Henna Virkkunen: ”Olen humaani kokoomuslainen, mutta yritän peittää sen”

[Micke90]

https://www.verkkouutiset.fi/hs-olen-humaani-kokoomuslainen-mutta-yritan-peittaa-sen-europarlamentaarikko-tunnusti-paatoimittajalle/

– Oikeistolaisuuteni oli tietoinen veto. [– –] Tässä tilanteessa oli mielestäni parasta ottaa askel oikeaan ja sanoutua irti kaikenlaisesta sosialismista. Todellisuudessa olen kuitenkin varsin humaani kokoomuslainen, mutta yritän peittää sen, Virkkunen kirjoitti Laatikaiselle vuonna 2003 jäätyään vielä rannalle eduskunnasta.

Virkkusen mukaan hänen oli pakko tehdä pesäeroa maakunnan kolmeen muuhun nuorehkoon naisehdokkaaseen.

– Monilla ehdokkailla oli tämä pehmolinja. Ja kun itse seurustelen paljon vihreiden kanssa, leimakirves heiluu herkästi, Virkkunen selitti.

Vahvistaa kuvaa Kokoomuksesta täydellisenä feikkipuolueena, jolla ei ole mitään todellista arvopohjaa, vaan jolla on kaikki kaupan. Isänmaata myöten.

[ISO]

Kokoomuslainen puhumassa arvopohjasta on vähän sama kuin katolinen pappi kauhistelemassa pedofiliaa.

[Jorma M.]

Koko ajan paasataan äärioikeistolaisuudesta laitaoikeistolaisuudesta oikeistosta oikeistoradikaaleista ja tällä tarkoitetaan esim Norjan edistyspuoluetta, Saksan AfD:tä, persuja. Milloin missäkin on vaalit.

Mun mielestä Kokoomus on todellinen oikeistopuolue. Ja Henna Virkkunen on yo-tutkintovälttelyinen, pakkoruotsittamisineen, ratsastustaustoineen ja fanaattisine matuttamisineen oikea lahtarinilkki. Eikä varmasti piittaa humaanisesti kenestäkään. Ei köyhistä, sairaista, lapsista, vanhuksista. Tavallisista ihmisistä. Eikä edes turvapaikanhakijoista ja pakoloisista.

Kokoomus ja varsinkin piinkova Virkkunen tukee vain ja ainoastaan spekulatiivista, vääristynyttä kapitalismia millä ei ole mitään tekemistä hyvinvoinnin mahdollistamisen, työllisyyden tai kansantalouden kohenemisen kanssa. Vain töiden ja työntekijöiden edestakaiseen, massiiviseen siirtelyyn perustuva kapitalismi kelpaa. Sellainen mitä kaikkein isoimmat konglomeraatit haluavat. Missä keskittyminen, keskittyminen ja keskittyminen ovat tärkeimmät strategiset arvot. Ja jota varten Saksan johtama EU, euro, EKP ja Bryssel hartiavoimin töitä tekevät.

Jokaikinen Suomessa valtion varoja kuppaava rikollinen mamubisneksen haara kiihottaa Hennaa. Kunhan se tukee hänen ja Kokoomuksen taustayhteisöjä ja sidosryhmiä. Hennaa ei kiinnosta grammaakaan demokratia, humaanius, rauha ja muu teeskentely. Lähinnä kiinnostaa suuret näköalapaikat ylhäällä lahtarikoneistossa.

Medialle Henna esiintyy verkkaisesti ja maltillisesti, ikään kuin yksinkertaisille lapsille. Hymy välähtää harvakseen. Juuri silloin hän ajatuksissaan virnistelee äänestäjien tyhmyydelle.

"Humaani kokoomuslainen" 

[Roope]

[tweet]1045690488525869056[/tweet]

[tweet]1046667534567723008[/tweet]

Henna Virkkunen: Sinisellä kortilla jonottamatta töihin 30.9.2018

Viimeisen 30 vuoden aikana Suomi on kansainvälistynyt huimasti. Ihmiset matkustavat, lähtevät opiskelemaan ja töihin yli rajojen. Internetin ansiosta yhteyksiä voi helposti pitää ympäri maailmaa. Myös ulkomaalaisten asukkaiden määrä Suomessa on tuossa ajassa kymmenkertaistunut. Se on erinomainen asia. Kansainvälisyys, erilaiset taustat, kokemukset ja näkökulmat ovat tuoneet Suomeen paljon uutta.

