Työvoimapulan paluu ja kosto

[Julleht]

Mitä idiotismia:

Ensin valitetaan työvoimapulasta ja sitten halutaan pienentää palkkoja.. 

Varmaan se työvoimapula häviää kun sunnuntailisät tuhotaan..

Näin. Markkinataloudessa pula jostain nostaa sen hintaa, myös työvoimassa. Mielestäni ei siis ylipäätänsä ole oikeastaan olemassa sellaista käsitettä kuin työntekijäpula, on vain liian pieniä korvauksia työstä.

Puhuminen työntekijäpulasta kohdistaa huomion aivan väärään paikkaan, en yhtään ihmettele että asiakkaiden juopumisen vahtiminen, niiden kanssa vänkääminen ja haistattelun vastaanottaminen ei välttämättä 11,62 euron tuntipalkalla loputtomasti innosta. Alalla ei myöskään vakituisia paikkoja juuri ole, vaan määraikaisia ja pienillä tuntimäärillä olevia sopimuksia. Kas kummaa kun ei jengiä houkuttele.

Simppeli vinkki: jos ei löydä työntekijöitä, nosta korvausta kunnes joku tarttuu. Palkkana, vapaa-aikana, työpaikan vakautena, työoloina, tai muuten.

[Augustus]

Työvoimapula iskee vanhustenhoitoon kuin 1 000 000 volttia:

Attendo tyhjentää hoivakotinsa Kuopion maaseudulla, kun viranomaiset puuttuivat paikan hoitajapulaan – uusia työntekijöitä ei löytynyt

Attendon Itä- ja Keski-Suomen aluejohtajan Tuija Haataisen mukaan Muurutvirran hoitokodissa on vanhustenhoidossa yhteensä kahdeksantoista työntekijää. Työntekijäpulaa oli aiemmin yritetty ratkaista kiertävillä hoitajilla ja vuokratyövoimalla, mutta se ei enää riittänyt.

[Uuno Nuivanen]

Työntekijäpulaa oli aiemmin yritetty ratkaista kiertävillä hoitajilla ja vuokratyövoimalla, mutta se ei enää riittänyt.

Niin. Tilanne kävi sietämättömäksi, kun olisi pitänyt maksaa vielä toimeentuloon riittävää palkkaakin.   

[Fiftari]

Parhaimmassa tapauksessa saa palkkaa niin "paljon" että kelakin katsoo että tulot menevät parilla kympillä yli toimeentulotukirajan joten rahaa ei tipu. Siinä sitten kituutellaan ja tapetaan itseään töissä.

Ihan varmasti saavat työntekijöitä jos palkalla tulee toimeen ja töissä on mukava käydä.

[Lalli IsoTalo]

Työntekijäpulaa oli aiemmin yritetty ratkaista kiertävillä hoitajilla ja vuokratyövoimalla, mutta se ei enää riittänyt.

Niin. Tilanne kävi sietämättömäksi, kun olisi pitänyt maksaa vielä toimeentuloon riittävää palkkaakin.   

Lisätään tuohon uhka henkilöstön pakkorokotuksista koronapiikillä, eikä FFP2/FFP3 -maskeja talon puolesta.

[akez]

Sanoma-konsernin Taloussanomat tänään:

EK: Työvoimapula uhkaa tyrehdyttää talouden kasvun

(...)
– Ulkomaisen työvoiman lupaprosessien nopeuttaminen edellyttää lisärahoitusta maahanmuuttovirastolle, jotta häpeälliset jonot voidaan purkaa. Lisäksi tarvitaan työttömyysturvan porrastamista, jotta työn vastaanottaminen olisi aina kannattavaa. Riihessä pitää tehdä myös päätöksiä täsmäkoulutuksesta kuten hoiva-avustajien kouluttamisesta sote-alalle, EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies sanoo.
(...)

Häpeällistä tässä maassa on se, että elinkeinoelämä EK etunenässä lässyttää joka päivä työvoimapulasta, kun maassa on puolisen miljoonaa työtöntä ja vajaatyöllistettyä.

Vielä häpeällisempää on se, että koko EU:n puolen miljardin henkilön väestö on saatavissa tänne ilman mitään lupia.

Kaikkein häpeällisintä on se, että EU:n ulkopuolelta tulevalle "erityisasiantuntujalle" on saatavissa työlupa jo nykyään korkeintaan kolmessa viikossa (maahanmuuttoviraston oma tieto). Edellytyksenäkin on vain niin naurettavan alhainen palkka kuin 3 000 euroa kuukaudessa.

Näiden vaihtoehtojen sijaan nämä konnat, roistot ja yhteiskunnan viholliset haluavat kuskata maahan mielin määrin veronmaksajien työnantajalle subventoimia halpatyöntekijöitä, jotka aiheuttavat samalla yhteiskunnalle suoraan pysyvää ja vaikeasti korjattavaa persnettoa ja vahinkoa.

Jo nyt maahanmuutolla on tehty 30 vuodessa tälle maalle 200 miljardin euron luokkaa oleva tappio (ns. humanitaarisella maahanmuutolla). Tuota maahan syntynyttä kestävyysvajetta ei voida korjata millään maahanmuutolla. Ei edes korkeasti koulutetuilla, joiden kontribuutio maalle saattaa olla jossakin määrin positiivinen. Silti sekin vain marginaalisesti, eikä sillä pystytä korjaamaan mitään maan sisäisiä ongelmia, liittyvät ne sitten väestöön tai valtion budjettiin.

