2013-03-26 HS: Vaattovaara sai huippupalkinnon yliopistolta

[Saippuakupla]

Kaupunkimaantieteilijä Vaattovaara sai huippupalkinnon yliopistolta

Rohkeat keskustelunavaukset ovat tänään tuoneet kaupunkimaantieteen professorille Mari Vaattovaaralle Helsingin yliopiston tiedonjulkistamispalkinnon.

Yliopiston vuosipäiväjuhlassa alkuillasta julkistettu J. V. Snellman -palkinto myönnettiin Vaattovaaralle ansiokkaasta toiminnasta tieteellisen tiedon välittäjänä. Palkintosumma on 6 000 euroa.

"Vaattovaara on yliopistotutkija, joka on esimerkkinä siitä, miten tutkimuksessa voi nostaa yhteiskunnallista keskustelua ja vaikuttaa päätöksiin", perustelee Helsingin yliopiston rehtori Thomas Wilhelmsson.

Snellman-palkinto on Helsingin yliopiston ykköspalkinto yhteiskunnallisesta vuorovaikutuksesta.

Vaattovaaran sarkaa ovat erityisesti kaupunkien rakenteellinen erilaistuminen, ihmisten eriarvoistuminen eri kaupunginosissa, maahanmuutto, asuminen, maankäyttö ja kaavoitus sekä kaupunkitalouteen kytkeytyvä kilpailukyky.

"Vaattovaara on osoittanut, että tutkimusta on mahdollista tehdä tieteellisen tinkimättömästi ja samalla vastata polttavan ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Hän on nostanut kaupunkitutkimuksen profiilia valtavasti", Wilhelmsson sanoo.

Vaattovaaran aihepiirit herättävät joskus suuriakin tunteita, mutta hän on joskus tuulisellakin paikalla pystynyt puolustamaan kantojaan.

"Kun itse innostuu uusista asioista, saa usein muutkin mukaan. Ajattelen monesti, että eikö ongelma olekin tässä ja että maailmaa voi muuttaa eikä pelkästään tutkia", Vaattovaara kuvaa.

[...]

http://www.hs.fi/kaupunki/Kaupunkimaantieteilij%C3%A4+Vaattovaara+sai+huippupalkinnon+yliopistolta/a1364266000151

Vaattovaara häärää mm. tässä meneillään olevassa tutkimushankeessa:

Merkittävä rahoitus suomalaiselle maahanmuuttotutkimukselle

Kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaaran tutkimusryhmä tarkastelee maahanmuuton problematiikkaa ja erityisesti siirtolaisten asumiskysymyksiä Pohjoismaissa

[...]

Tutkimus kestää neljä vuotta ja se tehdään neljässä osassa. Ensimmäisessä vaiheessa tutkijaryhmä vertailee Pohjoismaiden eroja maahanmuuttokysymysten suhteen – esimerkiksi Suomessa maahanmuuttajien virta alkoi kasvaa 1990-luvulla, mutta Ruotsissa sama ilmiö koettiin jo vuosikymmeniä aikaisemmin.

Seuraavaksi tutkijat tarkastelevat yksittäisiä maahanmuuttajaryhmiä ja heidän asumisuriaan. Myöhemmin he tekevät kantaväestön ja maahanmuuttajin parissa kyselyn, ja lopuksi haastattelevat maahanmuuttajaryhmiä.

– Toivon, että meillä on neljän vuoden kuluttua runsaasti analyyttistä tietoa siitä, miten maahanmuutto muovaa alueellisia rakenteita Pohjoismaissa, Vaattovaara sanoo.

http://www.helsinki.fi/ajankohtaista/uutisarkisto/3-2010/4-14-48-53

[siviilitarkkailija]

Nämä ovat merkittäviä tutkimuskohteita ja on perusteltua että gettoutumista tutkitaan. Kysymys on siitä haluavatko esim kunnallis- ja kaupunginjohtajatason poliitikot myöntää aikaansaamiensa gettoutumiskehityskulkujen seuraukset.

Mm Helsingin kaupunki on ajanut vihreiden ja erittäin tyhmän kokoomuslaisen kaupunginjohtajan innoittamana äärettömän tuhoisaa gettotumispolitiikkaa joka häviää vain Vantaan vastaavalle.

