2017-08-20 Turun terrori-isku: Rebekka Härkönen/Jussi Halla-aho -kausti

[Kni]

Pesäpallomailaa käyttänyt oli Arya Rashidi niminen maahanmuuttaja, hän jahtasi Teroa ja löi sitä mailalla päähän, sen jälkeen antoi ensiapua molemmille uhreille. Hänelle se vuoden matuilupalkinto olisi pitänyt antaa. Arya kertoi kuulusteluissa että hän löi mailalla päähän ja tietää että se ei ehkä ollut suotavaa rikosoikeudellisessa mielessä, mutta jos siitä tuomitaan niin ottaa tuomion vastaan mukisematta.

Liikennevalojen kohdalla Rashidi huomasi miehen, jolla oli kädessään pesäpallomaila.

- Huusin hänelle, että anna tähän maila ja että yritän ottaa hänet kiinni. Sain mailan ja huusimme juosten parin muun miehen kanssa ihmisille "Varokaa, varokaa, väistäkää!". Ajatus oli vain juosta hyökkääjän perään ja varoittaa ihmisiä, ettei hän saisi iskettyä lisää.

Rashidi on syntyperältään kurdi. Hän tuli Suomeen vuonna 2001 ja asuu nyt Turussa.
http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201708202200339116_u0.shtml

Mikähän mies tuo oli joka liikkui keskustassa pesäpallomaila kädessään?

[internetsi]

^Muistaakseni sai kansallispelivälineen joltakin toiselta.



Tässä Petri Manssilan kirjoitus todistuksesta.

Vuoden pakolaismies potkaisi veitsen kauemmas puukottajasta: "En halunnut lyödä tekijää"
Vuoden pakolaismieheksi valittu 19-vuotias Ahmad Hosseini oli odottamassa kauppatorilla Kallun grillillä ystävänsä kanssa bussia, kun tapahtumat alkoivat vyöryä.

– Puukottajalla oli puukot molemmissa käsissä. Hän oli ensimmäisen naisen kimpussa, Hosseini muisteli oikeudessa.

– Lähdin pysäyttämään miestä tietämättä vielä, mitä oli tapahtunut.

Hosseini kertoi tekijän iskeneen puukolla miestä. Hän näki myös italialaisnaisen puukotuksen.

– Valitettavasti minulle ei ollut mitään kättä pidempää hänen pysäyttämisekseen.

Hosseini kertoi esitutkinnassa, että tekijän perässä oli hänen lisäkseen ainakin kolme miestä. Tekijä haavoitti yhtä miestä torin keskellä ennen kuin puukotti naista.

Hosseini kertoi oikeudessa muun muassa potkaisseensa tekijän pudottaman veitsen kauemmas tekijästä Brahenkadulle, kun poliisi oli jo ottanut miehen kiinni.

– En halunnut lyödä tekijää.

– Siirryin auttamaan Maariankadun kulmassa haavoitettua naista ennen kuin ensihoito tuli paikalle. Autoin heitä siirtämään naisen ambulanssiin.

Hosseini kertoi oikeudessa palanneensa Brahenkadulla makaavan naisen luo.

– Hän oli jo istumassa.

Esitutkinnassa Hosseini kertoi, että osa tekijän perässä tulleista miehistä löi ja hakkasi tätä, kun poliisi oli jo ottanut tekijän kiinni.

Eli paljoa tarinaa ei varmaan tullut.

Tästä ketjusta kiinnostuneet voivat toki käydä kuuntelemassa tuon todistuksen myöhemmin.

[Khalifatta]

Iltalehden kantaa ottava lööppi :

IL seuraa Turun iskun oikeudenkäyntiä: Poliisikin kiitti sankarillista afgaanimiestä uhrien hoidosta, suomalaiset eivät - "Ovat tulleet huutamaan v***ua"


Todistajan tärkein todistelu:

Mies tapasi myöhemmin sattumalta poliisin, jota auttoi haavoittuneiden hoitamisessa. Poliisi tuli erikseen kiittämään. "Valitettavasti on muutama muu kerta, kun suomalaiset ovat tulleet haistattelemaan ja huutamaan vittua." Mies on kotoisin Afganistanista.

klo 10.20

http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201804252200901362_u0.shtml

[internetsi]

Iltalehden kantaa ottava lööppi :

IL seuraa Turun iskun oikeudenkäyntiä: Poliisikin kiitti sankarillista afgaanimiestä uhrien hoidosta, suomalaiset eivät - "Ovat tulleet huutamaan v***ua"


Todistajan tärkein todistelu:

Mies tapasi myöhemmin sattumalta poliisin, jota auttoi haavoittuneiden hoitamisessa. Poliisi tuli erikseen kiittämään. "Valitettavasti on muutama muu kerta, kun suomalaiset ovat tulleet haistattelemaan ja huutamaan vittua." Mies on kotoisin Afganistanista.

klo 10.20

http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201804252200901362_u0.shtml

Ennen kuin kukaan ehtii huutaa mitään, niin tämä siis ei ole se Härkösen jutun ruutupaitamatu vaan toinen, muistaakseni se joka oli joku ruokalähetti.

[Mikko pa]

Pesäpallomailaa käyttänyt oli Arya Rashidi niminen maahanmuuttaja, hän jahtasi Teroa ja löi sitä mailalla päähän, sen jälkeen antoi ensiapua molemmille uhreille. Hänelle se vuoden matuilupalkinto olisi pitänyt antaa. Arya kertoi kuulusteluissa että hän löi mailalla päähän ja tietää että se ei ehkä ollut suotavaa rikosoikeudellisessa mielessä, mutta jos siitä tuomitaan niin ottaa tuomion vastaan mukisematta.

Liikennevalojen kohdalla Rashidi huomasi miehen, jolla oli kädessään pesäpallomaila.

- Huusin hänelle, että anna tähän maila ja että yritän ottaa hänet kiinni. Sain mailan ja huusimme juosten parin muun miehen kanssa ihmisille "Varokaa, varokaa, väistäkää!". Ajatus oli vain juosta hyökkääjän perään ja varoittaa ihmisiä, ettei hän saisi iskettyä lisää.

Rashidi on syntyperältään kurdi. Hän tuli Suomeen vuonna 2001 ja asuu nyt Turussa.
http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201708202200339116_u0.shtml

Mikähän mies tuo oli joka liikkui keskustassa pesäpallomaila kädessään?