[Golimar]

Julkaistu 26.7.2021
Asiantuntija, kulttuurinen moninaisuus
ID: 29-247-2021 Hakuaika päättyy 13.8.2021   16.00
Avaintiedot - katso klikkaamalla muita vastaavia ilmoituksia
Taiteen edistämiskeskus
Työnantaja
Taiteen edistämiskeskus (Taike) on taiteen edistämisen asiantuntijavirasto, joka palvelee maamme ammattitaiteilijoita sekä taiteen ja kulttuurin alan yhteisöjä. Taike tukee taiteilijoiden luovaa työtä ja kehittää taiteen tekemisen edellytyksiä sekä taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta. Työ Taikessa on taiteen edistämisen asiantuntijatyötä, jota tehdään eri toimipisteistä käsin. Päätoimipiste on Helsingissä.

Perustiedot
Tehtävän kesto
Määräaikainen

Alkamisaika
1.10.2021
tai sopimuksen mukaan

Tehtävä päättyy
30.9.2026

Määräaikaisuuden syy
määräaikainen työsopimussuhde

Työaikamuoto
Virastotyöaika

Työpaikkojen lukumäärä
1

Lisätietoja tehtävästä
Antti Huntus
Erityisasiantuntija
0295 330 810
[email protected]

Eva-Maria Hakola
Kehittämispäällikkö
[email protected]

Sijainti
Taiteen edistämiskeskus
Hakaniemenranta 6
00530
Helsinki

Viran/tehtävän kuvaus
Taike hakee asiantuntijaa viisivuotiseen määräaikaiseen kehittämistehtävään.
Asiantuntijan tehtävänä on vahvistaa viraston asiantuntemusta kulttuurisen moninaisuuden ja kestävyyden edistämisessä valtakunnallisesti. Tehtävä sisältää sekä viraston sisäisiä kertaluonteisia kehittämistehtäviä ja Taiken taiteen ja kulttuurin toimialalle kohdistuvaa asiantuntijatehtäviä eri verkostojen tukena. Arvostamme taideammattilaisuuden tuntemuksen lisäksi tietoutta rasisminvastaisuudesta, yhdenvertaisuudesta, kestävästä kehityksestä ja maahanmuuttoasioista. Lisäksi toivomme käytännön näyttöjä projekti- tai tuotanto-osaamisesta monikulttuurisessa ympäristössä. Eduksi katsotaan laaja taide- ja kulttuurialan tuntemus. Arvostamme myös näyttöjä taiteilijoiden asemaa sekä toimeentuloa yleisesti edistäneistä toimista monikulttuurisissa yhteisöissä, ympäristöissä tai maahanmuuttajien parissa.
Tehtävän hoitaminen edellyttää tietoteknisiä perusvalmiuksia sekä kiinnostusta kehittää ja edistää taiteilijoiden työllistymismahdollisuuksia kulttuurisen moninaisuuden kontekstissa.
Tehtävä sijoittuu Taikessa kehittämisen vastuualueelle kulttuurisen moninaisuuden ja liikkuvuuden kehittämisohjelmaan. Asiantuntija työskentelee erityisasiantuntijan alaisuudessa.
Tehtävän sijoittumispaikka on Helsinki. Tehtävä edellyttää matkustamista.
Hakijalta odotamme
- soveltuvaa korkeakoulututkintoa
- ammattitaiteilijan työn sekä taiteen ja kulttuurin toimialan tuntemusta
- kulttuurisen moninaisuuden tuntemusta
- hyviä käytännön yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja
- viestintäosaamista sekä esiintymistaitoja
- etätyöskentely-, organisointi- ja tiimityöskentelytaitoja
- kykyä vastuulliseen ja itsenäiseen työskentelyyn
- hyvää suomen ja englannin sekä tyydyttävää ruotsin kielen taitoa
Luemme eduksi
- taiteen kentän verkostojen, toimijoiden ja taideorganisaatioiden tuntemusta kulttuurisen moninaisuuden kontekstissa - projekti- tai tuotantokokemusta - osaamisen ja kokemuksen verkkoviestinnästä

Palkkaukseen liittyvät tiedot
3170,29 €

Muut tehtävään liittyvät tiedot
Koeaika 6 kk.


Voit kuitenkin hakea tätä työpaikkaa myös toimittamalla hakemuksesi alla olevaan osoitteeseen. Sekä hakemuksessa että kirjekuoressa tulee mainita haettavan tehtävän ID-numero. Hakemuksia ei palauteta.

Taiteen edistämiskeskus, kirjaamo
PL 1001
00531
Helsinki

https://www.valtiolle.fi/fi-FI/ilmoitus?id=29-247-2021

[Jorma M.]

Sanoma Oy jauhaa koneellisesti:

tuore Hesarin pääkirjoitus

https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000008152630.html

TYÖLLISIÄ oli kesäkuussa 121 000 enemmän kuin vuotta aiemmin, ja trendiluku on 72,4 prosenttia. Jos mittauksesta ei siivota kausivaihtelua pois, työllisyysasteeksi saadaan kesäkuussa 75,8 prosenttia. Historian hämärissä tehtyjä mittauksia ei voi suoraan verrata nykyisiin, mutta tämä on joka tapauksessa paras tulos vuosikymmeniin.

Työ- ja elinkeinoministeriö kertoi tiistaina, että uusien avoimien työpaikkojen määrä kasvaa vauhdilla. Tässä yhteydessä "kasvu" onkin vaaran merkki. Kaikkiaan kesäkuussa oli avoinna 145 300 työpaikkaa, 52 300 enemmän kuin vuosi sitten. EK:n esille nostama työvoimapula voi olla aito uhka eikä vain lobbausviestintää. Jos talouden kehitys jatkuu näin, hallitukselta kaivattuja työllistäviä linjauksia tulisi tukea työmarkkinoita joustavoittavilla, paikalliseen sopimiseen kannustavilla ja ulkomaisen työvoiman palkkaamista helpottavilla uudistuksilla.

Suomi siis kuolee työvoimapulaan vaikka toisaalta Suomen kannattaisi itkeä ilosta koska talous voi paremmin kuin koskaan ennen.

