2017-09-07 Biaudet: Humanitaarinen suojelu otettava uudelleen käyttöön (lakialoite)

[Alaric]

Kansanedustaja Eva Biaudet on tehnyt lakialoitteen, jossa vaaditaan niin sanotun humanitaarisen suojelun ottamista jälleen käyttöön. Aloite on tällä hetkellä eduskunnan käsiteltävänä. Päätös poistaa humanitaarinen suojelu ulkomaalaislaista on kuulemma arvioitava uudelleen, kun lapsiperheitä passitetaan tällä hetkellä sota-alueille ja väkivallan pariin

Biaudet'n mukaan vastaanottopalveluihin oikeutensa menettänyt voisi valituksen kautta silti saada oleskeluluvan, jos ulkomaalaislaki antaisi mahdollisuuden "henkilökohtaiseen ja ihmisoikeuspohjaiseen käsittelyyn".

Ulkomaalaislaista poistui 16.5.2016 säädös, jonka mukaan turvapaikanhakijalle on voitu myöntää oleskelulupa humanitaarisen suojelun perusteella (Migrin tiedote).

http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/biaudet_hum_suojelu-69827 (7.9.2017)

Eva Biaudet haluaa ottaa käyttöön humanitaarisen suojelun

Kansanedustaja Eva Biaudet'n (r.) lakialoite humanitaarisen suojan uudelleen käyttöönotosta on eduskunnan käsiteltävänä.

Eva Biaudet'n mielestä Suomi on arveluttavalla tavalla kiristänyt turvapaikkapolitiikkaansa.

– Eduskunta on tehnyt useita turvapaikkapolitiikkaan liittyviä lakimuutoksia viimeisten kahden vuoden aikana. Nämä muutokset ovat olleet reaktio vuoden 2015 aikana tulleeseen 32 478 turvapaikkahakemukseen. Lakimuutoksilla ei voitu estää Turun tapahtumia. On myönnettävä, että mikään lakimuutos tai viranomaistoimenpide olisi voinut ennaltaehkäistä niitä. Pahuutta ei aina voi estää, Biaudet sanoo.

– Me, jotka esitämme muutosta ulkomaalaislakiin, olemme kuitenkin sitä mieltä, että päätös poistaa humanitaarinen suojelu ulkomaalaislaista on arvioitava uudelleen. Muun muassa huomioiden, että nyt lapsiperheitä passitetaan sota-alueille ja väkivallan pariin, hän jatkaa.

Biaudet'n mukaan osa niistä ihmisistä, jotka ovat menettäneet oikeutensa vastaanottopalveluihin korkeimman oikeuden päätöksen jälkeen, voisivat todennäköisesti saada oleskeluluvan valituksen kautta, jos ulkomaalaislaki antaisi mahdollisuuden henkilökohtaiseen ja ihmisoikeuspohjaiseen käsittelyyn.

– Tämänhetkinen tilanne, jossa miellä on kasvava määrä epätoivoisia ihmisiä, on sekä kestämätön että epäinhimillinen, eikä se ole sopusoinnussa Suomen ihmisoikeusvelvollisuuksien ja humanitaariseen vastuun kanssa.

– Epäinhimillisen tiukka lainsäädäntö hajottaa perheitä ja laittaa ne ihmiset, jotka Suomi palauttaa suureen varaan. Raportteja kadonneista ihmisistä ja kuolemista eivät ole harvinaisia. Meidän on palautettava humanitaarinen suoja, Biaudet vaatii.

[Roope]

Eva Biaudet'n mielestä Suomi on arveluttavalla tavalla kiristänyt turvapaikkapolitiikkaansa.
...
– Eduskunta on tehnyt useita turvapaikkapolitiikkaan liittyviä lakimuutoksia viimeisten kahden vuoden aikana. Nämä muutokset ovat olleet reaktio vuoden 2015 aikana tulleeseen 32 478 turvapaikkahakemukseen. Lakimuutoksilla ei voitu estää Turun tapahtumia. On myönnettävä, että mikään lakimuutos tai viranomaistoimenpide olisi voinut ennaltaehkäistä niitä. Pahuutta ei aina voi estää, Biaudet sanoo.

On todennäköistä, että tarpeeksi aikaisessa vaiheessa tehty linjaus oikeasti tiukasta turvapaikkapolitiikasta olisi johtanut siihen, että Turun terroristi tuhansien muiden lailla ei olisi koskaan päättänyt tulla Suomeen. Eli kyllä Turun tapahtumat – ja samalla kymmenet raiskaukset ja sadat pahoinpitelyt – olisi voitu estää.

– Me, jotka esitämme muutosta ulkomaalaislakiin, olemme kuitenkin sitä mieltä, että päätös poistaa humanitaarinen suojelu ulkomaalaislaista on arvioitava uudelleen. Muun muassa huomioiden, että nyt lapsiperheitä passitetaan sota-alueille ja väkivallan pariin, hän jatkaa.

Humanitaarinen suojelu ei liity asiaan. Lapsiperheitä tai ketään muutakaan ei lain mukaan koskaan "passiteta sota-alueille". Jos ainoa vaihtoehto on sota-alueelle palaaminen, turvapaikkapäätös on automaattisesti myönteinen.

Biaudet'n mukaan osa niistä ihmisistä, jotka ovat menettäneet oikeutensa vastaanottopalveluihin korkeimman oikeuden päätöksen jälkeen, voisivat todennäköisesti saada oleskeluluvan valituksen kautta, jos ulkomaalaislaki antaisi mahdollisuuden henkilökohtaiseen ja ihmisoikeuspohjaiseen käsittelyyn.

Oleskelulupia myönnettiin humanitaarisen suojelun perusteella viimeisenä vuonna harvoille, ja lain perustelujen mukaan monet saivat jatkossa oleskeluluvan toisten kategorioiden kautta.

Biaudet'n "henkilökohtainen ja ihmisoikeuspohjainen käsittely" tuskin tarkoittaa muuta kuin sanahelinää, sillä hakemukset käsitellään aina henkilökohtaisesti.

– Tämänhetkinen tilanne, jossa miellä on kasvava määrä epätoivoisia ihmisiä, on sekä kestämätön että epäinhimillinen, eikä se ole sopusoinnussa Suomen ihmisoikeusvelvollisuuksien ja humanitaariseen vastuun kanssa.

Mitä kautta Suomea koskevat erilaiset ihmisoikeusvelvoitteet kuin muita maita? Humanitaarisen suojelun kategoria ei liity esimerkiksi kansainvälisiin sopimuksiin, vaan se oli suomalainen erikoisuus.

– Epäinhimillisen tiukka lainsäädäntö hajottaa perheitä ja laittaa ne ihmiset, jotka Suomi palauttaa suureen varaan. Raportteja kadonneista ihmisistä ja kuolemista eivät ole harvinaisia. Meidän on palautettava humanitaarinen suoja, Biaudet vaatii.

Kymmenien tuhansien päätösten jälkeen ei ole tiedossa yhtään kuolemaa, josta voitaisiin syyttää virheellistä päätöstä. Muutenkin nuo "raportit kadonneista ihmisistä ja kuolemista" ovat olleet edelleen pelkkiä nettihuhuja.

Jos Suomen lainsäädäntö on "epäinhimillisen tiukka", sitten se on sitä muissakin maissa, sillä Suomen politiikka ei ole erityisen tiukkaa. Paljon tiukempaa politiikkaa löytyy muista EU-maista.

[akez]

– Tämänhetkinen tilanne, jossa miellä on kasvava määrä epätoivoisia ihmisiä, on sekä kestämätön että epäinhimillinen, eikä se ole sopusoinnussa Suomen ihmisoikeusvelvollisuuksien ja humanitaariseen vastuun kanssa.

Yksikään näistä maahantulijoista ei ole saapunut tänne puhtaita jauhoja pusseissa. Jokainen on kulkenut monen turvallisen maan läpi shoppaillen itselleen parasta maata, joko saatavien etujen tai oleskeluluvan saamisen helppouden vuoksi. Tämän johdosta EU:n ja YK:n sadoilla miljoonilla euroilla pystyttämät leirit runsaine palveluineen ja kouluineen ovat tyhjillään mm. Jordaniassa. Siellä he eivät olleet lähelläkään sotatoimialueita, mutta tämä ei näytä häiritsevän itämaisen tarinankerrontaperinteen jo hyvin omaksuneen Biaudetin juttuja ollenkaan. Toisaalta ei ihme, sillä Biaudet kuuluu itse juuri niihin piireihin, jotka ovat mahdollistaneet tämän humpuukin ja tienanneet vielä sillä. Jos Suomessa syntyisi konflikti, niin eivät ihmiset täältä painelisi Ugandaan asti. Sama pätee toisinpäin, ellei sitten ... niin mitä? Arvaako kukaan? Mitä täältä saa Biaudetin sympatian lisäksi, mitä Ugandasta ei?

