Työvoimapulan paluu ja kosto

[Lalli IsoTalo]

Suomessa ei ole työvoimapulaa. Suomessa on pula ilmaistyövoimasta, jonka kustannukset vyörytetään valtiolle.

Kotimaiset 300 000 eivät kelpaa työvoimaksi, koska niille pitäisi maksaakin jotain. Siksi maahan pitää kuulemma tehtailla ammatti-, kieli- ja kultturitaidonta taidonta kädetöntä afrikkalaista ratkaisemaan tätä mahdotonta yhtälöä.

Tuukka Guru taustoittaa.

Tuukka Kuru @tuukka_kuru

Lyhyen ajan sisällä olen nähnyt useammankin ulostulon, joissa ollaan vaadittu maahanmuuton volyymin kasvattamista, saatavuusharkinnan poistoa ja oleskelulupien saannin helpottamista. Näiden väitteiden takaa paistaa mukamas huoli huutavasta työvoimapulasta ja huoltosuhteesta.

Työvoimatoimiston sivuilla on tällä hetkellä kuutisen tuhatta avointa työpaikkaa, jotka täyttävät ehdot toistaiseksi voimassaoleva, kokopäiväinen ja palkkatyö. Näitä paikkoja voi jo nyt hakea koko EU:n 400-miljoonainen väestö ilman minkäänlaisia maahantulorajoitteita. Suomi myöntää muukalaisille tälläkin hetkellä yli kymmenkertaisen määrän oleskelulupia joka ikinen vuosi. Vuoden 1990 jälkeen saapuneita vierasmaalaisia on maassamme jo nyt yli puoli miljoonaa, mutta huutava ja kiljuva työvoimapula ei näytä koskaan selättyvän.

Joku saattaisi tässä vaiheessa kysyä, että missä se valtaisa työvoimapula esiintyy, joka imee jo nyt kaiken saatavissa olevan työvoiman? Vastaus on: ei missään.

Jos täyttämättömiä paikkoja on oikeasti paljon enemmän kuin aiemmin mainittu 6000, se tarkoittaa silloin sitä, ettei niitä paikkoja ole koskaan avattu julkiseen hakuun. Joku ilkeämpi voisi tässä vaiheessa todeta, että nuo paikat ovat todennäköisesti sellaisia, joita suomalaiset, saati muut eurooppalaiset, eivät suostuisi tekemään, ja työnantajat tietävät sen itsekin oikein hyvin. Siksi rekry on ulkoistettu kehitysmaihin vuokratyöfirmojen toteutettavaksi.

Aiempi Laboren tutkimus saatavuusharkinnan poistosta todisti, että harkinnan poisto ei nostaisi, vaan ainoastaan vähentäisi tuntityötä tekevien ansioita, sillä työvoiman tarjonta kasvaisi tarjolla olevia työtunteja nopeammin. Siksi maahantulon helpottaminen tapahtuu aina käsi kädessä vuokratyön teettämisen helpottamisen, määräaikaisuuksien lisäämisen ja irtisanomissuojan heikennysten kanssa.  Näiden toimien tarkoituksena on demoralisoida suomalaista työvoimaa ja synnyttää ruskea reservi, joka kutsuttaisiin hätiin siinä vaiheessa kun uinuva suomalainen työväki alkaisi taistelemaan omien oikeuksiensa puolesta.

Suomessa ei ole pula työvoimasta, vaan pula vakituisista työpaikoista, joista työnantajat olisivat valmiita maksamaan edes välttävää palkkaa.

Kommentit

- Todellisuudessa Suomi tulisi ulkomaiselle osaavalle työvoimalle kiinnostavammaksi, jos täällä lopetettais kehitysmaalaisten maahantuonti, potkittais entisetkin lonnijat pihalle ja laitettais rajaa kiinni.

- Suomessa on yli 300 000 työtöntä, joista yli 100 000 maahanmuuttajia, ja 23 400 avointa työpaikka

[tweet]1826471104925368374[/tweet]

[Echidna]

Työmarkkinat näyttävät kummallisilta. Mahdollisesti olemme aika syvässä taantumassa, mutta tässä on jotain muutakin.

Olen aina välillä katsellut millaisia paikkoja olisi tarjolla. Tavallaan terapeuttisesti katsellut minkäväristä ruohoa olisi aidan takana. Osaamisprofiiliini sopivia julkisia hakuja (linkkari, oikotie, te-toimisto) on yleensä ollut useita tässä lähialueella. Nyt ei ole oikeastaan mitään, yksi tai kaksi. Näin on ollut oikeastaan koko tämän vuoden. Nyt on oikeastaan ihan hyvä hibernoitua tyytyväiseksi työntekijäksi nykyiseen työpaikkaan.

Syiksi arvelen:
- talous on taantumassa, teollisuus nikottelee, avoimia työpaikkoja ei ole ilmoitettavaksi asti
- resurssipulaa on, mutta julkisemmin ei haeta, koska hakemuksia tulee paljon johtuen aktiivimallista ja huonosta taloustilanteesta
- tekijät etsitään verkostoista ja avoimien hakemusten lähettäjistä

Ihmettelen vaikkapa tuota Teknologiateollisuuden puhetta. Minkälaisia tekijöitä nyt tuhatmäärin tarvitaan? Joku kristallipallo pitäisi olla, että tietäisi millä aloilla se pitkän aikavälin kasvu tapahtuu.

[Lalli IsoTalo]

Olen aina välillä katsellut millaisia paikkoja olisi tarjolla. Tavallaan terapeuttisesti katsellut minkäväristä ruohoa olisi aidan takana. Osaamisprofiiliini sopivia julkisia hakuja (linkkari, oikotie, te-toimisto) on yleensä ollut useita tässä lähialueella.

Kannattaa todellakin käyttää päivä tai kaksi tarpeeksi hyvän LinkedIn profiilin luomiseen. Sieltä sitten tippuu työpaikkailmoituksia sähköpostiin oman profiilin/hakusanojen perusteella. Siinä on se hyvä puoli, että L kertoo kuinka montako kriteeriä kyseiseen  tehtävään täytät. Niitä puuttuvia voi sitten lisäillä omaan profiiliin, jos jotain on itseltä unohtanut.

[Saturnalia]

Aiempi Laboren tutkimus saatavuusharkinnan poistosta todisti, että harkinnan poisto ei nostaisi, vaan ainoastaan vähentäisi tuntityötä tekevien ansioita, sillä työvoiman tarjonta kasvaisi tarjolla olevia työtunteja nopeammin. Siksi maahantulon helpottaminen tapahtuu aina käsi kädessä vuokratyön teettämisen helpottamisen, määräaikaisuuksien lisäämisen ja irtisanomissuojan heikennysten kanssa.  Näiden toimien tarkoituksena on demoralisoida suomalaista työvoimaa ja synnyttää ruskea reservi, joka kutsuttaisiin hätiin siinä vaiheessa kun uinuva suomalainen työväki alkaisi taistelemaan omien oikeuksiensa puolesta.

Suomessa ei ole pula työvoimasta, vaan pula vakituisista työpaikoista, joista työnantajat olisivat valmiita maksamaan edes välttävää palkkaa.

