Tanska haluaa lisää listautumisia ja laskee piensijoittajien veroja

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Itse uutinen oli maksumuurin takana joten ei tule linkkiä tai referaattia.  Mutta tällainen otsikko oli. Olisi kiva jos lötyisi sisältö tänne.
Päätös tuo varmasti pidemmällä tähtäimellä miljardien verotuotot. Meilläkin saisi perussuomalaiset ja SDP ottaa vastaavan vaaliohjelmaan. Miksiköhän näin ei tule tapahtumaan.
Amppareiden kautta näköjään jokainen pääsee lukemaan.

[Impi Syvärivi]

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/tanska-haluaa-lisaa-listautumisia-ja-aikoo-laskea-piensijoittajien-paaomaveroa/Lx5ch57f?ref=twitter:396e

Ministerin ehdotus on Ruotsista ja Norjasta tuttu sijoittajatilin malli, jossa jokainen voisi tallettaa erilliselle sijoitustilille korkeintaan 500 000 kruunua eli 67 000 euroa osakesijoituksiin käytettävää rahaa. Sijoitusten pääomasta maksettaisiin 1,25 prosentin vuosittainen vero.

Ruotsissa vastaava ISK-tili otettiin käyttöön vuonna 2012. Ruotsissa sijoitustilin pääoman tuotto verotetaan erikseen 30 prosentin verokannalla. Myös Suomessa on keskusteltu vastaavan sijoitustilin mahdollistamisesta.

Linkin takana enemmän.

[Porcius]

Typerää kikkailua. Paras tapa kannustaa piensijoittamista on lisätä pääomaveron progressiota ja laskea pienten pääomatulojen verotusta runsaasti.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Typerää kikkailua. Paras tapa kannustaa piensijoittamista on lisätä pääomaveron progressiota ja laskea pienten pääomatulojen verotusta runsaasti.

Näin tulisikin tehdä. Harmi vaan että persut eivät tajua millaisen äänivyöryn se voisi tuoda.

[Golimar]

Piensijoittajien osinkojen riistoverotus on törkeää.

Pörssiyhtiöiden osinkoverotus puhuttaa joka kevät. Erityisesti politiikan vasen laita vaatii osinkoverotuksen kiristämistä: osinkomiljonäärien on osallistuttava kustannuksiin!

Argumentti on kuitenkin populistinen. Osinkoveron kiristäminen satuttaa nimittäin eniten pienimpiä omistajia, sillä muun muassa sijoitusrahastot, julkisyhteisöt, eläkevakuuttajat, ay-liikkeet, yleishyödylliset säätiöt sekä vakuutuskuoren sisällä sijoittavat ovat vapautettuja pörssiyhtiöiden osinkoverosta.

Suursijoittajat eivät maksa, vain piensijoittajat maksavat.

Suomalaiset kotitaloudet omistavat Helsingin pörssin suomalaisyhtiöistä vain neljänneksen, mutta vastaavat lähes yksin koko verokertymästä ja vieläpä raskaimman kautta. Pörssin kotimaisten yhtiöiden odotetaan maksavan ensi keväänä osinkoja noin kahdeksan miljardia euroa. Piensijoittajat maksavat tästä veroa lähemmäs 400 miljoonaa euroa. Se on noin kaksi kolmasosaa valtion koko osinkoverokertymästä.

Sen sijaan esimerkiksi ulkomaiset sijoittajat eivät maksa suomalaista osinkoveroa, vaikka he omistavat yli 40 prosenttia pörssiyhtiöistä. Ulkomaisten sijoittajien osingoista peritään verosopimuksen mukainen lähdevero, joka on tyypillisesti 15 prosenttia. Verot voivat kuitenkin jäädä kokonaan saamatta, jos sijoittaja on esimerkiksi rekisteröitynyt johonkin veroparatiisiin.

