Työvoimapulan paluu ja kosto

[ApuaHommmaan]

^ Aikamoisen ruusuiset lasit silmillä kirjoittelet. Lääkärit aivan tahallaan vallanhimoissaan luovat koko ajan ympäri Suomen huonoa ja tehotonta työkulttuuria ympäri Suomen, koska voivat. Edut slmissä kiiluen perseillään, että saadaan itselle hyvää.

Sitten ulkomaille meno. Lukuunottamatta harvinaisia tilanteita korkeasti- ja matalasti- koulutetun työntekijän siirtyminen Suomesta pois on luonnollisesti pois muusta ja huono asia. Suomen kannalta siinä on hyvin vähän hyvää. Poislukien joissain tapauksissa esimerkiksi tutkijat, jotka luovat kansainvälisiä kontakteja työskentelemällä hetkittäin ulkomailla, tai vaikkapa vientiyrityksen myyjä, joka työskentelee kohdemaassa.

Kerro toki mitkä kohdat kirjoituksessani olivat "ruusuiset lasit silmillä kirjoiteltu" ja kerro myös kuinka paljon kuvittelet tavallisen lääkärin voivat vaikuttaa työkulttuuriin ja miten.

Millä mittareilla maastamuutto on huono asia, jos rahaa ei lasketa? Maastamuuton haitat olisivat imho jopa oman ketjunsa ja keskustelunsa arvoisia.

Raha luonnollisesti lasketaan. Se on aina loppu, paitsi silloin kun parempiosaiset puuhastelee yhteisellä kassalla.

Lääkäreistä ihan kohtuullinen osa vaikuttaa tavalla tai toisella työpaikkojensa johtamiseen. Työkulttuuri terveydenhuollossa tunnetusti on aika surkea ollut aina. Johtuen pääasiassa, a) lääkärit eivät yleisesti osaa johtaa, ja b) kastiajattelu suhteessa alemmiksi nähtyihin hoitajiin. Jolloin siis alempikastisten ongelmista ei välitetä.

[newspeak]

Raha luonnollisesti lasketaan. Se on aina loppu, paitsi silloin kun parempiosaiset puuhastelee yhteisellä kassalla.

Jos ainoastaan raha lasketaan, mitä tekee rahalla, kun sillä ei kerran voi ostaa mitään?

Lääkäreistä ihan kohtuullinen osa vaikuttaa tavalla tai toisella työpaikkojensa johtamiseen. Työkulttuuri terveydenhuollossa tunnetusti on aika surkea ollut aina. Johtuen pääasiassa, a) lääkärit eivät yleisesti osaa johtaa, ja b) kastiajattelu suhteessa alemmiksi nähtyihin hoitajiin. Jolloin siis alempikastisten ongelmista ei välitetä.

Tulehtunut työilmapiirikö tässä nyt hiertääkin?

a) Lääkärit eivät ole pääsääntöisesti johtajia vaan ammattiryhmä.

b) Hoitajien toimenkuvaan monesti kuuluu lääkärin avustaminen. Työnjako mahdollistaa useampien asioiden tekemisen rinnakkaisesti. Kuinka monta tohtoria tarvitaan vaihtamaan vanhuksen vaippa?

Et kertonut mitkä kohdat kirjoituksessani oli pielessä. Sitaattia nyt sitten perusteluineen, kiitos.

[Paju]

Hoitoalan huono työilmapiiri nokkimisjärjestyksineen ja työn organisoinnin ongelmat ovat niin paljonpuhuttu aihe, että sen voinee ottaa yleisenä tietona. Vaikka yksittäisen työntekijän vaikutusmahdollisuudet ovat pienet, kyllä jokainen voi ottaa vastuun omasta asenteestaan.

Eräs syy lääkärien julkisen sektorin karttamiseen on huonot työolot ja heikommat vaikutusmahdollisuudet omaan työhön esimerkiksi vastaanottojen ja päivystysten osalta. Näiden merkitys on helposti palkkaa suurempi.

[l'uomo normale]

Kävin Työ- ja elinkeinotoimistojen nettisivuilla ja koetin samalla huvikseni selvittää, miten, milloin ja missä asiakaspalvelupisteet (sellaiset, joissa on ihan fyysisesti kontaktissa elollisen olennon kanssa, a.k.a. IRL.) toimivat. Ylävalikossa väitettiin, että käyntiosoitteita olisi, mutta Uudenmaan työvoimatoimistostan osalta löysin vain, senkin ainoastaan Googlen avulla, postilokero-osoitteen ihan pakollisen paperipostin lähettämistä varten. Asiointi tapahtuu ensisijaisesti verkossa, kylmästi kerrotaan. Pitääpä ohikulkiessa mennä katsomaan, päästävätkö toimistoon lainkaan sisälle, jos se edelleen on entisellä paikallaan Hotelli Presidentin vieressä.

Ihmettelen vain, kun henkilökohtaista palvelua ei enää ole, löydetään ne autenttisimmat ja uskottavimmat Juuso-elämäntapatyötöttömät Ylen ja muiden vastuumedioiden haastateltaviksi..

Toistaiseksi vielä verotoimistoon ja maistraattiin (tai mikä digivirastovarasto lie) pääsee paikanpäälle kasvokkain selvittelemään asioita tai tuomaan paperia, mutta ei varmaan kovin kauan tätä menoa.

[newspeak]

Muutama ajatus liittyen hoitoalaan, lääkäreihin ja työvoimapulaan

Vastakkainasettelu lääkärien ja hoitajien taholta pohdituttaa. Kuitenkin muutoksia työelämässä tapahtuu jatkuvasti. Tänä vuonna sairaanhoitajien lääkemääräysoikeutta laajennetaan:

Sairaanhoitajilta enemmän lääkemääräyksiä

Sairaanhoitajat voivat vuonna 2020 määrätä laajemmin lääkkeitä potilaille. Laajennukset koskevat suomalaisten yleisimmissä kansansairauksissa käytettäviä lääkkeitä, kuten allergialääkkeitä ja kipulääkkeitä, joista on sekä itsehoito- että reseptilääkepakkauksia. Myös sydän- ja verisuonisairauksien, tyypin 2 diabeteksen ja astman hoidossa käytettävien lääkkeiden valikoimaa laajennetaan.

Uusia tautiryhmiä ovat sepelvaltimotauti, angina pectoris -rintakipu ja keuhkoahtaumatauti. Rokotteisiin lisätään puutiaisaivotulehdusrokote korkean ilmaantuvuuden alueilla asuville ja pitkään oleskeleville.

– Sairaanhoitajan vastaanotolle pääsee nopeammin kuin lääkärin vastaanotolle. Kun sairaanhoitajien määrättävissä olevien lääkkeiden valikoima laajenee, se nopeuttaa hoidon aloittamista ja parantaa hoitoon pääsyä, sanoo neuvotteleva virkamies Marjukka Vallimies-Patomäki sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Sairaanhoitaja voi jatkaa lääkitystä lääkärin tekemän taudinmäärityksen perusteella tai määrätä lääkkeitä toteamaansa hoidon tarpeeseen tietyissä taudeissa ja tilanteissa. Sairaanhoitajalla on rajattu oikeus määrätä lääkkeitä hoitamalleen potilaalle myös silloin, kun kyseessä on ennalta ehkäisevä hoito.