Se oli joku kaljupää joka tilanteen eskaloiduttua haki pesismailan auton peräkontista ja antoi sen Rashidille

[Khalifatta]

Ennen kuin kukaan ehtii huutaa mitään, niin tämä siis ei ole se Härkösen jutun ruutupaitamatu vaan toinen, muistaakseni se joka oli joku ruokalähetti.
[/quote]

Juu, ei olekaan. Sehän taas on alaikäisenä^TM tullut "vuoden pakolainen".
Tämä otsikon juippi taas on "sankarillinen afgaanimies"^TM.

Näissä ylivertaisissa afgaanilapsukaisissa vaan tahtoo mennä helposti sekaisin - niitä kun on niin paljon

[Archaeopteryx]

Mitenkään ei ole propagandistinen ote kirjoittaa oikeusistunnon seurannan otsikoksi "Vuoden pakolaismies potkaisi veitsen kauemmaksi hyökkääjästä", kun koko tarina ja sen seurauksena saatu palkinto on lähtöisin toimittelijan värikynästä. Veitsen potkaisukin on vähän yliheroistinen kuvaus, kun tekijä makaa jo maassa reiteen ammuttuna ja poliisin hallinnassa.

Koko tapahtumaketju kuvastaa kulttuurieroja. Suomalaisessa kulttuurissa korostetaan neuvottelua, varotaan väkivaltaa jopa itsepuolustustilanteessa, ja odotetaan viranomaisten hoitavan ongelmat. Eli meidät on opetettu olemaan puuttumatta toisten asioihin, vaikka joskus olisi tarvettakin.

Joissakin toisissa kulttuureissa taas on ihan ok etsiä kättä pidempää, ja suorittaa totaalinen chimp out vaikka poliisi olisi jo välissä. Sinällään en tässä tapauksessa arvostele, että kansallislajin välineitä on käytetty, mutta tapahtui sekin vähän myöhässä.

[Mikko pa]

 "Siirryin auttamaan Maariankadun kulmassa haavoitettua naista ennen kuin ensihoito tuli paikalle. Autoin heitä siirtämään naisen ambulanssiin.
Hosseini kertoi oikeudessa palanneensa Brahenkadulla makaavan naisen luo."

Täytyypä illalla tarkistella nuo ambulanssihenkilökunnan ja muiden paikalla olleiden lausunnot...

[internetsi]

Jatkuu: IS:n juttuun on lisätty nyt myös kuva.

Ainakin yksi nainen onnistui väistämään puukottajaa
Ahmad Hosseini kertoi, että ainakin yksi nainen onnistui väistämään ja pakenemaan puukottajaa Maariankadun ja Kauppiaskadun kulmassa.

– Silloin ei ollut aikaa miettiä, miksi hän tekee näin. Vilkuilin koko ajan myös taakseni, Hosseini kuvaili mielentilaansa oikeudessa.

"Siirryin auttamaan Maariankadun kulmassa haavoitettua naista ennen kuin ensihoito tuli paikalle. Autoin heitä siirtämään naisen ambulanssiin.
Hosseini kertoi oikeudessa palanneensa Brahenkadulla makaavan naisen luo."

Täytyypä illalla tarkistella nuo ambulanssihenkilökunnan ja muiden paikalla olleiden lausunnot...

Kyllä tämä sopii kokonaiskuvaan.

[sattuma]

Iltalehden kantaa ottava lööppi :

IL seuraa Turun iskun oikeudenkäyntiä: Poliisikin kiitti sankarillista afgaanimiestä uhrien hoidosta, suomalaiset eivät - "Ovat tulleet huutamaan v***ua"


Todistajan tärkein todistelu:

Mies tapasi myöhemmin sattumalta poliisin, jota auttoi haavoittuneiden hoitamisessa. Poliisi tuli erikseen kiittämään. "Valitettavasti on muutama muu kerta, kun suomalaiset ovat tulleet haistattelemaan ja huutamaan vittua." Mies on kotoisin Afganistanista.

klo 10.20

http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201804252200901362_u0.shtml

Ennen kuin kukaan ehtii huutaa mitään, niin tämä siis ei ole se Härkösen jutun ruutupaitamatu vaan toinen, muistaakseni se joka oli joku ruokalähetti.

Minulle jäi vaikutelma, että Härkösen sankarimamu kertoi mitä näki muiden tekevän, ei sitä mitä hän itse teki.


"Turun Sanomat julkaisi Hosseinin haastattelun iskun jälkeen. Sen jälkeen verkossa levisi väitteitä, ettei Hosseini ollut auttanutkaan uhreja. Jutun kirjoittanut toimittaja Rebekka Härkönen on kertonut joutuneensa jutun takia vihakampanjan uhriksi. Tämän jutun kuvassa näkyy, miten Hosseini auttaa uhria paareille. "

Viimeistä uhria auttavat
- Ensihoitaja joka pitää kiinni paarista
- Ensihoitaja ja ilmeisesti sairaalsta paikalle saapunut sairaanhoitaja

Sarkastisesti voi todeta, että kuvasta tosiaan näkee miten Hosseini auttaa uhria paareille.  Tosin tämän annetun avun toteaminen vaatii mielikuvitusta tai lujaa uskoa tarinaan.

Tuo vihreätakkinen reppuselässä oleva nainen on ilmesesti tämän viimeisen uhrin tytär. Hän on myös kuvassa jossa täma viimeinen uhri istuu maassa.

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005655242.html

3 min. sitten
Syyttäjä kysyy tarkentavia kysymyksiä puukottajan kiinniottotilanteesta Brahenkadulta Puutorin lähellä.

Hosseini kertoo, että kun hän kääntyi risteyksestä, hän näki puukottajan pitävän kiinni viimeisestä uhrista. Hosseinin mukaan tekijä alkoi puukottamaan naista sen jälkeen, kun poliisi oli huutanut tekijälle.

Hosseini kertoo, että kun poliisi oli ampunut tekijää, tämä puukotti tai ainakin yritti puukottaa vielä viimeistä uhria.

Syyttäjä kysyy kiinniotosta tarkentavia kysymyksiä, sillä Hosseinin havainnot poikkeavat muiden silminnäkijöiden havainnoista.

Heti sen jälkeen, kun toinen paikalla olleista poliiseista ampui tekijää reiteen, toinen poliisi ampui miestä etälamauttimella. Veitsi putosi tässä vaiheessa tekijän kädestä. Uhri ei muista tapahtumia ampumisen jälkeen, mutta hän sai tilanteessa vain lieviä vammoja.