Kaikki samalle viivalle

Osakesäästäjien keskusliiton puheenjohtaja, Vaasan yliopiston professori Timo Rothovius pitää Suomen osinkoverojärjestelmää täysin epäoikeudenmukaisena piensijoittajia kohtaan.

"Eihän siinä ole mitään järkeä, että osa ei maksa lainkaan veroa ja osan verotusta kiristetään koko ajan", Rothovius tuhahtaa.

Pörssisäätiön toimitusjohtaja Sari Lounasmeri on samoilla linjoilla. Hän huomauttaa, että vuonna 2015 noin 660 000 suomalaista sai pörssiosinkoja. Heistä noin 440 000 sai osinkoja alle 500 euroa vuodessa. Veroa he joutuivat luonnollisesti maksamaan jo ensimmäisestä eurosta alkaen.

"Suomalaisten pankkitileillä makaa 80 miljardia euroa, mikä pitäisi saada tukemaan kasvua. Nykyinen verojärjestelmä ei kuitenkaan kannusta siihen", Lounasmeri toteaa.

Rothovius esitti muutama vuosi sitten radikaalin ehdotuksen. Hän laski, että kaikille osingonsaajille yhteinen kolmen prosentin osinkovero takaisi valtiolle nykyisen tai jopa suuremman verokertymän. Rothoviuksen mallissa yhtiö tilittäisi veron suoraan valtiolle jo osingonmaksuhetkellä.

"Jos verokanta olisi alhainen, muutaman prosentin luokkaa, sillä tuskin olisi suurta vaikutusta omistajiin, jotka eivät tällä hetkellä maksa osingoistaan lainkaan veroa", Rothovius perustelee.

Rahasukujen juhlaa

Suurimman kolauksen piensijoittajien oikeudentajuun tekee niin sanottu kymmenen prosentin kerho. Siihen kuuluvat Suomen rikkaimmat henkilöt.

Kun listaamaton yritys omistaa pörssiyhtiöstä vähintään kymmenyksen, osingot ropisevat tilille ilman veroa. Muussa tapauksessa sen saamia osinkoja verotettaisiin 20 prosentin yhteisöveron mukaisesti. Kymmenen prosentin kerho maksaa veroa vasta, kun sijoitusyhtiö jakaa osinkoa omille henkilöomistajilleen. Silloinkin verokohtelu on kevyempi kuin piensijoittajilla ja suosii erityisesti suurten ja vakavaraisten yhtiöiden omistajia.

Helsingin pörssiyhtiöissä on laskutavasta riippuen noin 70 sellaista yritysomistajaa, joiden omistusosuus ylittää kymmenen prosenttia. Eniten verorälssiin yltäviä omistajia on varainhoitotalo eQ:lla, peräti viisi. He omistavat yhtiön osakkeista 64 prosenttia. Aleksanterinkadun pankkiirit tietävät, kuinka minimoida verot. Eikä heitä voi siitä moittia, sillä jokainen järkevä sijoittaja tietää, että verot ovat suurin sijoitusten tuottoa nakertava tekijä.

Kaiken kaikkiaan kymmenen prosentin kerho kuittaa ennusteiden mukaan ensi keväänä yli 300 miljoonan euron osingot. Jako ei mene tasan, sillä viiden suuren rahasuvun, Herlinien, Ehrnroothien, Paasikivien, Hartwallien ja Ahlströmien, osuus verovapaasta osinkopotista on noin 250 miljoonaa euroa.

Suurimman siivun saa Koneen pääomistaja ja hallituksen puheenjohtaja Antti Herlin. Hänen määräysvallassaan oleva sijoitusyhtiö Holding Manutas omistaa 17 prosenttia Koneen osakkeista. Osinkoja sijoitusyhtiö kuittaa verovapaasti noin 136 miljoonaa. Koneen Lisäksi Holding Manutasin omistus ylittää verovapauden rajan Caverionissa ja Sanomassa. Niistä osinkoja ropisee verotta noin seitsemän miljoonaa euroa.

