajetaan alas niin käyttämättömäksi jääneet rakennukset rapistuvat, suurin osa koneista ja kalustosta myydään ja myymättä jäänyt kalusto jää ruostumaan. Pellot metsittyvät tai päätyvät tonteiksi.