Erinomainen asia? Virkkuselle maahanmuuttajien määrän kasvu on selvästikin itseisarvo, mutta objektiivisesti tarkasteltuna maahanmuuttopolitiikassa on epäonnistuttu.

Vaikka Virkkunen hehkuttaa työperäistä maahanmuuttoa, keskimääräinen maahanmuuttaja on Suomessa elinkaarikustannuksiltaan suuri kuluerä. Maahanmuutto näkyy yhä selvemmin myös esimerkiksi koulujen ongelmina ja rikollisuuden kasvuna. Suomi olisi parempi paikka ilman vuoden 2015 turvapaikanhakijakriisiä seurauksineen ja ensimmäistä islamistista terrori-iskua, jotka molemmat olivat seurausta Suomen maahanmuuttopolitiikan valinnoista.

Toisin kuin julkisesta keskustelusta voisi päätellä, yleisin Suomeen muuttamisen syy ei ole turvapaikan hakeminen. Viime vuonna Suomeen myönnettiin yli 33 000 oleskelulupaa. Valtaosan Suomeen toi työ, perhe tai opiskelu. Kansainvälisen suojelun perusteella oleskeluluvista myönnettiin vain 13 prosenttia.

Virkkunen "unohtaa", että humanitaarinen maahanmuutto generoi merkittävästi myös muihin oleskelulupakategorioihin solahtavaa maahanmuuttoa kuten perheenyhdistämisiä ja avioliittoja. Sekä tietysti kasvavaa laitonta maahanmuuttoa ja turvapaikanhakijastatuksella oleskelleille yhä helpommin myönnettyjä muita oleskelulupia.

Ne kaikki summaten ollaan hyvinkin työperäisten oleskelulupien suuruusluokassa, 20 prosentissa, tai siitä ylikin.

Lisäksi maahanmuuton tilastoprosentteja tarkastellessa täytyy muistaa, että työperäisellä oleskeluluvalla tulevat ovat täällä tyypillisemmin vain väliaikaisesti, kun taas humanitaariset maahanmuuttajat tulevat lähes poikkeuksetta jäädäkseen.

Virkkunen "unohtaa" senkin, että humanitaarinen maahanmuutto on niin taloudellisilta kuin yhteiskunnallisiltakin vaikutuksiltaan selvästi merkittävin maahanmuuton osa-alue. Se on myös se maahanmuuton muoto, jonka määrään ja laatuun ja sitä kautta seurauksiin olisi kaikkein helpointa ja nopeinta vaikuttaa jo pelkillä yksinkertaisilla lakimuutoksilla.

Erityisesti työperäisten maahanmuuttajien osuus on ollut kasvussa. Töitä ja tulijoita olisi enemmänkin, mutta nyt hakemukset jumittavat viranomaisten paperiruuhkassa. Turhaa byrokratiaa aiheuttavasta tarveharkinnasta pitäisi jo viimein luopua.

Tarveharkinnan tuoma ajallinen lisä pitkään oleskelulupaprosessiin on niin pieni, ettei sen poistumista nykyisellään juuri huomaisi.

Tarveharkintaa ei voi tarveharkinnan lakkauttaneen Ruotsin kokemusten perusteella pitää pelkkänä "turhana byrokratiana", kun se omalta osaltaan suojaa Suomea yhteiskunnalle haitalliselta maahanmuutolta ja rikollisuudelta.

Vaikka turvapaikanhakijoiden osalta tilanne näyttää nyt rauhoittuneen sekä Suomen että koko Euroopan tasolla, vielä on paljon työtä tehtävänä. On selvää, että näin suureen ongelmaan Euroopan unionin on vastattava yhteisesti. Euroopan lähialueille on saatava rauhaa, vakautta ja ihmisille elämän mahdollisuuksia omilla kotiseuduilla.

Tärkein turvapaikkamaahanmuuton draiveri on Euroopan ja lähialueiden elintasokuilu. Lähialueiden ja väestöräjähtävän Afrikan elintason nousu paradoksaalisesti vain lisää tulijoiden määrää, kun yhä useammalla on varaa ja keinot lähteä.