[zupi]

^ Tilastokeskuksen mukaan vakituisia ja kokoaikaisia työpaikkoja avoimena reilu 20000. Työttömiä tai alityöllistettyjä puoli miljoonaa. Selkeä työvoimapula...

Jos talouden kehitys jatkuu näin, hallitukselta kaivattuja työllistäviä linjauksia tulisi tukea työmarkkinoita joustavoittavilla, paikalliseen sopimiseen kannustavilla ja ulkomaisen työvoiman palkkaamista helpottavilla uudistuksilla.

"The more often a stupidity is repeated, the more it gets the appearance of wisdom."

-Voltaire

[akez]

EK: Työvoimapula uhkaa tyrehdyttää talouden kasvun

Edellä jo osoitettiin, että Suomessa usealta taholta jatkuvasti vaadittu maahanmuuton lisääminen talouskasvun saavuttamiseksi tarkoittaa nimenomaan veronmaksajien subventoiman - monella tapaa maalle ja sen väestölle haitallisen - halpatyövoiman maahantuontia.

Kampanjoinnin varsinainen logiikka on kuitenkin siinä, että Suomeen asyyliperustein viimeisten 30 vuoden aikana tulleelle väkimäärälle (suuruusluokka: 200 000 henkilöä) on jo tähän mennessä jouduttu järjestämään Turun tai Oulun kaupunkia vastaava infra. Tällä on moni taho tienannut hyvin. Siitä on ropissut monella tapaa rahaa useaan suomalaisen jobbarin taskuun hoivan, hallinnon, ylläpidon ja infran rakentamisen yms. merkeissä.

Tähän päälle vielä se, että yhden asyylihenkilön keskimääräinen nettoelinkaarikustannus - jonka artisti maksaa - on miljoonan euron luokkaa per hlö. Kaikki tuo kasvattaa tietenkin BKT:tä, siitä huolimatta, että tämä "piristysruiske" maksetaankin täysin veronmaksajien taskuista tai velkaa ottamalla. Seurauksena tietysti valtava kestävyysvaje (jonka syy piilotetaan). Kaikenlaista muutakin "piristystä" on maksaja huomannut saaneensa samalla jo koko rahalla.

Tämä lisäksi myös ulkomailta ennalta jo ei-asyyliperusteilla oleskeluluvan hankkineille henkilöille on täytynyt järjestää Turun tai Oulun mittaluokkaa oleva infra. Tätä väkeä on ainakin yhtä paljon kuin asyyliperustaista.

Nyt on helppo havaita, mikä on kyseisen kampanjoinnin juju. Sen tarkoitus on siirtää valtion ja veronmaksajien rahoja yksityisten tahojen taskuun. Nämä voivat olla yksityishenkilöitä, yrityksiä ja järjestöjä. Lisäksi näillä on mittavasti poliittisia kytkentöjä ja vaikutusvaltaa harjoitetun politiikan suhteen. Tämän voi todeta selkeästi kampanjoinnin intensiivisyydestä, sekä siitä, että moni puolue toitottaa avoimesti samaa asiaa. Luonteeltaan tuo on Suomessa harjoitettua korruptiota.

Sama "piristeruiske" voitaisiin saada aikaan myös esim. niinkin typerällä tempulla, että ulkomailta tilattaisiin valtion laskuun 200 miljardilla eurolla (Suomessa oleskelevan asyyliväen nettokustannus) puutarhatonttuja. Näitä sitten nämä samat yksityishenkilöt, yritykset ja järjestöt asentaisivat paikoilleen, huoltaisivat ja hoivaisivat. Tälläkin talouteen saataisiin aikaan sama "piristysruiske" ja vastaava BKT:n kasvu. Kuitenkin niin, että se olisi kaikille suomalaisille vähemmän vahingollista ja edullisempaa.

Miksi sitten "tahot" eivät ehdota tuollaista?

No tietenkin sen takia, että silloin hölmöinkin tajuaisi heti, että kyse on valtavasta kusetuksesta ja yhteisten varojen kavalluksesta. Siinä syy, miksi tätä rötöstelyä myydään kansalaisille työperäisenä maahanmuuttona, joka mm. pelastaa taloutemme ja maksaa eläkkeemme.

[Lalli IsoTalo]

EK: Työvoimapula uhkaa tyrehdyttää talouden kasvun

Suomennos:

Ilmaistyövoimapula loiventaa korporaatioiden voittojen exponentiaalista kasvua.

[Golimar]

Työvoimapula piinaa taas Suomea – näitä töitä on nyt tarjolla runsaasti, osassa kovat palkat
Lähes kaikilla aloilla työtä on tarjolla aiempaa enemmän. Työvoimapulasta kärsitään niin heikosti palkatuilla kuin kovapalkkaisillakin aloilla.

TYÖMARKKINOILLA on työntekijän juhlapäivät, sillä monella alalla kärsitään työvoimapulasta. Vuokratyöfirmat ja TE-toimistot kertovat, että työpaikkojen määrä on lisääntynyt tasaisesti samalla, kun yritysten luottamus on kasvanut.

Koronaviruksen aiheuttama epävarmuus näkyy siis yhä harvemmalla alalla. Hoitoalalla sen työllistävä vaikutus jatkuu yhä.

Hoitoalan lisäksi työtä on varsinkin rakennusalalla niin keskijohdolle kuin suorittavan työn tekijöillekin. Lisäksi raskaiden ajoneuvojen kuljettajista sekä tilintarkastajista on pulaa.

Liikaa työvoimaa on "siisteihin sisätöihin". Esimerkiksi sihteereiksi ja varastotyöntekijöiksi riittää hakijoita.

