2015-12-16: HS: ”Olet suomalainen, ota huivi pois!” –... rajua syrjintää

[ISO]

"Näenkö lähimmäisen vai muslimin?"
– Kenet minä näen, kun näen jonkun naisen käyttävän huivia? Näenkö lähimmäisen vai näenkö muslimin?

Näen naisen joka elelee kivikautisen kulttuurin mukaisesti verhottuna ja alistettuna että sais olla rauhassa, ettei tulis häirityksi ja leimatuksi huoraksi, ja ennen kaikkea ettei tulis kivitetyksi hengiltä koska islam.

Ja joo, eiköhän siellä lähimmäinenkin jossain alla ole, mutta sehän ei ole merkityksellistä, vaan se, ettei tuollainen kulttuuri istu yhteen meidän kulttuurimme kanssa.

[Blanc73]

Nuoret muslimivaikuttajat kokevat median lisäävän radikalisaatiota

Eli uutisia pitäisi sensuroida. Melko röyhkeätä edes rivien välistä ehdottaa moista. Suvakit ovat samaa mieltä lemmikkiensä kanssa, tästä varmimpana todisteena absurdi Facebook-kahina: Rasmus vastaan toimittaja Pertti Rönkä.

"Näenkö lähimmäisen vai muslimin?"

Näen kutsumattoman siipiveikon, huijarin, joka röyhkeästi elää veronmaksajien kustannuksella.

[Aksiooma]

[tweet]912619455821352960[/tweet]

Nuoret muslimimiehet kärsivät, jos naiset kulkevat ilman säkitystä kaduilla.

[foobar]

Hesari yrittää tänään pehmittää lukijoitaan tilanteeseen jossa kielteisiä päätöksiä saavat muslimit alkavat tehdä väkivallantekoja vääräuskoisille kutsumalla tätä "levottomuudeksi." Ehkäpä muslimien ansaittu maine kelvottomina ihmisiksi johtuu juuri siitä, että heille täytyy asettaa aivan eri kriteerit kelvolliselle käytökselle kuin kaikille muille. Ja jos hevosmiehistä tarkistaa kuinka hyvin tällaiset alennetut kriteerit korjaavat tilanteen, voi helposti päätellä tuleeko tämä lässytys yhtään parantamaan tilannetta "levottomuuden" kohteiden kannalta.

[Malla]

Vaikka kuinka per**leesti pinnistän kun näen burqaan pukeutuneen naisen missä pari silmämunaa leijuu pimeydessä niin minä en millään ilveellä pysty näkemään kun "musliminaisen"... vai olisiko se "musliminaisoletetun"?

Samoin kun tulee partaniekka vastaan lakanoissaan allahin loruja luritellen näen muslimimiesoletetun.

En vaan pysty ohjelmoimaan aivojani muuhun. Joku rakennevika?

Kun näen nunnan asusteisiin pukeutuneen naisen (Suomessa harvoin), näen hänessä nunnan, jollei kyse ole naamiaisista. Oletan että hän haluaa tulla nähdyksi nunnana. Tai kun näen oransseihin pukeutuneita krishnanpalvojia, oletan, että he haluavat asullaan viestiä vakaumustaan.

[VeePee]

Näenkö lähimmäisen vai muslimin?"
– Kenet minä näen, kun näen jonkun naisen käyttävän huivia? Näenkö lähimmäisen vai näenkö muslimin?

Nähdessäni kaapurouvan näen ensisijaisesti muslimin. Kaapurouvahan nimenomaisesti haluaa vetäytyä stereotyyppiseksi uskontonsa edustajaksi. Kaavun avulla musumamma haluaa suojautua minulta ja näin toimiessaan osoittaa pelkäävänsä ja vihaavansa minua ja osoittaa, että minulla ei hänen silmissään ole ihmisarvoa. Miten minä voisin tällaisen olennon nähdä jotenkin "lähimmäisenä"? Kaavun tarkoitushan on nimenomaisesti ottaa etäisyyttä (vääräuskoisiin) kanssaihmisiin.

[Pölhökustaa]

Toimistopäällikkö Rainer Hiltunen: ...On myös tärkeää, että koko ajan arvioimme (toisiamme?), että emme tiedostamattamme syrji muita.

Nyt menee vaikeeksi: Mitenköhän selvitän syrjinkö tiedotamattani muita? Pitäiskö pyytää muita tarkkailemaan ja raportoimaan?