Vaikka potilas ohjattaisiin sairaanhoitajan vastaanotolle, potilaalla on oikeus sanoa, että hän haluaa mieluummin lääkärin vastaanotolle. Rajattu lääkkeenmääräämisoikeus koskee myös sairaanhoitajana laillistettua terveydenhoitajaa ja kätilöä.

Muutos tulee voimaan 1. tammikuuta, mutta tarvittavat tiedot saadaan Lääketietokantaan vasta 1. maaliskuuta, joten vasta silloin sairaanhoitajat saavat määrätä uusia lääkkeitä.

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/ee3ab44f-8401-4cfe-b9ec-936cd6c11288

Tämä lienee monien mielestä hyvää kehitystä. Lähestymistavasta riippuen se voikin olla merkki joko hyvästä tai huonosta kehityksestä.

Kuitenkin on selvää, että valtaa ja vastuuta siirretään jatkuvasti lääkärikunnalta hoitohenkilökunnalle. Lääkärikunnassa tämä saatetaan nähdä hyvinkin kielteisesti, sillä lääkärien kyky vaikuttaa omaan työhönsä ja johtotehtävien siirtäminen sellaisille henkilöille, joilla ei ole tiettyä kosketuspintaa heidän toimenkuvaansa, voidaan nähdä jopa potilasturvallisuutta vaarantavana tekijänä. Ammattiryhmien vastakkainasettelusta voidaan loogisesti vetää johtopäätöksiä myös hallintoon liittyen ja eturyhmien pelaamisesta omaan pussiinsa. Yhteiskunnallisesti hoitajien suosiminen on omalla tavallaan luonnollista:

1) Hoitotyö on naisvoittoista ja naisiin ja heidän asemaansa suhtaudutaan yleisesti myönteisemmin, mikä vaientaa omalta osaltaan kritiikin. Lääkäri on useammin mies kuin hoitaja ja miehillä on oma taipumuksensa päätyä johtotehtäviin. Ammattiryhmien vastakkainasettelu on siis myös sukupuolien vastakkainasettelua, vaikka enemmistö valmistuvista lääkäreistä on jo pitkään ollut naisia.  Naisten asema on siis merkittävästi parantunut ja on jopa monessa suhteessa parempi kuin alalla toimivien miesten. Tästä huolimatta perinteinen ajatus sukupuolijaosta nopeasti päättää keskustelun, sillä kukapa nyt naisia haluaisi sortaa.

2) Hoitajat ovat suurempi ammattiryhmä kuin lääkärit. Yhtä lääkäriä kohden on noin neljä sairaanhoitajaa. Tämä parantaa huomattavasti sairaanhoitajien edunvalvontaa kaikilla yhteiskunnan tasoilla. Suurempi ammattiryhmä on helposti vaikutusvaltaisempi lobbauksessaan, sillä sarisairaanhoitajilta saa enemmän ääniäkin kuin lauralääkäreiltä. Useamman miehen vaimokin on hoitaja kuin lääkäri, mikä lisää hoitajien vaikutusvaltaa entisestään.

3) Lääkärit saavat toimenkuvansa johdosta parempaa palkkaa, joten heitä on helpompi kadehtia. Kateus johtaa vihaan ja viha pimeälle puolelle. Lääkäreillä on enemmän vastuuta, joten herraviha syttyy tuosta vain. Mielikuvissa ylempi sortaa herkästi alempaa, johtaja alaistaan jne. Faktisesti elämme kuitenkin monella tapaa ulkomailta tänne levinneessä uhriutumiskulttuurissa, jossa todellinen pahantekijä esittää uhria mielivaltaisten tarkoitusperien edistämiseksi. Julkinen keskustelu on herkästi riitaisaa ja tämä luo synkän varjon kaikialle yhteiskuntaan. Oikeiden ongelmien sijaan keskitytään keksimään yhä uusia kuvitteellisia. Ja mulkkuja tietenkin mahtuu joka joukkoon.

Työvoimapoliittisista lähtökohdista on kuitenkin hyvä siirtyä katsomaan yhteiskuntaa yleisemmällä tasolla. Suomessa koulutusta arvostetaan ja tämän takia ihmiset kouluttautuvat enemmän. Se on ylhäältä annettu normi kansalaisille noudatettavaksi. Toisen asteen koulutuksessa suositaan lukiota ammattikoulun sijaan. Ammattikoulusta on myöskin helppo jatkaa ammattikorkeakouluun. Tämä tarkoittaa, että terveydenhuollosta kiinnostunut nuori, todennäköisesti nainen, hakeutuu mieluummin lukioon kuin ammattikouluun. Tämä taas vaikuttaa ammattikoulussa siten, että lähihoitajaopiskelijoita on lähtökohtaisesti vähemmän ja heistäkin merkittävä osa jatkaa opintojaan valmistuttuaan eli vaihtaa alaa. Samalla pienenevät ikäryhmät vaikuttavat eri aloilla valmistuneiden määriin.

Välillä nousee esille sellaisia näkemyksiä, että hoitajista pitäisi tehdä lääkäreitä. Eli ensin opiskeltaisiin lähihoitajiksi, sitten sairaanhoitajiksi ja sitten ohituskaistaa pitkin saataisiin lääkärin paperit. Tietyt päälläkkäisyydet eri alojen kohdalla ovat tietenkin tosiasia, mutta eivät lähellekään koko totuus. Jo metsästävässä susilaumassa on eri susilla erilaisia taipumuksia, vaikka päämäärä on sama. Ja tämä on mahdollistanut osaltaan koirien jalostuksen erilaisiin tarkoituksiin. Samoin ihmiset jakavat työtehtäviä keskenään "hienostuneella" tavallaan. Eräs lääkäri muinoin luennoi utopistisesti/dystopistisesti, että tulevaisuudessa lääkärit eivät välttämättä tapaa potilasta lainkaan ja toimenkuvaksi jää seurata ja suunnitella robottien toimintaa, mikä on vahvasti ristiriidassa sen kanssa, että monien potilaiden merkittävimpiä tarpeita on tulla kohdatuksi. Sikäli sairaanhoitajien laajennettu reseptienmääräysoikeus kaventaa merkittävästi lääkärin toimenkuvaa paitsi lääkkeiden myös potilastyön osalta. "Robottina" sentään toimii edelleen ihminen.

Postilakko herätti keskustelua palkkojen polkemisesta paitsi työehtosopimusten myös maahanmuuton osalta. Vaikka hoitajat ovat koulutumpia kuin koskaan, tämä vaikuttaa myös ammattiryhmien palkkaukseen. Lähihoitajan ammatti on vähemmän haluttu, koska sairaanhoitajaa arvostetaan enemmän palkan takia. Lääkärille perinteisesti kuuluneita töitä tekevä sairaanhoitaja vähentää painetta palkata lisää lääkäreitä. Jos sairaanhoitaja voi tehdä edullisemmin lääkärin työt, terveydenhuoltoon liittyviä budjetteja halutaan minimoida ohjaamalla yhä enemmän potilaita heille ja jälleen säästyy julkisia varoja mokutukseen ja kaiken maailman karnevaaleihin. Samalla on luotu järjestelmä joka luo jatkuvalla syötöllä ylityöllistymistä kaikille työhön osallistuville osapuolille. Sekä tietenkin paine vaatia tahattomasti huonosti tehdystä työstä lisää palkkaa kasvaa.