Samalla myös Euroopan unionin yhteisiä sääntöjä turvapaikanhakijoiden suhteen on uudistettava. Viime vuosina askelia eteenpäin on otettu muun muassa ulkorajavalvonnassa, turvapaikkahakemusten käsittelyssä, prosessien sujuvuudessa, kotouttamisessa ja yhteistyössä naapurimaiden kanssa. Tulevaisuuden kannalta riittävän kestävään ja kokonaisvaltaiseen ratkaisuun ei ole kuitenkaan päästy.

Järjestelmä, joka valmistaa koko Eurooppaa yhä suuremman ihmismäärän yhä vastuksettomampaan vastaanottoon ei voi olla tulevaisuuden kannalta kestävä. Pakolaisten asuttaminen Eurooppaan ei ole kestävää eikä järkevää, kun samoilla resursseilla autetaan toisaalla satakertaista määrää ihmisiä.

Keskeistä on uudistaa järjestelmää niin, että kansainvälinen suojelu ja turvapaikat pystytään kohdistamaan kaikkein eniten turvaa tarvitseville. Niille maahanmuuttajille, jotka haluavat tulla Eurooppaan ensisijaisesti tekemään työtä ja yrittämään, on oltava selkeästi muita väyliä kuin turvapaikan haku.

Apua ja suojelua voidaan kohdistaa turvaa tarvitseville tehokkaimmin muualla kuin Euroopassa. Työtä tekemään tuleville on jo selkeästi eri väylät, mutta päättäjät kuten sisäministeri Mykkänen haluavat sekoittaa pakkaa tarjoamalla turvapaikkajärjestelmän väärinkäyttäjille mahdollisuuden jäädä Suomeen "työperäisinä" maahanmuuttajina.

Eurooppa vanhenevana mantereena tarvitsee lisää asukkaita ja tulijoita. Vuonna 2020 jo neljännes EU-maiden asukkaista on yli 65-vuotiaita. Seuraavien vuosien aikana miljoonia ihmisiä jää pois työmarkkinoilta. Myös Suomen väestön kasvu on jo pitkään ollut positiivista nimenomaan maahanmuuton ansiosta.

Euroopan ja Suomen väestön kasvattaminen ei ole mikään itseisarvo, ja väestön kasvattaminen maahanmuuton rimaa laskemalla on silkkaa idiotismia. Jo nyt yhä kasvava osuus resursseista käytetään haittamaahanmuuton luomien ongelmien ratkomiseen.

Kymmenisen vuotta sitten Euroopan unioni lanseerasi työperäiseen maahanmuuttoon "sinisen kortin" vastineeksi Yhdysvaltain vihreälle kortille ja Kanadan pisteytysjärjestelmälle. Erikoisosaajille suunnatun sinisen kortin ehdot asetettiin kuitenkin liian korkealle: korkeakoulututkinto ja EU-alueella työpaikka, jossa ansiotaso vähintään 1,5 kertainen kyseisen maan alan keskiansioon nähden.

Kortti on vetänyt hyvin vain Saksassa, muissa maissa omat kansalliset järjestelmät ovat olleet toimivampia. Esimerkiksi Suomeen EU:n sinisellä kortilla tulijalta vaaditaan yli 4600 euron kuukausipalkka, kun taas "erityisasiantuntijan" oleskelulupaan riittää 3000 euron palkka.

Nyt EU:n sinistä korttia koskeva erikoisosaajadirektiivi on uudistettavana. EU-parlamentti käsitteli muutokset jo vuosi sitten, ja neuvottelut haluttaisiin saada pikaisesti päätökseen. Tarkoitus on alentaa palkkatasovaatimusta ja mahdollistaa korkeakoulutettujen lisäksi sinisen kortin käyttö myös muille korkean tason ammattilaisille. Jatkossa EU-parlamentin tavoitteena on saada luotua vastaavaa yhteistä väylää myös muille työperäisille maahanmuuttajille.

"Sininen kortti" on ollut EU-byrokraateille tyypillinen floppi. Tyypillistä on myöskin se, etteivät EU-byrokraatit pohdi, miksi kortti on ollut floppi ja mitä eurooppalaiselle maahanmuuttopolitiikalle ylipäätään kannattaa asettaa tavoitteeksi. He vain kaavamaisesti löysäävät sääntöjä saadakseen Eurooppaan lisää maahanmuuttajia, koska enemmän maahanmuuttajia on "erinomainen asia".

