Työvoimapulan paluu ja kosto

[Titus]

Mielenkiintoinen yksityiskohta on myös tuo 900:n henkilön siirtyminen (ilmeisesti vakituisesta työsuhteesta) määräaikaiseksi eri työnantajan riesaksi.
Se, että määräaikainen pääsisi takaisin te-toimistolle onkin sitten ihan eri asia.

Oma veikkaus on: samaa ilmaistyövoimanäpertelyä kuin ennenkin ilman mitään vaikutusta työttömyyteen + min 500 ex te-toimistolaista työttömänä kun "määräaikaisuus" loppuu.

[Uuno Nuivanen]

Sen sijaan JannikaPetteri ja JuusoStiina vastentahtoisesti notkuvat jonnekin päivähoitoon opettelemaan vaikkapa lattian imuroimista ja kahvinkeittoa.

Ja toisaalta, ketä motivoi mennä keittelemään jollekin kahvia ja imuroimaan ilmaiseksi? No ei ketään.

[l'uomo normale]

Minä olin jo tuollaisessa työkokeilussa 2014-2015 Helsingissä mutta se lopetettiin kai jossain vaiheessa. Mikä ihmeen kokeilu on tuollainen joka aina uudestaan alkaa vuosikymmenen kuluessa? Eikö olisi aika lopettaa kokeilut ja luoda jotain pysyvää.

[coronacalle]

Jooh...Pirkanmaalla eli käytännössä ainakin Tampereella tilastot kaunistuivat. Sain minäkin tuollaisen työharjoittelijan riesakseni. Ei ikinä enää.

Työharjoittelijalle et tainnut palkkaa maksaa?
80-luvulla kun Suomi vielä oli länsimaa, saivat harjoittelijatkin palkkaa. Oliko se sitten kuusikymmentä prosenttia täydestä ekat kuusi kuukautta tms., en mä muista, mutta palkkaa kuitenkin. Suurimmalla osalla aloista ei kait ollut mitään harjoittelijoita vaan suoraan palkattiin töihin, jollei työt jollekin maistuneet etsivät sitten muita töitä. Ymmärtääkseni harvassa oli sellaiset.

Mielenkiintoinen yksityiskohta on myös tuo 900:n henkilön siirtyminen (ilmeisesti vakituisesta työsuhteesta) määräaikaiseksi eri työnantajan riesaksi.
Se, että määräaikainen pääsisi takaisin te-toimistolle onkin sitten ihan eri asia.

Oma veikkaus on: samaa ilmaistyövoimanäpertelyä kuin ennenkin ilman mitään vaikutusta työttömyyteen + min 500 ex te-toimistolaista työttömänä kun "määräaikaisuus" loppuu.

Toimistolaisille löytävät kyllä uusia töitä, osa ei tee mitään kuten ennenkään ei tehneet ja osa ennen teki ja sittemmin ei tee mitään.
"Asiakkaille" se on tarkoitus kehnosti käydä, ylväästi kansanvaihdon nimissä osoitetaan että suomalaiset ovat laiskoja ja tarvitaan ahkeria työntekijöitä lisää muualta, mistä lehtijuttuja tekevät hyväksi koettuun malliin jossa suomalainen esitetään huumeita käyttävänä vammaisena ja ulkomainen ahkerana. Jälkimmäinen median lemmikki ei enää edes tule entiseen malliin julkisuuteen raiskailtuaan tai tapettuaan vähäsen väärärotuisia, sensuurin parannuttua. Enää ei ole mitään julkisuuteen tullut Oulustakaan vaikka tilastot sielläkin kehnontuneet.

Ja toisaalta, ketä motivoi mennä keittelemään jollekin kahvia ja imuroimaan ilmaiseksi? No ei ketään.

Laittomia matuja, saavat tuet ja yksityisen hoidot jne. sekä samaan aikaan parin yhdistyksen kautta laitetut lisätuet joilla asua keskustassa ja parin vuoden päästä kansallisuuden ja suvun maahan.

Minä olin jo tuollaisessa työkokeilussa 2014-2015 Helsingissä mutta se lopetettiin kai jossain vaiheessa. Mikä ihmeen kokeilu on tuollainen joka aina uudestaan alkaa vuosikymmenen kuluessa? Eikö olisi aika lopettaa kokeilut ja luoda jotain pysyvää.

Yleensähän ne laitetaan pysyviksi, nämä lienee siinä määrin epäonnistuneita olleet kaikkien mielestä että joutuvat kokeileen uudelleen kunnes on siirrytty kommunismiin jossa ei enää tarvitse kokeilla. Rotusota on hidasta touhua globaalissa maailmassa, joutuu kokeileen kunnes suomalaiset on määrätty joko lopetettavaksi tai yksinkertaisia manuaalisia töitä tekeväksi roduksi.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Woi wattu ettämeillä on typeriä toimittelijoita lehdissä. Tässä iltiksen toimittelijan aivopieru
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000006415110.html

Paikallinen sopiminen voisi tuoda apua taantuville alueille, Vesa Varhee kirjoittaa.

Kuva: Vesa Moilanen / Lehtikuva, Jaakko Avikainen / Lehtikuva
Julkaistu: 23.2. 19:11

Työehtojen paikallinen sopiminen voisi levittää suurten vientialojen alihankintaa ja auttaa pitämään koko maan asuttuna ilman nykyisiä massiivisia valtion tulonsiirtoja, Vesa Varhee kirjoittaa.

Haja-asutusalueiden taantumisen pulmaa on pohdittu taas viime viikkoina. Jos paikkakunnalla ei ole kannattavaa yritystoimintaa, etenkin nuoriso muuttaa työn perässä taajamiin, ja jäljelle jää vain huollettavia.

Väen väheneminen painaa asuntohintoja, ja asumisen hintakuilu suurempiin kaupunkeihin verrattuna kasvaa, mikä pahentaa taajamien työvoimapulaa entisestään. Noidankehä on valmis, ja pahenee kierros kierrokselta.

    Lue lisää: 44 suomalaiskuntaa joutui synkälle listalle – Tutkija varoittaa kierteestä, jota ei voi pysäyttää

Haja-asutusalueiden ongelmat eivät voi olla yllätys kenellekään. Suomen teollistuessa 1800 – luvun lopulla, rautateiden ja etenkin metsäteollisuuden kasvun vetämänä, maahan syntyi lukuisia tehdaskaupunkeja ja - paikkakuntia.

Oli järvi, jota pitkin paikalle uitettiin puuta, sitten rakennettiin järvestä alkavassa joessa olevan kosken partaalle voimalaitos, joka pyöritti puita lankuksi muuttavaa sahaa, ja kohta rakennettiin paperitehdas hyödyntämään sahan hakkuujätettä. Tehdas ja saha vetivät ympäröivältä maaseudulta työvoimaa, jolle tehdas usein rakensi asumukset, ja taajaman perusta oli laskettu.
Tällaisten paikkakuntien riski on selvä: se elää ja kuolee tehtaan mukana. Niin kauan kuin tehdas tuottaa myytävää ja vietävää, sen ympärille syntyy myös palveluelinkeinoja kuten ravintola, kampaamo ja pikkukauppoja. Jos tehdas jostain syystä joutuu vaikeuksiin ja vähentää työvoimaansa, palveluelinkeinot menettävät asiakkaita.