[hmoilanen]

Vaattovaaran aiempia mokuiluja:

Erilaiset elintavat tulisi ottaa asuntojen suunnittelussa monipuolisesti huomioon. Vaattovaaran mukaan kaikkialla ei esimerkiksi pidetä soveliaana, jos emäntä syö vieraiden kanssa samassa keittiössä. On siis perheitä, jotka tarvitsisivat hänestä toisenkin keittiön.

Myös maahanmuuttajien ruokailuajat saattavat aiheuttaa haasteita kerrostaloissa, joiden liesituuletinjärjestelmä on säädetty vetämään tehokkaimmin viiden ja seitsemän välillä. Monissa kulttuureissa illastetaan paljon myöhemmin.

http://www.kirkkojakaupunki.fi/arkisto/paakirjoitus-ja-kolumnit/7374/

[Lupu(kulkuri)]

Nämä ovat merkittäviä tutkimuskohteita ja on perusteltua että gettoutumista tutkitaan. Kysymys on siitä haluavatko esim kunnallis- ja kaupunginjohtajatason poliitikot myöntää aikaansaamiensa gettoutumiskehityskulkujen seuraukset.

Mm Helsingin kaupunki on ajanut vihreiden ja erittäin tyhmän kokoomuslaisen kaupunginjohtajan innoittamana äärettömän tuhoisaa gettotumispolitiikkaa joka häviää vain Vantaan vastaavalle.

Stadi kyllä lyö laudalta Vantaan. Täällä on vielä tyhmempää. Mitä enemmän vihreitä, sitä enemmän hölmöyttä.
Kukaan ei halua olla kimpassa Helsingin kanssa, koska ulkomaalaispolitiikka on se asia, mikä on vetästy päin puuta. Jos otat asian puheeksi, se hyssytellään nopeasti pois. Jos et ota, minkäs teet ?
Kysykää keneltä kaupunginvaltuutetulta tahansa !

[kuhlmey]

Vaattovaaran aiempia mokuiluja:

Erilaiset elintavat tulisi ottaa asuntojen suunnittelussa monipuolisesti huomioon. Vaattovaaran mukaan kaikkialla ei esimerkiksi pidetä soveliaana, jos emäntä syö vieraiden kanssa samassa keittiössä. On siis perheitä, jotka tarvitsisivat hänestä toisenkin keittiön.

Myös maahanmuuttajien ruokailuajat saattavat aiheuttaa haasteita kerrostaloissa, joiden liesituuletinjärjestelmä on säädetty vetämään tehokkaimmin viiden ja seitsemän välillä. Monissa kulttuureissa illastetaan paljon myöhemmin.

*haukotus* Same old shit..kukaan ei estä rakentamasta sitä toista keittiötä, olkaa hyvä vain. Lisäksi monien asukkaiden elintavat saattavat aiheuttaa muutenkin haasteita kerrostaloissa. Näitä haasteita varten on olemassa taloyhtiön järjestyssäännöt, jotka velvoittavat kaikkia ihonväriin, kulttuuriin ja uskontoon katsomatta. Vaattovaara ehdottaa siis erivapauksia tietyille maahanmuuttajille (=muslimeille). Yllättävää!

[far angst]

Vaattovaaran aikaisemmista tutkimuksista tai hänen mokubiaksestaan en tiedä mitään, siksi tämä onkin pelkkää kokemusperäistä ja usein havainnoitua tietoa katutasolta ennakkoluuloa:

Tutkimusmäärärahoja myönnetään vain sellaisille tahoille, joilta takuutusvarmasti tiedetään saatavan halutunlaisia tuloksia tai muuta kick-backia (esim. Himanen/Käteinen -kohvoijaus) Siksipä pelkkä määrärahan tai tutkimustoimeksiannon saanti jos lähtökohtaisesti implikoi tulokset ja tutkijan maailmankatsomuksen ja Himasen tapauksessa vielä tutkijan bestiskamunkin.