[qwerty]

Pöytäkirjan asiakohta PTK 83/2017 vp
Täysistunto
Torstai 7.9.2017 klo 16.02—19.24

Lakialoite laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta

LA 28/2017 vp
Eva Biaudet r ym.

17.57 Eva Biaudet r (esittelypuheenvuoro)

18.04 Jani Mäkelä ps
Arvoisa puhemies! Tämä lakialoite on hieman erikoinen esimerkki siitä, että kun hallitus kerrankin tekee jonkin hyvän, kannatettavan ja vastuullisen päätöksen, joku oppositiosta onnistuu vastustamaan sitäkin. Muutoshan ei ollut käytännössä suuri mutta kuitenkin oikeansuuntainen. 

18.07 Ben Zyskowicz kok
Arvoisa herra puhemies! Viime päivien tapahtumat ovat ymmärrettävästi nostaneet fokukseen palautukset nimenomaan Afganistaniin.

Hmmm. Benin seuraama mediako määrittelee sen mikä on kulloinkin tärkeää?

90 minuuttinen keskustelu. Josta luonnollisesti pitkähkö pöytäkirja. En lukenut kokonaan. Poiminta keskeltä

18.32 Teuvo Hakkarainen ps

Arvoisa puhemies! Jos meillä olisi samanlaiset vetovoimatekijät kuin Virossa, niin todennäköisesti nämä turvapaikanhakijat lähtisivät Ruotsiin ja muualle Eurooppaan. Virossa nimittäin on taakanjaon myötä otettu näitä turvapaikanhakijoita, mutta kaikki ovat todennäköisesti lähteneet sieltä pois, Suomeen suuri osa. Joku vetovoimatekijä siinä on.

Suomessahan on maahanmuuttopolitiikka liian löysä, ja siitä seuraa tämmöinen turvapaikkaturismi, jota kaiken maailman seikkailijat käyttävät hyväkseen. Todelliset avuntarvitsijat, naiset ja lapset, missä he ovat? [Ozan Yanar: Te suljette ovet!] Ne ovat siellä leireillä kärsimässä Isiksen ja muitten raiskattavina ja tapettavina. Milloinka edustaja Biaudet tuo esille tämän naisnäkökulman, koska täällä Suomessa tuntuu niitä ongelmia olevan. Luulen, että ne ovat suurempia siellä. Heitä pitäisi auttaa.

Tässä lakialoitteessa on vielä semmoinen tilanne, että kun minä ajoin ylinopeutta, viranomainen otti minulta kortin pois, että napsahti. [Timo Heinonen: Oikein!] — Juuri näin. — Olisiko nyt tämmöisen kielteisen päätöksen saaneelle turvapaikanhakijalle... Jos sitä vertaa tähän lakialoitteeseen, niin minunhan pitäisi saada väliaikaisesti se kortti takaisin, koska minä tarvitsen sitä, jos sitä vertaa tuohon. Jotenkin tuntuu hullulta koko lakialoite.

[akez]

18.32 Teuvo Hakkarainen ps

Arvoisa puhemies! Jos meillä olisi samanlaiset vetovoimatekijät kuin Virossa, niin todennäköisesti nämä turvapaikanhakijat lähtisivät Ruotsiin ja muualle Eurooppaan. Virossa nimittäin on taakanjaon myötä otettu näitä turvapaikanhakijoita, mutta kaikki ovat todennäköisesti lähteneet sieltä pois, Suomeen suuri osa. Joku vetovoimatekijä siinä on.

Suomessahan on maahanmuuttopolitiikka liian löysä, ja siitä seuraa tämmöinen turvapaikkaturismi, jota kaiken maailman seikkailijat käyttävät hyväkseen. Todelliset avuntarvitsijat, naiset ja lapset, missä he ovat? [Ozan Yanar: Te suljette ovet!] Ne ovat siellä leireillä kärsimässä Isiksen ja muitten raiskattavina ja tapettavina. Milloinka edustaja Biaudet tuo esille tämän naisnäkökulman, koska täällä Suomessa tuntuu niitä ongelmia olevan. Luulen, että ne ovat suurempia siellä. Heitä pitäisi auttaa.

Kyllähän ne leirit ovat nykyään lähinnä tyhjiä, eikä siellä muutenkaan ihmisiä tapettu ja raiskattu sen enempää kuin mitä arabeilla on yleensä tapana. Lisäksi vastoin Biaudetin puheita siellä lähialueilla on kyllä kannettu meidänkin taholta humanitaarista vastuuta, kuten seuraava juttu osoittaa. Joku vain halusi sitten näemmä tyhjentää pajatson. Kuka lie?

SPR:nkin rahoittaman valtavan syyrialaisten pakolaisleirin sanotaan olevan lähes autio

Azraq on maailman toiseksi suurin pakolaisleiri. Vastoin läntisiä odotuksia syyrialaiset eivät paenneetkaan sinne.

Verkkouutiset 21.12.2015 klo 00:01 (päivitetty 21.12.2015 klo 00:14)

Daily Mail kertoo Azraqin pakolaisleiristä Jordaniassa noin 90 kilometrin päässä Syyrian rajasta. Azraq avattiin huhtikuussa 2014. Sen piti majoittaa arveltuja noin 130 000 sotaa pakenevaa.

Taloissa asuu nyt noin 15 000 ihmistä. Tiet ovat autiot. Ensimmäisistä valmiiksi rakennetuista neljästä kylästä kahdessa ei asu ketään ja viitisenkymmentä kauppapaikkaa on tyhjillään.

Azraqin rakentaminen on maksanut muun muassa Euroopan unionille noin 140 miljoonaa euroa. Daily Mail sanoo jättimäistä paikkaa autioksi ja "kummitusleiriksi".

Leiriä hoitaa YK:n UNHCR. Suomen Punainen Risti hoiti Norjan, Saksan ja Kanadan Punaisten Ristien kanssa sairaalan rakentamisen ja avusti Azraqia monin muin tavoin.

Daily Mailin mukaan sairaala on nyt suljettu.

Suomen Punainen Risti tiedotti toukokuussa 2015, että Azraqin sairaalassa oli hoidettu 6 000 syyrialaista potilasta.

http://www.verkkouutiset.fi/ulkomaat/azraq%20autio-44634

[Hamsteri]

Fiksuimmat tajusi jo aikanaan, että koko tp-systeemi on pakko ajaa alas, muuten nuo vain haluavat samat paskat uudelleen voimaan päästyään takaisin valtaan.

[Outo olio]

– Me, jotka esitämme muutosta ulkomaalaislakiin, olemme kuitenkin sitä mieltä, että päätös poistaa humanitaarinen suojelu ulkomaalaislaista on arvioitava uudelleen. Muun muassa huomioiden, että nyt lapsiperheitä passitetaan sota-alueille ja väkivallan pariin, hän jatkaa.

Idean esittäjät on hyvä ja maksaa vaan koko idean, kun sitä kerran esittävät.

Kansanedustajiltä pitäisi kieltää päivänselvä valehtelu, "nyt lapsiperheitä passitetaan sota-alueille" just joo.

[Roope]

Pöytäkirjan asiakohta PTK 83/2017 vp
Täysistunto
Torstai 7.9.2017 klo 16.02—19.24

Lakialoite laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta

17.57 Eva Biaudet r
...
Tällä hetkellä Suomen turvapaikkalainsäädännön toimeenpano on varsin tiukka myös kansainvälisessä vertailussa. Maahanmuuttoviraston tilastojen mukaan 28 000 päätöksestä hakemuksiin kansainvälisestä suojelusta vuonna 2016 vain vähän yli 7 700 oli positiivisia, eli 27,4 prosenttia, kun vastaavat luvut Ruotsin kohdalla olivat 60 prosenttia ja Tanskan kohdalta 72 prosenttia. Vaikka meillä on eroavaisuuksia meidän maidemme välillä, niin erot ovat silti huomattavia.

Eri maiden lukuja ei voi verrata suoraan toisiinsa muun muassa siitä syystä, että eri maissa tulijoiden kansallisuusprofiili on erilainen. Suomeen tuli viime vuonna edelleen eniten irakilaisia, kun taas Ruotsiin ja Tanskaan syyrialaisia. Syyrialaisten turvapaikkahakemusten hyväksymisprosentti oli Suomessa huimat 99,7.