[Ajattelija2008]

Humaani kokoomuslainen? Löytääkö joku jostain Henna Virkkusen kannanoton, jossa hän vastustaa Juha Sipilän ja Petteri Orpon linjaa houkutella köyhiä ihmisiä hukkumaan Välimereen?

Henna Virkkunen haluaa niin kovasti uutta halpatyövoimaa, että hän pitää ihan oikeana, että 20 000 ihmistä hukkuu Välimereen pyrkiessään osaksi tätä työvoimaa. Todella humaani siis.

[pienivalkeapupu]

"Humaani kokoomuslainen" -> haluaa lisää (laittomia) mamuja Suomineidon kupeisiin maleksimaan. Samalla kun itse (HV) on Brysselissä.

[akez]

Kymmenisen vuotta sitten Euroopan unioni lanseerasi työperäiseen maahanmuuttoon "sinisen kortin" vastineeksi Yhdysvaltain vihreälle kortille ja Kanadan pisteytysjärjestelmälle. Erikoisosaajille suunnatun sinisen kortin ehdot asetettiin kuitenkin liian korkealle: korkeakoulututkinto ja EU-alueella työpaikka, jossa ansiotaso vähintään 1,5 kertainen kyseisen maan alan keskiansioon nähden.

Kortti on vetänyt hyvin vain Saksassa, muissa maissa omat kansalliset järjestelmät ovat olleet toimivampia. Esimerkiksi Suomeen EU:n sinisellä kortilla tulijalta vaaditaan yli 4600 euron kuukausipalkka, kun taas "erityisasiantuntijan" oleskelulupaan riittää 3000 euron palkka.

Nyt EU:n sinistä korttia koskeva erikoisosaajadirektiivi on uudistettavana. EU-parlamentti käsitteli muutokset jo vuosi sitten, ja neuvottelut haluttaisiin saada pikaisesti päätökseen. Tarkoitus on alentaa palkkatasovaatimusta ja mahdollistaa korkeakoulutettujen lisäksi sinisen kortin käyttö myös muille korkean tason ammattilaisille. Jatkossa EU-parlamentin tavoitteena on saada luotua vastaavaa yhteistä väylää myös muille työperäisille maahanmuuttajille.

"Sininen kortti" on ollut EU-byrokraateille tyypillinen floppi. Tyypillistä on myöskin se, etteivät EU-byrokraatit pohdi, miksi kortti on ollut floppi ja mitä eurooppalaiselle maahanmuuttopolitiikalle ylipäätään kannattaa asettaa tavoitteeksi. He vain kaavamaisesti löysäävät sääntöjä saadakseen Eurooppaan lisää maahanmuuttajia, koska enemmän maahanmuuttajia on "erinomainen asia".

Tilastokeskuksen mukaan Suomessa valtiolla työskentelevien kuukausipalkkaisten mediaaniansio oli 3 539 euroa vuonna 2016.

Nyt Virkkunen valittaa sitä, että EU:n Sinisen kortin erikoisosaajalta vaaditaan täällä yli 4.600 euroa kuukausipalkkaa, joka on Tilastokeskuksen mukaan suunnilleen sama kuin valtion palkkalistoilla olevien erityisasiantuntijoiden mediaanipalkka.

Ilmeisesti kansallisen erityisasiantuntija kategorian mukaisen oleskeluluvan taas saa täällä jo 3.000 euron kuukausituloilla, joka on samalla tasolla, kuin valtion palkkalistoilla olevien asiantuntijoiden mediaanipalkka.

Aivan perustellusti voi siten kysyä Virkkuselta, että mistä helvatan "korkean tason ammattilaisista ja huippuväestä" hän oikein kuvittelee tuossa horisevansa? Jo tavallisilla duuneilla voi hyvinkin päästä samoihin ansioihin. Erityisosaaja ... ja khattia kanssa ...   