Palaten terveydenhuollon naisvoittoisuuteen on tietenkin mainittava puhe naisten alemmasta palkasta. Yhä enemmän vastuuta kasataan siis ylityöllistetyille ja alipalkatuille naisille. Tämä ei voi olla hyvä yhtälö jo ihan mielenterveyden kannalta. Samalla naiseuteen kuuluu merkittävänä osana lapsien saaminen ja heistä huolehtiminen. Aleneva syntyvyys on moninainen huoli. Työvoimapulan aiheuttajana se on kaikista merkittävin. Kuitenkin samanaikaisesti paheksutaan sitä tärkeää aikaa, joka lasten takia täytyy naisten olla poissa työelämästä, mikä on täysin sairasta. Sosialistinen järjestelmämme on enenevässä määrin paitsi kallis ja tehoton myös myrkyllinen.

Yhteiskunta tarvitsee uudistuakseen lapsia, jotta sillä olisi jatkuvuutta. Kun halutaan enemmän naisia perinteisesti miesvoittoisille aloille, pitäisi muistaa tämän kasvattavan työvoimatarvetta jonkin verran. Tämän tulisi olla selviö ja lähtökohta, eikä syy naisten syyllistämiseen, jos halutaan lainkaan esiintyä lapsi- ja perheystävällisenä maana. Jos ajatellaan lisäksi miesten pääsääntöisesti tienaavan enemmän, tähän liittyy se ajatus, että mies käyttää varallisuuttaan ensisijaisesti perheensä hyvinvointiin. Tämä toteamus voi vaikuttaa takapajuiselta, mutta se on myös se historiallinen lähtökohta, jonka kivijalalle tämäkin maa on perustettu. Keijoa siteerataksini: "Ihmisyys velvoittaa." Monesti vain unohdetaan, mitä tuo ihmisyys todellisuudessa tarkoittaa.

Kuten aiemmin todettua, Suomen lääkärikunta naisistuu. Kun lääkärikunnan kokoa verrataan avoimiin työpaikkoihin, kyse ei lopulta ole kovinkaan suurista määristä lääkäripulan osalta. Samoin jos ajatellaan menestyvän naisen työuraa, jossa hän on muutaman vuoden poissa töistä lasten takia, ei tuokaan ole verraten kovin suuri määrä ajallisesti. Ei siis merkittävä tekijä mutta mainitsemisen arvoinen numeroita tuijotellessa.

Eräitä mokutuksen helmiä on ajatus, että pakolaisilla ja turvapaikanhakijoilla olisi kulttuurillinen ja suorastaan synnynnäinen taipumus toisten ihmisten hoitamiseen. Samanaikaisesti heidän kotimaissaan naiset eivät ole työelämässä lainkaan, vaan naisen paikka on kotona. Vanhushuolto perustuukin siihen, että vanhus viettää elämänsä ehtoon kotona sukulaisten hoidosssa. Miehet sitten tekevät jotain vähemmän perhekeskeistä. Työvoimapulan paikkaajilla ei siis ole pienintäkään taipumusta toimia hyvinvointiyhteiskunnan rattaina. Miehet eivät halua naisten töihin koskea ja naiset hankkivat korkeankin koulutuksen korkeintaan hätävarana jäädäkseen sitten kuitenkin kotiäideiksi. Työperäisessäkin maahanmuutossa pitäisi huomioida, että ihminen tekee töitä lopulta itsekkäistä tarkoituksista.

Muistakaamme kuitenkin kiittää sitä etnoravintolan pitäjää tai taksikuskia, joka tekee kuitenkin töitä ja on näin ollen hyvin kotoutunut ja suorastaan suomalainen. Ehkä jopa parempi kuin oikea suomalainen, koska on ulkomaalainen. Mikäpä sen parempi merkki suomalaisuudesta kuin tehdä sitä työtä, mitä tekisi todennäköisesti kotimaassaankin!

Tai mikäpä sen parempi merkki yhteenkuuluvuudesta kuin suomalaisen koulujärjestelmän läpi käynyt maahanmuuttaja, tuo Helsingin Sanomien ilmoittama toteemieläin? Pitäähän tuo tummemman pigmentin omaava henkilö julistaa välittömästi vähintään pyhimykseksi, vaikka suomalaiset eivät Joulupukkia lukuunottamatta usko perinteisesti ainoaankaan pyhimykseen! Kai se on ihme, että aina vain kasvavasta maahanmuuttajapopulaatioista alkaa löytymään korkeista syrjäytymisprosenteista huolimatta koulutettuja nuoria aikuisia eikä tilastollinen väistämättömyys. Pitäähän olla optimistinen...

Uskon minäkin ihmeisiin, mutta en kuitenkaan usko kaikkien ihmeiden olevan oikeita ihmeitä, enkä myöskään arjen ongelmien korjautuvan näillä ihmeillä.

[Ajatolloh]

Kävin Työ- ja elinkeinotoimistojen nettisivuilla ja koetin samalla huvikseni selvittää, miten, milloin ja missä asiakaspalvelupisteet (sellaiset, joissa on ihan fyysisesti kontaktissa elollisen olennon kanssa, a.k.a. IRL.) toimivat. Ylävalikossa väitettiin, että käyntiosoitteita olisi, mutta Uudenmaan työvoimatoimistostan osalta löysin vain, ne senkin ainoastaan Googlen avulla, postilokero-osoitteen ihan pakollisen paperipostin lähettämistä varten. Asiointi tapahtuu ensisijaisesti verkossa, kylmästi kerrotaan. Pitääpä ohikulkiessa mennä katsomaan, päästävätkö toimistoon lainkaan sisälle, jos se edelleen on entisellä paikallaan Hotelli Presidentin vieressä.

Ihmettelen vain, kun henkilökohtaista palvelua ei enää ole, löydetään ne autenttisimmat ja uskottavimmat Juuso-elämäntapatyötöttömät Ylen ja muiden vastuumedioiden haastateltaviksi..

Toistaiseksi vielä verotoimistoon ja maistraattiin (tai mikä digivirastovarasto lie) pääsee paikanpäälle kasvokkain selvittelemään asioita tai tuomaan paperia, mutta ei varmaan kovin kauan tätä menoa.

Keskustassa oli ainakin ennen TE-toimiston asioimispiste, siis "työkkäri". Siinä Aleksanterinkadulla, olisko ollut Kluuvin kauppakeskusta tai jotain?

Kyllähän ne on rajusti vähenemään päin ne fyysiset palvelupisteet. Posti katosi tyystin ja verovirasto kadottaa nopsaa tahtia palvelupisteitään. Lisäksi aukioloaikoja supistetaan ja ei ole harvinaista, että aukiolot on tyyliin "joka toinen maanantai klo 10-13".

Kivijalkapankkien konttoreissa käy melkoinen sulkeutumisten aalto myös.

[Pentecost]

Toistaiseksi vielä verotoimistoon ja maistraattiin (tai mikä digivirastovarasto lie) pääsee paikanpäälle kasvokkain selvittelemään asioita tai tuomaan paperia, mutta ei varmaan kovin kauan tätä menoa.

Tämä nyt ei suorastaan liity ketjun aiheeseen muuten kuin sen kautta, että ihmisiä kohdellaan nykyisin kuin karjaa ja ainoastaan jonkinlaisena työvoimaresurssina tai verotettavana riiston kohteena.