Kynnys, jolloin joko turvapaikan tai toissijaisen suojelun edellytykset täyttyvät, on nyt erittäin korkea. Muun muassa sukulaisten sieppaukset, hakijaan kohdistuneet vakavat väkivallanteot tai kidutus tai toistuvat uhkaukset eivät Maahanmuuttoviraston tulkinnan mukaan muodosta perustetta suojelun myöntämiselle. Myös ilman huoltajaa tulleet alaikäiset turvapaikanhakijat saavat kielteisiä päätöksiä perheenjäsenten huolenpitoon vedoten, vaikkei perheenjäseniä ole mahdollista jäljittää.

Mikään noista mainituista syistä ei vielä itsessään oikeuta pysyvään suojeluun.

Turvapaikanhakijoiden kotimaan heikentynyttä turvallisuustilannetta ei ole pidetty perusteena tiukan soveltamiskäytännön muuttamiselle. 

Myöskään pelkkä heikentynyt turvallisuustilanne ei ole lain mukaan peruste muuttaa soveltamiskäytäntöjä.

18.04 Jani Mäkelä ps
...
Tämän lisäksi kummaksun suuresti aloitteen perusteluihin sisäänrakennettua epäluottamusta suomalaista oikeusvaltiota kohtaan. Sanotaan "perustelluksi", että "Suomen turvapaikkalainsäädäntö ja sen soveltaminen johtavat tilanteisiin, joissa kielteisen päätöksen saaneet henkilöt joutuisivat kotimaassaan erittäin vakavien ihmisoikeusloukkausten kohteeksi". Näin sanoo käytännössä koko RKP:n ryhmä, kuten myös vihjaa maamme virkamieskoneiston olevan poliittisesti ohjattu. Kuitenkin juuri eilen RKP oli mukana puoluejohtajien julistuksessa, jossa viestitettiin luottamuksesta oikeusvaltiota kohtaan. Miten asia nyt on? Kiistääkö RKP suomalaisen oikeusvaltion vai uskooko se sen toimintaan? 

18.14 Eva Biaudet r
Arvoisa puhemies! Haluan kiittää edustaja Zyskowiczia, joka kuitenkin suostui myöntämään, että Suomen käytäntö on tällä hetkellä kovin paljon tiukempi kuin muissa Pohjoismaissa ja että pitää selvittää, mistä se johtuu. Siinä mielessä kynnyshän meillä on huomattavasti korkeammalla kuin muualla ainakin lukujen muodossa. Siitä, mikä on se syy, meillä ehkä on sitten eri analyysi. Mutta mielestäni kysymys on todellakin ongelmallinen, jos me luulemme, että meillä on samat säännöt voimassa kuin muissa maissa ja silti meidän luvut ovat niin täysin erilaiset. Meillä on niin kuin aivan täydentävät luvut, jos katsoo prosenttilukuja.

Ei tarvita mitään erikoisempaa analyysia, vaan noiden Biaudet'n tarjoamien viime vuoden lukujen erot selittyvät suurimmaksi osaksi suoraan eri kansallisuuksien erilaisilla hyväksymisprosenteilla. Suomessa irakilaisia, muualla syyrialaisia.

18.18 Juho Eerola ps
Arvoisa puhemies! Ihan tähän alkuun haluan vastata tähän edustaja Zyskowiczin esittämään kysymykseen, johon edustaja Biaudet ei löytänyt vastausta: ei tällaisia maita Euroopassa ole.

Vasemmistoliiton, RKP:n, vihreiden ja SDP:n puoluejohtajat julkaisivat maaliskuussa yhteisen vetoomuksen tilapäisen oleskeluluvan saamiseksi vaihtoehtona näille pakkokäännytyksille. Puoluejohtajat kuvailivat vetoomustaan inhimilliseksi. Muiden vain puhuessa on RKP lähtenyt nyt, kuten kuulimme, toimiin tämän asian edistämiseksi. Edustaja Biaudet esittää lakialoitteessaan, että niille henkilöille, joilla ei ole edellytyksiä saada turvapaikkaa tai toissijaista suojelua, myönnettäisiin oleskelulupa humanitäärisen suojelun perusteella. Perusteeksi esitetään muun muassa mahdollista ympäristökatastrofia tai henkilön kotimaassa vallitsevaa turvallisuustilannetta. 

Humanitäärinen suojelu poistettiin, kuten kuultiin, viime vuonna, ja nyt Biaudet väittää aloitteen esittelytekstissä, että nykytilanteessa Suomi saattaa loukata eri ihmisoikeusvelvoitteista nousevaa palautuskieltoa. Mutta mitä oli ulkomaalaislaissa ollut kirjaus humanitäärisestä suojelusta? Oliko se kenties ihmisoikeus? Oliko se jotain sellaista, mitä YK valvoo ja mitä toteutetaan jokaisessa sivistysvaltiossa? Vai oliko kenties niin, että tämä on ollut vain tällainen kansallinen käytäntö, joka on toiminut houkuttimena Suomeen kohdistuvalle turvapaikkaturismille ja houkuttimena, jonka perusteella on voinut saada oleskeluluvan tilanteissa, joissa maahan tullut henkilö ei muuten olisi täyttänyt näitä turvapaikan eikä edes toissijaisen suojelun edellytyksiä? 

Hyvät edustajat, tämä humanitäärinen suojelu, kuten sanoin, on ollut Suomen kansallinen lupakategoria. Se ei ole mikään ihmisoikeus, eikä sillä ole ollut mitään tekemistä kansainvälisten sopimusten kanssa.
...

18.27 Anders Adlercreutz r
...
Puhuttiin vetovoimatekijöistä. Tieteellisiä todisteita siitä, että tällaisia oikeasti on, on kohtalaisen vähän. Jos Suomi olisi ollut kohtuuttoman vetovoimainen 90-luvulla, jolloin Euroopassa oli 2,5 miljoonaa pakolaista Jugoslavian kriisin jälkeen, heitä olisi kyllä tänne tullut — mutta eipä tullut. Vuosien 2015—2016 kriisin aikana Ruotsiin tuli 160 000, tänne tuli 32 000. Emme me olleet Ruotsiin verrattuna siinä tilanteessa erityisen vetovoimaisia. [Juho Eerolan välihuuto] Eli uskomus siitä, että vetovoimatekijät ratkaisevat tämän pelin, ei perustu tieteelliseen faktaan tai tilastoihin.

Kuten kollegaedustaja Biaudet, minäkin olen iloinen siitä, että edustaja Zyskowicz nosti esille sen tosiasian, että Suomen käytännöt suurelta osin poikkeavat muiden Pohjoismaitten käytännöistä. Numerot löytyvät ihan selkeästi tuosta paperista. Mutta ne poikkeavat vuodesta toiseen myöskin täällä Suomessa. Vuonna 2015 hyväksyttiin noin 80 prosenttia irakilaisisten turvapaikkahakemuksista. Seuraavana vuonna luku oli ajoittain lähes 15 prosenttia eli huomattavasti matalampi. Tänään se on noin 40. Ja jos on tällaisia heittoja, on syytä pohtia sitä, onko Maahanmuuttoviraston resurssit oikeat, kohdistuuko siihen kenties poliittista ohjausta, mikä on päätösten laadun taso. Keskustelin erään perussuomalaisen kanssa, joka sattumoisin työskentelee aika paljon näitten asioiden kanssa, ja hän oli sitä mieltä, että näissä on räikeitä virheitä ja että näistä päätöksistä meille koituu suurta harmia tulevaisuudessa — asiat eivät pidä paikkansa, päätöksiä tehdään väärin perustein. Eli kehottaisin, että hallitus katsoo Maahanmuuttoviraston resurssointia.

Kun oltiin hallintovaliokunnan kanssa Maltalla ja Sisiliassa Italiassa, EASOn eli Euroopan turvapaikkaviraston — jos sen nyt oikein käännän suomeksi — edustaja oli ihmeissään Suomen tilanteesta: mistä voi johtua, että Suomessa siinä tilanteessa irakilaisten hyväksymisprosentti oli alle 20:n, kun se Euroopassa oli 60—70 prosenttia? Hän kysyi syytä tähän, emmekä me voineet vastata siihen. Kukaan ei varmaan voi vastata siihen. Määrät ovat niin isot, että kyse ei ole enää tilastoharhasta vaan linjasta, joka poikkeaa suuresti yleiseurooppalaisesta. Jos tätä poikkeamaa ei olisi, ehkä tarvetta humanitääriseen suojeluun ei olisi, mutta koska meillä on tällaisia käsittämättömiä heittoja, tarve on ilmeinen. — Kiitos.