Toinen tutkijoiden jo hyvin tuntema seikka on myös se, että todelliset huippuosaajat eivät tule Eurooppaan, koska muualla saa parempaa palkkaa, muualla heitä ei veroteta kuoliaaksi ja he eivät joudu samalla elättämään jatkuvasti kasvavaa humamatujoukkoa, joka tekee vielä elinympäristöstä vaarallisen ja romuttaa ajanmittaan myös sen sosiaaliturvan, jota he joutuvat maksamaan selkänahastaan. He eivät halua tuon skenaarion muuttuvan todeksi omassa elämässään. Tuo skenaario on myös se syy, miksi korkeasti koulutetut eurooppalaiset muuttavat yhä enenevässä määrin pois Euroopasta sellaisille alueille, jossa haittamaahanmuuttoa rajoitetaan kovalla kädellä. Se on kova valtti kansainvälisessä kilpailussa niistä korkeasti koulutetuista henkilöistä ja todellisista huippuosaajista.

EDIT typo

[Viimeinen suomalainen]

Täysi feikki, kokoomuksen puisto-osastoa. Ukkonsa on Vihreä, Hankasalmen kunnanjohtaja, joka ei edes sen vertaa ole viitsinyt sitoutua johtamaansa kuntaan että asuisi siellä. Nyt narisee siitä, että takapihalle Jyväskylän Holstiin tulee liikennettä (nimby):

https://www.ksml.fi/teemat/koti/Holsti-j%C3%A4%C3%A4m%C3%A4ss%C3%A4-mottiin-asukkaat-huolissaan/1264883

Kuka näitä äänestää?

[kivimies]

Katsoessaan pelkkää maahanmuuton määrää, Virkkunen pitää peruskouluakin käymättömiä turvapaikanhakijoita yhtä hyödyllisinä muuttajina kuin huippuosaajia.

Erityisesti työperäisten maahanmuuttajien osuus on ollut kasvussa. Töitä ja tulijoita olisi enemmänkin, mutta nyt hakemukset jumittavat viranomaisten paperiruuhkassa. Turhaa byrokratiaa aiheuttavasta tarveharkinnasta pitäisi jo viimein luopua.

Paperiruuhka on Virkkusen puoluetovereiden aiheuttama, kun eivät viitsineet aiemmin vaatia lisää työntekijöitä hakemusten käsittelyyn. Nyt työntekijöitä on lisätty, eikä tarveharkinnan pitäisi aiheuttaa, kuin kahden viikon viivästys prosessiin.

Tarveharkinnasta ei todellakaan pidä luopua keinotekoisesti luodun paperiruuhkan vuoksi.

Toisekseen, osa tästä ruuhkasta on turvapaikkaturistien aiheuttamaa.

Uudenmaan TE-toimistossa yli kahta tuhatta jonossa olevaa hakemusta käsittelee vain 13 työntekijää.

– Tämä on tärkein syy siihen, että käsittelyajat ovat pidentyneet, Hautamäki toteaa.

Viivästyksiin vaikuttavat myös puutteellisesti täytetyt hakemukset ja kielteisen päätöksen saaneiden hakijoiden valituksiin vastaaminen.

Työlupapalveluihin on tulossa pian kolme uutta työntekijää sisäisten järjestelyjen ansiosta. Hautamäen mukaan sen pitäisi helpottaa pahinta ruuhkahuippua.

[...]

Käytännössä työpaikka laitetaan vähäksi aikaa avoimeen hakuun. Jos tekijää ei löydy, paikka voidaan antaa kolmannesta maasta tulevalle työnhakijalle. Hautamäen mukaan saatavuusharkinta pidentää työlupahakemuksen käsittelyä yleensä parilla viikolla.

[...]

Jos työpaikan Suomesta saanut on kotoisin esimerkiksi Yhdysvalloista, hakemusprosessia pitkittää entisestään se, että Migri käsittelee työlupaa hakeneiden turvapaikanhakijoiden hakemukset ennen kaikkia muita.

Yle (4.7.2018)

Kortti on vetänyt hyvin vain Saksassa, muissa maissa omat kansalliset järjestelmät ovat olleet toimivampia. Esimerkiksi Suomeen EU:n sinisellä kortilla tulijalta vaaditaan yli 4600 euron kuukausipalkka, kun taas "erityisasiantuntijan" oleskelulupaan riittää 3000 euron palkka.

Nyt EU:n sinistä korttia koskeva erikoisosaajadirektiivi on uudistettavana. EU-parlamentti käsitteli muutokset jo vuosi sitten, ja neuvottelut haluttaisiin saada pikaisesti päätökseen. Tarkoitus on alentaa palkkatasovaatimusta ja mahdollistaa korkeakoulutettujen lisäksi sinisen kortin käyttö myös muille korkean tason ammattilaisille. Jatkossa EU-parlamentin tavoitteena on saada luotua vastaavaa yhteistä väylää myös muille työperäisille maahanmuuttajille.