[Khalifatta]

"Matu-musulmaaniterroristien puukotuksen uhrit eivät selviytyisi ilman matu-musulmaaneja!"

[Mikko pa]

Mitenkään ei ole propagandistinen ote kirjoittaa oikeusistunnon seurannan otsikoksi "Vuoden pakolaismies potkaisi veitsen kauemmaksi hyökkääjästä", kun koko tarina ja sen seurauksena saatu palkinto on lähtöisin toimittelijan värikynästä. Veitsen potkaisukin on vähän yliheroistinen kuvaus, kun tekijä makaa jo maassa reiteen ammuttuna ja poliisin hallinnassa.

Koko tapahtumaketju kuvastaa kulttuurieroja. Suomalaisessa kulttuurissa korostetaan neuvottelua, varotaan väkivaltaa jopa itsepuolustustilanteessa, ja odotetaan viranomaisten hoitavan ongelmat. Eli meidät on opetettu olemaan puuttumatta toisten asioihin, vaikka joskus olisi tarvettakin.

Joissakin toisissa kulttuureissa taas on ihan ok etsiä kättä pidempää, ja suorittaa totaalinen chimp out vaikka poliisi olisi jo välissä. Sinällään en tässä tapauksessa arvostele, että kansallislajin välineitä on käytetty, mutta tapahtui sekin vähän myöhässä.

Poliisipartion kumpikaan jäsen ei puhu tästä veitsen potkaisemisesta mitään, toinen puhuu että veitsi oli Teron pään ja rakennuksen välissä, ja hän seisoi toisella jalalla sen päällä ettei sivulliset pääse siihen käsiksi. Toinen veitsi oli myös Teron vieressä ja sen taltio paikalle tullut toinen partio.
  Ilmeisesti  Ahmad on juuri ennen videon tilannetta siirtynyt "auttamaan" poskeen puukotettua uhria nro 10.

Omasta mielestäni Ahmad yhdistelee ristiriitaisesti omia ja muiden tekemisiä tuossa tapahtumapaikalla

[sattuma]

Mitenkään ei ole propagandistinen ote kirjoittaa oikeusistunnon seurannan otsikoksi "Vuoden pakolaismies potkaisi veitsen kauemmaksi hyökkääjästä", kun koko tarina ja sen seurauksena saatu palkinto on lähtöisin toimittelijan värikynästä. Veitsen potkaisukin on vähän yliheroistinen kuvaus, kun tekijä makaa jo maassa reiteen ammuttuna ja poliisin hallinnassa.

Koko tapahtumaketju kuvastaa kulttuurieroja. Suomalaisessa kulttuurissa korostetaan neuvottelua, varotaan väkivaltaa jopa itsepuolustustilanteessa, ja odotetaan viranomaisten hoitavan ongelmat. Eli meidät on opetettu olemaan puuttumatta toisten asioihin, vaikka joskus olisi tarvettakin.

Joissakin toisissa kulttuureissa taas on ihan ok etsiä kättä pidempää, ja suorittaa totaalinen chimp out vaikka poliisi olisi jo välissä. Sinällään en tässä tapauksessa arvostele, että kansallislajin välineitä on käytetty, mutta tapahtui sekin vähän myöhässä.

Poliisipartion kumpikaan jäsen ei puhu tästä veitsen potkaisemisesta mitään, toinen puhuu että veitsi oli Teron pään ja rakennuksen välissä, ja hän seisoi toisella jalalla sen päällä ettei sivulliset pääse siihen käsiksi. Toinen veitsi oli myös Teron vieressä ja sen taltio paikalle tullut toinen partio.
  Ilmeisesti  Ahmad on juuri ennen videon tilannetta siirtynyt "auttamaan" poskeen puukotettua uhria nro 10.

Omasta mielestäni Ahmad yhdistelee ristiriitaisesti omia ja muiden tekemisiä tuossa tapahtumapaikalla

Ihmettelin tuota tarinaa puukon potkaisusta.  Kiinniottotilanteessa poliisi varmasti ensimmäiseksi pyrkii neutralisoimaan puukon, eikä anna muiden potkaista tai päästä siihen käsiksi.

[internetsi]

Toinen poliisi kiinnioton suorittaneesta partiosta kuuli vasta asemalla, että terolla oli toinenkin puukko. Poliiseja kuullaan huomenna.

[rooster]

Hesarin Hossainin todistusta käsittelevässä jutussa on kuva jossa Hossainin kerrotaan auttavan uhria paareille ja kun kuvaa zoomaa, niin näin ei ole juuri kuvan hetkellä mutta samassa zoomauksessa näkyy kyllä se, että Hossainin yksi käsi on ainakin veressä, että ei se ihan pelkästään seisoskellut ole.

[Mikko pa]

Todennäköisesti Ahmad kävi haahuilemassa poskeen puukotetun uhrin nro 10 vieressä ja nojailemassa polviinsa kuten videossa näkyy , sitten hän meni tämän maassa istuneen luokse ja oli paikalla kun hänet ambulanssiin siirrettiin.
Mikko Kaarilahti laittoi uhrin nro 10 kylkiasentoon ja tyrehdytti kaulan verenvuotoa, posken verenvuotoa tyrehdytti uhrin työkaveri ja Arya Rashidi, on vakea nähdä samaa asiaa kolmantena tekemässä myös Ahmad Hosseini?

[Jari Leino]

Vuoden pakolaislapsen sankaritarina itsensä Hesarin kertomana:

Hosseini seurasi tapahtumia, kun poliisi pysäytti puukottajan. Puukottaja käytti naista kilpenään.

"Kaatumisen jälkeenkin hänellä oli veitsi kädessä ja hän yritti vielä lyödä naista."

Veitsi putosi maahan.

"Mä huomasin, että jotkut ihmiset yrittivät mennä lähelle pahoinpitelemään puukottajan."

Myös Hosseini lähestyi puukottajaa.

Hän kertoo oikeudelle, että hänen tarkoituksenaan ei ollut potkaista puukottajaa, vaan potkaista veitsi pois puukottajan läheltä. Saman Hosseini kertoi jo esitutkinnassa poliisille.

Tämän jälkeen Hosseini meni toisen uhrin luokse. Naisen luona oli jo toinen auttaja.

"Silloin mekin yritimme tyrehdyttää verenvuotoa ja painoimme kädellä haavoja. "

Paikalle tullut poliisi ryhtyi sitomaan naisen vammoja. Kun ambulanssi tuli paikalle, Hosseini auttoi siirtämään uhrin autoon.