Tämä digitalisaation ja automaation varjopuoli on työpaikkojen menetyksen ohella se, että esimerkiksi oikeusturva vaarantuu. Itsellä on menossa oikeusjuttu tällä hetkellä hallinto-oikeudessa. Pyysimme erityisesti käsittelyä, jossa olisimme asianosaisten kanssa paikalla, mutta HO tuskin moiseen viitsii aikaansa tuhrata. Kuitenkin, moni asia olisi huomattavasti helpompi käsitellä suullisesti ja saisi kaikkien osapuolten käsityksen selvemmin esille. Nykyisin kaikki tuntuu olevan ainoastaan paperilla ja ihminen ohitetaan.

Tästä syystä vaadimmekin juristini kirjoittamassa vastineessa, että mikäli suullista käsittelyä ei järjestetä, oikeuden tulee huomioida vaatimuksemme sellaisenaan. Asia ei ole juridisesti edes kovin epäselvä vaan kyse on eräänlaisesta muotoseikasta, jonka perusteella eräs suomalainen virkamies sai aiheen tuottaa suuren vahingon minulle ja perheelleni.

Sama koskee monta muutakin asiaa. Asia, jonka hoitaminen vaatisi vaikkapa pankissa muutaman minuutin, vaatii nykyisin kaikenlaista nettivarailua, erilaisten litanioiden kuuntelemista ja toimivan nettiyhteyden sähköpostilla.

Sitä odotellessa, kun jokin isompi systeemihäiriö iskee...

[MiljonääriPlayboy]

https://www.iltalehti.fi/talous/a/c4aa253b-68aa-48fd-ac9b-87a8121a9865

Huonekaluikoni Isku irtisanoo ja lähettää haisevat terveiset kunnille ja valtiolle

Huonekaluvalmistaja Isku kertoi perjantaina käynnistävänsä 10 miljoonan euron kehitysohjelman ja vähentää samalla työntekijämääräänsä.

Lahtelainen huonekaluvalmistaja Isku käynnistää "kehitysohjelman", jonka tavoite on 10 miljoonan kustannussäästö. Yhtenä toimenpiteistä kustannussäästöjen toteuttamiseksi Isku suunnittelee sekä pysyviä että tilapäisiä työvoiman vähennystoimenpiteitä. Samalla alkavien yt-neuvottelujen piirissä on noin 700 henkilöä.

Lahdessa olikin työttömyysprosentti jo ennestään reilusti kymmenen pahemmalla puolella.

Toimitusjohtajan itku kuntien ja valtion hankintapolitiikasta jääköön omaan arvoonsa, haisee se sen verran kovasti korporaatiososialismille ja suojatyöbusinekselle. Työntekijöitä ja yhteiskuntaa käy silti sääliksi tällaisia uutisia lukiessa. Kyseessä kuitenkin OIKEAT työpaikat, ja tokihan Lahtikin on saanut osansa kauppakeskuksissa notkuvista työvoimapulanpaikkaajista. Kokonaisuutena ei hyvältä näytä.

[Murkula]

Pitää kyllä paikkansa, että nykyisin valtion ja kuntien hankinnat menet halvimpaan. Tähän osasyyllisenä on kilpailutuslainsäädäntö, joka pakottaa ottamaan halvimman tekijän, ihan sama mitä laatu tai edes mahdollisuudet onnistua, sitten ovatkin. Se kuitenkin on se kysymys, että onko tämä koko totuus.

Paljon enemmän olisi uskottavuutta, jos osaisi samaan syssyyn mainita vuodenvaihteen verokorotukset. Ne varmasti purevat sektoriin, jossa kaikki liikkuu kumipyörillä ja tehtaat pyörivät sähköllä. Mutta kun ei ole munaa puhua niistä oikeasta ongelmista, niin ei ole.

[Fiftari]

Jakaja jätti lehdet käytävään – kirjoitti anteeksipyyntölappuun suorat sanat

Kaupunkilehti Karjalan Heili ilmestyy Joensuussa kaksi kertaa viikossa. Kyseisen lehden jakaja oli uupunut, joten hän hylkäsi lehtikasan rappukäytävään ja jätti pinon päälle kirjoitetun lapun:

"Hei ja anteeksi!

Omat käsivoimani loppuivat joten ota oma Heilisi tästä mainoksilla tai ilman. Voit toki myös auttaa ja kokeilla rappuusi, millaista Heilin jako on 🙂

T: Heilin jakajasi

PS. Tuntipalkka n. 3 €"

Alta löytyy kuva tästä anteeksipyyntölappusesta.

Metropoli

[Ajatolloh]

Pitää kyllä paikkansa, että nykyisin valtion ja kuntien hankinnat menet halvimpaan. Tähän osasyyllisenä on kilpailutuslainsäädäntö, joka pakottaa ottamaan halvimman tekijän, ihan sama mitä laatu tai edes mahdollisuudet onnistua, sitten ovatkin. Se kuitenkin on se kysymys, että onko tämä koko totuus.

Ei pakota. Riippuu hankkeen vetäjän kyvykkyydestä, saadaanko kilpailuttamiseen mukaan muitakin kriteereitä kuin hinta.

Hinnalla toki on helppo "ratkoa" asioita koska se on selkeä numeerinen kriteeri. Kilpailulainsäädäntö ei pakota valitsemaan halvinta hintaa vaan muitakin mahdollisuuksia on. Mutta se edellyttää kilpailun järjestejältä hieman vaivaa ja osaamista.

[Murkula]

Ei pakota. Riippuu hankkeen vetäjän kyvykkyydestä, saadaanko kilpailuttamiseen mukaan muitakin kriteereitä kuin hinta.

Hinnalla toki on helppo "ratkoa" asioita koska se on selkeä numeerinen kriteeri. Kilpailulainsäädäntö ei pakota valitsemaan halvinta hintaa vaan muitakin mahdollisuuksia on. Mutta se edellyttää kilpailun järjestejältä hieman vaivaa ja osaamista.

Teen poikkeuksen ja vastaan sinulle, vaikka en usko että tulet ymmärtämään.

Teoriassa asian pitäisi mennän niin, mutta käytännössä asia menee täysin päinvastoin. Käytännössä kilpailuttajan pitäisi kyetä osoittamaan, että tarjouksessa on jotain vikaa, että sen voisi hylätä. Tämä taas on täysin mahdotonta, koska merkittävä osa projekteista on sellaisia, että tuota on tarjousvaiheessa täysin mahdoton arvioida. Aivan sama, millaista vaivaa ja osaamista kilpailuttajalta löytyy, kukaan ei tarjouksen perusteella voi sanoa että oikeaistaanko myöhemmin rakennustyömaalla ja tuleeko syysmyrskyssä vettä pistorasioista, kuin kauhuelokuvassa konsanaan. Niin tarkkaa sopimusta ei yksinkertaisesti kyetä tekemään tai vaikka kyettäisin, niin paljon vähemmän valvomaan, joka voisi kattaa kaikki mahdollisuudet.

Seuraavaksi varmaan jo ajattelet, että entä jos ottaa vain jonkin ison. Noh, NCC tarjosi olympia-korttelin ja teki sillä hinnalla pelkän tornihotellin. Mistä olisi löytynyt sen luokan asiantuntemus, että tuon luokan firman tarjouksen olisi saanut hylätä mahdottomana? Eikä sillä, tämä on vain esimerkki tuon mahdottomuudesta, NCC:tä kun sopii kunnioittaa kun teki sen sentään kunnolla. Skanskan puukerrostaloista ei voi sanoa samaa. Vaan miten se kilpailuttaminen sitten muka toimii, jos saa tarjota mitä sattuu ja urakan saatuaan sitten nostaa hintaa, viivästyttää loputtomiin tai tehdä paskaa? Noh, eihän se toimikkaan.