Aiemmin tällaisten taajamien asukkaat alkoivat muuttaa Ruotsiin. Jos vaikeudet koskivat jotain keskeistä toimialaa, kuten metsäteollisuutta, sen kannattavuutta tuettiin devalvoimalla markka.

Nykyisellään näitä vaihtoehto ei enää ole. Maahanmuutto etelämpää täyttää Ruotsin halpatyövoiman tarvetta eikä suomalaisten yleisellä ruotsin taidolla mennä valtakunnan länsiosaan kovinkaan vaativiin töihin. Euron devalvoituminen on puolestaan EKP:n eikä Suomen päättäjien vallassa, ja suuri osa Suomen viennistä suuntautuu euroalueelle.
Suomen teollisuuden ongelmat ovat entiset

Suomalaista yritystoimintaa haittaa joukko tekijöitä, joille poliittinen päätöksenteko ei mahda mitään. Maan väestö on sen verran pieni, että sen varaan ei kovinkaan laajaa liiketoimintaa voi rakentaa.

Toisaalta maa on laaja ja kaukana kaikkialta muualta kuin Ruotsista, Venäjältä ja Virosta. Tämä pakottaa sekä tuomaan toiminnan raaka-aineita että viemään sen tulokset kauas, mikä nostaa tuotteiden hintaa verrattuna esimerkiksi keskieurooppalaisiin kilpailijoihin.

Laaja maa ja vähäinen asutus myös hajauttavat kotimaiset asiakkaat laajalle alalle, mikä hankaloittaa tuotteiden ja palvelujen myyntiä kotimaassa. Ilmankos Suomen teollinen tuotanto on selkeän keskittynyt muutamille erityisosaamisen alueille kuten laivanrakennukseen ja erilaisiin koneisiin. Kulutustavaroiden vientiä tai edes tuotantoa kotimaan tarpeisiin ei paljonkaan ole.

Maantieteellisistä syistä Suomen vientiteollisuus keskittyy rannikoille. Pitkien etäisyyksien vuoksi myös niiden alihankinta tahtoo keskittyä, ja syrjäisemmät seudut kärsivät. Maantiedettä ei voi poliittisin päätöksin muuttaa, ja kuljetuskustannusten vaikutustakin voi lievittää verohelpotuksin vain osittain.

Yritystoiminnan kannalta tuhoisin poliittinen päätös on kuitenkin jo aikansa elänyt: työ hinnoitellaan keskitetyissä neuvotteluissa jossain Helsingin Hakaniemessä, kaukana sieltä, missä työtä ostavat yritykset ja sitä kauppaavat kansalaiset keskenään asioivat. Yritykset ostavat työtä, siinä kuin raaka-aineita tai energiaakin, ainoastaan tarvitsemansa määrän, ja jos työn hinta on liian korkea suhteessa sen tuloksena syntyvään tuotteen tai palvelun myyntihintaan, ei yrityksen kannata sitä ostaa.

Tämä on perussyy siihen absurditeettiin, että pääkaupunkiseudulla jää työpaikkoja täyttämättä, koska niistä ansaittava tulo ei riitä seudulla asumiseen. Samaan aikaan pääkaupunkiseudulle ja muihin suurempiin kaupunkeihin muutetaan, koska taajamissa on etenkin palvelualojen työpaikkoja. Hajanaisemmin asutussa Suomessa väki vähenee, asuminen halpenee ja yritykset kaatuvat asiakaskatoon tai muuttavat Kiinaan.
Paikallinen sopiminen voisi auttaa pitämään koko maan asuttuna

Tilanteen muuttaminen vaatisi liiketaloudellista ajattelua poliittisen sijaan ja tosiasioiden J. K. Paasikivi -henkistä tunnustamista, ja jossain määrin myös niiden tunnistamista.

Jos yritykset, niin haja-asutusalueilla kuin muuallakin Suomessa, voisivat itse määrätä työstä maksamansa hinnan kuljetuskustannukset ja muut kannattavuustekijät huomioiden ja työn myyjät itse laskea, riittääkö se heille, jossain Mämmilässä sijaitseva yritys voisi hyvinkin säilyttää toimintakykynsä.

Maksamalla työvoimalleen esimerkiksi 500 euroa kuussa vähemmän kuin pääkaupunkiseudulla toimiva kilpailijansa, yritys leikkaa työvoimakustannustaan 750 euroa työntekijää kohti. Työn myyjän nettoansio laskisi noin 300 euroa, mikä pienempien asumiskustannusten ansiosta jättäisi kulutettavaksi enemmän kuin pääkaupungissa.

Asuntokin olisi todennäköisesti suurempi kuin isommissa keskuksissa. Suomen maineikkaan peruskoulun suorittanut palkkatyön myyjä osaisi todennäköisesti laskea tämän ihan itse, ilman Helsingissä käytäviä keskitettyjä neuvotteluja

[Jaska Pankkaaja]

^Toisen pieru on toisen helmi. Yllä kuvattu systeemi on AINOA tapa saada pidettyä Suomi suurin piirtein asuttuna olipa vallassa kuka hyvänsä.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

^Toisen pieru on toisen helmi. Yllä kuvattu systeemi on AINOA tapa saada pidettyä Suomi suurin piirtein asuttuna olipa vallassa kuka hyvänsä.

Just joo pikemminkin kiihdyttää maaltapakoa. Itse ihmettelen sitä että mitenkä Suomalaiset voi olla näin typeriä talousasioissa.

[Pentecost]

Ja toisaalta, ketä motivoi mennä keittelemään jollekin kahvia ja imuroimaan ilmaiseksi? No ei ketään.

No, lisättäköön vielä etten mitenkään aktiivisesti etsinyt ketään vaan kyseinen henkilö itse tarjoutui tulemaan säilytettäväksi, jotta ne tuet säilyisivät. Jaksoikin teeskennellä innostunutta juuri tuon päivän.

Pointtina oli mahdollisesti opettaa työhommat niin, että olisi sitten voinut joskus auttaa ja saanut siitä palkkaakin. Olisin jopa mahdollisesti joskus voinut olla itse lomalla tai jotain vastaavaa. Ketään ei pakotettu vaan itse halusi meikäläiselle tutkailemaan mahdollisuuksia.

Vei vaan sitten omaa työaikaani ja mielenrauhaani enemmän kuin tarpeeksi. Kerran hieman kiukustuneena kysyin, että miten edellinen oikea työnantaja suhtautui alituiseen myöhässäolemiseen. Kuulemma tottui siihen, muttei jatkanut työsuhdetta. Kumma juttu.

Kiltti kun olen niin tarjosin joka päivä lounaankin. Minusta herran touhu oli vahvasti negatiivista eli kyllä hän sai enemmän palkkaa kuin mitä ansaitsi. Mainittakoon nyt, että olen joskus itsekin ollut tuollaisella aktivointirahalla töissä eli se 9 euroa tavallisten tukien päälle.