X

Työvoimapulasta kärsitään monella alalla. Hoitoalalla on yhä pulaa työntekijöistä. Töihin tarvitaan niin sairaanhoitajia kuin lähihoitajiakin ympäri Suomen. Tarvetta on erityisesti vanhustenhuollossa.

X

pulaa on niin keskijohdossa kuin suorittavassakin työssä. Tarvetta on esimerkiksi kirvesmiehille ja betonityöntekijöille, erityisesti kokeneille tekijöille.

X

Teollisuudessa tarvetta on erityisesti sähköasentajille ja koneistajille. Tuotantotöiden puolella työvoimapula on pienempi. Erityisesti teollisuuspainotteisessa Porissa sähköasentajat suorastaan revitään töihin.

X

Toimihenkilöiden joukossa pulaa on muun muassa kirjanpitäjistä.

X

Kuljetusalalla on pulaa muun muassa rekkakuskeista. Työvoimapula koskettaa erityisesti pääkaupunkiseutua

X

Kokeista on ollut pulaa jo aiemmin, mutta pula tarjoilijoista on kasvanut hämmentävän nopeasti.

X

Osa ei välttämättä ota työtä vastaan, jos sitä on vain vähän ja ansiosidonnaisella päivärahalla selviää

X

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000008167703.html

[Pentecost]

Kuljetusalalla on pulaa muun muassa rekkakuskeista. Työvoimapula koskettaa erityisesti pääkaupunkiseutua

Rekkakuski teollisuudessa tienaa noin 2400-3000 bruttona kaikilla työturvakorteilla ja muilla varustettuna. Tuolla rahalla ei elä pääkaupunkiseudulla. Joskus maksetaan paremminkin, mutta mitä sitä turhaa kun saadaan maahanmuuttajia töihin...eiku...

Kokeista on ollut pulaa jo aiemmin, mutta pula tarjoilijoista on kasvanut hämmentävän nopeasti.

No, justiinsa joku - muistaakseni Pekka Terävä niminen - henkilö kaipasi ulkomaalaisia töihin Michelin tähdykän ravintolaansa. Päätin, etten vahingossakaan mene koskaan hänen omistamaansa paikkaan asiakkaaksi.

Michelin-ravintolan Pekka Terävä maahanmuutosta: "Tosiasia on, ettei "virtasia" enää muutaman vuoden päästä sairaanhoito- ja ravintola-alalla näy"

Voi olla, ettei näy asiakkaissakaan...

https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/4230176

Osa ei välttämättä ota työtä vastaan, jos sitä on vain vähän ja ansiosidonnaisella päivärahalla selviää

Vähän työtä, niin saa täytellä KELAn lippuja kumminkin. Ja jos ansiosidonnainen takaa suunnilleen saman elämänlaadun vähemmällä stressillä ja enemmällä vapaa-ajalla, niin mikäs siinä on ollessa.

Kannattaisi niiden työnantajien joskus ihan miettiä työpaikkansa houkuttelevuutta sen työntekijän näkökulmasta. Kyllä sana paskoista työehdoista ja karseasta pomosta kiirivät nykyaikanakin nopeasti.

[Dangr]

Kuljetusalalla on pulaa muun muassa rekkakuskeista. Työvoimapula koskettaa erityisesti pääkaupunkiseutua

Rekkakuski teollisuudessa tienaa noin 2400-3000 bruttona kaikilla työturvakorteilla ja muilla varustettuna. Tuolla rahalla ei elä pääkaupunkiseudulla. Joskus maksetaan paremminkin, mutta mitä sitä turhaa kun saadaan maahanmuuttajia töihin...eiku...
...

Tämä hokema ihmetyttää aina kun sen näkee. Jos esimerkkisi palkka 2400e, verot 20% pois ja jää 1900e, asumisoikeusasunnon (25ke aluksi) maksu 700e kuussa( tai vuokrakämppä 1000e), bussilippu satasen. Käteen jää 1100-800e kaikkeen muuhun.

Ei se leveä leipä ole, mutta minusta ihan kivasti jää käteen. Tuntipalkka tosin ei huimaa jos vertaa loisivaan elämänmuotoon. Onko joku laskuissani totaalisen väärässä?

Kaikesta tästä huolimatta monikulttuuri delenda est.

[Mietiskeliä]

Työvoimapula piinaa taas Suomea – näitä töitä on nyt tarjolla runsaasti, osassa kovat palkat
Lähes kaikilla aloilla työtä on tarjolla aiempaa enemmän. Työvoimapulasta kärsitään niin heikosti palkatuilla kuin kovapalkkaisillakin aloilla.

TYÖMARKKINOILLA on työntekijän juhlapäivät, sillä monella alalla kärsitään työvoimapulasta. Vuokratyöfirmat ja TE-toimistot kertovat, että työpaikkojen määrä on lisääntynyt tasaisesti samalla, kun yritysten luottamus on kasvanut.

Koronaviruksen aiheuttama epävarmuus näkyy siis yhä harvemmalla alalla. Hoitoalalla sen työllistävä vaikutus jatkuu yhä.

Hoitoalan lisäksi työtä on varsinkin rakennusalalla niin keskijohdolle kuin suorittavan työn tekijöillekin. Lisäksi raskaiden ajoneuvojen kuljettajista sekä tilintarkastajista on pulaa.

Liikaa työvoimaa on "siisteihin sisätöihin". Esimerkiksi sihteereiksi ja varastotyöntekijöiksi riittää hakijoita.

X

Työvoimapulasta kärsitään monella alalla. Hoitoalalla on yhä pulaa työntekijöistä. Töihin tarvitaan niin sairaanhoitajia kuin lähihoitajiakin ympäri Suomen. Tarvetta on erityisesti vanhustenhuollossa.

X

pulaa on niin keskijohdossa kuin suorittavassakin työssä. Tarvetta on esimerkiksi kirvesmiehille ja betonityöntekijöille, erityisesti kokeneille tekijöille.