Tuukka Kuru

Pitkälti noin, mutta kuvio on laajempi. Maahanmuuton tarkoitus on estää markkinoiden toiminta sisämarkkinoilla, luoda rajaton tarjonta, jolloin tunnetusti hyödykkeen hinta laskee paljon. Toinen puoli on sosiologinen, multikulttuurin halutaan korvaavan koulutustason jatkuvan nousun myötä vähemmistöön jäänyt työväenluokkainen kulttuuri kokonaan. Estää minkäänlaisen yhtenäisyyden muodostumista työmarkkinamielessä porvarillisen, koulutetun keskiluokkaisuuden ulkopuolelle.

Nykyvasemmiston tavoite on maailma ilman työläisiä ja työväenluokkaa, sekä kulttuurisessa että työmarkkinapoliittisessa mielessä. Tavoite on sama, kuin nykyisellä oikeistolla, ainoastaan pienin painotuseroin. Nykyvasemmisto on kiinnostuneempi vallasta, työväenluokkaisuuden, kouluttamattomien henkisestä musertamisesta maahanmuutolla, oikeisto taas on enemmän kiinnostunut työmarkkinoiden valtasuhteista, Kelan ylläpitämästä suuresta ulkomaisesta kouluttamattoman työvoiman reservistä. 

Mamut eivät järjestäydy työmarkkinapoliittisesti, se on heidän suurin valttikorttinsa lipilaariston edessä ja he tietävät sen. He tietävät olevansa lellikkejä ja vasemmiston suosikkeja tasan niin kauan, kun eivät järjestäydy työmarkkinamielessä. Lunastavat suhteessa lähtömaihinsa paremman tulevaisuutensa antamalla riistää itseään. Kaikki tietävät pelin hengen, ja kaikki muut paitsi maan oma syntyperäinen työväenluokka, hyötyy. Oman syntyperäisen työväenluokan asema on tässä ikään kuin juhlien pilaajan asema, joka pyrkii estämään kaikkien hyötymisen omilla tarpeillaan ja olemassaolollaan. Kun 80% hyötyy 20% kustannuksella, niin kuka tykkää siitä 20 prosentista?

Lisäys: sekä Rooma, että nykyiset länsimaat luhistuvat samaan asiaan. Vierailla tulijoilla pyrittiin korvaamaan oma työväenluokka, Rooman tapauksessa omat orjat sekä palvelijat.

[Augustus]

...
Nykyvasemmiston tavoite on maailma ilman työläisiä ja työväenluokkaa, sekä kulttuurisessa että työmarkkinapoliittisessa mielessä. Tavoite on sama, kuin nykyisellä oikeistolla, ainoastaan pienin painotuseroin. Nykyvasemmisto on kiinnostuneempi vallasta, työväenluokkaisuuden, kouluttamattomien henkisestä musertamisesta maahanmuutolla, oikeisto taas on enemmän kiinnostunut työmarkkinoiden valtasuhteista, Kelan ylläpitämästä suuresta ulkomaisesta kouluttamattoman työvoiman reservistä. 
...

Hyvä kirjoitus josta lainaan vain osan. Miksi nykyvasemmisto on mitä on? En osaa siihen vastata mitään varmaa, mutta yksi syy on luultavasti yhteiskunnan keskiluokaistumisessa (mitä se nyt sitten tarkasti tarkoittaakin). Jos vuonna 1960 keskiluokan koko oli jotain 15%, niin nykyään se on jo enemmän kuin 50%, tai ainakin niin luulen.

Tuosta seuraa se, että useimmat  nykyiset nuoret vasemmistoaktiivit ja tulevat vasemmistopolitiikot tulevat samasta yhteiskuntaluokasta eli keskiluokasta. Aktiivisen kokoomusnuoren ja aktiivisen vasemmistonuoren ero kotitaustassa on aika marginaalinen. Aidosti työväenluokkainen aktiivi on siten jo alusta alkaen kuitenkin vähän "väärän taustan" omaava, koska ei osaa kieliä ja muutenkin vähän "juntti", juhlavista vasemmistoperiaatteista huolimatta.

Jos tutkii sitten vasemmistokansanedustajien taloudellista tilannetta, niin joillain on omistusasunto siellä, sijoitusasunto täällä ja osakesalkkukin luultavasti löytyy. Siis ihan perinteellisen käsityksen mukaisia porvareita. Mutta ei siinä mitään ihmeellistä ole, kun tämä uusvasemmisto tulee lähinnä keskiluokasta.

edit: lisätty selittävä sana.
edit2: lisätty sana vasemisto yhteen lauseeseen.

[Lalli IsoTalo]

Tää on niin tätä.

HUS YT:t.

Miikka Korja @MKorja

1/3: HUS henkilöstömääriä 2023:

⭐️Koko HUS 27 409
⭐️Hoitohenkilökunta 14 187
⭐️Lääkärit 3519
⭐️Neurokeskus (mm. neurologia + neurokirurgia) 594
⭐️Aivokeskuksen johto 4
⭐️Operatiivisten palveluiden johto 14

‼️Konsernihallinto 759‼️

2/3: Konsernihallinto paisunut mammutiksi.

HUSissa myös useampi ~200,000€ vuosipalkkaa nauttiva henkilö, joka siirretty hallinnosta syrjään ns. pöytälaatikkovirkaan.

Yt-neuvotteluiden tuloksia saadaan lokakuun lopulla. Säästöjä tuottavia & järkeviä vaihtoehtoja onneksi paljon.

3/3: HV-alueiden, Helsingin & myös valtion on perusteltua pohtia, kuinka suurta HUSin hallintomammuttia (missään taloustilanteessa) jatkossa ruokitaan.

Apotti, rakennusinvestoinnit & hallintomammutti >2 mrd. Pelkästään hallintoa järkevöittämällä HUS ylittää säästötavoitteensa.

Loput työpaikat liitteessä: https://www.hus.fi/sites/default/files/2024-03/henkilosto-lukuina-2023.pdf

[Golimar]

Voitaisiinko laittaa ne työvoimapulasta ulisijat kortistoon jotta niillä olisi mahdollisuus paikata työvoimapulaa?

X

Rahoituspalveluita tarjoava ja verkkokauppojen maksualustoja kehittävä ruotsalainen Klarna suunnittelee lähes joka toisen työntekijänsä korvaamista tekoälyllä.

Kerroimme maaliskuussa Klarnan hehkuttaneen, kuinka tekoäly tekee firmassa jo 700 ihmisen työt. Kommentti sai kulmakarvat kohoamaan, sillä Klarna oli irtisanonut aiemmin noin 700 henkilöä.

Klarna käyttää asiakaspalvelussaan OpenAI:n generatiivisen tekoälyn teknologiaa. Se on kehunut viime vuonna alkaneen yhteistyön tuloksia, sillä asiakkaiden tyytyväisyys saamaansa palveluun ei yhtiön mukaan ole kärsinyt tekoälyn käyttöönoton myötä.

X

Klarna työllistää tällä hetkellä noin 3 800 henkilöä, kun vielä viime vuonna työntekijöitä oli 5 000. Siemiatkowski kertoi Financial Timesille, että määrä voi pudota tulevina vuosina vain 2 000:een.