Jos sinua epäilyttää olisiko jokin tapasi toimia tai ajatella syrjivä ja rasistinen, ehdotan että ns. koeponnistat tämän ajatuksesi Rasmus-ryhmän Facebook-sivuilla. Siellä on erittäin herkät anturit jotka antavat välittömästi palautteen. Sinne on leiriytynyt sen ns. toisen ääripään tiedustelu- ja tiedotusjoukot, joiden mustavalkotutka erittelee oitis kaikki ihmiset, teot ja ajatukse joko rasistisiksi, tai rasisminvastaisiksi - ei välimuotoja. Suosittelen kokeilemaan!

[Nuivettunut Han-nenetsi]

 On tärkeää, että aggressiiviseen ja räikeään syrjintään puututaan voimakkaasti, mutta on myös tärkeää, että koko ajan arvioimme, että emme tiedostamattamme syrji muita.
...
Hiltusen mukaan jokaisella olisi tekemistä omien asenteidensa kanssa, sillä huomaamattamme voimme ajatella alakerran rouvaa ensisijaisesti muslimina eikä naapurina.
...
– Kenet minä näen, kun näen jonkun naisen käyttävän huivia? Näenkö lähimmäisen vai näenkö muslimin?[/b]
http://www.savonsanomat.fi/kotimaa/Suomessa-asuvat-muslimit-kertovat-jopa-muita-EU-maita-enemmän-syrjinnästä/1047936

Tohon logiikkaan on nyt väsätty sisäinen ristiriita. Miten voi jatkuvasti tarkkailla ettei tiedostamattaan syrji ketään, jos pitää samaan aikaan valehdella itselleen ettei muka huomaa huivipäällä olevaa huivia, ja nähdä tämä vaan yhtenä kaikista naapurin akoista - eli teeskennellä ettei missään edes ole ketään jota voisi syrjiä?? 

[nutsy]

Täältä löytyy PDF johon Savon sanomien artikkelissa viitataan,


Second European Union Minorities and Discrimination Survey (EU-MIDIS II) Muslims – Selected findings
http://fra.europa.eu/en/publication/2017/eumidis-ii-muslims-selected-findings

Muslims living in the EU face discrimination in a broad range of settings – and particularly when looking for work, on the job, and when trying to access public or private services. The report examines how characteristics – such as an individual's first and last name, skin colour and the wearing of visible religious symbols like a headscarf, for example – may trigger discriminatory treatment and harassment.

Ylen juttu samasta aiheesta,

Suomessa asuvat muslimit kokevat häirintää EU-keskiarvoa useammin, kertoo EU-tutkimus
https://yle.fi/uutiset/3-9847011

EU:n perusoikeusviraston tutkimus selvittää maahanmuuttajataustaisten muslimien kokemaa syrjintää eri EU-maissa.

Kuinka vahvasti muslimit kokevat kiinnittyneensä asuinmaahansa? Entä miten paljon muslimit kokevat häirintää?

Nämä kaksi kysymystä erottavat Suomen muista EU-maista EU:n perusoikeusviraston vastikään julkaistussa tutkimuksessa. Toisen kerran toteutettu haastattelututkimus selvittää muslimien kokemaa syrjintää ja suhdetta yhteiskuntaan.

Tutkimus löytyy http://fra.europa.eu/en/publication/2017/eumidis-ii-muslims-selected-findings

.

Tutkimukseen on haastateltu yhteensä 10 500 muslimiksi identifioituvaa ihmistä vuonna 2016. Tutkimus keskittyi vain maahanmuuttajataustaisiin muslimeihin.

Eri EU-maissa haastatteluja rajattiin eri tavoin: esimerkiksi Suomessa haastateltiin vain ihmisiä, joiden tausta on Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Haastateltavia oli 198. Kolme neljännestä oli ensimmäisen polven maahanmuuttajia.
Muslimit kokevat kuuluvansa Eurooppaan

Tutkimuksen mukaan muslimit kokevat vahvaa kuuluvuutta asuinmaihinsa. Kun haastateltavia pyydettiin arvioimaan asteikolla yhdestä viiteen, kuinka vahvasti he kokevan kiinnittyneensä asuinmaahansa, 76 prosenttia vastasi arvoilla neljä tai viisi.

Suomessa asuvat kokivat kaikista vahvimmin kotiutuneensa asuinmaahan. Seuraavaksi selvin kiinnittymisen tunne oli Ruotsiin asettuneilla.

Ihmisoikeusliiton vaikuttamistyön päällikkö Milla Aaltonen arvioi tuloksen voivan selittyä esimerkiksi suomalaiseen koulujärjestelmällä.