X

Teollisuudessa tarvetta on erityisesti sähköasentajille ja koneistajille. Tuotantotöiden puolella työvoimapula on pienempi. Erityisesti teollisuuspainotteisessa Porissa sähköasentajat suorastaan revitään töihin.

X

Toimihenkilöiden joukossa pulaa on muun muassa kirjanpitäjistä.

X

Kuljetusalalla on pulaa muun muassa rekkakuskeista. Työvoimapula koskettaa erityisesti pääkaupunkiseutua

X

Kokeista on ollut pulaa jo aiemmin, mutta pula tarjoilijoista on kasvanut hämmentävän nopeasti.

X

Osa ei välttämättä ota työtä vastaan, jos sitä on vain vähän ja ansiosidonnaisella päivärahalla selviää

X

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000008167703.html

Kävimpä aiheeseen liittyen tarkistamassa rakennusalan työttömyystilastot(Rakennusliittoon kuuluneiden osalta), joka on koko maan osalta 11.2 prossaa ja Uudemaankin osalta 8.9 prossaa. Lukumääräisesti melkeen 5000 raksamiestä oli työttömänä. Pitää vielä ottaa huomioon, että 60 prossaa rakentajista kuuluu rakennusliittoon. Se myös pitää ottaa huomioon, että rakentamisen työttömyydessa on rajuja kausivaihteluja ja kesällä rakenminen nimenomaan on kuumimmillaan.

https://rakennuskassa.fi/wp-content/uploads/sites/19/2021/08/X-Koko-Suomi-1.pdf

[Pentecost]

Tämä hokema ihmetyttää aina kun sen näkee. Jos esimerkkisi palkka 2400e, verot 20% pois ja jää 1900e, asumisoikeusasunnon (25ke aluksi) maksu 700e kuussa( tai vuokrakämppä 1000e), bussilippu satasen. Käteen jää 1100-800e kaikkeen muuhun.

Miksi otit esimerkiksi asumisoikeusasunnon?

Jos ajatellaan, että asumisoikeusasunnon käsirahaan menee 25000 euroa, niin sitä täytyy säästää tuosta käteenjäävästä 800-1100 eurosta tarkalleen kuinka kauan? Jos eläisi kituuttaen 500 eurolla kuussa, niin sitä käsirahaa tulisi säästettyä reilut neljä vuotta, luultavimmin 5 vuotta kun se summa todennäköisesti nousisi siinä välissä.

Ja tuo olisi olemassaoloa Metropilin kustannustasolla. Siinä ei paljoa ostettaisi tai pidettäisi autoa, jonka kulut helposti ovat 2000 euroa vuodessa. Ei paljoa matkusteltaisi, perustettaisi perhettä tai ostettaisi järvinäköalalla olevaa mökkiä.

Sen sijaan maaseudulla tuo palkka mahdollistaa jotain hiukka parempaa kuin sen yksiön tai kaksion Metropilissä. Näin rikkaita meistä on tullut, että joudumme miettimään millä minimillä kituutamme koulutettuna työvoimana eläkkeeseen saakka. Niitä kannustimia sen sijaan saa odotella.

Ai niin, varmaan se rekkakortti ilmestyy taskuun ihan itsestään?

Ammattiajokorttien hinnat nousevat lähes 8000 euroon
Jos syksyllä 2014 haluaa ajaa sekä rekkakortin että linja-autokortin, niin se maksaa jo 8000 euroa. Kalliiden ajolupien pelätäänkin aiheuttavan entistä suuremman pulan ammattikuskeista.

https://yle.fi/uutiset/3-6536946

[Beef Supreme]

Kuljetusalalla on pulaa muun muassa rekkakuskeista. Työvoimapula koskettaa erityisesti pääkaupunkiseutua

Rekkakuski teollisuudessa tienaa noin 2400-3000 bruttona kaikilla työturvakorteilla ja muilla varustettuna. Tuolla rahalla ei elä pääkaupunkiseudulla. Joskus maksetaan paremminkin, mutta mitä sitä turhaa kun saadaan maahanmuuttajia töihin...eiku...
...

Tämä hokema ihmetyttää aina kun sen näkee. Jos esimerkkisi palkka 2400e, verot 20% pois ja jää 1900e, asumisoikeusasunnon (25ke aluksi) maksu 700e kuussa( tai vuokrakämppä 1000e), bussilippu satasen. Käteen jää 1100-800e kaikkeen muuhun.

Ei se leveä leipä ole, mutta minusta ihan kivasti jää käteen. Tuntipalkka tosin ei huimaa jos vertaa loisivaan elämänmuotoon. Onko joku laskuissani totaalisen väärässä?

Kaikesta tästä huolimatta monikulttuuri delenda est.

No elätettävät ainakin puuttuvat yhtälöstä. Muuten samaa mieltä, vähempikin riittää, mutta ei koko elämän.

[sancai]

Tulee mieleen tästä Suomen työvoimapulapropagandasta Pohjois-Korea, missä väitetysti julistettiin, että Pohjois-Koreassa ei ole ruokapulaa, vaan valtion viholliset vaan tahallansa kuolevat nälkään. Samoin Suomesta puuttuvat kaikki ne merkit, joita yleensä pidetään viitteenä työvoimapulasta, kuten matala työttömyys, nousevat palkat jne 

[Suurmestari]

^Ikuinen Boomeri on syyllinen, haluavat pitää yllä täysin inflatoitunutta öykkärielintasoaan. "Rotusota 2035? Who cares - I need Muh Stocks!"

[Dangr]

....

Maalitolpat siirtyy, nyt rekkakuskilla ei ole edes korttia. Vastasin vain väitteeseen: "Rekkakuski teollisuudessa tienaa noin 2400-3000 bruttona kaikilla työturvakorteilla ja muilla varustettuna. Tuolla rahalla ei elä pääkaupunkiseudulla."