Jos asenne on tuo, niin tuskin kukaan tulee koskaan palkkaamaan yhtään mihinkään hommaan. Ja se ei tosiaan ole minun vikani.

[HDRisto]

Mikäpäs on jossain takametsissä duunaillessa 60% palkalla eteläiseen Suomeen verrattuna jos elinkustannuksetkin pienenevät saman verran. Polttoaineet (diesel / bensa), sähkö ja sen siirto, ruoka ja kaikki muu.. Kaiken pitäisi olla korvessa duunailevalle saman prosentimäärän verran halvempaa, jopa lomat Balilla. Muuten sinne ei muuta eikä siellä (alennetuilla palkoilla) viihdy juuri kukaan jos ei ole ihan pakko tai ole elämäntapaintiaani.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Mikäpäs on jossain takametsissä duunaillessa 60% palkalla eteläiseen Suomeen verrattuna jos elinkustannuksetkin pienenevät saman verran. Polttoaineet (diesel / bensa), sähkö ja sen siirto, ruoka ja kaikki muu.. Kaiken pitäisi olla korvessa duunailevalle saman prosentimäärän verran halvempaa, jopa lomat Balilla. Muuten sinne ei muuta eikä siellä (alennetuilla palkoilla) viihdy juuri kukaan jos ei ole ihan pakko tai ole elämäntapaintiaani.

Tuossa lehtikirjoituksessa oli kaikki pielessä. Kaipailtiin jotain mennyttä teollisuusyhteiskuntaa. Samalla kuviteltiin että porukka hihkuen muuttaa jonnekin perämettään paskalla liksalla töihin. Jos tällainen laki tulisi niin se motivoisi yrittäjiä ja työntekijöitä pikemminkin häipymään böndeltä. Böndellä pitäisi saada enemmän liksaa eikä vähemmän.

[Mikke70]

^Toisen pieru on toisen helmi. Yllä kuvattu systeemi on AINOA tapa saada pidettyä Suomi suurin piirtein asuttuna olipa vallassa kuka hyvänsä.

Just joo pikemminkin kiihdyttää maaltapakoa. Itse ihmettelen sitä että mitenkä Suomalaiset voi olla näin typeriä talousasioissa.

Itse asiassa linkkaamasi systeemi toimii jo nyt. Maalla maksetaan työehtosopimuksen mukaista palkkaa ja pk-seudulla sitten kovempaa liksaa, jotta yritys saa työntekijöitä.

Ja todellakin jos maalla maksetaan 500 e pienempää bruttopalkkaa, niin työntekijä saa nettona vähemmän liksaa varmaan tuon 300 e, mutta yrityksen säästö on sen 700...750 e. Toki voi muuttaa sen "kovan" palkan perässä stadiin ja maksaa enemmän asumiskuluista ja pahimmillaan jää omistusasunto landelle kuluiksi ilman toivoakaan asunnon myymisestä.

Toki jos sieltä landelta ei löydy töitä, niin sitten toki ainut järkevä vaihtoehto on muutto.

[Mikke70]

Mikäpäs on jossain takametsissä duunaillessa 60% palkalla eteläiseen Suomeen verrattuna jos elinkustannuksetkin pienenevät saman verran. Polttoaineet (diesel / bensa), sähkö ja sen siirto, ruoka ja kaikki muu.. Kaiken pitäisi olla korvessa duunailevalle saman prosentimäärän verran halvempaa, jopa lomat Balilla. Muuten sinne ei muuta eikä siellä (alennetuilla palkoilla) viihdy juuri kukaan jos ei ole ihan pakko tai ole elämäntapaintiaani.

Tuossa lehtikirjoituksessa oli kaikki pielessä. Kaipailtiin jotain mennyttä teollisuusyhteiskuntaa. Samalla kuviteltiin että porukka hihkuen muuttaa jonnekin perämettään paskalla liksalla töihin. Jos tällainen laki tulisi niin se motivoisi yrittäjiä ja työntekijöitä pikemminkin häipymään böndeltä. Böndellä pitäisi saada enemmän liksaa eikä vähemmän.

Ja miksikähän työnantaja pysyisi landella tai siirtyisi sinne, jos palkkakulut olisivat suuremmat?

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Mikäpäs on jossain takametsissä duunaillessa 60% palkalla eteläiseen Suomeen verrattuna jos elinkustannuksetkin pienenevät saman verran. Polttoaineet (diesel / bensa), sähkö ja sen siirto, ruoka ja kaikki muu.. Kaiken pitäisi olla korvessa duunailevalle saman prosentimäärän verran halvempaa, jopa lomat Balilla. Muuten sinne ei muuta eikä siellä (alennetuilla palkoilla) viihdy juuri kukaan jos ei ole ihan pakko tai ole elämäntapaintiaani.

Tuossa lehtikirjoituksessa oli kaikki pielessä. Kaipailtiin jotain mennyttä teollisuusyhteiskuntaa. Samalla kuviteltiin että porukka hihkuen muuttaa jonnekin perämettään paskalla liksalla töihin. Jos tällainen laki tulisi niin se motivoisi yrittäjiä ja työntekijöitä pikemminkin häipymään böndeltä. Böndellä pitäisi saada enemmän liksaa eikä vähemmän.

Ja miksikähän työnantaja pysyisi landella tai siirtyisi sinne, jos palkkakulut olisivat suuremmat?

Jos olisi pienemmät verot. Joten landelle pitäisi saada verohelpotuksia eikä paskoja palkkoja.

[Murkula]

Kaikkein helpoin olisi puuttua energiaveroon ja laittaa se tyyliin lievällä kertoimella kääntäen verrannolliseksi postinumeroon. Olisi muuten pirun yksinkertainen toteuttaakkin, muuta kuin piirrellä suurinpiirteiset ympyrät kasvuksekusten ympärille ja ilmoittaa sähköyhtiöille ja se on siinä.

[Uuno Nuivanen]

Ei suomalaisia koodaamaan, ei suomalaisia mihinkään.

Turvapaikanhakijoiden koodarikoulu muutti suuntaa ja pääsi kovaan kasvuun kiinni – "Aihe oli poliittisesti aivan liian tulenarka"

26.2.2020 16:00

Pakolaiskriisistä ­alkunsa saanut Integrify on kouluttanut 160 koodaria ja triplaa tänä vuonna liikevaihtonsa.
Lukuaika noin 3 min

Tunnelma on keskittynyt, kun 14 opiskelijaa ratkaisee Phi Van Ngocin antamaa web-koodaustehtävää startup-yritys Integrifyn toimistolla.

Vasta pari viikkoa sitten opinnot aloittanut porukka valmistuu ennen kesää full stack -kehittäjiksi, joilla on taidot rakentaa ohjelmistoja alusta loppuun. Neljän kuukauden pikakaista on marraskuussa peliyhtiö Roviolta Integrifyn teknologiajohtajaksi tulleen Phin käsialaa.