– Se on hyvä tulos Suomen kannalta, että moni kokee kiinnittyneensä tähän yhteiskuntaan. Sitä voi selittää se, että meillä on laajat hyvät peruspalvelut: lapset käyvät päiväkodissa ja sen jälkeen siirrytään yhteiseen peruskouluun, jota kaikki lapset käyvät. Ehkä nämä universaalit peruspalvelut kannustavat yhteiskuntaan kiinnittymiseen.

Tutkimuksen mukaan maahanmuuttajataustaiset muslimit luottavat myös instituutioihin, lähes kaikissa maissa jopa hieman kantaväestöä enemmän. Luotto tosin laskee toisen sukupolven joukossa.

Vihamielistä häirintää EU-keskiarvoa enemmän

Suomessa huomattavasti keskiarvoa useampi haastateltu kertoi kokeneensa vihamielistä häirintää vähintään kerran vuoden aikana ennen tutkimushaastattelua. Kun koko EU:ssa häirinnästä kertoi keskimäärin 27 prosenttia vastanneista, Suomessa sama luku oli 45 prosenttia.

Suomessa haastattelut oli kohdistettu nimenomaan Saharan eteläpuolisesta Afrikasta lähtöisin oleviin muslimeihin. Samantyyppinen haastatteluryhmä koki Suomea enemmän häirintää vertailussa vain Saksassa, missä 48 prosenttia kertoi joutuneensa vihamielisen häirinnän kohteeksi. Samaan aikaan esimerkiksi Britanniassa Saharan eteläpuolisesta Afrikasta kotoisin olevista haastatelluista vain 13 prosenttia kertoi kokeneensa häirintää.

Ihmisoikeusliiton vaikuttamistyön päällikkö Milla Aaltonen kertoo, että Ihmisoikeusliiton tietoon tulleiden tapausten perusteella julkisissa tiloissa tapahtuva häirintä on lisääntynyt viime vuosina. Aaltonen on tutkinut aiemmin muun muassa syrjinnän uhrien oikeusturvan saavutettavuutta.

– Ihmiset kokevat huutelua ja muuta kaduilla. Sanoisin, että meillä vakavaan rakenteelliseen syrjintään on vaikea puuttua. Tiedämme esimerkiksi, että ihmisen nimi voi vaikuttaa työnhaussa siihen, kuinka usein pääsee haastatteluun.
Kokemus syrjinnästä vaihtelee sukupolvittain

Tutkimus paljastaa ensimmäisen ja toisen sukupolven maahanmuuttajien kokevan eri tavalla syrjintää. Koko EU-aluetta tarkasteltaessa 22 prosenttia ensimmäisen sukupolven ja 36 prosenttia toisen sukupolven edustajista kertoi kokeneensa vihamielistä häirintää.

Aaltosen mukaan yksi selittävä tekijä sukupolvien välisen eron taustalla saattaa olla se, että toisen sukupolven maahanmuuttajat tunnistavat syrjintätilanteet paremmin.

– Mitä paremmin tunnet yhteiskunnan, sitä paremmin tunnet pelisäännöt ja sitä paremmin tiedät mihin olet oikeutettu, Aaltonen sanoo.

Aaltonen muistuttaa, että syrjinnästä voi esimerkiksi tehdä rikosilmoituksen poliisille, yhdenvertaisuusvaltuutetulle, eduskunnan oikeusasiamiehelle tai -kanslerille sekä aluehallintojen työsuojelun vastuualueille.

– Tutkimuksen mukaan Suomessa asuvat muslimit kokevat luottamusta instituutioihin, mikä ehkä selittää raportoinnin määrää. Valtaosa ei kuitenkaan raportoi, sillä vain kolmasosa on raportoinut viimeisimmästä kokemastaan syrjintätapauksesta eteenpäin, Aaltonen sanoo.

Kokeminen on yksilöllistä, koen tulleeni kaltoin kohdelluksi, koen joutuneeni vainon kohteeksi, koen rasismia, koen että minua ei ymmärretä, koen että tämä riisi on pahaa, koen että nuo verhot ovat apeat, jne.

Tutkimuksen kohteet kokivat että suomalaiset ovat enemmän rasisteja, viihtyvät täällä ja Ruotsissa silti paremmin kuin toiset kaltaisensa muualla? 

[AcastusKolya]

Miksei tehdä vertailevaa tutkimusta, jossa verrattaisiin myös buddhalaisten, juutalaisten, kristittyjen, hindulaisten ja shintolaisten mamujen kokemuksia? Vai arvataanko jo etukäteen, että tulokset olisivat musulien kannalta niin murskaavat, ettei uskalleta totuutta paljastaa...