[Pentecost]

Maalitolpat siirtyy, nyt rekkakuskilla ei ole edes korttia.

Kuka niin sanoi?

Pointtina oli se, että monella nuorella ei ole kiinnostusta mennä alalle, jonka palkkaus on melko alhainen. Ja siksi toisekseen, alalle päästäkseen tulee olla se kallis kortti jos toinenkin taskussa. Työturvallisuuskortit vaaditaan teollisuudessa. Usein ne maksaa työnantaja, muttei aina.

Kallis kortti, huono palkka --->>> Ei kiinnostusta alaan.

Koko pointtina se, ettei kukaan halua kitua muutaman satasen avulla koko loppuelämäänsä, kuten ilmeisesti työnantajat kuvittelevat. Olen itse yrittäjä, mutta kykenen kyllä näkemään sen työntekijänkin näkökulman.

[Golimar]

^ Kai joku on laskenut keskipalkkaisen suomalaisen kokonaisveroasteen mutta kun en ole moista laskelmaa nähnyt niin veikkaan että se on noin 60% ehkä enemmänkin. Mätäpoliitikot perustelevat riistoverotusta hyvinvointivaltiolla, P_SKAT pahoinvointivaltio tämä on.

[Pentecost]

Kai joku on laskenut keskipalkkaisen suomalaisen kokonaisveroasteen

Pauli Vahtera noita laski jossain välissä ja päätyi keskituloisten kohdalla - siis sen segmentin, joka suurimman osan veroista maksaa - noin 72% paikkeille.

Yrittäjällä osakeyhtiömuodossa menee suunnilleen näin:

Ensin ennen tilivuoden loppua jakokelpoisesta tuloksesta maksetaan 20% yhteisöveroa. Ensin tietty maksettu palkat, ALVit, vuokrat ja muut kulut.

Sitten kun pääomatuloa on saatu, maksetaan siitä 30% tai 34% riippuen summasta. Oliko nyt alle 30K tuo alempi vero ja siitä ylöspäin taas enemmän.

Sitten mennään kauppaan ja maksetaan ALVia taas kerran verotetusta tulosta. En viitsi edes laskea, miten huono se reaalinen ostovoima onkaan.

Suomalaisten ostovoima on sitten taas yllättäen ja pyytämättä euroalueen heikoimpia. Itse en ole hämmästynyt.

Jos joku saa vaikka bruttopalkkana 2400 euroa, niin työnantajan kustannus on suunnilleen 1,7 -kertainen eli 4000 euron luokkaa. Tuosta parista tonnista sitten vero pois ja jonnekin eli eläke- ja sosiaalimaksuihin on hävinnyt puolet alkuperäisestä summasta. Sitten ostoksille ja häviää lisää.

Onnea suomalaiset! Tulette sitä tarvitsemaan tällä kulurakenteella.

[Alapo]

Maalitolpat siirtyy, nyt rekkakuskilla ei ole edes korttia.

Kuka niin sanoi?

Pointtina oli se, että monella nuorella ei ole kiinnostusta mennä alalle, jonka palkkaus on melko alhainen. Ja siksi toisekseen, alalle päästäkseen tulee olla se kallis kortti jos toinenkin taskussa. Työturvallisuuskortit vaaditaan teollisuudessa. Usein ne maksaa työnantaja, muttei aina.

Kallis kortti, huono palkka --->>> Ei kiinnostusta alaan.

Koko pointtina se, ettei kukaan halua kitua muutaman satasen avulla koko loppuelämäänsä, kuten ilmeisesti työnantajat kuvittelevat. Olen itse yrittäjä, mutta kykenen kyllä näkemään sen työntekijänkin näkökulman.

Eipä noita ammattiajokortteja ajeta enää kuin kurssikeskusten kautta, monesti työvoimapoliittisten kurssien kautta. Sitten ei tarttee  maksaa kuin viranomaismaksut. Puoli vuott on helppo olla kurssilla, työharjoittelupaikasta saa vielä kokemusta, että kiinnostaako ala oikeasti.

Ongelmahan kumipyöräalalla on kilpailu ja se että hinnat on painettu liian alas. Ja mistä voidaan tinkiä, on palkkaus ja kaluston kunto.

Onhan myös työntekoajat aivan eri kuin monella alalla, kun työpäivän pituus saa olla 14 tuntia ja minimilepo 9 tuntia vuorokaudessa ja joskus sen levon joudut suorittaa jossain huoltoaseman pihassa, niin ei se kaikille käy, on sitä perhettä tai ei.  Saati että pienemmissä firmoissa ei välttämättä sitä työtä saa tietää viikkoa etukäteen vaan eletään löysässä hirressä, että työpäivän jälkeen tiedät mitä teet seuraavana päivänä tai et tee. Mitenpä siinä elämää suunnittelee.

[Golimar]

Kymmenet filippiiniläiset tulevat paikkaamaan Suomen huutavaa hoitajapulaa – Marichu Ebunalo aloitti työt maanantaina: "Vanhusten kanssa työskenteleminen on intohimoni"
Filippiiniläisiä on tullut Suomeen hoitoalalle jo lähes 15 vuoden ajan. Lähivuosina heitä on tulossa runsaasti lisää. Ennusteen mukaan alan työvoimapula pahenee lähivuosina. Uusimmat tulijat koulutetaan hoiva-avustajiksi.

Filippiiniläinen hoiva-alan työntekijä Marichu Ebunalo on innoissaan uudesta työstään suomalaisessa hoivakodissa.

Hän on kotkalaisessa Mainiokoti Otsolassa vasta ensimmäistä viikkoa. Suomeen hän saapui ensimmäistä kertaa heinäkuun alussa.