Mutta kuten jo sanoin, en usko että ymmärrät asiaa. Mutta sitten voisitkin ymmärtää, jos ajelisit kesän halvalla tarjotun mijoonatyömaan ohi, katselisit eristeitä vesisateessa ja lukisit muutamaa vuotta myöhemmin sisäilmaongelmista. Vasta siinä kohtaa ymmärtää sen, miksi homma ei parane sillä, että lähellä olevan kuntademokratian mädännäisyyttä, yritetään korjata kaukaa Helsingistä aivan yhtä mädännäisen valtiodemokratian norsunluutornista.

[Ajatolloh]

Ei pakota. Riippuu hankkeen vetäjän kyvykkyydestä, saadaanko kilpailuttamiseen mukaan muitakin kriteereitä kuin hinta.

Hinnalla toki on helppo "ratkoa" asioita koska se on selkeä numeerinen kriteeri. Kilpailulainsäädäntö ei pakota valitsemaan halvinta hintaa vaan muitakin mahdollisuuksia on. Mutta se edellyttää kilpailun järjestejältä hieman vaivaa ja osaamista.

Teen poikkeuksen ja vastaan sinulle, vaikka en usko että tulet ymmärtämään.

Teoriassa asian pitäisi mennän niin, mutta käytännössä asia menee täysin päinvastoin. Käytännössä kilpailuttajan pitäisi kyetä osoittamaan, että tarjouksessa on jotain vikaa, että sen voisi hylätä. ......<tiivistetty>....

Mutta kuten jo sanoin, en usko että ymmärrät asiaa.

Kovin on loukkaavaa ja hyökkäävää tekstiä sinulta jälleen - vaikket edes tiedä kenen kanssa keskustelet.

En varsinaisesti edes vastaa sinulle, koska en usko asian menevän perille kun asenteesi on tuo.

Mutta lukeehan näitä muutkin ja heille tiedoksi: Ei todellakaan kilpailulainsäädäntö (hankintalaki) estä käyttämästä muitakin kriteereitä valintaperusteina kuin vain hinta. Olen ollut EU-hankkeidenkin vastuullisena vetäjänä ja siellä on vielä kansallistakin kilpailulainsäädäntöä enemmän sääntöjä ym. haitaketta vetäjälle esteenä kilpailuttaa hankinnat. Eikä ne silti estä sielläkään käyttämästä myös muita kriteereitä kuin hinta valintaperusteena. Esimerkiksi toteuttajan laatupisteytyksiä voidaan käyttää kriteereinä. Voidaan käyttää myös sekakriteeristöjä kuten hinta 50% ja laatupisteet 50%. LIsäksi voidaan asettaa tarjoajille kynnysehtoja, esim. liikevaihto oltava yli xx miljoonaa, vastaavankokoluokan referenssihankkeita löydyttävä N kappaletta jne. Vain mielikuvitus on rajana.

Oleellista on tarjouspyyntövaiheessa dokumentoida nuo kriteerit ja julkaista ne kaikkien tarjoajien tietoon, mitenkä tarjousten paremmuuspisteytys tullaan suorittamaan. Tällöin ei ole mitään ongelmaa valita vaikka toiseksi kalleinta tarjousta, jos se muuten on kriteeristön mukainen voittaja tarjoksista.


Hyvässä tarjouspyynnössä on muutenkin aina mukana liitetiedosto, jossa selostetaan tarjousten avaus- ja pisteytysmenettely. Siis nyt tarkoitan rahallisesti vähän isompia tarjouspyyntökierroksia, en 200 euron hankintoja. Ne voidaan jopa EU-byrokratiassa tehdä varsin keveällä menettelyllä.

Murkulan vastauksessa viitattiin rakennustoimintaan ja oma kokemukseni on 90%:sti sieltä. Mutta kyllä nämä periaatteet pätevät KAIKKIiin julkisiin hankintoihin. Ei rakennussektori mikään erikoiskäsittelyä saava ala ole hankintalakimielessä.

Jos kiinnostaa, asiasta on tehty opinnäytetöitäkin (rakennusalaa koskien):

Jarkko Hyttinen: Rakennus- ja taloteknisten urakoiden hinta- laatukilpailutus julkisella sektorilla

https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/92059/Hyttinen_Jarkko.pdf

Sen avauskappaleessa on muuten tämmöinen lause, jossa kiteytyy se mitä aiemmin tästä sanoin:

Hankintalaki sallii urakoitsijoiden valinnan kokonaistaloudellisen vertailun perusteella, mutta hankintayksikön tulee olla hyvin perillä lainsäädännöstä, jotta kilpailutus tapahtuu hankintalain mukaisesti.

[Murkula]

Asia on varsin selkeä, ihmettelen entistä vähemmän, miksi kilpailutuslainsäädäntö ei toimi. Missä kunnassa kuvittelet, että kyetään mutupohjaisen luottamuksen sijaan, "kokonaistaloudelliseen arvioimiseen", vaikka tähän ei kyetä edes Tampereella ja numeroiden ollessa täysin päinselvästi vinksallaan.

Mutta offtopiccaminen saa omalta kohdaltani nyt riittää.

[lurkkeri]

... Kilpailulainsäädäntö ei pakota valitsemaan halvinta hintaa vaan muitakin mahdollisuuksia on. ...

...

...
Mutta lukeehan näitä muutkin ja heille tiedoksi: Ei todellakaan kilpailulainsäädäntö (hankintalaki) estä käyttämästä muitakin kriteereitä valintaperusteina kuin vain hinta. Olen ollut EU-hankkeidenkin vastuullisena vetäjänä ja siellä on vielä kansallistakin kilpailulainsäädäntöä enemmän sääntöjä ym. haitaketta vetäjälle esteenä kilpailuttaa hankinnat. Eikä ne silti estä sielläkään käyttämästä myös muita kriteereitä kuin hinta valintaperusteena. Esimerkiksi toteuttajan laatupisteytyksiä voidaan käyttää kriteereinä. Voidaan käyttää myös sekakriteeristöjä kuten hinta 50% ja laatupisteet 50%. LIsäksi voidaan asettaa tarjoajille kynnysehtoja, esim. liikevaihto oltava yli xx miljoonaa, vastaavankokoluokan referenssihankkeita löydyttävä N kappaletta jne. Vain mielikuvitus on rajana.

Oleellista on tarjouspyyntövaiheessa dokumentoida nuo kriteerit ja julkaista ne kaikkien tarjoajien tietoon, mitenkä tarjousten paremmuuspisteytys tullaan suorittamaan. Tällöin ei ole mitään ongelmaa valita vaikka toiseksi kalleinta tarjousta, jos se muuten on kriteeristön mukainen voittaja tarjoksista.


Hyvässä tarjouspyynnössä on muutenkin aina mukana liitetiedosto, jossa selostetaan tarjousten avaus- ja pisteytysmenettely. Siis nyt tarkoitan rahallisesti vähän isompia tarjouspyyntökierroksia, en 200 euron hankintoja. Ne voidaan jopa EU-byrokratiassa tehdä varsin keveällä menettelyllä.
...