Ennakkoluulon perään ennakkokokemuksiin perustuva profetia:  Vaattovaaran tutkimus on osoittava, että:

a)  tarvitaan lisätutkimusta, määrärahoja, alan professuureja ja lisäksi jokin uusi virasto,
b)  jotkut alueet ovat vaarassa ghettoutua,
c)  maahanmuuttajat ovat kokeneet rasismia,
d)  kaikkien negatiivisten ilmiöiden takana on suomalaisten piilo- tai jopa ilmirasismi ja työnantajien ennakkoluulot,
e)  mamuilla ei ole mitään velvollisuutta itse ryhdistäytyä mitenkään,
f)  me tienataan tällä, kuluja ei ole,
g) Suomi tarvitsee maahanmuuttoa ihan jo piankin päälle rätkähtävän työvoimapulan takia,
h) muuta, mitä?

Edelleen ennustan, että yhtään reaalista kipupistettä ei käsitellä kuin ehkä ohimennen ja sivulauseessa.  Kouluissa kaikki on hyvin,  monilapsisia ja yhä aina vaan samanvärisiä penskoja pullauttelevia "yksinhuoltajia" ei ollenkaan ole tavattu eikä näistä ole kuultukaan.  Naisten turvattomuutta ei mitenkään käsitellä.  Kaikesta esillä on vain aurinkoinen paraatipuoli.

Ja tutkimuksen lopuksi tulee vakuutus, että kotoutukseen tarvitaan lisää resursseja.

[Lupu(kulkuri)]

Toivottavasti, Mari Vaattovaara, luet tätä, koska olisi hemmetin nastaa saada vastaus kysymyksiin: kuinka haluat muuttaa kaupunkien elämänmenoa ja mihin suuntaan ? Asutko Helsingissä ? Mitä mieltä olet Viikin lähiöstä ?
Eo kysymykset ilman sarkasmia, tai muuta peluuta.

[Embo]

– Pohjoismainen hyvinvointimalli on rakennettu homogeenisen, työssäkäyvän yhteiskunnan ehdoilla. Tarkoituksemme on tutkia, miten tällainen ympäristö voi auttaa monikulttuurisen yhteiskunnan syntymistä, Vaattovaara kertoo.

http://www.helsinki.fi/ajankohtaista/uutisarkisto/3-2010/4-14-48-53

Toivottavasti haettaessa vastauksia tuohon kysymykseen ollaan älyllisesti rehellisiä. Vastaan jo etukäteen: jos homogeenisesta, työssäkäyvästä hyvinvointiyhteiskunnasta halutaan monikulttuurinen hyvinvointiyhteiskunta, on pyrittävä kulttuurisesti homogeeniseen, työssäkäyvään yhteiskuntaan.

Se tietysti tarkoittaa, ettei meillä voi olla monikulttuurista yhteiskuntaa, ainakaan asioissa, jotka ovat ristiriidassa olemassaolevien arvojen ja normien kanssa (länsimainen sekulaari liberaali demokratia). Meillä voi korkeintaan olla monietninen yhteiskunta, mutta vain, jos etnisyys kyetään irrottamaan matalalaatuisesta kulttuurista.

[Lupu(kulkuri)]

– Pohjoismainen hyvinvointimalli on rakennettu homogeenisen, työssäkäyvän yhteiskunnan ehdoilla. Tarkoituksemme on tutkia, miten tällainen ympäristö voi auttaa monikulttuurisen yhteiskunnan syntymistä, Vaattovaara kertoo.

http://www.helsinki.fi/ajankohtaista/uutisarkisto/3-2010/4-14-48-53

Toivottavasti haettaessa vastauksia tuohon kysymykseen ollaan älyllisesti rehellisiä. Vastaan jo etukäteen: jos homogeenisesta, työssäkäyvästä hyvinvointiyhteiskunnasta halutaan monikulttuurinen hyvinvointiyhteiskunta, on pyrittävä kulttuurisesti homogeeniseen, työssäkäyvään yhteiskuntaan.

Se tietysti tarkoittaa, ettei meillä voi olla monikulttuurista yhteiskuntaa, ainakaan asioissa, jotka ovat ristiriidassa olemassaolevien arvojen ja normien kanssa (länsimainen sekulaari liberaali demokratia). Meillä voi korkeintaan olla monietninen yhteiskunta, mutta vain, jos etnisyys kyetään irrottamaan matalalaatuisesta kulttuurista.