Vastaukset ovat aivan hyvin tiedossa. Kuten Adlercreutzkin tietää, vuonna 2015 Suomeen tulevien irakilaisten turvapaikanhakijoiden profiili muuttui merkittävästi, mistä kertoo tuhansien irakilaisten nopea paluu takaisin Irakiin jo ennen Migrin turvapaikkapuhuttelua.

Kesällä 2016 irakilaisten hyväksymisprosentti kävi alimmillaan 15 prosentin tasolla, kun Maahanmuuttovirasto päivitti keväällä maa-arvionsa ja otti käyttöön maan sisäisen paon mahdollisuuden. Sittemmin hyväksymisprosentit ovat taas nousseet, kun hallinto-oikeudesta on tullut uusia ennakkotapauksia, joilla alunperin kielteisiä päätöksiä on muutettu myönteisiksi, ja tulijaprofiili on taas jonkin verran muuttunut.

Suomen Irak-linjaukset ovat nykyisin hyvin samanlaiset kuin esimerkiksi Ruotsissa, jossa sisäisen paon mahdollisuus oli ollut käytössä jo vuosia. Myös Suomen aiemmin muita EU-maita liberaalimpia Bagdad-linjauksia tiukennettiin keväällä 2016 Ruotsilta kopioiden.

Jos verrataan Suomea ja Ruotsia, irakilaisten turvapaikanhakijoiden hyväksymisprosentti on ollut tänä vuonna käytännössä sama noin 40 prosenttia. Adlercreutzin eurooppalaiseksi esittämä 60-70:n hyväksymisprosentti ei ole oikeasti yleiseurooppalainen vaan johtuu Saksan korkeasta hyväksymisprosentista, kun suurin osa irakilaisten hakemuksista on käsitelty Saksassa. EU-keskiarvo on laskenut tänä vuonna 60 prosenttiiin ja allekin, mikä on myös alle sen rajan, että irakilaisia voitaisiin enää hyväksyä EU-siirtoihin.

18.33 Hanna Halmeenpää vihr
...
Arvoisa puhemies! Pakolaisneuvonnan johtava juristi, noin 20 vuotta näiden asioiden parissa työskennellyt Marjaana Laine avasi tällä viikolla Ihmisoikeuskeskuksen seminaarissa näin: "Hallitus on muuttanut lakeja kiireellä ja ilman vaikutusten ja vaihtoehtojen arviointia. Muutosten yhteisvaikutuksena turvapaikkamenettely ja päätösten taso on romahtanut. Suomessa on aiemmin ollut hyvä turvapaikkamenettely ja päätösten taso." 

Päätösten tason romahtamisesta ei sitten kuitenkaan ole ollut esittää mitään todisteita, vain tällaisia vihjailuja. Hallinto-oikeuden Maahanmuuttoviraston tekemien virheiden vuoksi palauttamien hakemusten osuus on pysynyt pahimmissakin paikoissa ennalta määritellyn laaturajan alla, ja tulee pienenemään jatkossa.

18.39 Ben Zyskowicz kok
Arvoisa herra puhemies! Vielä pitää palata ensimmäiseen puheenvuorooni sillä tavoin uudesta näkökulmasta, että nämä luvut, jotka ovat edustaja Biaudet'n aloitteessa, ovat varmasti oikeita, mutta en kiinnittänyt huomiota siihen, että ne koskevat kaiken kaikkiaan turvapaikanhakijoita. Jotenkin ajatuksissani luulin, että siinä verrattiin samoja maita keskenään. Eli on ihan selvää, että yksi selitys — en sano ollenkaan, että ainoa selitys — lukujen erilaisuuteen on se, että Ruotsiin on tullut huomattavasti enemmän syyrialaisia turvapaikanhakijoita kuin Suomeen, ja Suomessakin, sikäli kuin tiedän, kaikki syyrialaiset turvapaikanhakijat saavat kansainvälistä suojelua. [Eva Biaudetin välihuuto] Tämä on yksi selitys. Eli en sano, etteikö olisi hyvä selvittää näitä eroja, mihin jo edellisessä puheenvuorossani viittasin, mutta tämä on varmasti yksi selitys, johon en kiinnittänyt riittävästi huomiota, kun niitä lukuja katsoin. Eli kun jatkossa edustaja Biaudet ja muut vertaavat, niin varmasti on relevanttia verrata irakilaisten prosentteja irakilaisten prosentteihin, somalialaisten somalialaisten prosentteihin, afganistanilaisten afganistanilaisten prosesseihin. — Ja niin kuin edustaja Biaudet välihuudossaan totesi, niissäkin on eroja. Jos näin on, ja kun varmasti jonkun verran eroja on, niin on hyvä yrittää perehtyä siihen, mistä syistä nämä erot johtuvat.

Mitä sitten tulee laajemmin tähän keskusteluun, niin haluan lähinnä edustaja Halmeenpään puheenvuoron innoittamana korjata eräitä lähinnä vihreiden ja muun vasemmiston esittämiä vääriä väitteitä, jotka liittyvät tähän turvapaikkakeskusteluun. 

Yksi keskeinen väärä väite, jonka puolueen puheenjohtaja Touko Aalto on Facebook-sivuillaan esittänyt, on se, että Suomessa olisi olemassa sellaisia kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita ja laittomasti Suomeen jääneitä turvapaikanhakijoita, jotka olisivat valmiita palaamaan, mutta he eivät voi palata, koska eivät saa tarvittavia matkustusasiakirjoja tai muita henkilödokumentteja. Tämä on väärä väite. [Anders Adlercreutz: Ei muuten ole!] — Se on väärä väite. [Eva Biaudet: Ei ole! — Anders Adlercreutz: Ministeri sanoi näin tänään!] — Se on väärä väite. Nyt on hyvä tämä todeta hyvin selvästi. Suomessa ei ole ainuttakaan sellaista esimerkiksi Irakista, Afganistanista tai Somaliasta tullutta turvapaikanhakijaa, joka on saanut lainvoimaisen kielteisen päätöksen ja joka ei voisi vapaaehtoisesti palata sen vuoksi, että hän ei saa dokumenttia. [Ozan Yanarin välihuuto] Siis jokainen — ministeri ei sanonut toisin — jokainen näistä maista tullut, joka vapaaehtoisesti on valmis ja halukas palaamaan omaan kotimaahansa, voi palata. Olen tarkistanut tämän ulkomaalaispoliisista, olen tarkistanut tämän IOM:stä, siis kansainvälisestä järjestöstä, joka järjestää vapaaehtoisia paluita, ja tällaisia, jotka ovat valmiita palaamaan mutta eivät pystyisi palaamaan, Suomessa ei ole.
...

19.01 Joona Räsänen sd
...
Sen sijaan en kannata, että keskustelussa mennään siihen, että annamme väärää todistusta tiettyjen toimenpiteiden vaikutuksista, kuten esimerkiksi tässä humanitäärisessä suojelussa, joka todella oli Suomen omaa lainsäädäntöä aikoinaan siis sen takia, että toissijaisen suojelun kategoriaan ei katsottu kuuluvan niin paljon ihmisiä kuin tänä päivänä kuuluu. Kun sitten korkein hallinto-oikeus todella 2011 omassa ratkaisussaan laajensi toissijaisen suojelun kategoriaa, niin syntyi tilanne, että sen jälkeen vanhan humanitäärisen suojelun perusteella oleskeluluvan sai todella harva. Tämä oli myös yhtenä perusteena sille, minkä takia hallitus sitten aikoinaan toi tämän humanitäärisen suojelun poistamisen, kun katsottiin, että keskeisimmiltä osiltaan ne vastaavat toisiaan ja suurin osa niistä ihmisistä, jotka olisivat saaneet ennen oleskeluluvan humanitäärisellä perusteella, saa sen tänä päivänä toissijaisen suojelun perusteella.
...
Sitten vielä muutama sana tästä tilapäisestä oleskeluluvasta, mikä myös paljon puhuttaa. On hyvä siinäkin muistaa, että Suomessa aikaisemmin todella ei ollut sellaista suojelutyyppiä, missä henkilö, mikäli hän itse ei halua palata, saisi automaattisesti oleskeluluvan, vaan todella tässäkin asiassa lainsäädäntöä jouduttiin muuttamaan korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun jälkeen, jossa todettiin, että itsessään se, jos henkilö kieltäytyy itse palaamasta, antaa perusteen tälle tilapäiselle oleskeluluvalle, minkä jälkeen sitten keväällä 2015 tätä lakia muutettiin siten, että todettiin, että mikäli maasta poistaminen estyy sen takia, että henkilö itse ei halua palata, niin tämä ei ole kuitenkaan syy tähän tilapäiseen oleskelulupaan.