Uudessä työympäristössä, noin 60-paikkaisessa hoivakodissa monet asukkaista ovat ympärivuorokautista hoivaa tarvitsevia, kuten muistisairaita.

– Vanhusten kanssa työskenteleminen on intohimoni, kuvailee Ebunalo itseään.

Tarkalleen ottaen kyse on vielä työhön perehtymisestä. Marichu Ebunalo on yksi 15:n filippiiniläisen ryhmästä, josta muut saapuivat kuusi päivää sitten. Filippiiniläisiä palkkaamalla terveys- ja sosiaalipalveluja tuottava Mehiläinen on lähtenyt hakemaan ratkaisuja hoivakotiensa henkilöstöpulaan.

Kaikkien Suomeen saapuneiden perehdytys työhön on keskitetty Kotkaan.

– Meille tämä on tärkeä avaus, vaikka meidän mittakaavassamme määrällisesti tämä on vielä melko pientä, luonnehtii Mehiläisen henkilöstöjohtaja Tatu Tulokas.

Nyt Suomeen saapuneilla filippiiniläisillä on edessään neljän viikon jakso ohjattua työskentelyä, minkä päätteeksi he antavat hoiva-avustajan näyttötutkinnon.

Sen jälkeen he siirtyvät Mehiläisen yksiköihin eri puolille Suomea.

Vastaavalla mallilla koulutettavia on tulossa jatkossa lisää, vielä tulevana syksynä.

Jopa tuhansia ulkomaalaisia
Filippiiniläisten hoiva-alan työntekijöiden Suomeen saapumisen taustalla on Mehiläisen koulutus- ja rekrytointiyhtiön sekä muun muassa lähihoitajia kouluttavan satakuntalaisen Sataedun yhteistyö.

Koulutusmallissa nyt Suomeen tulleilla on jo takanaan vuoden mittaiset verkko-opinnot suomen kielessä sekä hoivatyön teoriassa.

Suomeen saapuneet eivät Mehiläisen tapauksessa suinkaan jää nyt tulleisiin 15:een filippiiniläiseen. Syksyllä on tulossa vielä kaksi muuta ryhmää. Koko tänä vuonna Suomeen Mehiläiselle saapuvien määrä on yhteensä noin 50.

– Valmistavassa koulutuksessa on tällä hetkellä satoja henkilöitä, mutta mahdollisuutemme on kouluttaa lähivuosina tuhansia hoiva-alan osaajia, sanoo koulutuksesta vastaavan Mehiläisen tytäryhtiön Healthcare Staffing Solutions Oy:n toimitusjohtaja Jussi Lehmuskallio.

Hoiva-avustajat auttavat muuta henkilökuntaa esimerkiksi hoivakotien asukkaiden peseytymisessä, pukeutumisessa, ruokailussa ja ulkoilussa. He eivät työskentele yksin, eivätkä osallistu lääkehoitoon.

X

https://yle.fi/uutiset/3-12047877

[Golimar]

Koronakuri pitänyt viidensadan kausityöntekijän tilalla – kesäyönä 10 kuitenkin karkasi
Rannikon puutarhalla työskentelee tällä hetkellä noin 500 kausityöntekijää, joista suurin osa on ukrainalaisia. Kesä on sujunut ilman tartuntaketjuja, mutta koronakäytännöistä on pitänyt muistuttaa säännöllisesti.

X

Kesäkuisena yönä kävi erikoinen tapaus ulkomaalaisten kausityöntekijöiden karanteenissa.

– Meillä oli yksi 48 hengen ryhmä, josta 10 karkasi. Heitä koetettiin etsiä, mutta ei löydetty. Totesimme, että heistä olisi jotain kuulunut, jos jotain olisi sattunut. He olivat omaehtoisesti pakanneet kaikki tavaransa mukaan.

– Se maksaa meille joka tapauksessa aika paljon, että ihminen saadaan työriviin ja ei olisi varaa yhtäkään henkilöä tipahtaa pois. Mutta aina joku joutuu jättämään leikin kesken ja sekin on inhimillistä.

X

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/7dea4746-2471-4559-84ca-c453b7c4bb72

Liikevaihto (tuhatta euroa)   3836
   
Liiketulos (tuhatta euroa)   1298
Käyttökate %   34,5%
Liikevoitto %   30,6%
Tilikauden tulos (tuhatta euroa)   1083

https://www.finder.fi/Maanviljely/Rannikon+Puutarha+Oy/Hajala/yhteystiedot/3279272

[Uuno Nuivanen]

Huippu­kyky­ohjelman tähti­oppilas jätti yllättäen Suomen: "Järkyttävän hankala kokemus" – kritisoi Ylelle aiemmin palkkatasoa

Suomen palkkataso oli New Yorkista tulleelle pettymys.

Suomeen suurin odotuksin muuttanut huippuosaaja Deborah Berebichez jättää yllättäen Suomen ja kansainvälisille huippukyvyille räätälöidyn erikoisohjelman.
...
Berebichez saapui fyysikkomiehensä ja kahden lapsensa kanssa Suomeen toukokuussa.

Ylen haastattelussa heinäkuun alussa Berebichez kertoo suunnitelleensa miehensä kanssa, että he voisivat työskennellä Suomessa muutaman vuoden.
...
Berebichez kertoo, että totuus iski vasten kasvoja. Palkkataso on Suomessa paljon huonompi kuin hän osasi odottaa.

–  Ajattelimme, että täällä ansaitsisi ehkä puolet siitä, mitä palkat New Yorkissa ovat. Emme osanneet ajatella, että palkkataso olisi vain viidenneksen, Berebichez sanoo Ylen haastattelussa.