Kyllähän kirjoittamasi, Embo, sisältää justiin sen paradoksin, mihin olisi hyvä saada tutkijan kommentti(ei ole liiemmälti näkynyt kaupunkitutkijoiden kannanottoja näillä tonteilla).
Olisi mielenkiintoista nähdä myös Osmo Soininvaaran mielipide M.V:n tutkimukseen.

[jolina]

Vaattovaara voi olla mitä tahansa mieltä, mutta minä olen sitä mieltä, että Pohjoismainen hyvinvointimalli on rakennettu homogeenisen, työssäkäyvän yhteiskunnan ehdoilla ja niin sen pitää ollakin.

[Deloch]

Myös maahanmuuttajien ruokailuajat saattavat aiheuttaa haasteita kerrostaloissa, joiden liesituuletinjärjestelmä on säädetty vetämään tehokkaimmin viiden ja seitsemän välillä. Monissa kulttuureissa illastetaan paljon myöhemmin.

Tämä on aivan mahtavaa käyttistä. Rasistisesti ajastetut liesituuletinjärjestelmät haasteellistuttavat maahanmuuttajien kotoutumista! Missä vähemmistövaltuutettu? Kuka on suunnitellut nämä järjestelmät? Ehkä hän tarkoituksella haluaa vaikeuttaa mamujen elämää? Lietsoo vastakkainasettelua piilorasistisella toiminnallaan? Linnaan vain kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Juuri tälläiset pienet arjen tilanteet aiheuttavat pysyviä traumoja kultamunien elämässä.

[Embo]

Kyllähän kirjoittamasi, Embo, sisältää justiin sen paradoksin, mihin olisi hyvä saada tutkijan kommentti(ei ole liiemmälti näkynyt kaupunkitutkijoiden kannanottoja näillä tonteilla).

Nyt kun luin tuon Vaattovaaran kommentin uudelleen, niin sehän kuuluu

Tarkoituksemme on tutkia, miten tällainen ympäristö voi auttaa monikulttuurisen yhteiskunnan syntymistä

Olisko tuo tulkittava niin, että monikulttuurinen yhteiskunta on tavoite, jonka saavuttamiseksi homogeeninen työssäkäyvä hyvinvointiyhteiskunta on valjastettava, ja nyt mietitään enää keinoja?

Mutta kuka takaa, että monikulttuurinen yhteiskunta on järkevä tavoite?

[sivullinen.]

Aikaamme sopiva vastine rintamamiestalolle on keksitty. Se on kerrostalokaksio, jossa on kaksi keittiötä ja invavessa. Vessan lattialla on lämmitys, joten sopii hyvin myös nukkumiseen. Keittiöt taas on merkitty erikseen naisten keittiöksi ja miesten keittiöksi.

[Lupu(kulkuri)]

Kyllähän kirjoittamasi, Embo, sisältää justiin sen paradoksin, mihin olisi hyvä saada tutkijan kommentti(ei ole liiemmälti näkynyt kaupunkitutkijoiden kannanottoja näillä tonteilla).

Nyt kun luin tuon Vaattovaaran kommentin uudelleen, niin sehän kuuluu

Tarkoituksemme on tutkia, miten tällainen ympäristö voi auttaa monikulttuurisen yhteiskunnan syntymistä

Olisko tuo tulkittava niin, että monikulttuurinen yhteiskunta on tavoite, jonka saavuttamiseksi homogeeninen työssäkäyvä hyvinvointiyhteiskunta on valjastettava, ja nyt mietitään enää keinoja?

Tavoite on ja perseelleen menee.

Tuskin Vaattovaara vastaa..


Mutta kuka takaa, että monikulttuurinen yhteiskunta on järkevä tavoite?