Nämä on hyvä muistaa historiasta.

19.10 Satu Hassi vihr
...
Mielestäni tällaisessa tilanteessa erityisesti olisi tarpeen tällainen tavallaan väliluokka, että humanitaarisista syistä voidaan myöntää oleskelulupa, vaikka varsinaista turvapaikkaa ei myönnettäisikään. Sen lisäksi mielestäni Suomessa olisi syytä helpottaa sitä, että tänne tultaisiin töihin myös Euroopan ulkopuolelta. Me pidämme aivan kunniallisena sitä, että suomalaiset kautta historian ovat pyrkineet töihin myös muihin maanosiin. Aivan samalla tavalla [Puhemies koputtaa] on aivan kunniallista myös muista maanosista pyrkiä Suomeen ja Eurooppaan töihin.

19.12 Eva Biaudet r
Arvoisa puhemies! Haluan vielä ehkä hiukan toistaa, koska tässä on keskusteltu niin monesta asiasta. Mutta lakialoitehan koskee nimenomaan sitä haastetta ja ongelmaa, että tällä hetkellä Suomen myönteisten lupien määrät ovat täysin vastakkaisia peilikuvia muiden Pohjoismaiden positiivisista luvista. Jos vertaa esimerkiksi Tanskaan, joka on tunnetusti aika kovan turvapaikkapolitiikan maa, niin siellä on 2016 annettu 72 prosenttia myönteisiä, kun meillä 27. Se tarkoittaa sitä, että meillä nyt kynnys näyttää nousseen tämän toissijaisen suojelun tai turvapaikan edellytyksiin, jotta ne täyttyvät. Se on erittäin korkea. Se on itse asiassa se clou, miten se ratkaistaan. Voidaan varmaan päästä monin tavoin, mutta ajattelen, että olisi helpointa palauttaa tämä kolmas kategoria.

Biaudet ei ole Zyskowiczin puheenvuorosta moksiskaan vaan vertaa edelleen Tanskaan tulleiden syyrialaisten hyväksymisprosentteja Suomeen tulleiden irakilaisten hyväksymisprosentteihin, eikä edes tämän vaan viime vuoden lukuja, ja esittää sitten lukujen eron edellyttävän humanitaarisen suojelun kategorian palauttamista.

19.19 Ozan Yanar vihr
Kiitos, arvoisa puhemies! Edustaja Saviolle lyhyesti voisi sanoa, että äskeinen puheenvuoronne oli aika kuvaava perussuomalaisten ajattelutavalle. Jos me mietimme, mikä on hallittua maahanmuuttoa, niin se on juuri sitä, että ihmiset laillisesti pääsevät maahan, pystyvät hakemaan erilaisin perustein turvapaikkaa. Toki perussuomalaisten agendallahan on tällainen maahanmuutto, jossa kukaan ei tyyliin saisi täältä mitään oleskelulupaa, tai ainakin kuulostaa välillä karkeasti sanottuna siltä.

Kun puhutaan ihmistä, jotka ovat hädänalaisia, niin me olemme ehdottaneet monia asioita. Me olemme sanoneet, että kiintiöpakolaisten määrää pitää nostaa, ja on monia muitakin keinoja, mutta mihinkään te ette suostu. Te leikkaatte kehitysavusta — tai itse asiassa te ette leikkaa tällä hetkellä, vaan leikkasitte vielä muutama kuukausi sitten, kun olitte hallituksessa. Minä en ole vieläkään ymmärtänyt, mikä on perussuomalaista reilua maahanmuuttopolitiikkaa. Ihmisiä ei auteta missään. Niistä rahamääristä, joilla maat voisivat voimaantua, leikataan. Tässä vallitsee valtava ristiriita. Minä mieluummin loisin Suomeen reilut säännöt, joilla Suomi katsoo läpi, ketkä tarvitsevat turvapaikkaa, otetaan niitä ihmisiä, jotka tarvitsevat turvapaikkaa, ja sitten olisi reilu järjestelmä, jossa me kaikki voisimme jatkaa meidän hyvää elämäämme tässä hienossa maassa.

Yanar vie tuttuun tapaan keskustelua toiseen suuntaan, kun keskustelu on käsitellyt niitä, jotka turvapaikkatutkinnan mukaan eivät ole hädänalaisia, mutta joiden yanarit haluaisivat silti jäävän Suomeen.

[qwerty]

^ Ben Z

Yksi keskeinen väärä väite, jonka puolueen puheenjohtaja Touko Aalto on Facebook-sivuillaan esittänyt, on se, että Suomessa olisi olemassa sellaisia kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita ja laittomasti Suomeen jääneitä turvapaikanhakijoita, jotka olisivat valmiita palaamaan, mutta he eivät voi palata, koska eivät saa tarvittavia matkustusasiakirjoja tai muita henkilödokumentteja. Tämä on väärä väite. [Anders Adlercreutz: Ei muuten ole!] — Se on väärä väite. [Eva Biaudet: Ei ole! — Anders Adlercreutz: Ministeri sanoi näin tänään!] — Se on väärä väite. Nyt on hyvä tämä todeta hyvin selvästi.

Suomessa ei ole ainuttakaan sellaista esimerkiksi Irakista, Afganistanista tai Somaliasta tullutta turvapaikanhakijaa, joka on saanut lainvoimaisen kielteisen päätöksen ja joka ei voisi vapaaehtoisesti palata sen vuoksi, että hän ei saa dokumenttia. [Ozan Yanarin välihuuto] Siis jokainen — ministeri ei sanonut toisin — jokainen näistä maista tullut, joka vapaaehtoisesti on valmis ja halukas palaamaan omaan kotimaahansa, voi palata.

Olen tarkistanut tämän ulkomaalaispoliisista, olen tarkistanut tämän IOM:stä (oma lisäys: välihuutelut loppuivat tuohon)

[Blanc73]

Suomalainen sosiaaliturva ei ole ihmisoikeus elintasopakolaiselle. Kertokaa se tuolle pyryharakalle.

[Tulevaisuus]

Pitää saada voimaan laki joka velvoittaa selvittämään kustannusvaikutukset kun tehdään laki aloite mistä tahansa asiasta. Ennen ehdotusta laista selvitetään mitä mahdollinen tuleva laki maksaa veron maksajille ja  miten se rahoitetaan. Velallako eli kuka maksaa velan pois? Jos leikkauksia keneltä leikataan ja kuinka paljon? Olen korvia myöten täynnä tätä unelma pa...kaa jolla ei ole mitään sidettä todellisuuteen. Kaikissa asioissa on myös se realismi, rajalliset resurssit ja rahat. Ikävä tosiasia.

[Niobium]

Biaudet ratsastaa jälleen häpeämättömästi lapsilla.

Pelottaa ajatus siitä, että tuollaiseen asemaan pääsee ihmisiä, jotka eivät näe nuorten miesten massan seasta muuta kuin ne muutamat lapset. Millaiset suodattimet aivoihin tarvitaan?

[Ajattelija2008]

^ Ben Z

Yksi keskeinen väärä väite, jonka puolueen puheenjohtaja Touko Aalto on Facebook-sivuillaan esittänyt, on se, että Suomessa olisi olemassa sellaisia kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita ja laittomasti Suomeen jääneitä turvapaikanhakijoita, jotka olisivat valmiita palaamaan, mutta he eivät voi palata, koska eivät saa tarvittavia matkustusasiakirjoja tai muita henkilödokumentteja. Tämä on väärä väite. [Anders Adlercreutz: Ei muuten ole!] — Se on väärä väite. [Eva Biaudet: Ei ole! — Anders Adlercreutz: Ministeri sanoi näin tänään!] — Se on väärä väite. Nyt on hyvä tämä todeta hyvin selvästi.

Suomessa ei ole ainuttakaan sellaista esimerkiksi Irakista, Afganistanista tai Somaliasta tullutta turvapaikanhakijaa, joka on saanut lainvoimaisen kielteisen päätöksen ja joka ei voisi vapaaehtoisesti palata sen vuoksi, että hän ei saa dokumenttia. [Ozan Yanarin välihuuto] Siis jokainen — ministeri ei sanonut toisin — jokainen näistä maista tullut, joka vapaaehtoisesti on valmis ja halukas palaamaan omaan kotimaahansa, voi palata.