Herlinin henkilökohtaiset verotettavat pääomatulot vuonna 2015 olivat vain 1,7 miljoonaa euroa.

Antti Herlinin henkilökohtaiset verotettavat pääomatulot vuonna 2015 olivat vain 1,7 miljoonaa euroa. Sillä Suomen rikkain mies ei yllä edes sadan eniten tienanneen listalle. Sen sijaan esimerkiksi Sammon suurin henkilöomistaja, puheenjohtaja Björn Wahlroos, maksoi lähes 20 miljoonan euron osingoistaan veroa yli viisi miljoonaa euroa.

Porsaanreikä vaikeasti tukittavissa

Suurimpia omistajia suosiva kymmenen prosentin raja kirjattiin lakiin 2000-luvun alussa, kun Suomi luopui avoir fiscal -yritysverojärjestelmästä. Suomen päättäjiä ei kuitenkaan voi tästä syyttää, sillä laki perustuu suoraan EU:n emo- ja tytäryhtiöiden verotusta käsittelevään direktiiviin. Sen mukaan jo kymmenen prosentin omistusosuus muodostaa emo-tytäryhtiö -suhteen ja näin ollen edellyttää kaksinkertaisen verotuksen täydellistä poistamista. Se myös poissulkee Rothoviuksen esittämän kolmen prosentin mallin, joka tarkoittaisi käytännössä lisäystä yhteisöveroon.

Keskuskauppakamarin verotuksesta vastaava johtaja Ann-Mari Kemell myöntää, että EU-sääntely ja kansainväliset sopimukset rajoittavat mahdollisuuksia muuttaa verojärjestelmää.

"Laaja veropohja ja matalat verokannat on sinänsä hyvän verojärjestelmän perusperiaate, kunhan se ei ole ristiriidassa EU-sääntelyn kanssa. Kotimaiset verovapaudet, kuten ay-liikkeiden osinkojen verovapaus, taas ovat poliittisesti vaikeita kysymyksiä", Kemell toteaa.

Yksi osinkoverojärjestelmän suurimpia ongelmia on listaamattomien ja listattujen yhtiöiden osinkojen erilainen kohtelu. Jako on täysin keinotekoinen ja kaipaisi Kemellin mukaan pikaista uudistamista.

Erilainen verokohtelu on keskeinen syy siihen, miksi viime vuosina pörssiin listautuneet yhtiöt ovat olleet enimmäkseen pieniä ohjelmistokioskeja, joiden pääoma on työntekijöiden korvien välissä.

"Vakavaraisten ja pääomavaltaisten perheyritysten ei kannata listautua pörssiin, sillä se tarkoittaisi osinkoverotuksen selvää kiristymistä. Tähän täytyy tulla muutos, mikäli haluamme saada lisää yhtiöitä pörssiin", Pörssisäätiön Lounasmeri perustelee.............

https://www.arvopaperi.fi/kaikki_uutiset/vain-sina-maksat-osinkoveroa-6599841

[Nikolas]

Tavoite, että piensijoittajien asemaa parannellaan, on aivan hyvä. Enpä kommentoi toteutusta kun en ole siihen tutustunut.

Suomessa piensijoittajien asema on ilmeisen tahallaan ajettu huonoksi.

[Vastaanotin]

Typerää kikkailua. Paras tapa kannustaa piensijoittamista on lisätä pääomaveron progressiota ja laskea pienten pääomatulojen verotusta runsaasti.

Juuri näin.

Tosin pääomatulon veroprosentin ylärajaa ei tulisi nostaa liian korkealle. Madaltamalla pääomatuloveroprosenttia progressiivisesti, houkuteltaisiin tuulipukukansaa sijoittamaan mahdollisesti nollakorkotilillä makaavat rahansa, jolloin myös valtion verotulot kasvaisivat. Tämä voisi poikia myös lisää yrittäjyyttä.