X

https://www.iltalehti.fi/digiuutiset/a/05f9dade-2ed4-4314-b3f0-22162df829d1

                                              https://vimeo.com/689465827

                                              https://vimeo.com/780556942

[mikkoellila]

Miksi nykyvasemmisto on mitä on? En osaa siihen vastata mitään varmaa, mutta yksi syy on luultavasti yhteiskunnan keskiluokaistumisessa (mitä se nyt sitten tarkasti tarkoittaakin). Jos vuonna 1960 keskiluokan koko oli jotain 15%, niin nykyään se on jo enemmän kuin 50%, tai ainakin niin luulen.

Näiden yhteiskuntaluokkien määrittely on tietysti arbitraarista, mutta kyllä se on selkeästi havaittavissa, että Suomessa aikoinaan Kokoomus oli "porvaripuolue" siinä mielessä, että sen katsottiin olevan "porvariston" eli keskiluokan puolue, kun taas vasemmistopuolueita (SDP & SKDL) kutsuttiin "työväenpuolueiksi", koska niiden katsottiin edustavan "työväenluokkaa", jonka katsottiin olevan selkeästi erillään keskiluokasta.

Nykyään useimmat suomalaiset eivät tietenkään ajattele tällä tavalla, joten esim. Kokoomuksen ja SDP:n jäsenet/äänestäjät ovat nykyään paljon lähempänä toisiaan kuin esim. 1950-60-luvuilla.

[Golimar]

[tweet]1829600671966064834[/tweet]

https://x.com/KimKymalainen/status/1829600671966064834

[Uuno Nuivanen]

^ Ilman tuonkaltaisia kansainvälisiä osaajia emme yksinkertaisesti voi pärjätä globaalissa kilpailuasetelmassa.

[Uuno Nuivanen]

Lisää työttömiä, vaatii Yle. Tavanomainen yksisilmäinen rutiinimokutus.

Asiantuntijat täräyttävät: Suomi ei ole työperäiselle maahanmuutolle yhtä houkutteleva kuin kilpailijat – tässä syyt

Työperäinen maahanmuutto on Suomessa monella tapaa vasta lapsenkengissä. Siksi lähdemme kilpaan pitkältä takamatkalta, sanovat Ylen haastattelemat asiantuntijat.

Vaikuttaa siltä, että hallitus on tuudittautunut hyvän olon tunteeseen, jonka mukaan Suomi on edelleenkin houkutteleva maa ulkomailta tuleville työntekijöille ja kansainvälisille osaajille.

Näin arvioi Helsingin yliopiston vanhempi yliopistolehtori Markku Sippola. Hänen mielestään edellä mainittu ei kuitenkaan välttämättä pidä paikkaansa.

Työperäisen maahanmuuton määrät ovat viime vuosina olleet historiallisen korkeita, mutta parin vuoden takaisiin huippulukemiin ei enää päästä.

Vuoden 2022 piikkiäkin selittävät pääasiassa Ukrainan sodan seurauksena lisääntyneet venäläisten hakemukset ja se, että korona-ajan patoutunut kysyntä purkautui rajoitusten hellittäessä.

Toistaiseksi Suomi on Sippolan mukaan kyllä saanut paikattua kotimaisten työmarkkinoiden tarvetta ulkomailta saapuvilla tekijöillä. Olemme käytännössä jo nyt tilanteessa, jossa Suomi ei pyörisi ilman ulkomailta tullutta työvoimaa.

Kilpailu osaavasta työvoimasta tulee kuitenkin tulevaisuudessa vain koventumaan.

Työvoimapula ja väestön ikääntyminen piinaavat valtaosaa EU-maita, mutta myös muita vauraita teollisuusmaita Yhdysvalloista Aasian maihin.

– Kohta huomataan, että Japani ja Kiina, jotka eivät ole ikinä ottaneet juurikaan maahanmuuttajia, kilpailevat näistä samoista vietnamilaisista ja filippiiniläisistä hoitajista.

Työperäinen maahanmuutto on monella tapaa Suomessa vasta lapsenkengissä, ja me lähdemme tähän kilpaan asiantuntijoiden mukaan pitkältä takamatkalta. ...

https://yle.fi/a/74-20107482

[Kapseli]

Mitä se tarkoittaa, että Suomi ei pyöri ilman ulkomaista työvoimaa? Sammuuko valot? Irtisanotaanko presidentti ja eduskunta? Kertokaa nyt professorit mitä h*lvettiä se meinaa kun maa ei enää pyöri?

Yritän asettua työperäisen maahanmuuttajan asemaan. Maata valitessani tärkeimpiä asioita on palkka, ostovoima, turvallisuus ja viihtyisyys. Nämä eivät varmaan ole professorien listoilla vaan muut maat vetävät paremmin osaajia, koska siellä ei ole persuja hallituksessa.

[Augustus]

Mitä se tarkoittaa, että Suomi ei pyöri ilman ulkomaista työvoimaa? Sammuuko valot? Irtisanotaanko presidentti ja eduskunta? Kertokaa nyt professorit mitä h*lvettiä se meinaa kun maa ei enää pyöri?

Yritän asettua työperäisen maahanmuuttajan asemaan. Maata valitessani tärkeimpiä asioita on palkka, ostovoima, turvallisuus ja viihtyisyys. Nämä eivät varmaan ole professorien listoilla vaan muut maat vetävät paremmin osaajia, koska siellä ei ole persuja hallituksessa.

Olen monesti ihmetellyt sitä, että miksi edes joku haluaisi vaihtaa oman kotimaan johonkin toiseen. Okei, taloudelliset syyt ja unelma jostain paremmasta elämästä.

Sosiaaliturvaa tavoittelevat mamut ovat motiiveiltaan ymmärrettäviä, koska kotimaan olot ovat mitä ovat, mutta nämä ovat kouluttamattomia ihmisiä joiden ainoa realististinen toive saada kohtuullinen elintaso on muutto johonkin korkean sosiaaliturvan maahan.

Mutta sitten ne normaalit koulutetut ihmiset. Miksi keskiverto sairaanhoitaja/koodari haluaisi vaihtaa maata? En kyllä heti keksi, kotimaassakin nuo tienaa rahaa varmasti enemmän kuin joku kouluttamaton ja siten voi viettää keskiluokkaista elämää maan standardien mukaisesti. Miksi sitten hylätä kotimaa, kieli, ystävät, sukulaiset ym. jotta vain pääsee tekemään samaa työtä kalliissa maassa, jossa palkan nousun kumoaa kalliit kustannukset. Maan kieltä ei ymmärrä, ei vanhoja tuttuja, ei mitään, pelkkä työ.

Niin, miksi joku tekisi näin. Jotkut toki tekee näin, mutta ei kaikille merkitse kaikkea pelkkä työ jossain vieraassa maassa niin paljon, että hylkäisi entisen elämänsä kokonaan.

[sutki]

Mutta sitten ne normaalit koulutetut ihmiset. Miksi keskiverto sairaanhoitaja/koodari haluaisi vaihtaa maata? En kyllä heti keksi, kotimaassakin nuo tienaa rahaa varmasti enemmän kuin joku kouluttamaton ja siten voi viettää keskiluokkaista elämää maan standardien mukaisesti. Miksi sitten hylätä kotimaa, kieli, ystävät, sukulaiset ym. jotta vain pääsee tekemään samaa työtä kalliissa maassa, jossa palkan nousun kumoaa kalliit kustannukset. Maan kieltä ei ymmärrä, ei vanhoja tuttuja, ei mitään, pelkkä työ.