Ei ehtoja asetettu liian korkealle. Sininen kortti täytti tehtävänsä, luoda oikeille huippuosaajille vaivaton väylä maahanmuuttoon.
Huippuosaajia ei tietenkään tule paljoa EU:n ulkopuolelta, koska EU-maihin haluavia huippuosaajia on paljon vähemmän kuin osaamattomia muuttajia.
Sinisen kortin tavoitteena ei alun alkujaankaan ollut määrä, vaan laatu. Sitä ei ole tarkoitettu massamaahanmuuttoon. Nyt siitä aiotaan tehdä sellainen.

Anna, kun arvaan: Palkkarajaksi varmaan laitetaan puolet maan keskiansiosta ja mikä tahansa työ luokitellaan "korkean tason ammatiksi".

[akez]

Media ja Henna Virkkunen ne jaksavat paukuttaa. Samalla myös kokoomus kampanjoi. Vähemmän yllättävästi myös EU samalla asialla. Juttu oli tämän päivän Keski-Uusimaa lehdessä. Digijuttu löytyy maksumuurin takana.

EU:n sininen kortti on houkutellut Suomeen alle 200 työntekijää – palkkavaatimusta halutaan alentaa

EU-alueen ulkopuolelta töihin tulevilta asiantuntijoilta vaaditaan Suomessa nyt vähintään 4 600 euron kuukausipalkkaa, jos he haluavat EU:n sinisen kortin.

Keski-Uusimaa 1.10.2018 linkki juttuun

Erikoisosaajille tarkoitettu EU:n sininen kortti on houkutellut Suomeen toistaiseksi vain vähän työntekijöitä.

Sininen kortti on EU:n ulkopuolelta tuleville työntekijöille korkeintaan kahdeksi vuodeksi myönnettävä oleskelulupa. Se on suunnattu erityistä ammattipätevyyttä tai erityisosaamista vaativien töiden tekijöille.

Kortti otettiin Suomessa käyttöön vuonna 2012, mutta vuoden 2017 loppuun mennessä niitä oli myönnetty yhteensä alle 200. Myönnettyjen korttien määrä on kuitenkin kasvanut.

Syy vähäiseen suosioon on kortin tiukoissa ehdoissa, joita Euroopan komissio on ehdottanut kevennettäviksi. Neuvottelut sinistä korttia koskevan direktiivin muuttamisesta ovat kuitenkin jääneet jumiin EU:ssa.

Viime vuonna Suomessa myönnettiin Eurostatin tilastojen mukaan yhteensä 74 sinistä korttia. Vuonna 2016 myönnettyjä kortteja oli 33, kun vielä vuonna 2015 määrä oli 15. Korttien käytön ensimmäisinä vuosina niitä myönnettiin vuosittain alle 10.

Maahanmuuttoviraston luvut ovat hieman korkeampia: Euroopan muuttoliikeverkoston julkaisemien maahanmuutto- ja turvapaikkaraporttien mukaan viime vuonna sinisiä kortteja myönnettiin Suomessa 75, vuonna 2016 yhteensä 54 ja vuonna 2015 yhteensä 22.

Suomi ei ole yksin kortin heikon kiinnostavuuden kanssa, vaan myös muissa EU-maissa niiden myöntömäärät ovat pieniä.

Ainoastaan Saksaan sininen kortti on onnistunut kunnolla houkuttelemaan erityisosaajia. Viime vuonna Saksassa myönnettyjen sinisten korttien määrä ylitti jo 20 000 rajapyykin, ja vuonna 2016 peräti 84 prosenttia koko EU-alueella myönnetyistä korteista meni Saksaan.

Viime vuonna Ranskassa kortteja myönnettiin hieman yli tuhat, muissa EU-maissa määrät ovat huomattavasti pienempiä. Vuonna 2016 yhteensä 15 EU-maata myönsi alle sata sinistä korttia. Kortti ei ole käytössä Tanskassa, Irlannissa ja Isossa-Britanniassa.