[guest3656]

Mari Vaattovaarahan on jo kauan tutkinut maahanmuuton aiheuttamaa pääkaupunkiseudun segregaatiokehitystä. Hän on myös osallistunut yhteiskunnalliseen keskusteluun. Vaattovaara ei ole koskaan kyseenalaistanut pääkaupunkiseudun maahanmuuttajataustaisen väestön kasvua. Päinvastoin, hän on pitänyt asiaa positiivisena ilmiönä. Monet pääkaupunkiseudun, lähes kiveenhakatut,  vieraskielisen väestömäärän kasvuennusteet ovat saaneet tukea nimenomaan Vaattovaaran tutkimuksista.

Vaattovaara on aivan oikeassa lausuessaan, että maahanmuutto on avainasemassa koko pääkaupunkiseudun kehityksessä. Esimerkiksi Espoon valtuustoseminaarissa 18.1.2013 pitämässään "Lähiöt, segregaatio ja kuntarakenteen uudistaminen" esitelmässä, Vaattovaara totesi:

Yhteenveto empiirisistä tutkimuksista

•(1) Huono-osaisuuden alueellinen kasautuminen syventää ja vaikeuttaa huono-osaisuutta (ja sen hoitamista).
•(2) Perheellinen keskiluokka pyrkii välttämään ja väistämään alueita, joilla asuu pysyvästi syrjäytyneitä ja/tai etnisiä vähemmistöjä.
•(3) Jälkimmäinen syventää ja laajentaa ensin mainittua ongelmaa.
•(4) Palvelujärjestelmä ei pysty tasoittamaan seurauksia.

•Kysymys kaupunkipolitiikan järkevästä hoitamisesta tällaisissa oloissa pitää asettaa uudestaan.
•A) Yhteisvastuullinen asuntopolitiikka?
•B) Maakuntakaava

•Seudun kehitystä leimaa segregaatiokehityksen käynnistyminen.
•Teemaa koskevassa keskustelussa ei ole esitetty yhtään sellaista ratkaisua tai ajatusta, joka voisi olla toimiva.
•Yhteisvastuullinen seudullinen asuntopolitiikka ajaa lähinnä Helsingin taloudellis-hallinnollisia etuja tavalla joka syventäisi ongelmaa.
•Uudenmaan maakuntakaavan laadinnassa seudun muut kunnat puolustavat etujaan tavalla, joka minimoi muutokset.

Vaattovaaran taustan huomioiden ei siis ole ihme, että hän haluaa kyseenalaistaa koko suomalaisen suomalaisten tarpeista lähtevän kaupunkisuunnittelun:

– Pohjoismainen hyvinvointimalli on rakennettu homogeenisen, työssäkäyvän yhteiskunnan ehdoilla. Tarkoituksemme on tutkia, miten tällainen ympäristö voi auttaa monikulttuurisen yhteiskunnan syntymistä, Vaattovaara kertoo.

Vaattovaara on idealisti ja ideologiselta taustaltaan selkeästi punavihreä-nainen. Vaattovaara näkee monikulttuurisen yhteiskunnan pelkästään positiivisena asiana ja haluaa edesauttaa sen syntymistä kaupunkisuunnittelun keinoin. Samalla hän rapauttaa idealismillaan suomalaista kaupunkisuunnittelua ja ohjaa koko opintosuuntaa väärään suuntaan väärien arvojen pariin. Vaattovaaran palkitseminen onkin nähtävä osana suomalaista naiivia monikulttuuri-hypetystä, jossa kuvitellaan suomalaisten kykenevän rakentamaan pääkaupunkiseudusta auvoisen monikultti-onnelan, sen sijaan että otettaisiin oppia muiden maiden karuista kokemuksista.

[Khalifatta]

Mahtoiko olla täällä jo?
En löytänyt parempaa paikka, joten tulkoon tähän. Modet poistakoot, jos aihe on jo olemassa.

Itä-Helsinki on veitsenterällä
Itä-Helsingin segregaatio- eli eriytymiskehitys puhuttaa. Lukijan Areenalle (HU 4.10) kirjoittanut Erkki Saarinen (ps.) esittää huolensa siitä, että alueellinen huono-osaisuus kasautuu Helsingiin itäisille asuinalueille, eikä kehitystä jarruteta saati seurata.
Helsingin yliopiston tutkijoiden Matti Kortteisen ja Mari Vaattovaaran tutkimus marraskuulta 2015 kertoo, kuinka Helsingin sisäinen alueellinen eriytyminen ja huono-osaisuus on kehittynyt ja kasautunut.