Ei moni vierastyöntekijöistä ajattele länsimaalaisittain ainoastaan itseään.
Joku Filippiiniläinen voi lähteä kodinhoitajaksi Arabiemiraatteihin, merille töihin luksusristeilijöille tai hoitajaksi Suomeen säästääkseen rahaa ja elättääkseen perheensä ja sukuansa. He lähettävät satasia kotimaahansa joka palkasta.
Moni rakennuttaa palkastaan perheelle taloa kotipaikkaansa. Jossakin Filippiineiltä 30000€ budjetilla saa rakennettua harkoista kohtuullisen hyvän talon etenkin kun oma suku on mukana rakentamassa.

Varmasti sairaanhoitaja pärjää kotimaassaankin kohtuullisen hyvin, mutta ei palkasta paljoa sukulaisille jää.
Tiedän muutamia filippiinoja jotka työskentelevät Filippiineillä call centereissä ja palvelevat USA:laisten firmojen asiakkaita. He asuvat yleensä pienissä taloissa tai huoneistossa joissa huoneessa on useampi kerrossänky ja verhon eteen vetämällä saa sitä omaa yksityisyyttä.
Ehkä moni heistä Suomessakin asuu kimppakämpässä ja näin säästävät asuinkuluissa.

Sitten myöhemmin palaavat varakkaina kotimaahansa elleivät ole halunneet mahdollista perhettänsä esim. Suomeen. Jonnekin Arabiemiraatteihin tuo on täysin mahdotonta. Jos pamahdat Emiraateissa paksuksi niin kotimatka on mitä luultavimmin  edessä. Tuskin vankilaan sentään laittavat vaikka avioliiton ulkopuolinen seksi on luultavasti aika no no etenkin naiselle.

[AJIH]

Mitä se tarkoittaa, että Suomi ei pyöri ilman ulkomaista työvoimaa? Sammuuko valot? Irtisanotaanko presidentti ja eduskunta?
...

Suunnilleen tuota Suomen pyöriminen ulkomaisella työvoimalla tarkoittaisi. Koska mitään yllä mainituista asioista ei tapahdu - valot eivät sammu, eikä eduskuntaa irtisanota -, jos Suomessa ei ole ulkomaista työvoimaa, niin on ilmeistä, että Suomi kyllä pyörii myös ilman ulkomaista työvoimaa. Toisin sanottuna, tuollaiset jutut ovat perättömiä.

[Roope]

Asiantuntijat täräyttävät: Suomi ei ole työperäiselle maahanmuutolle yhtä houkutteleva kuin kilpailijat – tässä syyt
https://yle.fi/a/74-20107482

Kuten arvata saattaa (Yle+"työvoimapula"), täräyttelevät asiantuntijat eivät kerro jutussa ensimmäistäkään syytä, miksi Suomi ei ole "yhtä houkutteleva kuin kilpailijat". Joku Helsingin yliopiston huuhaalehtori vain heitti, että "kohta" Kiina ja Japani, "jotka eivät ole ikinä ottaneet juurikaan maahanmuuttajia", ryhtyvät kilpailemaan samoista maahanmuuttajista (eniten työntekijän oleskelulupia myönnetään siivousalalle). Kyllä pelottaa.

Nettijutun alussa reilun minuutin tv-pätkä, jossa toimittaja Päivi Lakka sekoittaa isolla kauhalla puurot ja vellit huolella sekaisin. Lakka lähtee liikkeelle "Suomen väestöpyramidin ongelmasta", joka tarkemmin selittämätöntä kautta vaikuttaa "hyvinvointiyhteiskunnan rahoitukseen" siten, että ainoa ratkaisu on ilmeisesti nettomaahanmuuton kasvattaminen. Toimittaja väittää Rkp:n vaativan "työperäisen maahanmuuton lisäämistä", kun se juuri vaati tiedotteessaan nettomaahanmuuton lisäämistä, joka on eri asia, vaikka ne halutaan esittää muka samana.

Lakka esittää Suomen nykyisen työperäisen maahanmuuton "filippiiniläisinä hoitajina", vaikka filippiiniläisiä sairaanhoitajia tulee Suomeen vain ehkä joitain satoja vuodessa (200-300?) ja heistäkin vain harva on tullessaan pätevä toimimaan sairaanhoitajana.

Toimittajan mukaan "asiantuntijoiden mukaan" Orpon hallitus "tuskin jää historiaan työperäisen maahanmuuton edistäjänä", vaan "ratkaisut jäävät seuraavan hallituksen vastuulle". Mitkä ratkaisut, kun maahanmuuttoennätykset paukkuvat? Yritykset voivat jo palkata niin paljon osaajia kuin haluavat.

Jutussa ei esitetä mitään toivottuja ratkaisuja tai edes ongelmia, ellei sellaiseksi lasketa yliopistolehtorin marmatusta liian kovista pätevyys- ja kielitaitovaatimuksista, jotka ovat ulkomailta rekrytoivien yritysten omassa vallassa.

Vaikuttaa siltä, että hallitus on tuudittautunut hyvän olon tunteeseen, jonka mukaan Suomi on edelleenkin houkutteleva maa ulkomailta tuleville työntekijöille ja kansainvälisille osaajille.

Näin arvoi Helsingin yliopiston vanhempi yliopistolehtori Markku Sippola. Hänen mielestään edellä mainittu ei kuitenkaan välttämättä pidä paikkaansa.

Työperäisen maahanmuuton määrät ovat viime vuosina olleet historiallisen korkeita, mutta parin vuoden takaisiin huippulukemiin ei enää päästä.

Huippulukemat kuitenkin osoittavat, että Suomeen hakeutumiselle ei ole ollut lainsäädännöllisiä esteitä. Houkuttelu on kiinni yrityksistä.

Kilpailu osaavasta työvoimasta tulee kuitenkin tulevaisuudessa vain koventumaan.

Työvoimapula ja väestön ikääntyminen piinaavat valtaosaa EU-maita, mutta myös muita vauraita teollisuusmaita Yhdysvalloista Aasian maihin.

– Kohta huomataan, että Japani ja Kiina, jotka eivät ole ikinä ottaneet juurikaan maahanmuuttajia, kilpailevat näistä samoista vietnamilaisista ja filippiiniläisistä hoitajista.

Työperäinen maahanmuutto on monella tapaa Suomessa vasta lapsenkengissä, ja me lähdemme tähän kilpaan asiantuntijoiden mukaan pitkältä takamatkalta.

Japani ja Kiina tuskin kilpailevat afrikkalaisista siivoojista kuten Suomi.

Miten työperäinen maahanmuutto on Suomessa "lapsenkengissä" verrattuna muihin maihin? Tätä ei avata jutun aikana.

Työperäinen maahanmuutto on puhuttanut viime viikkoina myös hallituksen sisällä.

Hallitus kokoontuu huomenna tiistaina jokavuotiseen budjettiriiheen käsittelemään valtion talousarvioesitystä. RKP on vaatinut, että samassa yhteydessä tulisi päättää lisätoimista työperäisen maahanmuuton edistämiseksi.