Suomessa on puhuttu koodaripulasta vuosia. Teknologiateollisuus on arvioinut, että vuoteen 2021 mennessä pelkästään ohjelmistoalalle tarvittaisiin yli 11 000 uutta osaajaa. Lähivuosina tarve kasvaa, ja niin on myös muualla Euroopassa.

Vuonna 2016 perustettu Integrify on lähestynyt ongelmaa ratkaisulähtöisesti. Suomeen osunut pakolaiskriisi sai vastaanottokeskuksen perustaneen Daniel Rahmanin yhtiökumppaneineen kehittämään koulutuksen, jossa kielitaitoisimmat ja motivoituneimmat turvapaikanhakijat oppivat koodareiksi.

Yhtiön pilottiin osallistuneista viidestä turvapaikanhakijasta neljä työllistyi ohjelmistoalalle, ja ­Integrify sai mallille valtavasti julkisuutta. Silti se ei lähtenyt lentoon, eikä kaavailtu satojen pakolaisten koulutus koskaan toteutunut.

"Aihe oli poliittisesti aivan liian tulenarka", Rahman sanoo.

Ongelma ei kuitenkaan ole kadonnut. Rahman muistuttaa, että työllistymisen ongelma koskee myös selvästi turvapaikanhakijoita suurempaa joukkoa. Yrittäjät päättivät siksi laajentaa koodarikoulutuksen kohderyhmää muihinkin maahanmuuttajiin.

Esimerkiksi suomalaisissa korkeakouluissa oli toissa vuonna ulkomaalaisia tutkinto-opiskelijoita lähes 22 000. Opetushallituksen tilastojen mukaan 12 kuukautta valmistumisensa jälkeen vain noin kolmannes heistä on päätoimisesti töissä. It-alan opiskelijat kuuluvat parhaiten työllistyviin, mutta heistäkin lähes puolet on vuosi valmistumisen jälkeen työtä vailla.

"Meillä on Suomessa probleema siinä, että haluamme houkutella kansainvälisiä osaajia tänne, mutta putki ei mene työelämään asti.
...
Rahman kertoo, että viime vuonna startup tuplasi liikevaihtonsa reiluun 400 000 euroon ja tulos oli positiivinen. ...

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/kl/566e480a-aabd-4d7c-8172-297e60e58835?ref=ampparit:58ca

[RP]

^Sinänsä hyvä jos toimii (kun puhutaan ihmisistä, jotka ovat täällä jo muutenkin).
Muutama huomio kuitenkin:
Tässä aiheena liikevaihto, joka saadaan maahanmuuttajille koulutuspalveluja myymällä, ei koulutettuen maahanmuuttajien työllä.
Ostajapuolella on on julkisia toimijoita (Sitra, Helsingin kaupunki).
Ilmeisesti tässä puhutaan yleisesti maahanmuuttajista, ei (enää) erityisesti turvapaikanhakijoista

[Murkula]

Öö tuotanoin millä lailla tässä siirretään rahaa rikkaasta kunnasta köyhälle??
Verohelpotus ei ole tulonsiirto.

Henkilökohtaisesti vituttaa koko tulonsiirto"argumentti".

Aivan liian usein se oikea tyottava työ todellakin tehdään siellä maaseudulla, mutta sitten sille ydinkeskustoissa asuvalle johtoportaalle maksetaan riistetään puoliperusteetta kymmenkertainen liksa ja kokouspalkkiot päälle. Kaikki siitä hyvästä että tekivät taas niitä hemmetin hyviä päätöksiä, jotka aivan liian usein tunnetaan myös sananparella "kyvytön teettää haluttomalla tarpeetonta". Sitten kun kapitalismi on järjestänyt tälle johtajalle kaiken senkin mikä kuuluisi muille, alkaa se sitten itkeä tulonsiirroista suurien tulojensa takia, kun ei meinaa noilla tuloilla saada sitä uutta Teslaa pihaan joka vuosi.

Sekä täysin saman voin sanoa nyky koodaripuolesta. Mistä hitosta niille kanssa maksetaan noita mahdottomia liksoja sinne kaupunkiin, samaan aikaan kun koko sektorilla on sellainen maine itse työtä tekevien joukossa, että mikään uusi ei yksinkertaisesti pelaa mitenkään, mikään ei valmistu ajallaan ja yksikään projekti ei pysy pudjetissa. Niin sitä edelleen XP:n aikaista koodia pyöritetään, koska se on ainoa joka pelaa ja johon voi luottaa. Samaa ei tunnu voidan sanoa puolestakan nykypäivän softatoimittajista.

[Mikke70]

Öö tuotanoin millä lailla tässä siirretään rahaa rikkaasta kunnasta köyhälle??
Verohelpotus ei ole tulonsiirto.

Ilmeisesti haluat, että työnantaja maksaisi enemmän palkkaa landella kuin pk-seudulla. Ja jotta työnantajat haluaisivat pysyä siellä landella korkeammista palkkakustannuksista huolimatta, laskettaisiinko yhteisöveroa  vai miten asia hoidettaisiin? Eikö tuolloin yhteisöveron laskun tulisi olla hyvin huomattava, jotta se lande olisi taloudellisesti kiinnostavampi paikka kuin vaikkapa stadi isommista palkkakustannuksista huolimatta? 

Kerrotko nyt tarkemmin asian eikä vain lauseen pätkiä siellä ja täällä.

[Murkula]

Öö tuotanoin millä lailla tässä siirretään rahaa rikkaasta kunnasta köyhälle??
Verohelpotus ei ole tulonsiirto.

Ilmeisesti haluat, että työnantaja maksaisi enemmän palkkaa landella kuin pk-seudulla. Ja jotta työnantajat haluaisivat pysyä siellä landella korkeammista palkkakustannuksista huolimatta, laskettaisiinko yhteisöveroa  vai miten asia hoidettaisiin? Eikö tuolloin yhteisöveron laskun tulisi olla hyvin huomattava, jotta se lande olisi taloudellisesti kiinnostavampi paikka kuin vaikkapa stadi isommista palkkakustannuksista huolimatta? 

Kerrotko nyt tarkemmin asian eikä vain lauseen pätkiä siellä ja täällä.

Mitä jos lähdettäisiin esimerkiksi siitä, että kiinteistövero sidottaisiin talon, hallin ja tontin koon sijaan sen arvoon. Yhtäkkiä ja yllättäen siitä puoli arvottomasta vanhasta tehtäänkiinteistöstä siellä landella, ei tarvitse perusteettomasti maksaa samaa veroa, kuin siitä miljoonien tontista ja tuliterästä hallista Espoossa. Samaa verrantoa voi käyttää asumiseen, maajussi kun maksaa vanhasta omakotitalostaan saman, kuin miljonääri kattohuoneistostaan.

[Mikke70]

Öö tuotanoin millä lailla tässä siirretään rahaa rikkaasta kunnasta köyhälle??
Verohelpotus ei ole tulonsiirto.