Tutkimus toteaa, että "Itä-Helsingin alueellinen huono-osaisuus tämän ajanjakson aikana on siis paitsi voimistunut myös liittynyt aiempaa tiukemmin vieraskielisen väestön esiintyvyyteen".

Perussuomalaisten valtuutettu Mika Raatikainen ja kuusi muuta valtuutettua esittivät aloitteessaan 1. helmikuuta 2017, että helsinkiläisyydestä saisi lisäpisteitä vuokra-asuntojonossa, jotta turvattaisiin helsinkiläisten pienituloisten ja asunnottomien asunnonsaanti.

Kaupunginhallitus totesi vastauksessaan 7. elokuuta, ettei se voi näin menetellä. Kaupunginhallitus perusteli päätöstään Ara-lailla.

Estääkö laki aravavuokra-asunnoista (Ara) helsinkiläisen suosimisen? Lain mukaan asukasvalinnassa etusijalle on asetettava asunnottomat ja muut kiireellisimmässä asunnon tarpeessa olevat, vähävaraisimmat ja pienituloisimmat hakijaruokakunnat.

Koska asukasvalintaperusteet on määritelty näin, menevät esimerkiksi maahanmuuttajat jonojen kärkeen. Mutta, saman lain mukaan kunnan tai kuntien tosiasiallisessa määräysvallassa olevien aravavuokra-asuntojen asukasvalinnassa voidaan samassa asemassa olevien kesken asettaa etusijalle asunnon sijaintikunnan jäsen.

Helsinki voisi jo nyt asettaa etusijalle asunnon sijaintikunnan jäsenen eli helsinkiläisen, jos haluaisi.

Kortteisen ja Vaattovaaran tutkimustulokset liittyvät siihen, että maahanmuuttajien (Irak, Syyria, Somalia, Afganistan) työttömyysaste on yli 60 prosenttia usean vuoden kotouttamisjakson jälkeenkin.

Kun Helsingin kaupunginhallitus kategorisesti toteaa, ettei se voi tehdä sille mitään, että Itä-Helsingistä on tulossa Suomen maahanmuuttajien asuinpaikka, menee kaupunginhallitus yli siitä mistä aita on matalin.

Ja lopuksi, miksi maahanmuuttajat sijoitetaan juuri itäisen suurpiirin alueelle? Miksei segregaation estämiseksi sovita, että itäinen suurpiiri on täynnä ja uudet maahanmuuttajat saavat vuokra-asunnon muista suurpiireistä?

Keskiviikkona 27. syyskuuta valtuuston kokouksessa Eve Heinäluoma (sd.) esitti ponnen, jossa esitettiin vuosittaista raportointia segregaatiokehityksen etenemisestä ja kaupungin toimista sen jarruttamiseksi.

Vain demarit ja perussuomalaiset kannattivat tätä järkevää esitystä. Muut olivat siis sitä mieltä, että pidetään edelleen silmät kiinni eikä seurata eikä raportoida.

Erkki Saarinen
Leena Meren (ps.) eduskunta-avustaja
Helsingin perussuomalaisten hallituksen jäsen

http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/566647-mielipide-ita-helsinki-on-veitsenteralla#.Wd319ELdveJ.facebook

Heinäluomat, ainakin Eero, asuvat Vartiokylässä, itä-Helsingissä. Taitaa ruveta maa polttamaan jalkojen alla...
Vai mistä muusta syystä moiset rasssissmin kyllästämät ulostulot syntyvät...?

[N. O. Hääppönen]

Ollut moneenkin kertaan, mutta aina yhtä   

Tällaiset ihmiset toimivat yhteiskuntamme asiantuntijoina.

https://m.youtube.com/watch?v=aXGKe4fBq8k

[ismolento]

Vaattovaaran aiempia mokuiluja:

Erilaiset elintavat tulisi ottaa asuntojen suunnittelussa monipuolisesti huomioon. Vaattovaaran mukaan kaikkialla ei esimerkiksi pidetä soveliaana, jos emäntä syö vieraiden kanssa samassa keittiössä. On siis perheitä, jotka tarvitsisivat hänestä toisenkin keittiön.