Hosseini keräsi muiden auttajien kanssa ensiavussa käytettyjä verisiä tavaroita. Sen jälkeen poliisi ilmoitti, että auttajat voivat lähteä kotiin.

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005655242.html

[duc]

Ehkä suomalaiset vain kuvasivat -narratiivi, on Härkösketjussa vähän OT, mutta koska minua kiinnostaa se ja suomalainen tendenssijournalismi enemmän kuin pelkkä Härkösen journalismi, joka on vain yksi sivu-uoma tämän tendenssin valtavirrassa, päätin kuukkeloida, kun keneltäkään en saanut vinkkiä.

Jo illalla 18.8. eli murhapäivän iltana FB:ssa oli silminnäkijäksi ilmoittautuneen kertomus:

Silmiin pistävää oli, että monet auttajat ja terroristin perässäkin juoksijat olivat ulkomaalaistaustaisia, kun samaan aikaan suomalaiset vain kaivoivat älypuhelimiaan esille.

https://www.radiocity.fi/uutiset/ilmiot/a-149225

Onko Radio Cityn toimitus ensimmäinen somen ulkopuolinen media, joka alkoi levittää nyt valheeksi osoittautunutta väitettä? En osaa sanoa, mutta jo seuraavana päivänä (19.8.) oli Iltalehden jutussa Turun torikauppias nimellä ja naamallaan kertomassa samaa valheellista narratiivia:

Se täytyy sanoa, että suomalaiset ottivat kuvia ja videoita, mutta ne olivat maahanmuuttajia, jotka toimivat ja auttoivat. Tämän haluan sanoa.

https://m.iltalehti.fi/kotimaa/201708192200337186_u0.shtml

Samaan aikaan ilmestyi tamperelaisen Aamelehden nettisivuilla juttu, jossa turkulainen Jani kertoi olleensa murhien alkaessa torilla:

Jani jatkaa kertomustaan kuvailemalla, että tapahtumapaikalle oli ehtinyt kokoontua heidän ajojahtinsa aikana arviolta sata ihmistä. Häntä kuitenkin ihmetytti, että useimmat paikallaolijat eivät auttaneet puukotuksen uhreja vaan kuvasivat heitä kännyköillään.

–Se oli vastenmielistä. En tarkoita, että kaikkien olisi pitänyt rientää apuun, se olisi luultavasti aiheuttanut vain enemmän sekasortoa. Silti mietin, jos maassa makaisi minun läheiseni yltä päältä veressä, en haluaisi, että kukaan kuvaa häntä.

–Useimmat auttajista olivat ulkomaalaisia. En tarkoita, että vain ulkomaalaiset olisivat auttaneet ja vain suomalaiset seisoneet sivussa. Jakauma kuitenkin pisti ulkopuolisena silmään, sillä ulkomaalaistaustaisia oli auttamassa paljon enemmän.

vastenmielisen-moni-vain-kuvasi-maassa-makaavia-uhreja


Jo tämä uutisointi riittää saamaan aikaan narratiivin, "Suomalaiset vain kuvasivat, kun taas ulkomaalaiset auttoivat", vaikka Aamulehden juttu on mahdollista tulkita Janin sanat kirjaimellisesti ottaen, että kuvaajista ei taustaa mainita ja myös suomalaiset, kuten hän itse!, auttoivat. Nämä yksityiskohdat peittyvät jo toimittajien valitsemaan näkökulmaan, joka on pahat kantikset vs. hyvät mamut. Korostamalla vaikka Janin kertomuksessa, että suomalaisetkin auttoivat eikä että ulkomaalaiset auttoivat enemmän, olisi ko. toimittaja ns. turvannut selustansa.

Toimittajien lähdekritiikki on ollut huono. Nyt kun olemme saaneet silminnäkijöiden todistuksia poliisikuulustelussa, että päinvastoin ulkomaalaiset kuvasivat, niin toimittajien rummuttama narratiivi murenee. Missä ovat nyt todisteet heidän narratiivinsa tueksi? He kieltäytyvät näyttämästä kertomuksiaan todeksi kuvitellen olevansa virallinen totuuden torvi.

[anatall]

Aamutelkkarin otsikot: Vuoden pakolaismies todistaa Turussa.

Iltalehden uutisen " Turun terrori-iskun uhreja auttanut Ahmad Hosseini, 19, valittiin vuoden pakolaismieheksi - uskoo keskustelun voimaan"  keskustelussa joku väittää että tämä tyyppi olisi saanut jonkun palkinnon pelastustoimelta.

http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201804242200898715_u0.shtml

Ei varmaan saisi nauraa, mutta jollain oli välähtänyt tuon "Vuoden pakolaismies"-nimeämisen tiimoilta.

"On siinä titteliä kerrakseen XD"



Jostain syystä tuo iski minunkin nauruhermoon kun oikein makustelin titteliä. "Vuoden Rintamakarkuri" 

[anatall]

Hesarin Hossainin todistusta käsittelevässä jutussa on kuva jossa Hossainin kerrotaan auttavan uhria paareille ja kun kuvaa zoomaa, niin näin ei ole juuri kuvan hetkellä mutta samassa zoomauksessa näkyy kyllä se, että Hossainin yksi käsi on ainakin veressä, että ei se ihan pelkästään seisoskellut ole.

Tilanteessa on paikalla kaksi ambulanssin henkilöstöön kuuluvaa ja sairaanhoitaja. Lisäksi uhri pystyy itse seisomaan ja jopa kävelemään kohti paareja.

Kiitos Hossain! Olit todellakin korvaamaton apu.

Vuoden pakolainen, luultavasti useammankin.

[Jari Leino]

Iltasanomien otsikko:

Lynkkausmieliala pakotti poliisin uhkaamaan kansalaisia pampulla - Turun iskun todistaja: "Otti esille mustan lyömäaseen"

Lyömäaseen väri mainittu tarpeettomasti.

Ihmiset potkivat ja löivät puukottajaa päähän ja ylävartaloon.

- Poliisi käskytti potkijoita lopettamaan. Käsky ei tehonnut, joten poliisi otti esille jonkun mustan lyömäaseen.

Tutkija näytti todistajalle poliisiasemalla mustaa teleskooppipamppua, joka osoittautui samanlaiseksi.

Poliisi selvitti tutkinnan ohessa myös surmaajaan kohdistuneita lyöntejä. Ne eivät johtaneet rikosoikeudelliseen vastuuseen, eikä puukottajalla ollut korvausvaatimuksia.