Ilmeisesti haluat, että työnantaja maksaisi enemmän palkkaa landella kuin pk-seudulla. Ja jotta työnantajat haluaisivat pysyä siellä landella korkeammista palkkakustannuksista huolimatta, laskettaisiinko yhteisöveroa  vai miten asia hoidettaisiin? Eikö tuolloin yhteisöveron laskun tulisi olla hyvin huomattava, jotta se lande olisi taloudellisesti kiinnostavampi paikka kuin vaikkapa stadi isommista palkkakustannuksista huolimatta? 

Kerrotko nyt tarkemmin asian eikä vain lauseen pätkiä siellä ja täällä.

Mitä jos lähdettäisiin esimerkiksi siitä, että kiinteistövero sidottaisiin talon, hallinta ja tontin koon sijaan sen arvoon. Yhtäkkiä ja yllättäen siitä puoli arvottomasta vanhasta tehtäänkiinteistöstä siellä landella, ei tarvitse perusteettomasti maksaa samaa veroa, kuin siitä miljoonien tontista ja tuliterästä hallista Espoossa. Samaa verrantoa voi käyttää asumiseen, maajussi kun maksaa vanhasta omakotitalostaan melkein saman, kuin miljonääri kattohuoneistostaan.

Ohessa henkilöasiakkaan kiinteistöveron määräytymisperuste.
https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/asuminen/kiinteistovero/nain-vero-muodostuu/

Miten muodostuu yrityksillä?

[Murkula]

Ohessa henkilöasiakkaan kiinteistöveron määräytymisperuste.
https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/asuminen/kiinteistovero/nain-vero-muodostuu/

Miten muodostuu yrityksillä?

Ja tämä taas johtaa keskusteluun, joka on jo käyty esim. tuolla asuntojen arvon lasku ketjussa, miten koko lainsäädännön muutos oli käytännössä täysi susi. Suhdanto arvoon ei oikein toimi, jos kunnat saavat omalla valitsemallaan kertoimella säätää homman miten haluavat. Ja Kunnathan säätävät nämä päin helvettiä ja nostavat näitä veroja lyhytnäköisesti maksaakseen vanhuspalvelut yms, sekä koko homma osuu kohta tuulettimeen.

Mutta voin kertoa miten muodostuu yrityksillä, monesti siten että kunnan mittakaavassa isot yritykset eivät maksa välttämättä mitään ja pienet yritykset maksavat tasan sen mitä ihmisetkin. Vastaako tämä kysymykseesi? Ja voi pojat kun läikyttäisikin poskeani, mutta yllättävän monesta pitäjästä saa vuokrata satametrisen hallin tonnilla, jos on vain osoittaa että on kykyä täyttää työntekijöillä. Samaan aikaan se maanviljeliä maksaa tonnin pari pelkkää veroa tilastaan, tietysti toki vuodessa mutta ymmärrät varmaan yskän.

Itse en enää usko, että tätä saadaan korjattua muulla, kuin seuraavan laman myötä. Sitten kun talojen ja tonttien hinnat lähestyvät nollaa, lähestyvät lopulta kiinteistöverotkin.

[Mikke70]

Ohessa henkilöasiakkaan kiinteistöveron määräytymisperuste.
https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/asuminen/kiinteistovero/nain-vero-muodostuu/

Miten muodostuu yrityksillä?

Ja tämä taas johtaa keskusteluun, joka on jo käyty esim. tuolla asuntojen arvon lasku ketjussa, miten koko lainsäädännön muutos oli käytännössä täysi susi. Suhdanto arvoon ei oikein toimi, jos kunnat saavat omalla valitsemallaan kertoimella säätää homman miten haluavat. Ja Kunnathan säätävät nämä päin helvettiä ja nostavat näitä veroja lyhytnäköisesti maksaakseen vanhuspalvelut yms, sekä koko homma osuu kohta tuulettimeen.

Mutta voin kertoa miten muodostuu yrityksillä, monesti siten että kunnan mittakaavassa isot yritykset eivät maksa välttämättä mitään ja pienet yritykset maksavat tasan sen mitä ihmisetkin. Vastaako tämä kysymykseesi? Ja voi pojat kun läikyttäisikin poskeani, mutta yllättävän monesta pitäjästä saa vuokrata satametrisen hallin tonnilla, jos on vain osoittaa että on kykyä täyttää työntekijöillä. Samaan aikaan se maanviljeliä maksaa tonnin pari pelkkää veroa tilastaan, tietysti toki vuodessa mutta ymmärrät varmaan yskän.

Itse en enää usko, että tätä saadaan korjattua muulla, kuin seuraavan laman myötä. Sitten kun talojen ja tonttien hinnat lähestyvät nollaa, lähestyvät lopulta kiinteistöverotkin.

Kiinteistöveron pieneneminen ei taida kuitenkaan toimia kompensaationa Oraakkelin esittämistä kovemmista palkoista landella.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Öö tuotanoin millä lailla tässä siirretään rahaa rikkaasta kunnasta köyhälle??
Verohelpotus ei ole tulonsiirto.

Ilmeisesti haluat, että työnantaja maksaisi enemmän palkkaa landella kuin pk-seudulla. Ja jotta työnantajat haluaisivat pysyä siellä landella korkeammista palkkakustannuksista huolimatta, laskettaisiinko yhteisöveroa  vai miten asia hoidettaisiin? Eikö tuolloin yhteisöveron laskun tulisi olla hyvin huomattava, jotta se lande olisi taloudellisesti kiinnostavampi paikka kuin vaikkapa stadi isommista palkkakustannuksista huolimatta? 

Kerrotko nyt tarkemmin asian eikä vain lauseen pätkiä siellä ja täällä.

Esimerkiksi pääomaverojen raja 100 000 euroon olisi hyvä uudistus.

[Murkula]

Kiinteistöveron pieneneminen ei taida kuitenkaan toimia kompensaationa Oraakkelin esittämistä kovemmista palkoista landella.

En voi puhua Oraakkelin puolesta, mutta vähän irtoaa mielestäni kontekstista. Viitaten useisiin ylläoleviin lainauksiin, niin ongelma paljon enemmän se että kroonisen huonolla normaalipalkalla työvoimaa ei saa. Tähän annettiin sen lainauksessa ratkaisuksi polkea palkkoja entisestään, vaikka ilmiselvästi ongelma on päinvastainen. Vaan ongelma on luonnollisesti monimutkaisempi, kuten ketjussa aikaisemminkin olen jo kirjoittanut.

Käytän tilaisuutta kuitenkin hyväksin ottamalla uuden kannan, eli sen miten ongelma voi joskus olla myös spykolooginen ja liittyä siihen krooniseen lyhytnäköisyyteen, mikä nykymaailmaa vaivaa muutenkin. Ihmisillä kun on nykyisin sellainen 70-luvun käsitys että Lande kaatuu totaalisesti ja täällä ei kuulu ansaita osaavankaan mitään. Mutta sitten, se IT-insinööri saa lopulta tarpeekseen paskapalkkaa, sekä muuttaa kaupunkiin alihankkijan riveihin ja alihankkia ryöstää sitten urakalla.