Myös maahanmuuttajien ruokailuajat saattavat aiheuttaa haasteita kerrostaloissa, joiden liesituuletinjärjestelmä on säädetty vetämään tehokkaimmin viiden ja seitsemän välillä. Monissa kulttuureissa illastetaan paljon myöhemmin.

http://www.kirkkojakaupunki.fi/arkisto/paakirjoitus-ja-kolumnit/7374/

Näyttää siltä, että kaupunkimaantieteilijät ynnä muut yliopistotutkijat ovat havainneet, että yhdistämällä monikulttuuriuskontoa vaikkapa täikannan lisääntymisen tutkimukseen Helsingin lähiöissä, on parasta vaikuttamista tulevaan uraan, apurahoihin ja erilaisiin palkintoihin.

[Roope2]

Erilaiset elintavat tulisi ottaa asuntojen suunnittelussa monipuolisesti huomioon.

Näinhän järkevä grynderi tekeekin, jotta saisi asunnot kaupaksi. Mutta täytyykö yhteiskunnan ryhtyä rahoitamaan kaikenlaisia perverssejä elintapoja, on jo toinen kysymys.

[Blanc73]

Seuraavaksi tutkijat tarkastelevat yksittäisiä maahanmuuttajaryhmiä ja heidän asumisuriaan.

Muutamalle nettohaitalliselle maahanmuuttajaryhmälle asumisura on ainoa ura jota he elämänsä aikana tulevat ikinä tekemään. Sponsored by Kela Gold. Ja veronmaksajia ei naurata edelleenkään...

[foobar]

Seuraavaksi tutkijat tarkastelevat yksittäisiä maahanmuuttajaryhmiä ja heidän asumisuriaan.

Muutamalle nettohaitalliselle maahanmuuttajaryhmälle asumisura on ainoa ura jota he elämänsä aikana tulevat ikinä tekemään. Sponsored by Kela Gold. Ja veronmaksajia ei naurata edelleenkään...

Esimerkiksi somalien asumisurat ovat toki melkoisia menestystarinoita, kunhan mittarina käytetään kykyä maksattaa asuminen (ja eläminen) muiden piikkiin ilman omaa vastuuta. Itselläni ei olisi taloudellista riippumattomuutta asua täällä suurperheen kanssa (enkä todellakaan ole hirvittävän persaukinen), mutta somalit ovat saavuttaneet täydellisen riippumattomuuden mistään jonka vuoksi heidän pitäisi korjata asenteitaan.

Kuinkakohan monen käden sormin laskettava määrä nettoveronmaksajasomaleja mahtaa Pääkaupunkiseudulta löytyä? Ja paljonko sellaisia, jotka ovat nettoveronmaksajia ja töissä aidosti vapailla markkinoilla, eivät jossain kaupungin palveluiden etäpesäkkeessä.

[Khevonen]

Erilaiset elintavat tulisi ottaa asuntojen suunnittelussa monipuolisesti huomioon. Vaattovaaran mukaan kaikkialla ei esimerkiksi pidetä soveliaana, jos emäntä syö vieraiden kanssa samassa keittiössä. On siis perheitä, jotka tarvitsisivat hänestä toisenkin keittiön.

On siis perheitä, joille kuntien ja valtiovallan on mahdollistettava misogynia. Erittäin freesi ajatus näin feministisessä yhteiskunnassa!

[Totuus EPT]

Heinäluomat, ainakin Eero, asuvat Vartiokylässä, itä-Helsingissä. Taitaa ruveta maa polttamaan jalkojen alla...
Vai mistä muusta syystä moiset rasssissmin kyllästämät ulostulot syntyvät...?

Ja tästä syystä Virheet ja Kokkareet eivät halua mamuja asuinalueilleen, ettei unelmahöttö menisi paskaksi ja ettei talon arvo laskisi...

Pidetään vaan mamut itäisessä osassa niin on helppo jauhaa paskaa valtuustossa.