Vuoden pakolaisMIES ei ainakaan ole kansalainen.

Muistaako joku, oliko kurdilähetti jo saanut kansalaisuuden?

Yrittikö joku Suomen kansalainen potkia tai lyödä terroristia?

Vai onko kyse siitä, että kaikkien maiden kansalaiset ovat ihan yhtä kansalaisia kuin kaikkien muidenkin maiden kansalaiset?

[Pullervo]

Tämä on uutisalue, joten laitetaan poikki saman tien.

@taipale Kukaan ei pidä referaattipalvelua Hommalla.

Kommentteja poistettu.

[Pöllämystynyt]

Kuva näyttää petaavan Hosseinin nimitystä vuoden maahanmuuttajaksi pyrkimällä torjumaan epäilyksiä, joita Härkösen selvästi tarkoitushakuinen ja politisoitunut toiminta asian suhteen on aiheuttanut.

Mutta olen tähän caseen perehtynyt ja joitakin arvauksia voin tehdä. Ensi viikolla on oikeudessa todistamassa juuri nämä teroa jahdanneet henkilöt. Tosin näyttää siltä, että tämä kyseinen ruutupaitamatu valitaan Vuoden Pakoloismieheksi, ehkä Härkösen ansiosta.

You called it...

Emme tienneet mitään salaista tai ennustaneet profeetallisesti, vaan asia oli yleisesti tiedossa. Päivänselvää on myös, että valinta liittyy kiinteästi Härkösen juttuun ja on tarkoitettu puolustelemaan Härkösen tulkintaa.

[N. O. Hääppönen]

Päivänselvää on myös, että valinta liittyy kiinteästi Härkösen juttuun ja on tarkoitettu puolustelemaan Härkösen tulkintaa.

Vihreiden Saido Mohamed: En kommentoi sisaren väitteitä Kelan rahojen viemisestä
Varavaltuutettu Saido Mohamed on muun muassa ihmisoikeusliiton asiantuntija ja Suomen Somalia -verkoston puheenjohtaja sekä vuoden pakolaisnainen 2011.

Tuo Hossainin pyrky valtuutetuksi näyttäisi myös sopivan kaavaan hyvin.
https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/vihreiden-saido-mohamed-en-kommentoi-sisaren-vaitteita-kelan-rahojen-viemisesta/6171066#gs.m_JMFNg

[qwerty]

KK 127/2018 vp
Kirjallinen kysymys sananvapauden turvaamisesta

Miten toimittajien ja muiden julkisuudessa toimivien ihmisten oikeusturvaa parannetaan ja
vastaako nykyinen lainsäädäntö niihin uudenlaisiin ongelmiin, joita on ilmennyt?

Helsingissä 10.4.2018
Ulla Parviainen kesk

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Perustuslain 12 §:n mukaan jokaisella on sananvapaus. Sananvapaus turvaa kaikkea viestintää riippumatta sen näkökulmasta tai sisällöstä. Sananvapauden tavoitteena on muun muassa taata vapaa mielipiteenmuodostus, avoin julkinen keskustelu, joukkotiedotuksen vapaa kehitys ja moniarvoisuus sekä mahdollisuus vallankäytön julkiseen kritiikkiin. 

Sananvapauden käyttöön liittyy kuitenkin paitsi vapautta, myös vastuuta. (Minkä lakipykälän mukaan?) Julkiseen keskusteluun osallistuvien on kunnioitettava toisten ihmisarvoa. Vihapuhe ei ansaitse sananvapauden suojaa. Vihapuhe, uhkaukset ja vainoaminen on säädetty rikoslaissa rangaistavaksi. 

Laki sallii asiallisen kritiikin esimerkiksi maahanmuutto- ja ulkomaalaispolitiikkaa tai siitä vastuussa olevia kohtaan. Rangaistavaa on kuitenkin kansanryhmien uhkaaminen, solvaaminen tai panettelu. Kansanryhmää vastaan kiihottamisen törkeästä tekomuodosta voidaan tuomita neljäksi vuodeksi vankeuteen. Toisen henkilön halventaminen on puolestaan rangaistavaa kunnianloukkauksena. Sääntelyssä on omaksuttu tasapaino, joka turvaa sananvapauden ja mahdollistaa avoimen julkisen keskustelun. Rangaistavaa ei ole politiikassa, elinkeinoelämässä, julkisessa virassa tai tehtävässä, tieteessä, taiteessa tai näihin rinnastettavassa julkisessa toiminnassa olevan henkilön asianmukainen arvostelu. Rikoslain säännösten lisäksi vihapuhe voi olla kiellettyä yhdenvertaisuuslaissa tarkoitettuna häirintänä.

Väkivalta, uhkaukset tai vainoaminen eivät koskaan kuulu sananvapauden suojan piiriin. Rikoslaissa on säädetty rangaistavaksi laiton uhkaus ja julkinen kehottaminen rikokseen. Myös kaikenlainen väkivalta ja siihen osallistuminen on rangaistavaa. Rikokseen yllyttäjä tuomitaan kuten rikoksen tekijä, ja avunanto väkivaltarikoksiin on sekin rangaistavaa. Rasistinen motiivi on rikoslain mukaan rangaistuksen ankaroittamisperuste.

Rikoslaissa on lisäksi vuonna 2014 voimaan tulleet säännökset vainoamisesta, joiden nojalla viranomaiset voivat puuttua toistuvaan uhkaamiseen, seuraamiseen tai yhteyden ottamiseen, joka on omiaan aiheuttaman vainotussa pelkoa tai ahdistusta. Säännöksen soveltaminen ei edellytä, että uhkaukset ovat nimenomaisia eikä niiden tarvitse olla niin vakavia kuin laitonta uhkausta koskevassa säännöksessä. Lain esitöissä on korostettu, että säännöstä voidaan soveltaa myös tilanteissa, joissa vainoamiseen osallistuu useita henkilöitä.

Sosiaalisessa mediassa julkaistusta vihapuheesta ovat osaltaan vastuussa palveluiden ylläpitäjät, joiden vastuu määräytyy rikosoikeuden yleisten osallisuutta koskevien oppien mukaisesti. Tietoyhteiskunnan palvelun tarjoaja voi välttää vastuun kansanryhmää vastaan kiihottamisesta vain, jos hän toimii viipymättä tallentamansa tiedon saannin estämiseksi saatuaan tietoonsa, että tieto on ilmeisesti lainvastainen. Tuomioistuin voi myös määrätä tietoyhteiskunnan palvelun tarjoajan sakon uhalla estämään tiedon saannin palvelussaan, jos tieto on ilmeisesti sellainen, että sen pitäminen yleisön saatavilla on säädetty rangaistavaksi.