Eikä kukaan ole menossa Hitsaajaksi, kun sekin saisi kaupungista kunnon liksan. Tämä sama menttaliteetti on jotenkin myös syövytetty koulutuksen päätöksiin sekä kaupungin ratkaisuihin. Samoin se on syötetty ihmisten kalloihin, koska osa ei perusteetta enää usko sitä työpaikkaa pian edes olevan. Tämä on justiinsa sitä näköalatonta 70-luvun Simpauttaja meininkiä vähän modernisoituna, mutta vielä paljon enemmän perusteetta, kun kerran ollaan nousukaudella, vai ollaanko edes oikeasti?

Ps: Oraakkeli ehti näköjään ensin, noh sama silti. 

[Luka Mokonesi]

YLE 2020-03-04: Suomeen palkataan Filippiineiltä satoja sairaanhoitajia suoraan vakipaikkoihin – taustalla hoitoalan paheneva työvoimapula

Voiko Suomelle tämän parempaa enää toivoa?

Sairaanhoitaja Ben Amar tuli Filippiineiltä Suomeen kahdeksan vuotta sitten. Mies työskentelee nyt lähihoitajana mutta suorittaa samalla täydennyskoulutusta saadakseen sairaanhoitajan pätevyyden Suomessa.

Myös Amarin filippiiniläinen vaimo on koulutukseltaan sairaanhoitaja. Pariskunnalla on kaksi pientä lasta.

Suomessa tarvitaan lähivuosina tuhansia uusia sairaanhoitajia. Pelkästään pääkaupunkiseudulta ja Keski-Uudeltamaalta sairaanhoitajia eläköityy seuraavan kymmenen vuoden aikana noin 2 200.

– Pula on aivan valtava ja kaikki keinot on käytettävä, sanoo Seuren toimitusjohtaja Anne Sivula. Seure on alueen kuntien omistama henkilöstöpalveluyhtiö.

Yhtiö on nyt päättänyt yrittää hoitajien värväämistä myös ulkomailta, mitä varten Seure on kilpailuttanut työnvälitysfirmoja.

Seure aikoo palkata neljän vuoden aikana yhteensä neljäsataa sairaanhoitajaa Filippiineiltä. Hoitajille luvataan vakituinen työpaikka.

Ensimmäiset tulevat Suomeen jo tämän vuoden lopulla. Tulijoille järjestetään ensin suomen kielen koulutus Filippiineillä ja sairaanhoitajan pätevöitymiskoulutus Suomessa. Seure maksaa koulutukset.

Ulkomaalaisten sairaanhoitajien pätevöitymiseksi on ollut useita hankkeita ja projekteja, mutta ei pysyvää rahoitusta, ihmettelee Tehyn kansainvälisten asioiden päällikkö Sari Koivuniemi.

Koivuniemen mielestä rahoitus pitäisi saada yhteisrahoituksena eri ministeriöistä.

[Outo olio]

Hesarin artikkeli on maksumuurin takana, mutta esittelytekstikin kertoo jo kaiken. Kukaan ei tehnytkään mitään orjuudelle, joten tilanne jatkuu. Syynä tietysti se että Suomeen tulijalla pitää olla työpaikka valmiina, eli jos lähtee työstä pois joutuu myös pois maasta, joten kukaan ei valita epäkohdista. Lukematta arvaan että ratkaisuksi ehdotetaan työpaikkavaatimuksesta luopumista.

Loukussa

Suomen nepalilaisissa ravintoloissa esiintyy laajaa kokkien hyväksikäyttöä, kertoi HS viime keväänä. Tilanne on kääntynyt taas huolestuttavaksi. Uusia kokkeja tuodaan Suomeen. HS selvitti, miten heikosti virkavalta puuttuu ihmiskauppaan. Oleskelulupia koskeva lainsäädäntö estää uhreja hakemasta apua.

Tilaajille

Paavo Teittinen HS, teksti Klaus Welp, kuvitus

Julkaistu: 2:00, Päivitetty 6:26

Kuuntele juttuun liittyvä podcast-jakso: Miten toimittaja Paavo Teittinen on vuoden aikana seurannut nepalilaisten ravintoloiden työoloja? Miten ihmiskaupan uhreja Rikosuhripäivystyksessä auttava Pia Marttila näkee tilanteen? Haastattelijana HS:n Tuomas Peltomäki.

https://www.hs.fi/talous/art-2000006431472.html

[Roope]

Hesarin artikkeli on maksumuurin takana, mutta esittelytekstikin kertoo jo kaiken. Kukaan ei tehnytkään mitään orjuudelle, joten tilanne jatkuu. Syynä tietysti se että Suomeen tulijalla pitää olla työpaikka valmiina, eli jos lähtee työstä pois joutuu myös pois maasta, joten kukaan ei valita epäkohdista. Lukematta arvaan että ratkaisuksi ehdotetaan työpaikkavaatimuksesta luopumista.

Päätoimittajalta: Siirtotyöläisten hyväksikäyttö on ongelma, joka tarvitsee huomiomme

PITKÄ VUORO. Tämä oli otsikkona, kun HS:n toimittaja Paavo Teittinen avasi meille suomalaisille todellisuutta, joka jää suosittujen nepalilaisravintoloiden keittiön kätköön – salin puolella aterioivilta asiakkailta näkymättömiin.

Monesta lukijasta tuntui kuin lihapala takertuisi kurkkuun. Halvasta lounaasta maksavat kovan hinnan Suomeen kaukaa kotimaastaan houkutellut kokit, jotka joutuvat tekemään nälkäpalkalla ympäripyöreätä työpäivää, vailla vapaita, muuta elämää tai kontakteja ulkopuoliseen yhteiskuntaan.

Hyvinvointivaltion keskellä kukoistaa siirtotyöläisten hyväksikäytölle rakentuva järjestelmä. Kyse on raadollisesta ihmiskaupasta, joka tapahtuu viranomaisten valvovien silmien alla.

[...]

Oheisessa jutussa palataan nepalilaiskokkien ahdinkoon. Lehtenä arvioimme, että on hyvät perusteet selvittää, onko tilanne muuttunut vuoden aikana parempaan suuntaan. Onko viranomaisten ote kiristynyt ja ovatko ihmiskauppiaat joutuneet ahtaalle?

Selvityksen lopputulos kertoo valonpilkahduksista, mutta ikävä kyllä myös suomalaisen yhteiskunnan haluttomuudesta oikeasti puuttua ongelmiin. Systemaattinen hyväksikäyttö jatkuu, osin jopa entistä ovelammin keinoin.

Kyse ei ole vain valvonnasta, vaan myös lainsäädännöstä ja viranomaiskäytännöistä, jotka mahdollistavat hyväksikäytön jatkumisen ja estävät uhreja hakemasta apua.

MIKSI nepalilaiskokkien riistäminen ansaitsee kaiken tämän huomion?

Kyse on käytännössä uhkailuun perustuvasta pakkotyöstä, joka loukkaa sekä työlainsäädäntöä että ihmisoikeuksia. Kukaan – oli kuka tai mistä tahansa – ei ansaitse joutua tuohon asemaan. Kyse on rikollisuuden muodosta, jonka suhteen suomalaisella yhteiskunnalla pitäisi olla nollatoleranssi siinä, missä muuhunkin pahantekoon.