Perussuomalaiset torppaa ajatuksen.

Rkp vaati kesäkokouksessaan vuosittaiselle nettomaahanmuutolle minimiä, joka ylittää suomenkielisten syntyvyyden. Kammottavaa ajatusta myydään puhumalla sen yhteydessä hämäten työperäisestä maahanmuutosta, jota nettomaahanmuutto ei tietenkään ole.

9. Nettomaahanmuuton tulee olla vähintään 40 000 henkilöä vuodessa. Tämä on edellytys hyvinvointiyhteiskuntamme turvaamiseksi. Meidän on kuunneltava elinkeinoelämän ja yritysten tarpeita. Tavoitetta on seurattava aktiivisesti ja mikäli tavoitetta ei saavuteta, on etsittävä lisätoimenpiteitä.

Kokoomuslainen työministeri Arto Satonen rauhoitteli tilannetta viime viikolla vakuuttamalla, että Suomi kiinnostaa kansainvälisesti ja ulkomailta tulevia työntekijöitä on vaikka millä mitalla.

Hallitus edistää hänen mukaansa kansainvälistä rekrytointia sen mukaan, mitä työmarkkinoilla tarvitaan. Ministeri uskoo, että tulijoiden määrä lisääntyy taas etenkin rakennusalan elpyessä.

Maahanmuuttoon erikoistunut tutkija Pasi Saukkonen Helsingin kaupunkitietopalvelusta ihmettelee työministerin tulokulmaa. Hallituksen ei pitäisi lakata työskentelemästä työperusteisen maahanmuuton edistämiseksi, vaikka työvoiman tarve tietyillä aloilla on väliaikaisesti laskenut.

– Kuulostaa karmivalta, ettei meillä olisi tarve tehdä töitä sen eteen, koska on laskusuhdanne. Se ei poista väestörakenteen ongelmaa. Pitäisi jaksaa tehdä määrätietoista työtä myös heikkoina aikoina, jotta ei jouduta taas aloittamaan nollapisteestä, Saukkonen sanoo.

Saukkonenkaan ei selvennä, keitä tänne pitäisi houkutella laskusuhdanteen aikana ja miten. Pitäisikö rakentaa matalapalkka-alojen työvoimareserviä, jollaiseen työnantajajärjestöjen vaatimukset viittaavat?

Saukkonen puhuu muutenkin outoja, sillä "väestörakenteen ongelmaa" ei ole mahdollista poistaa maahanmuutolla. Koulutettuja nettosaajia ei ole ikinä tulossa tarpeeksi vaikuttamaan väestörakenteeseen ja korjaamaan siten kestävyysvajetta, ja toisaalta väestöpyramidin muodon korjaava kouluttamattomien massamaahanmuutto olisi sekä taloudellisesti että yhteiskunnallisesti tuhoisaa.

Ulkomaisen työvoiman hyödyntämistä vaikeuttaa kuitenkin se, että monella työvoimapulasta kärsivällä alalla on tiukkoja pätevyys- ja kielitaitovaatimuksia. Ulkomailta tulleet työllistyvätkin useimmiten matalapalkka-aloille ja tehtäviin, joille pääsy on matalan kynnyksen takana.

Kriteereissä olisikin Sippolan mukaan muuttamisen varaa.

– Oleellista on se, kuinka hyväksymme vähän huonompaa suomea puhuvat työntekijä vaikkapa palvelu- tai sote-alalla.

Eli kun ei saada päteviä hakijoita tarpeeksi halvalla, palkataan halvemmalla epäpätevä ulkomaalainen ja maksatetaan asiakkailla. Ei tätä Suomeen, kiitos.

Saukkosen mukaan ongelmana on myös se, että suuri osa muuttotappiollisille paikkakunnille saapuvista maahanmuuttajista päätynee kohtuullisen lyhyen ajan sisällä etelän suurempiin kaupunkeihin.

Samoin hän uskoo lopulta käyvän myös monille filippiiniläisille hoitajille.

– Haasteena onkin saada ihmisiä maailmalta sekä muuttamaan tuntemattomaan maahan että pysymään paikkakunnalla, jolla ei välttämättä ole kovinkaan paljon tarjottavaa heille.

Tämä vain osoittaa, miten lyhytnäköistä ulkomaalaisten houkuttelu ja palkkaaminen on, kun yhä uudestään tilataan seuraava yhteiskunnan subventoima satsi.

Euroopan ulkopuolelta rekrytoivien pitäisi vastata täysimääräisesti kustannuksista.

Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) työvoima- ja maahanmuuttopolitiikan asiantuntijan Mikko Räsäsen mukaan suurimpia kohtalonkysymyksiä Suomelle on kuitenkin korkeakoulutettujen osaajien ja erityisasiantuntijoiden houkuttelu.

Se on myös yksi hallituksen painopisteistä.

Näitä osaajia saapuu kuitenkin Suomeen vain keskimäärin alle pari tuhatta vuositasolla ja hakemusmäärät ovat laskeneet jo parin vuoden ajan.

– Käymme kilpailua investoinneista muiden maiden kanssa ja kansainvälisten yritysten sisällä. Ne edellyttävät, että meillä on osaajia ja että Suomi on paikka, jonne halutaan rekrytoitua.

Hallituksen toimissa positiivista on Räsäsen mukaan ollut lähinnä se, että oleskelulupien käsittelyajat ovat viime aikoina lyhentyneet.

– Kun tarve tulee ja joudutaan rekrytoimaan EU:n ulkopuolelta, täytyy prosessien olla nopeita ja ennakoitavia.

Eli prosessit ovat nyt halutun lyhyet, joten kaikki on kiinni yrityksistä. Olisiko kuitenkin niin, että suhteessa pienet palkat eivät ole kummoinen vetotekijä?

Kaikkiaan Suomi on monella tapaa jäljessä muita kilpailijamaita, mitä tulee työperäisen maahanmuuton houkuttelemiseen, asiantuntijat arvioivat.

Vuoteen 2015 asti työperusteisten oleskelulupien määrä oli melko tasainen ja vaihteli voimakkaasti kysynnän mukaan.

Suomi on jäljessä miten ja mitä hallitus voi tehdä asialle?

Saukkosen mukaan Suomen ei kannattaisi kuitenkaan laittaa liikaa painoa vain muutaman kortin varaan.

Hän muistuttaa, että kymmenen vuotta sitten Suomeen työn perässä tulleista intialaistaustaisista vain puolet on enää maassa. Tanskaan ja Norjaan taas saapui vuosituhannen alussa paljon filippiiniläisiä, mutta tulijoiden määrät kääntyivät lopulta selvään laskuun.

– Viime vuosien mittavassa työperäisessä maahanmuutossa on potentiaalia. Mutta on vaikea nähdä, kuinka kestävällä pohjalla kehitys on sen suhteen, että ihmisiä jatkossakin tulee ja kuinka moni heistä oikeasti jää tänne.

Niinpä. Kaikkia konsteja käytetään määrän kasvattamiseen, mutta olisiko sittenkin parempi satsata laatuun ja pysyvyyteen?

Oli miten oli, nopein keino vaikuttaa maahanmuuttopolitiikan kautta positiivisesti on minimoida taloudellisesti haitallinen maahanmuutto. Olisi jo korkea aika.