Tähän kaikeen olisi yksinkertaisempikin ratkaisu: Valitaan toiseksi halvin tarjous. On osoitettu jo kauan sitten matemaattisesti, peliteoreettisesti, että näin meneteltäessä kenelläkään tarjoajalla ei ole intressiä vedättää hintaa mihinkään suuntaan. Olettaen että tarjoajia on vähintään 5-6 toisistaan riippumatonta tahoa.

"Haittapuolena" tästä olisi se, ettei tarvittaisi satojen sivujen liitteitä eikä isoa byrokratiaa pohtimaan kriteeristöjä ynnä muuta. Ja pienemmälläkin hallinnolla toimivat pienemmät firmat voisivat osallistua tarjouskilpailuihin.

Mutta sehän oli tietysti tarkoituskin, kun EU:n kilpailulainsäädäntöä luotiin.

Muuten olen sitä mieltä että kilpailutusvimmalla on useita moraalia heikentäviä seurauksia:
- luottamus on kriminalisoitu, et voi antaa hommia aiemmin asiat hyvin hoitaneelle firmalle ilman kilpailutusta
- kiristys on lakisääteistä, tarjouskilpailuja esim. jatkuvasta palveluntarpeesta pitää järjestää tietyin väliajoin
- edelläolvista seuraa se, että tarjoajat pakotetaan "ota rahat ja juokse" -hinnoitteluun. Pitkäjänteistä suunnitelmaa ei kannata tehdä, koska seuraavassa kilpailutuksessa joku ketku voi viedä potin halvemmalla hinnalla.

[JoKaGO]

Italiassa asia on ratkaistu niin, että sikäläinen toimija valitaan (en tiedä, miten) ja se tarjoaa alle puolet urakan todellisesta hinnasta. No, valituksihan se tulee, koska on selvästi halvin.
Sopimukseen tehdään sitten klausuuli, että tilaajan pitää toimittaa jokin lähtötieto tiettyyn päivämäärään mennessä, muussa tapauksessa tilaaja joutuu maksamaan urakoitsijalle sakkoa 2-3 kertaa kauppahinta.

Kuka uskoisi, että aina juuri tämä lähtötieto viivästyy yhden päivän, jolloin sakkojen ansiosta urakoitsijakin pääsee palkoille ja italialainen tilaaja saa italialaisen urakoitsijan, niin kuin oli alun perinkin halunnut. Ja tietenkin, tähtilippu työmaalla kertoo, että 15% urakan hinnasta maksamme mekin, suomalaiset, osaltamme.

Joku vielä ihmettelee sortuvia siltoja 

[Ajatolloh]

Tähän kaikeen olisi yksinkertaisempikin ratkaisu: Valitaan toiseksi halvin tarjous. On osoitettu jo kauan sitten matemaattisesti, peliteoreettisesti, että näin meneteltäessä kenelläkään tarjoajalla ei ole intressiä vedättää hintaa mihinkään suuntaan. Olettaen että tarjoajia on vähintään 5-6 toisistaan riippumatonta tahoa.

Raksa on niin täynnä "lurkkeja" nykyään, että kaksi paskatarjousta tulee sisään helposti. Joten tuo ei pelasta.

Monesti projektissa halutaan aidosti muutakin kuin halvinta urakkahintaa. Rakentamisessa kun halvimmalla pystyyn pykäisty harvoin tarkoittaa halvinta elinkaarihintaa rakennukselle

Nyt minun puolestani riittää tämä aihe. Joka oikeasti näitä asioita tarvitsee, hommaa rahalla pätevää rakennuttamisapua. Suomeksi: rakennuttajakonsultin. Ei minkään isomman asian rakentaminen (rakennuttaminen) ole ikinä ollut amatöörien hommaa. Ei edes Egyptin pyramideja byganneet vasta-alkajat.

Vain jotain pienprojekteja (ok-talo tai vast) tai kuntien projekteja vedetään soromnoo meiningillä tuurilla eikä taidolla. En suosittele.

[Ajatolloh]

Missä kunnassa kuvittelet, että kyetään mutupohjaisen luottamuksen sijaan, "kokonaistaloudelliseen arvioimiseen", vaikka tähän ei kyetä edes Tampereella ja numeroiden ollessa täysin päinselvästi vinksallaan.

Sori, missasin tuon selvän kysymyksesi. Esimerkiksi Rovaniemellä kyetään. Siellä rakennuttamisesta vastaakin ammattilaisorganisaatio, joka käytännössä tekee kaikista kaupungin uudisrakennushankkeista rakennuttamiskonsulttiprojektin. Eli hommataan aivan alkumetreiltä lähtien ammattilainen vetämään hanke alusta loppuun.

En ole kuullut, että siellä olisi ollut ongelmia hankkeiden loppuunviemisessä. Tiedän jopa projektin, jossa pääurakoitsija meni alta konkurssiin. Sekin tehtiin kunnialla loppuun asti laadukkaasti, vaikka oli vaativa hanke.

Niin se menee, kun on ammattilaiset vetämässä konsulttipohjalta.

Tamperetta en tunne, mutta olisko siellä vaikka osaamisen puutetta tai sitten hommaa yritetään jollain osaamattomilla virkakyösteillä teettää aliresurssoituna? Pieleenhän sellainen menee.

Tampereellakin on tietääkseni infrahankkeet menneet hyvin. Ainakin rantatunneli. Ovat ihan esimerkkejä koko valtakunnalle. Se tosin ei ollut Treen kaupungin hanke yksinään.

[Supernuiva]

Tampereellakin on tietääkseni infrahankkeet menneet hyvin. Ainakin rantatunneli. Ovat ihan esimerkkejä koko valtakunnalle. Se tosin ei ollut Treen kaupungin hanke yksinään.

Raitiovaunuhankkeesta on kuulunut viivästysuutisia, vaikka vielä tällä hetkellä aloitus ei viivästy.

Länsimetro sisältää myös monien mielestä farssimaisia piirteitä.

[Ajatolloh]

Tampereellakin on tietääkseni infrahankkeet menneet hyvin. Ainakin rantatunneli. Ovat ihan esimerkkejä koko valtakunnalle. Se tosin ei ollut Treen kaupungin hanke yksinään.

Raitiovaunuhankkeesta on kuulunut viivästysuutisia, vaikka vielä tällä hetkellä aloitus ei viivästy.

Länsimetro sisältää myös monien mielestä farssimaisia piirteitä.

Tarkoitin tietysti rakennusteknistä hyvinsuoriutumista. Jos raitiovaunuhankkeessa on poliittinen sekoilu päällä, se tuskin on rakentajien vika.

Länsimetro on aika kaukana Tampereesta.

[Golimar]

Maailman suurin hotelliketju avasi ovensa Suomessa – "Hotellin avaaminen on raakaa hommaa"

Courtyard by Marriott -hotelli avasi ovensa Tampere-talon kyljessä tiistaina. Muun muassa vastaanottotehtäviin pyrki pitkälle yli 200 hakijaa.

X

Loput maksumuurin takana.

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/maailman-suurin-hotelliketju-avasi-ovensa-suomessa-hotellin-avaaminen-on-raakaa-hommaa/a815c672-1a97-449d-ac00-3100196c8d5c

[Mikke70]

Pitää kyllä paikkansa, että nykyisin valtion ja kuntien hankinnat menet halvimpaan. Tähän osasyyllisenä on kilpailutuslainsäädäntö, joka pakottaa ottamaan halvimman tekijän, ihan sama mitä laatu tai edes mahdollisuudet onnistua, sitten ovatkin. Se kuitenkin on se kysymys, että onko tämä koko totuus.