Jos hyväksymme vierastyöläisten kaltoin kohtelun, venytämme moraaliamme tavalla, joka kolahtaa ennen pitkää omaan nilkkaamme.

Kyse on myös ravintola-alan kilpailun vääristymisestä, jos osa yrittäjistä saa valtiovallan hiljaisella hyväksynnällä rikkoa kaikkia työelämän pelisääntöjä ja vähimmäisnormeja. Kärsijänä ovat tuolloin rehelliset yritykset.

Juuri nyt luomme niin ikään perustaa sille, millaista kulttuuria ja työehtoja me edistämme, kun yritämme ratkoa työvoimavajetta, jonka kohtaamme lähivuosina eritoten hoiva- ja palvelualoilla.

OVATKO nepalilaiset ravintolat sitten ainoita pahiksia? Vai miksi otamme juuri ne jälleen kerran suurennuslasin alle?

On luultavaa, että hyväksikäytön kulttuuri on ravintola-alallakin paljon laajempaa kuin tiedämme. Etnisistä ravintoloistakin ongelmia löytyy varmasti leveämmällä kirjolla kuin vain nepalilaisista keittiöistä.

Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän piirin hakeutui viime vuonna ennätysmäärä ihmisiä. Pakkotyötä on teetetty yleisimmin paitsi ravintoloissa myös siivousalalla ja rakennuksilla. Ongelma ei ole siten yksin ravintolamaailman.

Syystä tai toisesta siirtotyöläisten hyväksikäyttövyyhti lähti purkautumaan juuri nepalilaisravintoloista. Näistä tulleet lukuisat viestit ja muut signaalit kertoivat hädästä, ja tekemämme selvitystyö vahvisti käsitystä järjestelmällisestä hämäräbisneksestä. Asian penkominen vaati runsaasti työtä ja vaivannäköä, mutta myös luottamuksen rakentamista erittäin haavoittuvassa asemassa olevien työntekijöiden kanssa.

Nepalilaisravintolat eivät ole aiheetta valokeilassa. Mutta se ei tarkoita, että kaikilla muilla olisivat asiat kunnossa.

Kokit ovat uskaltaneet avata suunsa. Nyt alkaisi olla yhteiskunnan vuoro toimia.

Pitkää vuoroa ei pidä hyväksyä.

Helsingin Sanomat 8.3.2020

Ratkaisu on tietenkin tehdä oleskeluluvan saamisesta entistäkin helpompaa, alentaa perheenyhdistämisen tulorajoja ja mahdollistaa näin harkittu sosiaaliturvamaahanmuutto.

Sisäministeri ja oikeusministeri: Lainsäädännön aiheuttamat ongelmat ihmiskaupan uhreille on korjattava

HS kertoi sunnuntaina siitä, miten lainsäädäntö ja viranomaiskäytännöt estävät nepalilaisia ihmiskaupan uhreja hakemasta apua. Sisäministeri Maria Ohisalon puolesta kommentoiva valtiosihteeri Olli-Poika Parviainen sanoo, että ongelmat tulee korjata. Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson on samaa mieltä.

SISÄMINISTERIN ja oikeusministerin mielestä ongelmat, joita Suomen oleskelulupia koskeva lainsäädäntö aiheuttaa ihmiskaupan uhreille, tulee korjata.

"Tilanne, jota jutussa kuvataan, ei ole kestävä eikä hyväksyttävä, ja siihen pitää nopeasti puuttua", sanoo sisäministeri Maria Ohisalon (vihr) valtiosihteeri Olli-Poika Parviainen (vihr).

Parviainen kommentoi sisäministeri Maria Ohisalon (vihr) puolesta.

[...]

Parviaisen mukaan sisäministeriö aikoo tarkastella kaikkia jutussa esiin nostettuja ongelmia ja pyrkii osaltaan ne korjaamaan.

"Jos löytyy järjestelmästä johtuvia ongelmia, jotka selvästi vaikeuttavat esimerkiksi ihmiskaupan uhrien tilannetta, niin totta kai ne pitää korjata. Jos ulkomaalaislaki tuottaa ihmiskaupan uhreille esteen hakea apua, sellaiset tilanteet on korjattava pois."

VALTIONEUVOSTON ihmiskaupan vastaista toimintaohjelmaa laaditaan parhaillaan oikeusministeriössä. Työssä käsitellään myös oleskelulupia koskevaa lainsäädäntöä.

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r) sanoo, että HS:n artikkeli oli "hirvittävää luettavaa".

"Tuli sellainen, miten nyt sanoisi, kafkamainen tunne. Että onko mahdollista, että meidän oikeusvaltiossamme tapahtuu tällaista. Mutta kyllä se on ilmeisesti mahdollista, ja tälle on tehtävä jotain."

Myös Henrikssonin mielestä hallituksen on korjattava ongelmat, joita oleskelulupia koskevasta lainsäädännöstä syntyy uhreille.

"Kyse on uhreille niin vakavasta asiasta, että emme voi vain sulkea silmiämme ja sanoa että okei, lähtekää sitten takaisin kotimaahanne, lähtekää takaisin Nepaliin."

VALTIOSIHTEERI Parviainen sanoo sisäministeriön odottavan, että oikeusministeriössä laadittava toimintaohjelma etenee.

"Haluamme sitä ripeästi edistää. On myös helpompi neuvotella hallituksen kesken, kun näemme kokonaisuuden. Ulkomaalaislain muuttaminen on kuitenkin jossain määrin aina suuri projekti, ja siihen on hyvä kerätä yhteen muitakin muutostarpeita."

Työ- ja elinkeinoministeriössä on jo nyt alettu pohtia poikkeuspykälää, jonka nojalla hyväksikäytön uhri voisi saada tilapäisen oleskeluluvan. Luvan voisi saada siitä huolimatta, onko rikos poliisin tutkinnassa.

Ulkomaalaislaissa on tällainen pykälä, mutta se soveltuu vain laittomasti maassa oleskelleisiin ihmisiin, jotka ovat joutuneet vakavan hyväksikäytön kohteeksi.

Eduskunta on myös edellyttänyt ponnessaan hallitusta korjaamaan oleskelulupien aiheuttamia ongelmia ihmiskaupan uhreille. Parviainen sanoo, että hallitus toimii eduskunnan ponnen edellyttämällä tavalla.

OIKEUSMINISTERI HENRIKSSONIN mukaan hallituksen on myös tarkasteltava perheenyhdistämisen tulorajoja.

Korkeat tulorajat ovat ongelma hyväksikäytön uhreille. Käytännössä uhrit pärjäisivät vähemmällä ilman, että he joutuisivat turvautumaan sosiaaliturvaan. Jos perheessä on esimerkiksi kaksi aikuista ja kaksi lasta, Migri vaatii lain mukaan 2600 euron nettotuloja.

Hallitusohjelmassa on kirjaus toimeentulorajojen kohtuullistamisesta.