[aged]

Mitä se tarkoittaa, että Suomi ei pyöri ilman ulkomaista työvoimaa? Sammuuko valot? Irtisanotaanko presidentti ja eduskunta? Kertokaa nyt professorit mitä h*lvettiä se meinaa kun maa ei enää pyöri?

Tilastokeskuksen sivuilta löysin luvun; Suomessa on 174 500 ulkomaalaistaustaista työntekijää? Toisaalta Suomessa on 306 000 työtöntä työnhakijaa. Joukossa paljon keskiasteen ja korkeamman yliopistotutkinnon suorittaneita. Jos ei vielä riitä, niin julkiselta sektorilta löytyy paperin siirtelijöitä kymmenin tuhansin paikkaamaan vajetta vaikkapa kasvitarhoille tai marjametsään.

51 vuoden työurani aikana en kertaakaan törmännyt korvaamattomaan ulkomaalaiseen työntekijään. Vaikka yli 30 vuotta olin akateemisissa hommissa. Kai niitäkin on.

[Jäkättäjä]

Mitkä ovat ne alat ja ammatit joissa on huutava pula ja nimenomaan ulkomaalaisesta työvöimasta?
Luultavasti kausityöläisiä joille ei haluta maksaa palkkaa jolla tulee toimeen tai joiden palkasta voi periä 2/3 takaisin majoitus ja ruokakuluina.

[F1nka]

^Ja jota ei pystytä tyydyttämään Euroopan unionin sisäisellä liikkuvuudella?

[Outo olio]

Miksi keskiverto sairaanhoitaja/koodari haluaisi vaihtaa maata? En kyllä heti keksi, kotimaassakin nuo tienaa rahaa varmasti enemmän kuin joku kouluttamaton ja siten voi viettää keskiluokkaista elämää maan standardien mukaisesti. Miksi sitten hylätä kotimaa, kieli, ystävät, sukulaiset ym. jotta vain pääsee tekemään samaa työtä kalliissa maassa, jossa palkan nousun kumoaa kalliit kustannukset. Maan kieltä ei ymmärrä, ei vanhoja tuttuja, ei mitään, pelkkä työ.

Seura-lehti tai jokin kävi joskus aikanaan parakkikylässä haastattelemassa Olkiluodon ydinvoimalatyömaan (siis huom., ydinvoimalatyömaan ) eurooppalaista vierastyövoimaa. Puolalaiset yms. sanoivat suoraan, että eivät olisi tulleet, jos lähempää kotoa olisi löytynyt töitä. Parhaille kuulemma löytyy aina töitä kotonakin, jolloin pääsee illaksi kotiin, perheen luo ja omaan sänkyyn nukkumaan. Ja osaavimmat perheettömät taas voivat lähteä paremman palkan perässä esimerkiksi Saksaan, ja tuolloin myös Isoon-Britanniaan.

[aged]

Juuri olin sulkemassa tietokonetta, kun yle-uutisissa huudettiin työvoimapulaa. Helsingistä puuttuu peruskouluista kieltenopettajia, jotta pilttejä voisi opettaa äidinkielellään. Puutetta olisi hollannista, kantoninkiinasta, lingalasta, romanikielestä ja wolofista. Voi luoja tätä kotoutumisrumbaa.

[JoKaGO]

Seura-lehti tai jokin kävi joskus aikanaan parakkikylässä haastattelemassa Olkiluodon ydinvoimalatyömaan (siis huom., ydinvoimalatyömaan ) eurooppalaista vierastyövoimaa. Puolalaiset yms. sanoivat suoraan, että eivät olisi tulleet, jos lähempää kotoa olisi löytynyt töitä. Parhaille kuulemma löytyy aina töitä kotonakin, jolloin pääsee illaksi kotiin, perheen luo ja omaan sänkyyn nukkumaan. Ja osaavimmat perheettömät taas voivat lähteä paremman palkan perässä esimerkiksi Saksaan, ja tuolloin myös Isoon-Britanniaan.

Anna Kontula haastatteli myös noita puolalaisia. Sen haastattelun tulos oli, että ukrainalaiset tekevät halvemmalla puolalaisten pskaiset työt, ja siksi nämä puolalaiset olivat Olkiluodon työmaalla.
Anna Kontula kiteytti asian mielestäni fiksusti: Puolalaiset joutuvat töihin Suomeen, pois perheidensä luota, koska ukrainalaiset joutuvat töihin Puolaan, pois perheidensä luota. En muista, mistä balkanilta tullaan sitten halpatyövoimana Ukrainaan, pois perheidensä luota ... Loputon ketju.

[Jorma M.]

Seura-lehti tai jokin kävi joskus aikanaan parakkikylässä haastattelemassa Olkiluodon ydinvoimalatyömaan (siis huom., ydinvoimalatyömaan ) eurooppalaista vierastyövoimaa. Puolalaiset yms. sanoivat suoraan, että eivät olisi tulleet, jos lähempää kotoa olisi löytynyt töitä. Parhaille kuulemma löytyy aina töitä kotonakin, jolloin pääsee illaksi kotiin, perheen luo ja omaan sänkyyn nukkumaan. Ja osaavimmat perheettömät taas voivat lähteä paremman palkan perässä esimerkiksi Saksaan, ja tuolloin myös Isoon-Britanniaan.

Anna Kontula haastatteli myös noita puolalaisia. Sen haastattelun tulos oli, että ukrainalaiset tekevät halvemmalla puolalaisten pskaiset työt, ja siksi nämä puolalaiset olivat Olkiluodon työmaalla.
Anna Kontula kiteytti asian mielestäni fiksusti: Puolalaiset joutuvat töihin Suomeen, pois perheidensä luota, koska ukrainalaiset joutuvat töihin Puolaan, pois perheidensä luota. En muista, mistä balkanilta tullaan sitten halpatyövoimana Ukrainaan, pois perheidensä luota ... Loputon ketju.

Näitä ravintoketjuja on useita. Kazakstanin miehet lienevät aika pohjalla ketjua. Reaaliliksa on kuulemma 5 e h. Toisaalta taas Kosovon miehet vaativat hyvääkin palkkaa ja valvovat että työt tehdään jokseenkin hyvin. Haittapuolena on suojelurahojen vaatiminen kaikilta muilta kansallisuuksilta paitsi suomalaisilta.
En muista kerroinko jo jonnekin jonoon että luottoystäväni kertoi ns varman tiedon että tuntemansa suomalainen pyöritti Triplan rakennushommissa alialihankkijoina aikoinaan 35 kosovolaista, ja liikkui itse 300 t hlöautolla.

Jossakin oli (sori en muista lähdettä) että normaalikäytäntö on, että kun raksaäijille maksetaan "sopimuksenmukaista" palkkaa, niin alihankkijan edustaja kerää palkkapäivinä kultakin duunarilta seteleinä takaisin 1/2 - 2/3 kunkin duunarin tilistä.

Näin kaikki pyörii. Matut pyörittävät Suomen taloutta, palkat maksetaan, liitto on tyytyväinen, Sanoma Oy on tyytyväinen, vuokranantaja ja muut verenimijät ovat tyytyväisiä. Ja 300 t autolla ajelevan nais- ja erektiolääkeasiat ovat kunnossa.