Paljon enemmän olisi uskottavuutta, jos osaisi samaan syssyyn mainita vuodenvaihteen verokorotukset. Ne varmasti purevat sektoriin, jossa kaikki liikkuu kumipyörillä ja tehtaat pyörivät sähköllä. Mutta kun ei ole munaa puhua niistä oikeasta ongelmista, niin ei ole.

Minulla on kokemusta jonkin verran hankintalaista ja julkisista kilpailutuksista rakennusalalla, joten tässä muutama oma kommentti. Erityisalojen hankintalaista ei minulla kokemusta, mutta on selkeästi helpompi.

Hankintalaki pakottaa kunnat, valtio yms. julkiset hankkijat kilpailuttamaan hankinnat, joiden arvo on yli 150 000 e. EU-hankinnan raja on noin 5,3 M€.

Hankintalaki ei toki pakota valitsemaan halvinta. Valintaperusteet tulee esittää selkeästi tarjouspyynnössä. Hinnan vaikutus voi olla esim. 70% ja laatu 30%. Laatupisteytykseen vaikuttavia tekijöitä vaikkapa vastaavan mestarin kokemus, firman refet yms. Tarjoajien pisteytys laadun osalta on taas enemmänkin hankintayksikön tarjousten vertailijan mielipide (eli esim. kahden eri tarjoajan vaikkapa vastaavan mestarin pätevyyden vertailu ei ole ihan simppeli juttu) ja siksi näistä on usein valituksia markkinaoikeuteen. Ja sillä huonollakin tarjoajalla on refet kunnossa. Juurikin hankintalain takia. Ja miten ylipäätään mittaat tarjoajien tarjouksen liitteistä hyvää laatua. Laatujärjestelmät ovat yhtä tyhjän kanssa työn laadun suhteen. Sen takia käytännössä järkevintä pitää valintaperusteena halvin hinta. Näin minimoidaan valitukset markkinaoikeuteen (prosessin kesto noin vuoden, jos ei tule markkinaoikeuden päätöksestä valitusta korkeimpaan markkinaoikeuteen). Lisäksi valitettavasti valittaminen on naurettavan halpaa eli valituksia tehdään mitä typerimmistä asioista. Lisäksi se, että ei valittaisi halvinta urakoitsijaa, ei oikeastaan tarkoita yhtään mitään laadun suhteen. Vastaava ja työpäällikkö saavat yrityksen katetavoitteen ylimenevästä osuudesta hyvinkin messevän tulospalkkion, niin ei todellakaan työmaalla tulla näkemään ns. normaalia parempaa laatua.

Typeristä kilpailutuksista tulee mieleen eräs parinkymmenen miljoonan hanke, jossa laadulla oli vaikutusta urakoitsijan valintaan. Voittanut tarjous oli puolisen miljoonaa toiseksi tulluttta kalliimpi. Molemmat alansa päteviä tunnettuja toimijoita. Voittanut oli kuitenkin panostanut tarjouksen ja sen liitteiden laadintaan selkeästi enemmän ja näin voitti kilpailun. Työmaalla sitten ne vakioaliurakoitsijat, jotka teki sen varsinaisen työn. Samoja aliurakoitsijoita näkynyt molempien tarjoajien työmailla. No me veronmaksajat maksettiin sitten saman tasoisesta laadusta nyt vain sen puoli miljoonaa enemmän kuin toinen tarjoaja panosti sen tarjouksen laadintaan enemmän

[Ajatolloh]

Kuten Mikke70 itsekin toteaa, valittaa voi aina ja ilman syytäkin. Vaikka olisi ollut pelkkä hinnalla kilpailu ja halvin valittu, 2. halvin voi valittaa tai kuka tahansa kisaan osallistunut voi valittaa.

Joten oikeastaan Mikke70 kirjoituksesta en löytänyt mitään pointtia. Pelkkä hinnalla kilpailuttaminen ei suojaa valituksilta.

[Mikke70]

Kuten Mikke70 itsekin toteaa, valittaa voi aina ja ilman syytäkin. Vaikka olisi ollut pelkkä hinnalla kilpailu ja halvin valittu, 2. halvin voi valittaa tai kuka tahansa kisaan osallistunut voi valittaa.

Joten oikeastaan Mikke70 kirjoituksesta en löytänyt mitään pointtia. Pelkkä hinnalla kilpailuttaminen ei suojaa valituksilta.

Ei valituksilta tietystikään voi mitenkään suojautua, mutta sanoisin, että kun on pelkkä hintakilpailu, niin valituksia on huomattavasti vähemmän. Jos laatu yhtenä valintakriteerinä, enä näe ainakaan rakennusalalla sillä juurikaan vaikutuksia toteutuvaan laatuun. Joutuu vain monasti maksamaan turhaan liikaa.

[Mr.Reese]

Yle TV1 menee parhaillaan A-studio, jossa joku täti juuri kertoi kuinka lääkkeeksi työvoimapulaan Suomen rajat pitää aukoa  hallisemattomalle maahanmuutolle, koska Ruotsissa on niin tehty ja se on nyt täynnä toisen polven energistä ja tuottavaa porukkaa. Repesin nauramaan. Tuottavaa ainoastaan niille, jotka hyötyy mamujen hyysäämisestä.

[Ajatolloh]

Yle TV1 menee parhaillaan A-studio, jossa joku täti juuri kertoi kuinka lääkkeeksi työvoimapulaan Suomen rajat pitää aukoa  hallisemattomalle maahanmuutolle, koska Ruotsissa on niin tehty ja se on nyt täynnä toisen polven energistä ja tuottavaa porukkaa. Repesin nauramaan. Tuottavaa ainoastaan niille, jotka hyötyy mamujen hyysäämisestä.

Minua se ei naurata, koska tiedän, että tuon tyyppinen aivopesu puree ennenpitkään kansaan riittävässä määrin.

[Jorma M.]

Yle TV1 menee parhaillaan A-studio, jossa joku täti juuri kertoi kuinka lääkkeeksi työvoimapulaan Suomen rajat pitää aukoa  hallisemattomalle maahanmuutolle, koska Ruotsissa on niin tehty ja se on nyt täynnä toisen polven energistä ja tuottavaa porukkaa. Repesin nauramaan. Tuottavaa ainoastaan niille, jotka hyötyy mamujen hyysäämisestä.

Ylessä tietty "jokin" agenda viedään muutamien vuosien tai vuosikymmenten aikana läpi. Niin kuin nykyisin matutus.

Tämä ei ole vitsi tai tarina.

Kunkin divisioonan huippu (tässä uutis- ja ajankohtaisalue) on valjastettu eri työkaluin hommiin. Ellei agenda toteudu kosto tulee nopeasti. Eri tavoin (nimityksistä tai epämuodolliseen työpaikkakiusaamiseen), mutta aina 24 h aikana. Niin kuin 1936-8 N-liitossa eli ensin alaiset rupeavat vittuilemaan, kaverit eivät moikkkaa tai posti ei tule lokeroon tms.

Miettikää. Miltä tuntuu tilanne missä huomaatte ettei puolitutut moikkaa. Se on eka signaali.

