2017-09-14 IL: Entinen yrittäjä Aaro, 77, joutui talousvaikeuksiin...

[Pentecost]

Miehen tarinassa on kirjojen kohdalla epäloogisuuksia, voisiko olettaa, että muussakin osassa tapahtumia ?

Tuntien toimittajien ammattitaido(ttomuude)n veikkaan pikemminkin, että herra on saattanut antaa oikeat tiedot, mutta ne ovat muuttuneet matkalla muodostaessaan artikkelin.

Olne ollut haastateltavana noin parikymmentä kertaa omaan ammattiini liittyen ja vaikka olen yrittänyt hyvin selvästi kertoa asiat, niin aina on ollut jotain väärin mikä ei ole ollut mieluisaa.

Ihmisen elämää ja huonoon lopputulokseen johtaneita tapahtumia voi olla muutenkin vaikea esittää hirveän loogisena kokonaisuutena. Vanhaherra on saattanut sanoa jotain siihen suuntaan, että noin 70000 kirjaa on antanut hänelle sisältöä elämäänsä ja siitä sitten on saatu lihaa muuten kuivan ja ikävästä asiasta kertovan artikkelin luiden päälle.

Suomessa on samassa asemassa monta vanhaa yrittäjää ja silti hallitus oikein kannustaa yrittäjiksi. Yrittäjyys on sanalla sanoen haasteellista parhaassakin tapauksessa. Kaikista ei siihen ole, vaikka kateelliset jaksavat jauhaa paskaa yrittäjien suurista tuloista.

[Alarik]

...jos mittakaavat kiinnostaa.

70 000 kirjaa...jolloin kirjoja on 140 huoneseinämetriä...
Tämä 140 metriä siis hyvin ohuilla kirjoilla sekä 10 kerroksen hyllyissä(mikä sekin on aika paljon). Jos joka huoneessa olisi seinäpintaa varattu 14 metriä kirjoille, tulisi se 10 huonetta.

Toki, varastokontteina tuo ei olisi mikään mahdoton määrä ellei ole tarvetta niihin kirjoihin päästä käsiksi vaan ne on sullottu lattiasta kattoon nipuiksi.

Jutun mukaan 25 000 kirjaa ja varmaan elämänsä aikana 70 000 (ei yhtäaikaa). Jossain kirjastomuutossa 300 000 kirjaa mahtuu 7500 muuttolaatikkoon eli 25 000 mahtuu noin 625 laatikkoon.
Muuttorekkaan voi mahtua ehkä 200 laatikkoa eli kirjat menisi 3 rekkaan. Kirjoissa on todnäk paljon ohuita/pieniä kirjoja verrattuna kirjastokokoelmiin (tasku-sanakirjoja yms) ja muuttorekka voi olla hiukan isompi. Eli 25 000 kirjaa 2 muuttorekkaan on ihan mahdollista.

Jutun mukaan isoin osa kirjoista on poistoja eli "ilmaisia" joten siitä ei voi kateutta synnyttää. Ja nyt useimmat kirjat oli autotallissa pinottuna eli ei vie paljoa huonetilaa.

En löydä tältä istumalta jutusta mitään epäloogisuutta?

[Tappivanukas]

"Hyllyssäni on lukemattomia kirjoja." -Kimmo L. Sunkkila, Pahkasika.

[Brandis]

Kun kyseessä on yrittäjä, ihminen on silloin ihan oikeasti ulkona järjestelmästä. Tästä on puhuttu vuosikausia, eikä se oikeasti kiinnosta ketään. Harmi, että vanhoilla päivillä käy noin. Tämä on kuitenkin vain yksi kymmenistä tuhansista ihmisistä, joilla oli idea ja halu toimia itsenäisesti. Näitä rangaistaan syystä, joka on sosialismi.

Niinpä.

Aivan kuin oletus Suomessa olisi, että jokainen yrittäjä tahkoaa rahaa ja jemmaa sitä sukanvarteen sekä ulkomaan pankkitileille. Osa näin toki tekee (ne sukkelimmat) samanaikaisesti sijoittaen rahojaan rehellisiä kanavia pitkin oikein (mistä jäsen ikki ensimmäisellä sivulla Aaroa suomi ja mainitsi). Mutta eiköhän valtaosa yritä kuitenkin pienimuotoisesti elämisensä kulut juuri ja juuri kattaen.

Jos yrittäjä joutuu konkurssiin tai muuten vaan lopettamaan yritystoimintansa, tai edes siirtyy tekemään sitä osa-aikaisesti, on byrokraattinen rumba ja selvitysverkosto kamala, jos samanaikaisesti mielii takaisin yhteiskunnan tukien piiriin.

Kaiken järjen mukaan prosessin pitäisi olla ihan yhtä helppo tai vaikea kun palkansaajien kohdallakin, mutta jostain syystä se ei sitä ole. Tavallaan kannustetaan yrittäjyyteen kyllä, mutta ei muisteta mainita, että samanaikaisesti se tarkoittaa yhteiskunnan avun ulkopuolelle astumista. Enkä tarkoita tällä sanoa sitä, että yrittäjyyttä tulisi jotenkin erityisesti valtion varoin tukea vaan siirtymävaihetta yrittäjyydestä palkansaajaksi tai yhteiskunnan etuisuuksista nauttivaksi (jotka joka tapauksessa kuuluvat kaikille muillekin) tulisi helpottaa ja ylipäätään järkevöittää.

[no future]

Suurin ongelmahan taitaa olla, että monet yrittäjät maksavat pitkänkin aikaa todella vastentahtoisesti eläkevakuutusta.