Olen tarkistanut tämän ulkomaalaispoliisista, olen tarkistanut tämän IOM:stä (oma lisäys: välihuutelut loppuivat tuohon)

Tuosta saa sen vaikutelman, että Anders Adlercreutz ja Eva Biaudet ovat mielenvikaisia eduskunnassa huutelijoita. Miksi ruotsinkieliset äänestävät tällaisia eduskuntaan?

[Golimar]

https://www.facebook.com/eva.biaudet/posts/10214169304569153?pnref=story

https://www.facebook.com/photo.php?fbid=10210773509236392&set=p.10210773509236392&type=3&theater

Luulen että osittain Eva Biaudet toiminnan taustalla on sairaalloinen epäitsekkyys. Biaudet varmaankin tietää asuntopulasta joka on haittamaahanmuuton aiheuttamaa ja etsii lapsilleen asuntoja Fb:ssä. Tuosta kuvasta jossa Eva Biaudet jakaa almuja neekerilapsille henkii pyrkimys tulla pyhimykseksi.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Almu

https://www.amren.com/features/2012/07/pathological-altruism/

[Roope]

En tiedä, onko Eva Biaudet tehnyt tästä myös lakialoitteen, mutta hän vaatii Höblässä, että rikoslakiin lisätään rangaistuksen koventamisperusteeksi "sukupuoleen perustuva motiivi". Sukupuolella Biaudet tarkoittaa tässä tietysti naista.

Kön måste införas som grund i lagstiftningen för hatbrott

[...]

Rapporten visar att män görs till kompetenta subjekt, kvinnor däremot ses som objekt. Näthatet reflekterar den maktordning där (hot om) våld mot kvinnor ytterligare cementerar kvinnors underordnade ställning i samhället. Sexuella trakasserier, sexuellt våld och den rädsla som följer av dem är exempel på strukturellt utövande av makt som genom historien har förminskats. Kvinnors vistelse i offentliga rum, som nätet, begränsas.

Hatbrott är inte som sådant kriminaliserat i den finländska strafflagen utan den dömde blir dömd för brott som till exempel misshandel, ärekränkning eller hets mot folkgrupp. Däremot gör hatet brottet grövre (Strafflagen 6:5, 4 punkten). Därför anser Svenska Kvinnoförbundet att kön ska läggas till som en grund i hatbrottslagstiftningen på följande vis: "4) att brottet begås utifrån ett motiv som baseras på ras, hudfärg, härstamning, nationellt eller etniskt ursprung, religion eller övertygelse, sexuell läggning, funktionsnedsättning eller kön eller utifrån ett annat motiv som är jämförbart med dessa".

Därtill bör lagstiftningen komma att omfatta allvarliga integritetskränkningar som drabbar särskilt unga kvinnor.

Anna Jungner-Nordgren ordförande, Svenska kvinnoförbundet
Eva Biaudet riksdagsledamot, SFP

Hbl 18.7.2017

Noinkohan Biaudet tuli ajatelleeksi, että tätähän voisi periaatteessa soveltaa myös muslimien kunniaväkivaltaan.

[Tulevaisuus]

Katsokaapas miten nämä "suvaitsevaiset" ovat aina sillä puolella joka kuluttaa verovaroja muttei koskaan tuota niitä ollen nettomaksajia. Nyt kun Biaudet suunnittelee tällä kertaa tälläista taakkaa veronmaksajille niin minäpä sanon ettei käy! Yksinkertaisesti kiellän käyttämästä rahoja tälläisiin tarkoituksiin ja jos joku haluaa mokuttaa niin siitä vain mutta omilla rahoilla. Tämä pistää niin raivoksi että tekisi mieli vihapuhua mutta en viitsi antaa sitä nautintoa saittia vahtiville polpoille.

[Kivikova]

Itse pystyisin poistamaan maailmasta miljoonia "hädänalaisia" kahdella sanalla ja kahdessa sekunnissa, eli enemmän kuin Jeesus koko elinaikanaan: "Sosiaaliturva pois." Tämän jälkeen raamattuun voisi lisätä "Kivikovan evankeliumin." Se olisi evankeliumeista se kaikista lyhin, mutta kaikista tulostehokkain. 

[timo73]

Nämä Biaudet sun muut suvakit ovat kyllä täysiä sekopäitä. Kaikki se, minkä puolesta luulevat taistelevansa, muslimit ensi töikseen kieltäisivät. Näin kävi Iranissa. Vasemmistolaiset olivat innolla kaatamassa Shaahia, mutta valtaan päästyään ääriuskonnolliset Shiiat tapattivat tai vangitsivat heidät. Iranissa oli jopa huivien vastaisia naismielenosoituksia, mutta nekin lopulta murskattiin säälittä.

Nämä suvakit ajattelevat, että maahantulleet eivät ole ihmisiä kaikkine puutteineen ja päälle vielä muslimien ahdasmieliset asenteet. He ajattelevat heitä harmittomina lemmikkeinä.

[Supernuiva]

"Sosiaaliturva pois."

Oletan, en voi kuitenkaan todistaa, että tämä tavoite on monen kokoomuslaisen mokutusta edistävän mielissä.

Avoimet rajat ja antelias sosiaaliturva eivät ole sovitettavissa yhteen pitkällä aikavälillä. Joskus tulee tilanne, jolloin sosiaaliturvalla on niin paljon kysyntää, että äänestäjien enemmistön halu rahoittaa sosiaaliturvaa loppuu.

Maailmantalous menee lisäksi jonain päivänä taas uuteen lamaan, vaikka täällä emme ole vielä toipuneet edes edellistäkään lamaa edeltäneelle tasolle.

[Golimar]

[tweet]916353764688302080[/tweet]

[Maastamuuttaja]

Onhan Li toki Evaa älykkäämpi. Kukapa ei olisi?

[Roope]

Olisikohan ensimmäinen kerta, kun uikutiaviiseissa myönnetään, että humanitaarisen suojelun oleskelulupakategoria oli suomalainen erikoisuus.

Tuhansien paperittomien maa

Suomella oli 25 vuoden ajan lainsäädäntö, joka mahdollisti turvapaikanhakijoille kansainvälisen suojelun humanitaarisista syistä. Syihin voitiin vedota, jos hakijalla ei ollut varsinaisia edellytyksiä saada YK:n pakolaissopimuksen ja EU-direktiivin mukaista turvapaikkaa tai toissijaista suojelua, mutta häntä ei kuitenkaan voitu tai haluttu palauttaa kotimaahansa esimerkiksi ympäristökatastrofin, aseellisen selkkauksen tai maan vaikean ihmisoikeustilanteen vuoksi. Kaksi vuotta sitten tämä lainsäädäntö kumottiin.

HE2/2016. Hallituksen esitys ulkomaalaislain muuttamisesta. Tuotu eduskuntaan 4.2.2016. Allekirjoittajina kaksi kokoomuksen ministeriä, valtiovarainministeri Alexander Stubb ja sisäministeri Petteri Orpo.

"Esityksen tarkoituksena on, että Suomen lainsäädäntö ei eroaisi Euroopan unionin ja muiden jäsenvaltioiden lainsäädännöstä", lakimuutoksen johdannossa sanotaan. Perustelu vaikuttaa sinänsä järkeenkäyvältä. Se paljastaa myös Suomen pakolais- ja turvapaikkapolitiikassa tapahtuneen suuren muutoksen.

Eduskunta lisäsi ulkomaalaislakiin turvapaikan ja toissijaisen suojelun lisäksi humanitaarisen suojelun lupakategorian vuonna 2009. Tuolloin Suomi vielä halusi erottua muusta Euroopasta maana, joka tarjoaa minimitasoa laajempaa suojelua. Kun humanitaarisen suojelun kategoria poistettiin laista keväällä 2016, Suomi nimenomaan ei nimenomaan halunnut erottua muista maista suojelumyönteisyytensä perusteella.

[...]

Vai voisiko se olla vaikutuksiltaan jopa merkittävin niistä muutoksista, joita meillä on viime vuosina tehty? Olisiko Suomeen kotiutunut vuoden 2015 jälkeen tuhansia kansainvälistä suojelua saaneita, enimmäkseen irakilaisia, ellei lakimuutosta olisi toteutettu keväällä 2016?

Olisivatko oleskeluluvan saaneet hakeneet jatkolupia, etsineet töitä, menneet naimisiin ja opiskelemaan ja jääneet lopulta Suomeen? Halusiko joku estää tämän?