[ikuturso]

Mitä se tarkoittaa, että Suomi ei pyöri ilman ulkomaista työvoimaa? Sammuuko valot? Irtisanotaanko presidentti ja eduskunta? Kertokaa nyt professorit mitä h*lvettiä se meinaa kun maa ei enää pyöri?

Yritän asettua työperäisen maahanmuuttajan asemaan. Maata valitessani tärkeimpiä asioita on palkka, ostovoima, turvallisuus ja viihtyisyys. Nämä eivät varmaan ole professorien listoilla vaan muut maat vetävät paremmin osaajia, koska siellä ei ole persuja hallituksessa.

Olen monesti ihmetellyt sitä, että miksi edes joku haluaisi vaihtaa oman kotimaan johonkin toiseen. Okei, taloudelliset syyt ja unelma jostain paremmasta elämästä.

Syitä on monia. Olin joskus muutaman vuoden ekspattina ulkomailla. Kun expat-sopimus päättyi, palasin Suomeen. Kaksi suomalaista kollegaa teki paikallisen sopimuksen paikallisin ehdoin ja jäi sinne. Ainakin toinen heistä siellä vieläkin.

Toisella oli vaan niin paljon nähtävää. Luotijuna vei maan toiseen päähän hetkessä. Oli nähtävyyksiä, vuoria, temppeleitä, linnoja, kaukoidän kohteet lyhyemmän lennon päässä kuin Suomesta.

Harkitsin minäkin hetken paikallista sopimusta, mutta perheasiat toivat takaisin. Pari tuttua on päätynyt jossain vaiheessa Uuteen Seelantiin. Se on sellainen muutos, että somea lukuunottamatta vanhat tuttavat saa melkein unohtaa. Lento on niin pitkä ja kallis, että siellä vanhat kaverit voivat tehdä sellaisia "once in a lifetime" -vierailuja, jotka voivat olla hyvinkin antoisia, mutta säännölliset tapaamiset vanhojen sosiaalisten ympyröiden kassa ovat historiaa.

Mutta ihmisiä, jotka oikeasti lähtevät toiseen maahan osaamistaan vastaaviin töihin - etenkin korkeakoulutettuja - on lopulta vain pieni murunen koko ihmiskunnasta. Moniko näistä jää pysyvästi... niin. Ja ennen kaikkea moniko menee rakentamaan nimenomaan kohdemaan taloutta ja sosiaalijärjestelmää.

Jos otetaan karu esimerkki: Se mitä me tarvitsisimme, on työntekijä, joka työllistyy yksityiselle sektorille, mieluummin vielä vientialalle, ansaitsee elantonsa ilman tukia ja näin ollen maksaa veroja ja eläkevakuutuksia järjestelmän pyörittämiseen. Mutta se mitä saamme, on afrikan sarven "pakolainen", joka ei työllisty koskaan, elää suomalaisten verorahoilla ja lähettää kaiken ylijäävän rahan kotimaahansa.

Osaajankin mukana tulee usein perhe, ja on erittäin harvinaista, että myös puolisolle löytyy osaamistaan vastaavaa työtä. Tulee joutenolo, turhautuminen ja paine kotiinpaluulle kasvaa. Vain kovapalkkaiset voivat elää yhden henkilön palkan varassa ilman yhteiskunnan tukia. Nuorilla sinkuilla, jotka pariutuvat tänne on "paras ennuste" yhteiskunnan rakentajana.

Edelleen kuulutan niiden altruististen siirtolaisten perään, jotka tulevat aidosti rakentamaan yhteiskuntaamme. Jos vain lopettaisimme alituisen rasismin, vasemmistoliiton ja ehkä kokoomuksenkin mukaan niitä tulisi tänne laivalasteittain.

-i-

[Outo olio]

Suomessa ei ole niinkään pulaa työvoimasta, kuin palkanmaksuhalukkaista työnantajista. Tästä nyt esimerkkinä: "kevytyrittäjyyden" leviäminen uusiin ja vääriin paikkoihin.

Työelämä

Unelmatyö kaupan lihatiskillä oli ajaa Aki Kämäräisen vararikkoon: "Olisi pitänyt tehdä taustatyö paljon paremmin"

--

Emilia Korpela
3.9. 12:56

--

Kevytyrittäjien määrä on lähes kolminkertaistunut viiden vuoden aikana, mutta edes kaikki kevytyrittäjät eivät tiedä, miten se eroaa palkkatyöstä.

Tietämättömyys mahdollistaa myös väärinkäytökset, joissa yritykset välttelevät kuluja siirtämällä yritysriskiä työntekijöiden harteille.

Osa kevytyrittäjistä tekee työnsä liian halvalla, koska eivät tunne työmuotoon liittyviä kuluja.

--

Viisi vuotta sitten lahtelainen Aki Kämäräinen ajatteli onnen osuneen kohdalle. Hän sai töitä Hämeenlinnasta, Tiiriön Citymarketin liha- ja kalatiskiltä, jossa tienestit kuulostivat tyypillistä kaupanalan työtä paremmilta.
Hän teki kauppiaan kanssa sopimuksen kevytyrittäjänä ja laskutti työstä 20 euroa tunnilta sekä arvonlisäveron.

– Alussa sokeuduin. Ajattelin, että saan tienattua hyvät rahat ja nousua elämään. Olisi pitänyt tehdä taustatyö paljon paremmin.

--

Kämäräinen teki kuukausia pitkiä päiviä.

--

– Se laski palkan pohjaan. En ollut hyväksynyt, että työnantaja voisi viedä työntekijää noin pahasti hakoteille.

Kämäräisen laskelmien mukaan hän sai lopulta käteensä alle kymmenen euroa tunnilta.

--

Kevytyrittäjyys on hiipinyt uusille aloille

--

– Erikoisuutena on tullut vastaan ihan perinteisiä asiakaspalvelutehtäviä. Esimerkiksi ravintoloissa tai kahviloissa kevytyrittäjyys istuu ehkä erityisen huonosti, kuvailee Etelä-Suomen aluehallintoviraston (avi) lakimies Reeta Holmi.


Eläketurvakeskuksen selvityksen mukaan kevytyrittäjät ovat yhä useammin nuoria, maahanmuuttajia ja peruskoulun käyneitä – henkilöitä, jotka ovat heikommassa työmarkkina-asemassa.

Viranomaiset ovat törmänneet yrityksissä ulkomaalaisiin työntekijöihin, jotka eivät ole edes tienneet olevansa yrittäjiä, vaan luulleet laskutuspalvelun olevan vain palkanmaksun tapa.

--

– Osapuolet eivät ole aina yksimielisiä, ketkä varsinaisesti ovat sopineet työnteosta, onko sovittu työsuhteessa vai yrittäjänä tehtävästä työstä, ja kenellä on vastuu järjestää työeläketurva.

--

Iso osa ongelmista liittyy aitoihin väärinymmärryksiin, mutta jotkut yritykset ovat hyödyntäneet ihmisten tietämättömyyttä ja siirtäneet palkkatyötä kevytyrittäjille.

Vilunkipelissä yritys kiertää työnantajamaksuja maksamalla yrittäjälle työstä saman verran tai vain piirun verran enemmän kuin palkkatyöstä. Yritys voittaa, koska sen ei tarvitse esimerkiksi tarjota työterveyttä, maksaa lomarahoja tai hoitaa työehtosopimuksessa olevia lisiä.