Rikosten uhrien oikeusturvan osalta on huomattava, että rikosvastuun toteutuminen viharikoksissa ei riipu uhrin omista toimista. Kiihottaminen kansanryhmää vastaan, julkinen kehottaminen rikokseen, vainoaminen ja väkivaltarikokset ovat virallisen syytteen alaisia. Kunnianloukkausta tai laitonta uhkausta koskeva syyte saadaan nostaa vastoin uhrin tahtoa, jos erittäin tärkeä yleinen etu vaatii syytteen nostamista. Näin voi esitöiden mukaan olla esimerkiksi silloin, kun on syytä epäillä, että asianomistajan passiivisuus johtuu pakottamisesta tai muusta painostuksesta ja kysymyksessä on huomattavan törkeä kunnianloukkaus taikka kun kysymyksessä on joukkotiedotusväline, joka jatkuvasti syyllistyy törkeisiin tällaisiin rikoksiin.
Vihapuhetta ja vainoamista koskeva lainsäädäntö on siten ajantasaista ja kattavaa. Sananvapautta rajoittavaa vihapuhetta on kuitenkin tarpeen torjua myös muilla keinoilla. Valtioneuvosto onkin ryhtynyt useisiin toimiin viharikosten ehkäisemiseksi.

Valtioneuvosto on sitoutunut omassa toiminnassaan nollatoleranssiin suhteessa rasistiseen ja muuhun vihapuheeseen. Syyskuussa 2016 hallitus päätti lisätä voimavaroja vihapuhetta estävään nettipoliisitoimintaan ja vihapuherikosten tutkintaan. Verkossa tapahtuvien rikosten valvontaa on keskitetty, jotta valvonta liittyisi osaksi valtakunnallisia rikostorjunta- ja tiedustelurakenteita. Valtioneuvoston vuonna 2017 hyväksymä perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelma sisältää toimenpiteitä viharikosten torjumiseksi, yksityisten toimijoiden vihapuheen vastaisen toiminnan vahvistamiseksi sekä viranomaisten ja kansalaisyhteiskunnan välisen yhteistyön kehittämiseksi. 

Oikeusministeriö käynnisti viime vuoden lopulla hankkeen, jolla tehostetaan viharikosten ja vihapuheen vastaista työtä. Tämä Against Hate -hanke keskittyy viranomaisten, erityisesti poliisin, syyttäjän, tuomareiden, viharikosten ja vihapuheen vastaisten toimintavalmiuksien vahvistamiseen. Hankkeessa kartoitetaan viharikosten ja vihapuheen vastaisia toimia ja luodaan kartoituksen pohjalta toimintasuunnitelma sekä vahvistetaan eri viranomaisten osaamista kouluttamalla. Hankkeessa kehitetään myös viharikosten uhrien tukemista. Hankkeen päättyessä eri viranomaisilla on enemmän tietoa viharikoksista ja vihapuheesta sekä parempia välineitä niihin puuttumiseksi

Vihapuhetta ja uhkauksia suunnataan nykyään entistä enemmän tiettyjen väestöryhmien ja yksityishenkilöiden lisäksi myös eri ammattiryhmien edustajiin, kuten toimittajiin, tutkijoihin, tuomareihin ja ihmisoikeuspuolustajiin, mikä vaikuttaa heikentävästi sananvapauden toteutumiseen. Oikeusministeriö tulee selvittämään yhteistyössä eri toimijoiden kanssa, miten tähän ongelmaan voitaisiin puuttua vielä tehokkaammin.

Helsingissä 2.5.2018
Oikeusministeri Antti Häkkänen

KK 126/2018 vp
Kirjallinen kysymys netissä tapahtuvan kiusaamisen ja häirinnän ehkäisemisestä

Onko uhrilla tarpeeksi mahdollisuuksia puolustaa itseään, kun hän löytää netistä loukkaavaa materiaalia ja
miten poliisin toimivaltuuksia voi parantaa netissä tapahtuvaan kiusaamiseen, häirintään ja kunnianloukkauksiin puuttumisessa?

Helsingissä 10.4.2018
Matti Semi vas

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Avoimessa demokraattisessa yhteiskunnassa lähtökohtana on sananvapaus. Tänä päivänä internetin ja siellä olevien eri sosiaalisen median palveluiden myötä jokainen voi saada laajasti äänensä ja mielipiteensä kuuluviin niin hyvässä kuin pahassakin. Sananvapaus ei kuitenkin oikeuta tekemään rikoksia ja rikoslaki sisältää säännökset kriminalisoiduista teoista - myös internetissä tehdyistä.

Nettikiusaamistapaukset voivat vaihdella yksittäisistä kiusaajista ja viesteistä laajamittaiseen toimintaan. Kyse voi olla kiusaamisesta, johon yksi tai useampi henkilö osallistuu. Se voi kohdistua yksittäiseen ryhmään tai yhteen henkilöön, esimerkiksi tämän henkilökohtaisten ominaisuuksien, ammatin tai aseman vuoksi. Se voi olla aktiivista tai passiivista. Esimerkiksi koulukiusaaminen voi tapahtua erilaisissa sosiaalisissa palveluissa poissulkemalla henkilö muun koululuokan keskusteluryhmästä tai jakamalla jostakin henkilöstä loukkaavaa materiaalia ryhmän sisällä. Teot voivat täyttää myös eri rikosten tunnusmerkistöjä, kuten yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen, kunnianloukkaus, laiton uhkaus, kiihottaminen kansanryhmää vastaan tai vainoaminen. Kaikki kiusaamiset eivät ole rikoksia, vaan niihin tulee puuttua muilla keinoilla. Nettipoliisitoiminta on vakiintunutta ennalta ehkäisevää toimintaa sosiaalisessa mediassa.