Kun lakimuutosta säädettiin kiireellisenä syksyllä 2015, huomattiinko Maahanmuuttovirastossa, hallituksessa ja sisäministeriön maahanmuutto-osastolla, että meille ei tulekaan täysimittaista sotaa pakenevia syyrialaisia, vaan suuria määriä Keski-Irakin ja Bagdadin sunniarabeja, joilla ei välttämättä ollut mahdollisuutta saada turvapaikkaa tai toissijaista suojelua, mutta heillä saattaisi hyvinkin olla mahdollisuus humanitaariseen suojeluun?

[...]

Moni poliitikko ja asiantuntijakin on väittänyt, ettei humanitaarisen luvan poisto vaikuttanut kovin monen turvapaikanhakijan kohtaloon, koska niitä oli annettu niin harvoin. Esimerkiksi vuonna 2014 lupa myönnettiin vain neljälle.

[...]

Miksi vuonna 2009 oli mahdollista säätää laki kansainvälisiä velvoitteita laajemmasta suojelusta? Kysytään sitä Astrid Thorsilta (rkp), joka toimi vuosina 2009–2012 Matti Vanhasen hallituksen maahanmuutto- ja Eurooppa-ministerinä.

"Paperittomuuden estäminen oli yksi syy", Thors sanoo nyt. "Emme halunneet, että jos ihminen ei saa turvapaikkaa eikä toissijaista suojelua, hän jäisi tänne ilman mitään lupaa, limboon. Onhan se kaikille turvallisempaa, jos tiedämme, keitä tässä maassa on ja millä luvalla."

Toinen syy oli se, että Suomeen tuli noihin aikoihin aika vähän turvapaikanhakijoita, pari kolme tuhatta vuosittain. Heistä haluttiin pitää hyvää huolta. Puhuttiin myös, että syntyvyyden laskiessa työntekijöitä ja veronmaksajia tarvitaan maan ulkopuolelta.

Humanitaarisin perustein ehdittiin myöntää vuoden 2009 jälkeen oleskelu- lupia noin 1500:lle ihmiselle. Sitä edeltävänkin lain aikaan niitä oli myönnetty sadoille.

[...]

"Kun pakolaiskriisi kärjistyi, hallitus laati ensimmäisen toimenpideohjelman syyskuussa. Se oli hyvä alku, mutta oli selvää, että lisätoimia tarvittiin. – – Hallituksen sisällä päätös lain muuttamisesta tehtiin maahanmuuton ministerityöryhmässä myöhemmin syksyllä", nykyisten sinisten puheenjohtaja Terho sanoo.

Maahanmuuton ministerityöryhmän jäseniä olivat tuolloin puheenjohtajana Petteri Orpo, jäseninä Timo Soini (ps.), Juha Sipilä (kesk.), Alexander Stubb, Anu Vehviläinen (kesk.), Juha Rehula (kesk.), Olli Rehn (kesk.), Hanna Mäntylä (ps.), Jari Lindström (ps.) ja Sanni Grahn-Laasonen (kok.).

[...]

Marraskuun toisena päivänä asetettiin humanitaarisen suojelun purkavan lain valmistelu. Perusteluja oli kaksi. Ensinnäkin haluttiin yhtenäistää Suomen ja muiden EU-maiden lupakäytännöt. Toisaalta humanitaarisia lupia oli myönnetty vain vähän, kun kansainvälinen oikeuskäytäntö oli vuosien varrella laajentanut perusteita toissijaisen suojelun käytölle.

Maahanmuuttoviraston ylitarkastaja Jaakko Reinikaisen mukaan toissijaisen suojelun laajentunut sovelluskäytäntö ei kuitenkaan kattanut kaikkia niitä tilanteita, joissa humanitaariseen suojeluun perustuva oleskelulupa olisi voitu myöntää.

[...]

Joulukuussa valmistuneessa hallituksen turvapaikkapoliittisessa toimenpideohjelmassa esitettiin kymmeniä kiristyksiä turvapaikkapolitiikkaan.

Humanitaarisen suojelun lopettamisesta ei kuitenkaan vielä joulukuussa kerrottu avoimesti julkisuuteen. "Tarkistamme kansainvälisen suojelun perusteella myönnettävien oleskelulupien edellytyksiä (humanitaarinen suojelu)", toimenpideohjelmassa sanottiin.Tällaisesta lauseesta ei olisi pystynyt päättelemään, että lakiesitys humanitaarisen suojelun poistamiseksi oli tulossa eduskuntaan jo parin kuukauden kuluttua.

Laki siis valmisteltiin kiireellisenä ja milteipä salaa. Monet pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden asioita ajavat kansalaisjärjestöt, kuten Suomen Pakolaisapu, eivät ehtineet antaa lausuntoaan kahden viikon määräajassa. Ne tahot, jotka ehtivät, olivat lakiehdotuksesta huolissaan. Esimerkiksi yhdenvertaisuusvaltuutettu pelkäsi, että Suomeen tulee pykälän poistamisen myötä suuri määrä paperittomia.

Kun sisäministeri Orpo toi lakimuutoksen eduskuntaan helmikuussa 2016, perusteluina oli "näyttö" siitä, ettei humanitaarista lupaa tarvita, sekä pyrkimys tehdä Suomesta vähemmän turvapaikanhakijoita houkutteleva maa.

"Tämä selkeyttäisi meidän kansainvälisen suojelun määritelmiä ja sääntelyä, ja samalla varmistettaisiin, ettei suomalainen lainsäädäntö näyttäisi suotuisammalta, eli kyse on siis myöskin vetotekijöiden karsimisesta."

[...]

Suomeen oli tullut reilut 30 000 turvapaikanhakijaa. Tehdään ajatusleikki. Syksyllä 2015 humanitaarinen myönnettiin 7,3 prosentille hakijoista. Jos suunnilleen samanlaisesta taustasta tulleet hakijat olivat koko vuoden 2016 saaneet lupia samoilla perusteilla, on mahdollista, että humanitaarinen lupa olisi myönnetty vähintään parille tuhannelle hakijalle.

Tätä mahdollisuutta ei varmaan hallituksessa katsottu hyvällä.

[...]

Kenen idea humanitaarisesta suojelusta luopuminen oli?

"Kyseinen esitys on lähtöisin meidän ministeriryhmästämme. – – Seurasimme tiiviisti myös, mitä kumppanimaissa tehdään. Oli ensisijaisen tärkeää, että Suomen käytännöt eivät poikkea lähimaista niin, että syntyisi tarpeettomia vetovoimatekijöitä", Sampo Terho vastaa.

Petteri Orpo vastasi avustajansa Mikko Kortelaisen välityksellä ja Jorma Vuoriota konsultoituaan: "Aloite suojelukategorian poistamiseksi tuli maahanmuutto-osastolta..."

Sisäministeriön maahanmuutto-osastoa on vuodesta 2013 johtanut poliisitaustainen Maahanmuuttoviraston entinen johtaja Jorma Vuorio, jonka tiedetään viime vuosina esittäneen poliitikoille hyvinkin aktiivisesti ulkomaalaislain tiukennuksia.

Ainakin kaksi nimettömänä haastattelun antanutta, pitkään pakolaisasioita seurannutta asiantuntijaa sanoi, että Vuoriolla on suora kanava eduskuntaan ja hän on junaillut asioita sekä avoimesti että poliitikkojen selän takana.

[...]

Perussuomalaiset ottavat mielellään "kunnian" turvapaikkapolitiikan kiristämisestä. Perussuomalaiset ovat olleet tavoitteissaan avoimia ja ovat myös saaneet niitä läpi. Keväällä 2017 Sampo Terho kirjoitti blogissaan: "... turvapaikkapolitiikkaa on vaatimuksestamme kiristetty useilla kymmenillä toimenpiteillä, erityisesti hallituksen turvapaikkapoliittisen toimenpideohjelman kautta."

Yksi näistä toimenpiteistä oli humanitaarisen suojelun poistaminen. Suomi tuhosi näin pitkän ihmisoikeusmyönteisen perinteen, mutta ei yksin perussuomalaisten päätöksellä, vaan kokoomuksen ja keskustan hyvällä myötävaikutuksella. Heidän ministereidensä nimet ovat yhtä lailla papereissa, kun lakiesityksiä on tuotu eduskuntaan.

Entä miten kävi niiden tuhansien turvapaikanhakijoiden, joilla ei ollut mahdollisuutta saada turvapaikkaa eikä toissijaista suojelua, eivätkä he voi tai halua palata kotimaahansa?

Miten käy niiden irakilaisten, joita heidän maansa ei ota, vaikka Suomi veisi perille asti?