[Pyhä Olavi]

Yrittäjän pitäisi maksaa itse itselleen eläkettä, jos on maksanut vain pienimmän mahdollisen, niin ei se eläkekään ole suuri. Onneksi saimme Halosen kaudella takuueläkkeen.

[Alapo]

Monella vanhemmalla suomalaisella on se ongelma, etteivät he osaa toimia nykyisen kaltaisessa sosiaalivaltiossa.  Jos kukaan nuorempi sukulainen tms. ei ole auttamassa ja neuvomassa, hakematta ja saamatta saattaa jäädä moni sellainen etuus, johon ilman muuta olisi oikeus. Sosiaalitoimistossa saatavilla olevia tukia ei pahemmin mainosteta, koska niillä on pyrkimys säästää menoissa.

Matujen kohdalla tämäkin asia on järjestyksessä. Innokasta auttajaa löytyy pakolaisneuvonnasta ja vähän joka paikasta, eikä  hakemuspapereitakaan tarvitse itse täyttää.

Monelle muullekin on hankalaa asioida kelan kanssa, jos itse ei ymmärrä tarpeeksi. Itse ihmettelin sairauspäivärahan saapumattomuutta, jonka syyksi paljastui palkanlaskennan lähettämätön hakemus, jota kelan puhelinpalvelun rouva ei ymmärtänyt kertoa, että sieltä sellainen puuttuisi. Itse piti pähkäillä ja tajuta. Monikohan vanhempi tai tyhmempi ei edes asiaa tajua, että jos joku paperi puuttuu, ei siellä kelan palvelussa osata neuvoa.

[Paju]

Valtion tuella (ara) rakennetuissa vuokra-asunnoissa maksuhäiriö ei lähtökohtaisesti haittaa asunnonsaantia. Aran ohjeiden mukaan nämä harkitaan tapauskohtaisesti, vähäisemmät merkinnät eivät vaikuta. Muistaakseni tästä on joku hallinto-oikeusratkaisu tms. taustalla.

Ara-asuntoja on mm. kunnilla ja isoilla vuokrayhtiöillä kuten VVO:lla. Vapaarahoitteisiin asukkaat sen sijaan voidaan valita vapaasti.

Tuolla Aran asukasvalintaopas, kohta 3.6, myös vuokrarästien vaikutuksesta.
http://www.ara.fi/download/noname/%7B7C41EDA9-29A7-467B-BDD2-E3DC7DA90D4D%7D/121516

Hieman eri käytännöt on olemassa kuin mitä nämä teoriat kertovat.
Toki kuka tahansa saa vuokrata kelle vain, mutta luottotiedottomille eivät vuokraile.

Ei olisi ensimmäinen kerta, kun kunnat tyynesti ohittavat niille ikäviä velvollisuuksia aiheuttavat lait ja määräykset.

Tässä eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisu ara-ja-luottotiedot -asiassa. Vuokranantajana on Hoas, mutta koskee kaikkia ara-vuokra-asuntoja.

Maksuhäiriö ei saa vaikuttaa vuokravalintaan, paitsi jos häiriöiden määrä ja laatu ennakoivat ongelmia vuokranmaksuun. Tietyin edellytyksin maksuhäiriöiselle ei vain saa, vaan myös pitää vuokrata. Vapaarahoitteisia sääntö ei koske.

http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/thw.cgi/trip/?${BASE}=ereoapaa&${HTML}=eoaratk/eoarpdf&${SNHTML}=eoaratk/eoareiloydy&tunniste=eoak+130/2008

E: purettu pyramidia

[Brandis]

Yrittäjän pitäisi maksaa itse itselleen eläkettä, jos on maksanut vain pienimmän mahdollisen, niin ei se eläkekään ole suuri.

Tämä YLE:n juttu valottaa mielestäni epäsuhtaa hyvin.

Takuueläkkeen saa työtä tekemättä – yrittäjä maksaa 300 euroa kuussa päästäkseen samaan

Yrittäjäksi ryhtyneen Into Insinöörin tuloista menee eläkemaksuihin neljä kertaa enemmän kuin palkkatöissä.

Maksuilla yrittäjän kuuluu kustantaa eläkkeensä, perhevapaansa ja sairaslomansa. Maksut saa vähentää verotuksessa.

Takuueläkkeen saa jokainen, vaikka ei olisi maksanut eläkemaksuja euroakaan.
– Selvästi yli kolme sataa kuussa pitäisi nykysäännösten mukaan eläkemaksua maksaa, jotta yrittäjän karttuva työeläke olisi suurempi kuin takuueläke tällä hetkellä, Yrittäjien Harri Hellsten sanoo.

Työttömyystukea ei tipu, ellei lopeta firmaa

Maansiirtoyrittäjille (kuten Aarokin oli) ihan tyypillistä ovat suuret velat työhön tarvittavien koneiden hankinnasta, pitkät työpäivät ja urakkamuotoinen työ; hänellä rahaa kului myös harrastamiseen (kilpa-autot). Luultavasti kuitenkin hän on antanut työstään uransa ajalta tuntuvan potin yhteiseen verokertymään ja ansaitsisi ehkä parempaa kuin tuon takuueläkkeen, joka ei ole suurensuuri.

Selvää on, että järjestelmässämme on tältä osin puutteita.

[Pyhä Olavi]

Järjestelmä toimii oikeudenmukaisesti. Aaro olisi voinut maksaa itselleen eläkettä, mutta valitsikin yrityksen tuotolle kulutuskohteeksi kilpa-autot. Oma valinta, kirjanpitäjäkin on varmasti kertonut, miksi eläkemaksua maksetaan. Jos takuueläkettä ei olisi, hän saisi apua toimeentulotuesta.