Yksi syy sinisen kortin heikkoon menestykseen on sen korkea palkkakynnys. EU-direktiivin mukaan kortin voi myöntää vain, jos työntekijä tienaa vähintään puolitoista kertaa työskentelymaansa keskipalkan verran.
(...)

Sinisen kortin ongelmat on huomattu EU-tasolla, ja Euroopan komissio antoi kesäkuussa 2016 ehdotuksensa nykyisen direktiivin uudistamisesta.

Ehdotuksessa sinisen kortin myöntämistä helpotettaisiin muun muassa palkkakynnystä alentamalla. Palkkatason olisi oltava pääsääntöisesti vähintään sama kuin bruttovuosipalkka siinä maassa, jonne työntekijä tulisi, mutta korkeintaan 1,4 kertaa bruttovuosipalkan verran.
(...)

EU-parlamentin, neuvoston ja komission väliset trilogineuvottelut direktiivin lopullisesta sisällöstä alkoivat syyskuussa 2017, mutta neuvottelut ovat jumiutuneet eikä lopullinen teksti ole vielä valmistunut. Parlamentti hyväksyi oman tekstinsä yli vuosi sitten.
(...)

Lihavoinnit mun.

Loppujutun mukaan Henna Virkkunen kiirehtii sinisen kortin uudistamista, jotta jäsenmaat voisivat implementoida direktiivin kansalliseen lainsäädäntöön jo ensi vuoden aikana.

Komissio on lisäksi  esittänyt koulutusvaatimusten keventämistä. "Enää ei välttämättä edellytettäisi korkeakoulututkintoa, vaan myös korkea pätevyys ja korkea ammatillinen osaaminen riittäisi", sanoo Virkkunen.

Virkkusen mukaan EU:hun ei ole tarjolla riittävästi laillisia, selkeitä maahantuloväyliä työn perässä muuttaville. "Nyt tulee paljon turvapaikanhakijoina sellaisia ihmisiä, jotka eivät ole kansainvälisen suojelun tarpeessa vaan haluaisivat tulla ennen kaikkea töihin", sanoo Virkkunen.

EU-parlamentti vuorostaan haluaa myös muulle työperäiselle maahanmuutollle yhteistä eurooppalaista järjestelmää. Kukin jäsenmaa saa päättää itse kuinka paljon se ottaa tätä perustyövoimaa.

---

Jutusta ilmenee hyvin taas kerran se EU-komission linja, teki se sitten mitä tahansa. Pyrkimyksenä on aina lisätä maahanmuuttoa ja tuhota viimeisetkin esteet EU-ulkorajoilla. Myös ne 10.000 kaavailtua EU-rajavartijaa olisivat hankkeen toteutuessa samalla asialla. Se vain käytännössä lisäisi sisäänheittäjien määrää. Samalla asialla on myös sisäministeri "työlupa myös kielteisen päätöksen saaneille asylanteille" Mykkänen.

[ikuturso]

Viimeisen 30 vuoden aikana Suomi on kansainvälistynyt huimasti. Ihmiset matkustavat, lähtevät opiskelemaan ja töihin yli rajojen. Internetin ansiosta yhteyksiä voi helposti pitää ympäri maailmaa. Myös ulkomaalaisten asukkaiden määrä Suomessa on tuossa ajassa kymmenkertaistunut. Se on erinomainen asia. Kansainvälisyys, erilaiset taustat, kokemukset ja näkökulmat ovat tuoneet Suomeen paljon uutta.

Erinomainen asia? Virkkuselle maahanmuuttajien määrän kasvu on selvästikin itseisarvo, mutta objektiivisesti tarkasteltuna maahanmuuttopolitiikassa on epäonnistuttu.

Sahaan itseltäni jalkaa poikki. Tuntuu hyvältä. Amputaatio tuo uusia näkökulmia liikkumiseen. Se on erinomainen asia.

-i-

[Roope]

Kun Eurooppa ei nykyisellään houkuttele asiantuntijoita, täytyy rimaa laskea, jotta saadaan tarpeeksi "uutta kansaa" korvaamaan vanhenevat eurooppalaiset, kertoo Henna Virkkunen.

Den arbetsrelaterade invandringen måste främjas

I Finland koncentrerar sig ofta diskussionen om invandring på asylsökande. Om man följer den allmänna diskussionen kan man lätt få uppfattningen att de flesta invandrare är asylsökande. Så är det inte. Förra året beviljades över 33 000 uppehållstillstånd i Finland. Största delen av invandrarna kom hit på grund av jobb, familj eller studier. Endast 13 procent av uppehållstillstånden beviljades med stöd av det internationella skyddet.