He jäävät Suomeen limboon, eikä kukaan tiedä, keitä he ovat ja kuinka paljon heitä on. Talvella 2019 näyttää siltä, että Suomesta on tulossa tuhansien paperittomien maa.

Iso Numero 19.12.2018

Eduskunta lisäsi ulkomaalaislakiin turvapaikan ja toissijaisen suojelun lisäksi humanitaarisen suojelun lupakategorian vuonna 2009. Tuolloin Suomi vielä halusi erottua muusta Euroopasta maana, joka tarjoaa minimitasoa laajempaa suojelua. Kun humanitaarisen suojelun kategoria poistettiin laista keväällä 2016, Suomi nimenomaan ei nimenomaan halunnut erottua muista maista suojelumyönteisyytensä perusteella.
...
Miksi vuonna 2009 oli mahdollista säätää laki kansainvälisiä velvoitteita laajemmasta suojelusta? Kysytään sitä Astrid Thorsilta (rkp), joka toimi vuosina 2009–2012 Matti Vanhasen hallituksen maahanmuutto- ja Eurooppa-ministerinä.

"Paperittomuuden estäminen oli yksi syy", Thors sanoo nyt. "Emme halunneet, että jos ihminen ei saa turvapaikkaa eikä toissijaista suojelua, hän jäisi tänne ilman mitään lupaa, limboon. Onhan se kaikille turvallisempaa, jos tiedämme, keitä tässä maassa on ja millä luvalla."

Niinpä, mutta julkisuudessa vuoden 2009 uutta ulkomaalaislakia puolustettiin muun muassa kansainvälisten sopimusten velvoitteilla, ei sopimusten vaatimusten ylittämisellä. Thors myös lupasi tuolloin palautussopimuksen Irakin kanssa vuoden 2009 loppuun mennessä, jolloin laittomasti Suomeen jäävät eivät olisi nykyisenlainen ongelma, eikä humanitaarista suojelua olisi myönnetty irakilaisille.

Suomeen oli tullut reilut 30 000 turvapaikanhakijaa. Tehdään ajatusleikki. Syksyllä 2015 humanitaarinen myönnettiin 7,3 prosentille hakijoista. Jos suunnilleen samanlaisesta taustasta tulleet hakijat olivat koko vuoden 2016 saaneet lupia samoilla perusteilla, on mahdollista, että humanitaarinen lupa olisi myönnetty vähintään parille tuhannelle hakijalle.

Jutun ajatusleikki liioittelee rajusti humanitaariseen suojeluun oikeutettujen määrää. Oikeasti kyse olisi ollut ehkä muutamista sadoista tapauksista, sillä syksyllä 2015 tehtiin vielä päätöksiä turvapaikkaa ennen kesällä alkanutta vyoryä hakeneille, joilla oli erilainen tausta ja pitävämmät perustelut. Lisäksi tuhannet palasivat vapaaehtoisesti kotiinsa jo turvapaikkaprosessinsa alkuvaiheessa, mikä kertoo paljon hakijoiden motiivien muuttumisesta.

Istuva hallitus on kaventanut turvapaikanhakijoiden oikeuksia useilla lakimuutoksilla. Niinpä humanitaarisen suojelun poistaminen on Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojasen sanoin "yksi lastu monien joukossa".

Vai voisiko se olla vaikutuksiltaan jopa merkittävin niistä muutoksista, joita meillä on viime vuosina tehty?

Humanitaarisen suojelun kategorian poistaminen on merkittävin muutos siitä yksinkertaisesta syystä, että se lienee hallituksen ainoa päätös, joka edes jollain tavalla alensi turvapaikkahakemusten hyväksymisprosentteja. Minimaalisesti, mutta kuitenkin. Se taas kuvastaa hallituksen saamattomuutta.

Perussuomalaiset ottavat mielellään "kunnian" turvapaikkapolitiikan kiristämisestä. Perussuomalaiset ovat olleet tavoitteissaan avoimia ja ovat myös saaneet niitä läpi. Keväällä 2017 Sampo Terho kirjoitti blogissaan: "... turvapaikkapolitiikkaa on vaatimuksestamme kiristetty useilla kymmenillä toimenpiteillä, erityisesti hallituksen turvapaikkapoliittisen toimenpideohjelman kautta."

Kuten sanottu, humanitaarisen suojelun kategorian poistaminen oli ainoa hallituksen tekemä muutos, jolla vaikutettiin hyväksymisprosentteihin. Muut "kymmenet" kiristykset olivat valitusaikojen lyhentämisen kaltaista puuhastelua, jolla ei voi olettaa olleen vaikutusta Suomen houkuttelevuuteen ja sitä kautta turvapaikanhakijamääriin. Poikkeuksena perheenyhdistämissääntöjen tiukentaminen, joka tosin sekin vesitettiin aiotusta.

Hallituksen turvapaikkapoliittisen toimenpideohjelman toteuttaminen lopetettiin kesken jo kesällä 2016. Eli muun muassa ei rakennettu palautuskeskuksia, ei neuvoteltu palautussopimuksia, eikä lähetetty tulijoita takaisin kauttakulkumaihin, kuten Ruotsiin, jotka eivät huolehtineet alueelleen tulleiden laittomien siirtolaisten rekisteröinnistä.

Entä miten kävi niiden tuhansien turvapaikanhakijoiden, joilla ei ollut mahdollisuutta saada turvapaikkaa eikä toissijaista suojelua, eivätkä he voi tai halua palata kotimaahansa?

Miten käy niiden irakilaisten, joita heidän maansa ei ota, vaikka Suomi veisi perille asti?

He jäävät Suomeen limboon, eikä kukaan tiedä, keitä he ovat ja kuinka paljon heitä on. Talvella 2019 näyttää siltä, että Suomesta on tulossa tuhansien paperittomien maa.

Uikuti uikuti.

Suomessa ei ole sellaisia turvapaikanhakijoita, jotka eivät voi palata kotimaahansa. Ei myöskään sellaisia, joita Irak ei huoli takaisin, jos he palaavat vapaaehtoisesti.

Oikeasti puhutaan tänne jättäytyvistä laittomista siirtolaisista, jotka kieltäytyvät palaamasta kotiinsa, vaikka heillä ei ole useammankaan kierroksen jälkeen ole todettu edellytyksiä saada YK:n pakolaissopimuksen ja EU-direktiivin mukaista turvapaikkaa tai toissijaista suojelua, jollaisen tarjoamiseen – ja vain siihen – Suomi ja muut EU-maat ovat sitoutuneet.

[n.n.]

[asiaa]

Vuosien varrella Roopen tekstejä lukiessa on käynyt useammin kuin kerran mielessä, että niistä saisi toimitettua kronikan yhden kansakunnan suisidaalisesta tanssista oman paremmuudentuntonsa kanssa.

[Parzival]

Tuo piodee on kyllä niin jalat irti maasta kuin voi olla. Muistan kuinka 2015 itki itärajalla tiukennettua valvontaa ja pelkäsi kultamunien jäätymistä pakkaseen. Ikään kuin Suomella olisi suuri humanitaarinen vastuu siitä, että Venäjällä on talvi ja pakkasta. Ei järjen hiventä koko akassa 

[Roope]

Sisäministeri Ohisalo itkee haastattelussa, kuinka väärin edelliseltä hallitukselta oli poistaa vain Suomessa käytössä ollut humanitaarisen suojelun kategoria, mutta kaikesta päätellen nykyisellä hallituksella ei ole itkusta huolimatta aikomusta palauttaa sitä, vaikka suunnilleen kaikki muut edellisen hallituksen turvapaikkapolitiikkaan tekemät muutokset aiotaan perua mahdollisimman nopeasti.

Ministrar vill åtgärda den förra regeringens "olyckliga" asylpolitik - och det ska gå snabbt

[...]

Överlag är båda ministrarna överens om att det krävs stora förändringar i Finlands flyktingpolitik.

- Processen har tagit för lång tid. Det är inte hållbart, säger inrikesminister Ohisalo.

Tänker ni ändra på det?

- Såklart, svarar Ohisalo.

Sipiläs regering tog bort möjligheten att bevilja asyl på humanitära grunder. Också det beslutet kritiseras av Ohisalo.

- Vi har kritiserat det tidigare och fortfarande tycker jag inte det var någonting man borde göra.

Men när det gäller en konkretare tidtabell för reformerna är Ohisalos svar mera svävande.

- Förändringen kommer inte inom första halvåret. Men förhoppningsvis kommer det snabbt. Det är därför vi jobbar hårt också med minister Henriksson.

Svenska Yle 25.11.2019