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000008181947.html

[Kallan]

Koronakuri pitänyt viidensadan kausityöntekijän tilalla – kesäyönä 10 kuitenkin karkasi
Rannikon puutarhalla työskentelee tällä hetkellä noin 500 kausityöntekijää, joista suurin osa on ukrainalaisia. Kesä on sujunut ilman tartuntaketjuja, mutta koronakäytännöistä on pitänyt muistuttaa säännöllisesti.

X

Kesäkuisena yönä kävi erikoinen tapaus ulkomaalaisten kausityöntekijöiden karanteenissa.

– Meillä oli yksi 48 hengen ryhmä, josta 10 karkasi. Heitä koetettiin etsiä, mutta ei löydetty. Totesimme, että heistä olisi jotain kuulunut, jos jotain olisi sattunut. He olivat omaehtoisesti pakanneet kaikki tavaransa mukaan.

– Se maksaa meille joka tapauksessa aika paljon, että ihminen saadaan työriviin ja ei olisi varaa yhtäkään henkilöä tipahtaa pois. Mutta aina joku joutuu jättämään leikin kesken ja sekin on inhimillistä.

X

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/7dea4746-2471-4559-84ca-c453b7c4bb72

Liikevaihto (tuhatta euroa)   3836
   
Liiketulos (tuhatta euroa)   1298
Käyttökate %   34,5%
Liikevoitto %   30,6%
Tilikauden tulos (tuhatta euroa)   1083

https://www.finder.fi/Maanviljely/Rannikon+Puutarha+Oy/Hajala/yhteystiedot/3279272

Kuinka huonot olosuhteet pitää olla että Suomessa KARKAA töistä kuin Itä-Saksasta Berliinin muurin kautta konsanaan?

[Jorma M.]

työvoimapula on räjähtänyt Helsingissä

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000008181402.html?utm_medium=promobox&utm_campaign=hs_tf&utm_source=sanakirja.org&utm_content=promobox

Pula johti siihen että HUS:n korkea-arvoisat henkilöstöihmiset kehittelivät uuden aseen

Itse tulostettavat kiitoskortit suututtivat Husin hoitajat – "Olen äärimmäisen pahoillani", kortti­tempausta ideoinut ylihoitaja sanoo
Aineettomaan palkitsemiseen keskittyneen Husin työryhmän mukaan kiitoskortin voi antaa työkaverille, alaiselle tai esimiehelle. Sairaanhoitajat haluaisivat tsemppiviestien sijasta uusia kollegoita työtaakkaa jakamaan.

PAHAN henkilöstövajeen kanssa painiskeleva Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (Hus) on ryhtynyt palkitsemaan työntekijöitään itse tulostettavilla kiitoskorteilla. Uusi palkitsemisen muoto on loukannut sairaanhoitajia, jotka toivoisivat työantajaltaan mieluummin konkreettisia toimia kuin tsemppiviestejä.

Kiitoskorteista virinneestä mielipahasta uutisoi ensimmäisenä Ilta-Sanomat. Myös Helsingin Sanomien toimitukseen on tullut useita yhteydenottoja käärmeissään olevilta Husin hoitajilta.

"Miksi työryhmien perustamisen ja kiitoskorttien sijaan ei palkata lisää hoitajia?" yhdessä palautteessa kysytään.

Kiitoskortit, joiden Hus toivoo levittävän hyvää mieltä ja tsemppitunnelmaa, näyttävät palautteen perusteella kirvoittavan myös pettymystä ja hermojen palamista. Husia arvostellaan niin HS:lle tulleissa viesteissä kuin sosiaalisessa mediassakin paikoin painokelvottomin sanankääntein.

KIITOSKORTIT ideoi Husin hoitotyön laadun ja turvallisuuden asiantuntija­työryhmä. Itse tulostettavan kiitoskortin voi ryhmän ohjeistuksen mukaan antaa työkaverille, alaiselle tai esihenkilölle.

Asiantuntijatyöryhmän lähtökohdaksi ilmoitetaan Husin verkkosivuilla se, miten "erinomaista hoitotyötä voisi palkita aineettomin keinoin". Sisäistä kiittelyä haluttiin lisätä siksi, että viime vuosien työolobarometrien tulosten perusteella Husissa on parantamisen varaa palautteen antamisessa ja kiittämisessä.

[no future]

Huippu­kyky­ohjelman tähti­oppilas jätti yllättäen Suomen: "Järkyttävän hankala kokemus" – kritisoi Ylelle aiemmin palkkatasoa

Suomen palkkataso oli New Yorkista tulleelle pettymys.

Suomeen suurin odotuksin muuttanut huippuosaaja Deborah Berebichez jättää yllättäen Suomen ja kansainvälisille huippukyvyille räätälöidyn erikoisohjelman.
...
Berebichez saapui fyysikkomiehensä ja kahden lapsensa kanssa Suomeen toukokuussa.

Ylen haastattelussa heinäkuun alussa Berebichez kertoo suunnitelleensa miehensä kanssa, että he voisivat työskennellä Suomessa muutaman vuoden.
...
Berebichez kertoo, että totuus iski vasten kasvoja. Palkkataso on Suomessa paljon huonompi kuin hän osasi odottaa.

–  Ajattelimme, että täällä ansaitsisi ehkä puolet siitä, mitä palkat New Yorkissa ovat. Emme osanneet ajatella, että palkkataso olisi vain viidenneksen, Berebichez sanoo Ylen haastattelussa.

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000008181947.html

Niin, mitä tuolla "datatieteilijä" Suomessa ansaitsee? Lähtöpalkka 4-5k  max? Fyysikoillekin pitäisi olla kysyntää, mutta en tiedä onko niitä paikkoja kaikkinensa kuinka paljon avoinna? Kyllähän toi vaikutti vähän selittelyltä, että halusi tulla Suomeen pois New Yorkin työstressistä, mutta sitten yllättyy alemmasta tulotasostakin.