Speciellt den arbetsrelaterade invandringen har ökat kraftigt. Och det är bra, för arbetskraft behövs. Det skulle finnas mer jobb och invandrare, men ansökningarna har fastnat hos myndigheterna eftersom de har så många att gå igenom. Den onödiga byråkratin kring invandring för arbete borde slopas. Eftersom befolkningen blir äldre borde den arbetsrelaterade invandringen enligt uppskattning öka så att den blir tre eller fyra gånger större än nu.

[...]

Det centrala är att förnya systemet så att det fokuserar på att det internationella skyddet och asyl ges åt dem som behöver det mest. Det borde finnas olika kanaler för asylsökande och för invandrare som i första hand vill komma till Europa för att pröva sin lycka och jobba.

Eftersom Europa är en åldrande kontinent behövs mer invånare. År 2020 kommer närmare en fjärdedel av invånarna i EU-länderna att vara över 65 år. Under de kommande åren lämnar miljontals människor arbetsmarknaden. Det är definitivt tack vare invandringen som invånarantalet i Finland har ökat under de senaste åren.

Internationellt är det en hård kamp om kunnig arbetskraft. För ungefär tio år sedan lanserade Europeiska unionen ett "blått kort" för arbetsrelaterad invandring. Det är en motsvarighet till Amerikas gröna kort och Kanadas poängsystem. Målet är att locka specialister på hög nivå att jobba i EU. Villkoren för det blå kortet sattes ändå rätt högt: man måste ha högskoleutbildning och ett arbete med en inkomst som är 1,5 gånger medelinkomsten i branschen i det ifrågavarande EU-landet.

Kortet har inte lockat så många arbetstagare. I nästan alla EU-länder har de egna nationella systemen fungerat bättre. För att komma till Finland med det blå kortet krävs en månadslön på över 4 600 euro, medan en nationell "specialist" får uppehållstillstånd med en lön på 3 000 euro.

De speciella direktiven för det blå kortet i EU måste förnyas. För ett år sedan behandlades ändringarna och förhandlingarna borde slutföras snabbt. Avsikten är att lätta på inkomstgränserna, minst till branschens medeltal. Man borde också göra det blå kortet möjligt för andra högprofessionella och inte bara för dem med högskoleutbildning.

I fortsättningen har EU-parlamentet som mål att skapa en gemensam kanal även för andra arbetsrelaterade invandrare. För att Europa som kontinent även i fortsättningen skall vara framgångsrikt och må bra behövs det nytt folk också från andra delar av världen.

Henna Virkkunen Europaparlamentariker (Saml)

Hbl 16.10.2018

[Keza]

^hauskaa oli kun panin jutun Google-kääntäjään, etenkin Hennan puolueesta tuli mainio, haalija olisi ollut vielä parempi, Henna kuvaa hyvin Käteinen-Stubido-Orpo -linjan KaKojen ajatusmaailmaa. Pakkoruotsin opiskelusta on niin kauan aikaa, että jopa tuon luokan kääntäjä on parempi vaihtoehto kuin että itse alkaisi tavata ruotsinkielistä tekstiä läpi.

Sinisen kortin erityiset direktiivit EU: ssa on uusittava. Vuosi sitten muutokset otettiin huomioon ja neuvottelut olisi saatettava päätökseen nopeasti. Tarkoituksena on helpottaa tulorajoituksia, ainakin alan keskiarvoon. Sinun on myös tehtävä sininen kortti muille korkea-ammattilaisille eikä vain korkeakouluopiskelijoille.

Tulevaisuudessa Euroopan parlamentti pyrkii luomaan yhteisen kanavan muille työhön liittyville maahanmuuttajille. Jotta Eurooppa mantereelta voisi edelleen olla menestys ja hyvä, tarvitaan uusia ihmisiä muualta maailmasta.

Henna Virkkunen MEP (keräilijä

[Maastamuuttaja]

Orpo ja muut mykät tuskin arvostavat Hennan vilpittömyysasennevalintaa. Kokoomus ei tarvitse juuri nyt äiti teresa- tunnelatausta.