Parviainen sanoo, että toimeentulovaatimusta pohditaan useamman ministeriön kesken parhaillaan. Myös ihmiskaupan ja vastaavan hyväksikäytön uhrien tilanne aiotaan Parviaisen mukaan ottaa keskustelussa esiin.

"Meillä on sisäministeriössä valmius kohtuullistaa tulorajoja, jos näin yhdessä sovitaan."

PARVIAISEN mukaan lainsäädännön lisäksi on myös varmistettava, ettei viranomaisen laintulkinta heikennä ihmiskaupan ja muun hyväksikäytön uhrien asemaa.

"Uhrin on voitava luottaa siihen, että hän saa viranomaisilta turvaa ja suojaa. Jo ennen lainmuutosten tarkastelua Migrillä on työn alla ihmiskauppaa koskevan soveltamisohjeen päivittäminen", Parviainen sanoo.

"Katsotaan, onko lain soveltamisella ja tulkinnalla tehtävissä parannuksia tässä asiassa. Tätä keskustelua olen viimeksi tänään sunnuntaina käynyt Migrin kanssa."

HS:n selvityksestä käy ilmi, että Migri ei esimerkiksi poikkea perheenyhdistämisen korkeista tulorajoista tilanteessa, jossa tulot ovat tippuneet koska ihmiskaupan uhri on irtautunut hyväksikäytöstä ja hakenut apua.

[...]

Migrillä voi kestää yli vuoden myöntää oleskelulupa ihmiskaupan uhrille. Parviainen sanoo, että lupa pitäisi olla mahdollista myöntää ripeästi, kun esitutkinta alkaa. Esimerkiksi Hollannissa luvan saa vuorokaudessa.

[...]

Hallitusohjelmassa poliisin resursseja on lisätty.

"Priorisointia on voitava tehdä. Tässä on tunnistettu vakava ihmisoikeusongelma Suomessa, ja siihen on puututtava. Sen lisäksi kyse on myös talousrikollisuudesta."

Parviainen sanoo, että hallitusohjelmaan kirjattu ihmiskaupparyhmä on perustettava pian.

"Poliisin on hoidettava se ainakin nyt ensivaiheessa omista kehyksistään. Me vahvistamme poliisin rahoitusta merkittävästi eri tavoin joka tapauksessa. Mitään erillistä poliisimiesten lisäyspakettia tähän asiaan ei ole kuitenkaan esitetty. Oletus on, että poliisi ihan luonnollisesti asettaa toiminnassaan erilaisia painopisteitä ja varmistaa ihmiskauppaosaamisen organisaatiossaan."

MYÖS oikeusministeri Henrikssonin mukaan yksi keskeinen asia, johon hallitus haluaa puuttua, on rikosvastuun toteutuminen ihmiskaupassa. Eli se, että rikoksia paljastetaan ja tutkitaan.

"Tällä hallituskaudella haluamme saada poliisiin ryhmän, joka keskittyy ihmiskaupparikosten paljastamiseen ja tutkimiseen. Tästä on hallitusohjelmassa selkeä kirjaus ja annan ministeri Ohisalolle kaiken tukeni tässä."

Henriksson sanoo pitävänsä "äärimmäisen tärkeänä", että ryhmä perustetaan.

"Ja siihen on löydyttävä resurssit. Tämä artikkeli osoittaa, että meillä on selvästi tarvetta keskittää voimavaroja tähän rikollisuuteen. Se vaatii osaajia, eikä sitä voi tehdä vasemmalla kädellä. Meidän pitää kyetä paljastamaan ja tutkimaan niitä, jotka harjoittavat ihmiskaupan kaltaista toimintaa."

Helsingin Sanomat 8.3.2020

Eli kun nepalilaiskokki on yhteistyössä työnantajansa kanssa huijannut itsensä väärin perustein Suomeen, jatkossa hänet palkittaisiin huijauksestaan oleskeluluvalla ja perheenyhdistämisellä, johon hän ei tulojensa puolesta olisi muuten oikeutettu.

[zupi]

Voi että kun tämä on "kaunista", kun suvakkimedia ja suvakkipoliitikot pelaa yhteen.

"Priorisointia on voitava tehdä. Tässä on tunnistettu vakava ihmisoikeusongelma Suomessa, ja siihen on puututtava. Sen lisäksi kyse on myös talousrikollisuudesta."

Parviainen sanoo, että hallitusohjelmaan kirjattu ihmiskaupparyhmä on perustettava pian.

"Poliisin on hoidettava se ainakin nyt ensivaiheessa omista kehyksistään.

Ja senhän tietää, mistä ne resurssit otetaan. Mutta eihän siinä mitään, johan hallitus hoiti tuon mamujen raiskausrikosongelman Turvallinen Oulu hankkeella, jonka käytännöt pian laajennetaan koko Suomeen.

Ei voi mitään, taas nousee höyry korvista.

[Roope2]

Uuden Suomen keskustelupalstalla yli kuusikymppinen nainen kirjoittaa:
   

Juuri tekemäni – kolmen kuukauden välein toistuvan – työllistymissuunnitelman yhteydessä minulle ehdotettiin ammatinvalinnanohjausta. Työikää on jäljellä 3 vuotta 11 kuukautta ja 5 päivää. Siis hiukka vajaa neljä vuotta.

https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/bvalonen/ammatinvalinnanohjaukseen-60-vuotiaana-mista-motivaatio/


Jos työkkärin porukalla on liikaa hommia, niin ehkä voisi miettiä, mihin panostettaisiin ja vanhukset jätettäisiin vähemmälle huomiolle.

[Golimar]

Meyer Turun Laivanrakennusoppilaitos kouluttaa kuuden kuukauden työvoimapoliittisena koulutuksena laivalevyseppähitsaajia.

Koulutuksen aikana tutuksi tulevat mm. erilaiset hitsausmenetelmät, levysepän työt sekä piirustusten luku. Opintokokonaisuuteen kuuluu teoriaopintojen lisäksi perustyövaiheiden harjoittelua oppilaitoksen harjoituspajoilla ja työharjoittelua telakan tuotanto-osastoilla. Koulutuksen suoritettuasi sinulla on valmiudet työskennellä telakalla sekä levyseppänä että hitsaajana. Aikaisemmalla vahvalla koulutus- ja osaamistaustalla on mahdollista vauhdittaa opintoja.

Seuraava laivalevyseppähitsaajakoulutus järjestetään 22.9.2020–15.4.2021. Hae paikkaa nyt tai viimeistään 7.8.2020 mennessä TE-palveluiden verkkosivujen kautta.

https://rekry.meyerturku.fi/koulutukset/rekrykoulutukset/laivalevyseppahitsaajakoulutus/?gclid=CjwKCAjwgbLzBRBsEiwAXVIygGrIGgmBxmsWfDDyvZmEJn7MtPFAHeR_urKNd6e-SZyfLbzubUJjCBoCxBoQAvD_BwE

https://www.youtube.com/watch?v=XBHdKJok5SA&feature=youtu.be&t=131

https://www.youtube.com/watch?v=beU-3LGa3ss&feature=youtu.be&t=325