Jos on syytä epäillä rikosta, asianomistaja voi tehdä rikosilmoituksen poliisille. Tietoyhteiskuntakaari antaa mahdollisuuden hakea Helsingin käräjäoikeudelta pääsynestoa selvästi laittomaan aineistoon ja myös sanavapauslain perusteella voidaan hakea materiaalin poistoa. On kuitenkin muistettava, että Suomessa käytettävät avoimet verkkojärjestelmät tai sosiaalisen median palvelut ovat usein ulkomaisia. Vaikka kansalliset säännökset mahdollistaisivat laittoman aineiston poiston ja poliisi sitä pyytäisi, ulkomaisen palvelun ei ole kaikissa tapauksissa pakko noudattaa sitä. Pyynnöt toimivat vaihtelevasti epäillystä rikoksesta riippuen eikä poliisi voi niihin juuri vaikuttaa. Viranomaisten toimien lisäksi asianomistaja voi myös itse olla yhteydessä ylläpitäjään loukkaavan aineiston poistamiseksi ja se kannattaa tehdä heti. Loukkaava aineisto voi kuitenkin säilyä pitkään avoimessa verkossa ja monistua useille alustoille, jolloin sen poistaminen voi olla käytännössä vaikeaa. Internetin globaalista luonteesta johtuen lähes kaikkialla maailmaa kohdataan samoja haasteita.

Hallitusohjelman mukaan tietoverkkorikollisuuden torjuntaan tarvittavat resurssit, toimintatavat ja lainsäädäntötarpeet selvitetään. Tietoverkkorikollisuuden torjuntaa koskeva selvitys julkaistiin huhtikuussa 2017. Sen mukaan poliisin suorituskykyä ja lainsäädännöllisiä edellytyksiä torjua rikoksia tietoverkkoympäristössä tulee edelleen kehittää. Myös kansallisen kyberturvallisuusstrategian mukaan poliisilla tulee olla keinot ja osaaminen tunnistaa tietoverkkoihin liittyviä rikollisuusilmiöitä, ennalta estää verkossa tapahtuvia rikoksia, paljastaa verkossa toimivia rikollisia ja selvittää verkkoihin liittyviä epäiltyjä rikoksia. Parhaillaan hallituksen turvallisuuspainopistehankkeen toimeenpanosuunnitelman mukaisesti sisäministeriö arvioi yhdessä oikeusministeriön kanssa poliisilakia ja pakkokeinolakia koskevien säännösten muutostarpeita sekä tarvittaessa valmistellaan lainsäädäntömuutoksia niin, että poliisilla on riittävät toimivaltuudet tietoverkkoympäristöön kohdistuvien rikosten ennalta estämiseksi, paljastamiseksi ja selvittämiseksi. Sisäministeriö on myös juuri asettamassa työryhmää valmistelemaan kyberrikollisuuden ennalta estävää toimenpideohjelmaa. Hallitus on myös vahvistanut poliisin kyberrikostorjunnan toimintakykyä esimerkiksi määrärahojen lisäyksellä vuodelle 2018. Ainoastaan kansallisilla toimilla ei kuitenkaan kyetä vastaamaan avointen verkkojärjestelmien globaaliin luonteeseen. Tämän takia tehdään myös aktiivisesti kansainvälistä yhteistyötä eri foorumeilla valtioiden ja näiden viranomaisten, järjestöjen kuin palvelujen tuottajien kesken.

Yhä enenevässä määrin yleinen tietoisuus verkon vaaroista ja hyväksyttävistä toimintatavoista verkossa on lisääntynyt. Myös julkisuuteen tulleet tapaukset ovat toimineet varoittavina esimerkkeinä. Arkaluontoisten tietojen jakamiseen kiinnitetään yhä enemmän huomiota ja ihmiset perehtyvät tietoturva-asioihin ja käyttämiinsä palveluiden sisältöihin. Vanhempien vastuuta lastensa ohjaamisesta ja kasvattamisesta ei voida lainsäädännöllä korvata. Viranomaisten toimien lisäksi myös monet sosiaalisen median palvelut ovat kehittäneet toimintaansa ohjatakseen asiakkaitaan vastuulliseen käyttäytymiseen palvelussaan.

Helsingissä 2.5.2018
Sisäministeri Kai Mykkänen

[nutsy]

Tämmöstä tänään,

Rebekka facessa,

https://m.facebook.com/story.php?story_fbid=10156435117113781&id=609998780

Helpommalla olisi tietysti päässyt kun olisi kirjoittanut sankaritarunsa terrori-iskusta loogisesti ja faktat tarkistamalla. Mutulla tuli tälläista jälkeä. Netin höyrypäitä vastaan taistelemalla ei voi kuin hävitä. Kuvittelemalla että netissä vastaan tuleva palaute on jotenkin ylempää johdettua on todellakin vain kuvitelmaa. Näkemällä jatkuvasti mörköjä siellä missä niitä ei ole tulee varmasti vainoharhaiseksi.

[pienivalkeapupu]

^ Pahaksi on kasvanut Rebekkan paranoia.

[Uuno Nuivanen]

Ehkä rikoslakiin pitäisi lisätä toimittajatuhonta.

[anatall]

Olen huora, narkomaani, alkoholisti, autisti, ruma, läski, hirviö, neekereiden spermasanko, matupatja, suvakkihirviö, ammattitaidoton valetoimittaja, puhevikainen, rikollinen, aivovammainen, negiripiirteinen ja ties mitä.

Noh. Jos nyt kerran itse niin sanot niin pahahan sitä on vastaankaan alkaa väittämään.

[duc]

Pari viikkoa vanha Vasarahammerin oivallinen kirjoitus blogissaan, jota soisin hompanssien lukevan. Alla Rebekka Härkösen kolumnia koskeva osio:

Turun terrori-isku ja valtamedian parempi tieto


Suomalaisella valtamedialla on suuria vaikeuksia kutsua asioita niiden oikeilla nimillä. Tämä näkyy erityisesti terrorismista raportoitaessa. Alle vuosi sitten Turussa tapahtunut terrori-isku ei tee poikkeusta.

- -

Turun terrorismi ja valtamedia

Harvalta valtamedian seuraajalta on jäänyt huomaamatta yleinen tapa olla kutsumatta Bouananea terroristiksi ja Turun torin tapahtumia terrori-iskuksi. Sen sijaan on puhuttu "puukottajasta" ja "puukkoiskusta". Ilmeisenä tarkoituksena on ollut vähätellä tekojen merkittävyyttä ja häivyttää tekojen ideologinen tausta.

Miksi näin tehdään? Bouanane on marokkolainen muslimi ja täten omaa merkittävässä määrin uhripääomaa. Postmodernin uhridynamiikan sisäistänyt toimittaja ei voi "leimata" Bouananea eikä hänen edustamaansa viiteryhmää eli muslimeja. Siksi pitää käyttää neutraalimpia termejä kuten puukottaja tai puukkoisku. Näin Bouanane saadaan näyttämään tavanomaiselta rikolliselta.