– Lähtökohtaisesti tulon tulisi olla yrittäjänä suurempi kuin palkkatyössä. Se liittyy yrittäjäriskiin. Yrittäjällä on aidosti mahdollisuus menettää kaikki, kertoo Etelä-Suomen avin tarkastaja Juho Loukiala.

Kevytyrittäjät ovat yrittäjiä, jotka hoitavat laskutuksensa laskutuspalvelun kautta. Laki ei kuitenkaan tunne termiä kevytyrittäjä, vaan työn suorittaja on joko yrittäjä tai työntekijä.

Laissa on määritelty työsuhteen tunnusmerkit. Jos kaikki tunnusmerkit täyttyvät, ihminen on työntekijä, vaikka työn tilaajan kanssa olisi sovittu yrittäjyydestä.

Työsuhteen viisi tunnusmerkkiä
1. Sopimus, joka voidaan solmia vapaamuotoisesti.

2. Henkilökohtainen työntekovelvoite: työn suorittaja ei saa ilman suostumusta hankkia itselleen sijaista tai sopia työn tekemisestä kolmannen osapuolen kanssa.

3. Työn tekeminen toisen lukuun: työstä tuleva välitön hyöty tulee työn teettäjän hyväksi.

4. Työstä saatava vastike: työstä maksetaan joko rahapalkkaa tai vastiketta, jolla on taloudellista arvoa.

5. työn johto ja valvonta: työnantajalla on oikeus määrätä missä, miten ja milloin työ tehdään sekä seurata, että työntekijä noudattaa annettuja työn suorittamista koskevia määräyksiä.

Lähde: työsuojelu.fi

--

Kesko kertoo sähköpostilla, että K-kauppiaat ovat itsenäisiä yrittäjiä, jotka vastaavat oman yrityksensä palvelusopimuksista. Keskolla ei ole kauppiaille erillistä ohjeistusta kevytyrittäjäsopimuksista.

Hämeenlinnan Tiiriön Citymarketin kauppias Jari Väisänen kertoo sähköpostilla, ettei kaupassa käytetä normaalisti kevytyrittäjämallia. Väisäsen mukaan Kämäräinen teki työtä kevytyrittäjänä remontin ajan projektiluonteisessa työssä.

Väisänen kertoo, että kuuli Eläketurvakeskuksen tulkinnasta vasta Ylen otettua yhteyttä.

--

Kämäräinen lopetti työnsä kaupassa, ja nykyään hän on tyytyväinen palkansaaja toisessa yrityksessä.

--

https://yle.fi/a/74-20107924

[Skeptikko]

Ulkomaisen työvoiman hyödyntämistä vaikeuttaa kuitenkin se, että monella työvoimapulasta kärsivällä alalla on tiukkoja pätevyys- ja kielitaitovaatimuksia. Ulkomailta tulleet työllistyvätkin useimmiten matalapalkka-aloille ja tehtäviin, joille pääsy on matalan kynnyksen takana.

Kriteereissä olisikin Sippolan mukaan muuttamisen varaa.

– Oleellista on se, kuinka hyväksymme vähän huonompaa suomea puhuvat työntekijä vaikkapa palvelu- tai sote-alalla.

Eli kun ei saada päteviä hakijoita tarpeeksi halvalla, palkataan halvemmalla epäpätevä ulkomaalainen ja maksatetaan asiakkailla. Ei tätä Suomeen, kiitos.

Jos kriteereitä löysätään, tulisi tätä tehdä Suomessa jo asuvien työttömien työnhakijoiden suhteenkin. Moni työttömistähän puhuisi vieläpä suomea äidinkielenään, joten siitä ei edes tarvitsisi tinkiä.

Suomessa on minusta monin paikoin turhan pitkälle vietyjä muodollisia pätevyysvaatimuksia verrattuna esimerkiksi muihin maihin tai työtehtävän tarpeisiin. Esimerkiksi onko tosiaan pakko olla vuosien koulutus jonnekin heikkopalkkaiseen siivoustyöhön tai suorastaan korkeakoulutus johonkin tavanomaiseen lastenkaitsentaan (jota ihmiset kuitenkin tekevät kuitenkin kodeissaan omille lapsilleen ilman mitään koulutuksia)? Ja korkeakoulutuksissa Suomessa käytännössä on edellytetty maisterin tutkintoa kandin sijaan (ammattikorkea lienee jonkin verran löysentänyt Suomessakin tätä vaatimusta). Tällaiset vaatimukset tekevät Suomen työmarkkinoista turhan jäykkiä mukautumaan esimerkiksi muutoksiin eri alojen työvoimatarpeessa, kun alalta toiselle siirtymisen esteenä on käytännössä vuosien lisäkoulutus, joka ei myöskään ole ilmaista.

Kaiken lisäksi kun lastenkaitsennassa ja käsittääkseni myös opetuksessa on rakenneltu uusia hienoja teorioita, niihin perustuvia kasvatussuunnitelmia, kaikenlaisia raportointeja ja osaltaan näiden takia alettua vaatia työntekijöiltä korkeampaa koulutusta, niin tulokset tuntuvat laskeneen...

[ApuaHommmaan]

Ininän keskellä pitää tietysti myös muistaa, että Wittusen virtuaalinen terästehdas puksuttaa kaiken aikaa imaginaarista talouskasvua maahamme.

[Uuno Nuivanen]

Ulkomaisen työvoiman hyödyntämistä vaikeuttaa kuitenkin se, että monella työvoimapulasta kärsivällä alalla on tiukkoja pätevyys- ja kielitaitovaatimuksia.

Onhan se nyt ihan kauheaa rasismia vaatia työntekijän olevan kielitaitoinen, saatika pätevä työhönsä. 
Eikö kaunis väri muka riitä?

[JoKaGO]

Ulkomaisen työvoiman hyödyntämistä vaikeuttaa kuitenkin se, että monella työvoimapulasta kärsivällä alalla on tiukkoja pätevyys- ja kielitaitovaatimuksia.

Onhan se nyt ihan kauheaa rasismia vaatia työntekijän olevan kielitaitoinen, saatika pätevä työhönsä. 
Eikö kaunis väri muka riitä?

Kyllähän asiantuntijalla (huippuosaaja?) pitäisi olla pätevyys alallaan ja vieläpä korkeatasoinen pätevyys. Naurettavaa, jos tuostakin pitää livetä. Suomen kielen oppii ajan kanssa jos halua on.

[Uuno Nuivanen]

Hallitus lupasi lisää työtä – Suunta on toinen

Työllisyys|Työllisyyden sijaan kasvussa on työttömyys. Suomi on kulkenut eri suuntaan kuin muu Eurooppa, mutta käänne on vielä mahdollinen.

Lue tiivistelmä

Orpon hallitus tavoittelee 100 000 uutta työllistä, mutta työllisyys on laskenut 30 000 henkilöllä.

Työttömyysaste on noussut 8,3 prosenttiin. Se on korkein sitten kevään 2020.

Valtiovarainministeriö ennakoi työllisyyden kasvun alkavan ensi vuonna.

Hallitus kiristää sosiaalietuuksia työllisyyden parantamiseksi.

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010683366.html