Väitän, että suurin osa suomalaisista ja ainakin tämän blogin lukijoista pitää Bouananea kunniattomana paskiaisena, joka ei ansaitse sääliä. Moni saattaa jopa harmitella, että Bouananea ampunut poliisi ei ampunut tappaakseen. Valtamedian toimittajat eivät ajattele näin tai ainakin heidän täytyy näyttää kaikille, että he eivät ajattele näin.

Moraaliposeerauksen tulokset näyttävät joskus käsittämättömiltä ja jopa perversseiltä kuten tämä Rebekka Härkösen kolumni. Terrorismi on siinä ihmisyyttä ja ihmisen valintoja. Kirjoittaja myös tuntuu uskovan, että terrorismi loppuu, kun vain halaa tarpeeksi:

"Turun puukkoiskun esitutkintapöytäkirjan läpi kahlattuani katson, että pienikin määrä oikein kohdistettua hyvyyttä voisi riittää estämään tämän kaltaiset tapahtumat."

Suvaitsevaisuus pääsee lähelle teoreettista maksimiaan, kun suvaitsija tuntee empatiaa Bouananen kaltaista pikkurikollisesta terroristiksi kasvanutta kohtaan. Et ole oikea suvakki, jos et pysty tuntemaan empatiaa sellaista ihmistä kohtaan, joka halusi tappaa mahdollisimman monta sinun kaltaistasi uskonnollisen ideologian nimissä.

- -

Korostus minun.

Terroristi A. Bouanane katkoi naisten kauloja, koska he kiihottivat häntä siveettömällä pukeutumisellaan, mikä on sharian mukaan kiellettyä. Millaisen hyvyyden Härkönen kuvittelee voineen estää joukkomurhan? Naisten täydellinen säkittäminen? Eipä tietenkään! Härkösen mukaan

kaikesta aiheuttamastaan surusta ja järkytyksestä huolimatta teon taustalla oli vain hutera, pelonsekainen ja umpimähkäinen suunnitelma. Köyhyyttä ja surkeutta kotimaastaan karkuun lähteneen nuoren marokkolaismiehen häilyvä näkemys siitä, että Syyrian sota on myös suomalaisten vikaa.
- -
Turun tapahtumiin liittyen löydän kuitenkin monta sattuman solmukohtaa, jossa tapahtumien asettuminen toisin ei olisi tuonut miestä koskaan Suomeen tai saanut häntä radikalisoitumaan. Oli monta tilaisuutta tarttua tapahtumien kehityskulkuun, ottaa tilanne tosissaan, pysäyttää syöpämäinen kasvusuunta yhteiskunnan ulkopuolelle ja panna vihan vahvistumiselle stoppi.
- -
Turun veitsimies yritti kertomansa mukaan päästä Lähi-itään terroristijärjestö Isisin riveihin taistelemaan, mutta samoihin aikoihin myös haikaili normaalista elämästä Marokon maaseudulla lampaita kasvattaen. Kun nämä aikeet kariutuivat, hän päätti tappaa ihmisiä Suomessa.
- -
Euroopassa terrorin syvin olemus [on] yksittäisten omassa elämässään epäonnistuneiden yksilöiden epätoivoinen halu tulla nähdyksi osana jotakin suurempaa kokonaisuutta.

Tässä on se tappava piste pelottavassa lohikäärmeessä, johon meillä riittää voimaa iskeä miekkamme.

– Raja hyvän ja pahan välillä ei kulje ihmisten välillä, vaan heidän sisällään, kirjailija Jari Tervo on lausunut monessa yhteydessä viime vuosien aikana.

Jos meissä on riittävä määrä hyvyyttä kumoamaan pahuus sisällämme, se riittää myös lopettamaan terrorin.

korostus minun.

Kursivoimani virke on siis Härkösen ratkaisu terrorismiin. Psykologinen työ sisäisen pahuuden korvaamiseksi sisäisellä hyvyydellä. Mitä tämä käytännössä tarkoittaa jää (tietenkin) täysin epäselväksi. Mitään konkreettista Härkösellä ei ole annettavana, koska hän ei ole ymmärtänyt Bouananen motiivia, vaikka väittää lukeneensa toista tuhatta sivua aineistoa, josta uskontotieteilijä selkeästi voi eristää syyn, miksi kaksi naista menetti henkensä.

On käsittämätöntä, että toimittaja operoi hyvyys ja pahuus käsitteillä, jotka ovat kulttuurisidonnaisia, mutta hän kuvittelee niiden olevan absoluuttisesti määriteltävissä. Bouananen moraali pohjautuu shariaan. Se määrittelee hänelle hyvän ja pahan. Mutta mainitsiko Härkönen kolumnissaan islamin lakia? Ei. Millä hän kuvittelee muuttavansa Bouananen kaltaisten mielen, kun hän ei ymmärrä, mistä tämä terroriteko sai inspiraationsa? Länsimaisten ihmisoikeuskäsitysten pakkosyöttämiselläkö? Muslimeilla on yleisesti erilainen ihmisoikeuskäsitys, kuten Kairon julistuksesta voi lukea, shariaan pohjautuva, jonka perinteinen tulkki on esim. 'Umdat al-Salik eli suomennettuna 'kulkijan turva'.

Muslimiterrorismin ydin ei ole "yksittäisten omassa elämässään epäonnistuneiden yksilöiden epätoivoinen halu tulla nähdyksi osana jotakin suurempaa kokonaisuutta", jonka voi psykoterapialla tai yhteiskuntien rakenteita korjaamalla välttää, vaan sharian tulkinta eli fiqh ja terrorismi estetään tehokkaimmin kuten Vasarahammer toteaa: "Lyhyesti sanottuna lopetetaan muslimien massamaahanmuutto vähentämällä kannustimia saapua Suomeen elämään veronmaksajan kustannuksella." Se on tehokkaampi tapa kuin muslimi-imaamien ja uskonoppineiden valvonta, joka käytännössä on mahdotonta. Härkösen rakentama korttitalo terroristin motiivista (=lihavoimani teksti) ei vastaa todellisuutta, vaikka hän kuinka yrittää väittää elämässä epäonnistumisen tai syrjäytymisen muslimiterroristin motiiviksi. Hänen kolumninsa on hyvä esimerkki, miten todellisuus yritetään vääntää vastaamaan monikulttuuri- ja ihmisoikeusideologiaa.

Edit. muutama tarkennus.