[Roope]

Ekonomistin ratkaisu Suomen ongelmaan: "Katse on suunnattava maahanmuuttoon"

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n johtava ekonomisti Sami Pakarinen sanoo, että Suomessa työikäisen väestön vähentyessä katse on suunnattava maahanmuuttoon, kun keskustellaan työllisyydestä.
"Ajankohtaisessa työllisyyskeskustelussa painopiste on ollut enemmän työvoimassa kuin työikäisen väestön kasvattamisessa. Suomessa nettomaahanmuuton osuus suhteessa väestöön on ollut vaatimatonta verrattuna esimerkiksi Ruotsiin ja Saksaan", hän toteaa blogissaan.

Pakarinen muistuttaa, että viime vuonna nettomaahanmuutto oli Suomessa yhteensä noin 12 000 henkeä (0,22 % väestöstä), Ruotsissa noin 86 000 (0,84 %) ja Saksassa noin 400 000 (0,48 %).

-----

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla totesi maaliskuussa, että maahanmuuton vaikutus on ollut julkisen talouden ja työmarkkinoiden kannalta positiivinen kaikissa tarkasteluun sopivissa Euroopan maissa. ( linkki https://www.etla.fi/julkaisut/suomen-kasvu-mika-maaraa-tahdin-muuttuvassa-maailmassa/ )

Katsotaanpa.

Pakarinen bloggaa: Työperäinen maahanmuutto jäänyt taka-alalle työllisyyskeskustelussa

Ajankohtaisessa työllisyyskeskustelussa painopiste on ollut enemmän työvoimassa kuin työikäisen väestön kasvattamisessa. Suomessa työikäisen väestön vähentyessä katse on suunnattava maahanmuuttoon. Suomessa nettomaahanmuuton osuus suhteessa väestöön on ollut vaatimatonta verrattuna esimerkiksi Ruotsiin ja Saksaan, bloggaa johtava ekonomisti Sami Pakarinen.

[...]

Ruotsin talouden kasvusta puhuttaessa ei tule unohtaa nettomaahanmuuton vaikutusta. Ruotsissa 25–64 -vuotiaiden väestö kasvaa nykyennusteiden perusteella aina vuoteen 2050 asti, kun Suomessa on jo käännytty lasku-uralle. Vuonna 1997 Suomen ja Ruotsin suhteellinen nettomaahanmuutto oli samalla tasolla 0,07 %:ssa suhteessa koko väestöön. Mikäli Suomi olisi edennyt Ruotsin kehityksen mukaisesti nostaen nettomaahanmuuton osuutta, olisi taso Suomessa ollut viime vuonna lähes nelinkertainen toteutuneeseen eli noin 46 000 henkeä.

Jos Suomen nettomaahanmuutto olisi ollut suhteessa yhtä suurta kuin Ruotsissa vuodesta 1997 lähtien, Suomessa olisi tällä hetkellä jo noin 5,9 miljoonaa asukasta eli lähes 400 000 henkeä enemmän kuin nyt.

Olennainen kysymys kuuluu, mikä nettomaahanmuuton myötä kasvavan työikäisen väestön ja työvoiman kasvun vaikutus olisi julkiseen talouteen? Valtiovarainministeriö arvioi kevään 2019 taloudellisessa katsauksessaan, että nettomaahanmuuton kasvattaminen 15 000 hengestä vuodessa 22 500 henkeen pienentäisi kestävyysvajetta 0,5 %-yksikköä BKT:sta (VM 2019). Tässä oletuksena oli, että maahanmuutto olisi valtaosin työperäistä. Jos Suomi nostaisi nettomaahanmuuton Ruotsia vastaavalle tasolle, paranisi kestävyysvaje kaavamaisesti laskien arviolta 1,0-1,5 %-yksikköä BKT:sta. Suuruusluokkaa voi verrata esimerkiksi sote-palveluiden tuottavuuden kasvuun 0,5 %-yksiköllä, jonka vaikutus kestävyysvajeeseen olisi arvion mukaan -1,8 %-yksikköä.

Nettomaahanmuuton vaikutuksia julkiseen talouteen ja työmarkkinoihin tarkastellaan usein erikseen (Poutvaara 2019). Poutvaara toteaa, että viime aikoina on tehty myös tutkimusta, jossa nämä molemmat ovat huomioitu. Euroopan maihin perustuvan analyysin johtopäätöksenä todetaan, että maahanmuuton vaikutus on ollut julkisen talouden ja työmarkkinoiden kannalta positiivinen kaikissa tarkasteluun sopivissa maissa.

Suomessa työllisyysaste tulisi nostaa 75 %:iin ja ylikin. Paraikaa yritykset ilmoittavat työvoiman saatavuuden olevan keskeisin tuotannon ja myynnin kasvun este. Syntyvyys on painunut ennätysmatalalle ja työikäinen väestö vähenee jo. Tämä kehitys heijastuu varmasti osaltaan jo myös investointipäätöksiin. Tiedämme myös, että työn määrä taloudessa ei ole vakio, jolloin työn tarjonnan kasvattaminen lisää myös työn kysyntää.

Suomessa Ruotsin talouden kasvua usein ihmetellään. Taustalla on toki useita syitä, mutta työikäisen väestön suotuisa kehitys auttaa naapuriamme merkittävästi. Tässä pitkään jatkuneella Suomea suhteellisesti suuremmalla nettomaahanmuutolla on ollut iso vaikutus. Tästä herääkin kysymys, onko nykyisessä työllisyyskeskustelussa painopiste liiaksi nykyisen työvoiman ympärillä ja liian vähän työikäisen väestön kehityksessä? Tulisiko hallituksen pitää työikäisen väestön kasvattamista edistäviä toimenpiteitä, kuten työperäistä maahanmuuttoa, nykyistä pontevammin esillä?

Elinkeinoelämän keskusliitto 18.8.2019

Aika monta harhautusta.

Ruotsin suuri nettomaahanmuutto ei perustu työperäiseen maahanmuuttoon vaan ennen kaikkea humanitaariseen maahanmuuttoon, joka on taloudellisesti haitallista. Kantaväestön ja maahanmuuttajien työllisyysasteen ero oli Ruotsissa pari vuotta sitten yli 16 prosenttia, vaikka länsimaiset maahanmuuttajat työllistyvät oikein hyvin. Tilastoja kikkaillaan kauniimmiksi muun muassa maahanmuuttajien 50 prosentin palkkatuella, mikä johtaa ojasta allikkoon, koska samalla ei puututa rahaa ja resursseja tuhlaavaan haittamaahanmuuttoon maahanmuuttopolitiikkaa kiristämällä.

Suomi ei saisi eikä Ruotsikaan olisi saanut aikaan yhtä suurta väestönkasvua työperäisellä maahanmuutolla. Ei vaikka Ruotsissa on Euroopan löysimmät kriteerit työperäisen maahanmuuton hyväksymisessä, kun sieltä on poistettu ainoana maana työlupien tarveharkinta. Tämäkään ei ole johtanut erityisen suureen työperäisen maahanmuuton kasvuun mutta kylläkin maahanmuuton haittojen ja lieveilmiöiden kasvuun ja pahenemiseen. Siksi viisi oppositiopuoluetta ruotsidemokraateista moderaatteihin (Ruotsin kokoomus) vaatii vihervasemmistohallitukselta työperäisen maahanmuuton rajoittamista toimeentulovaatimuksia kiristämällä.

Valtiovarainministeriön laskelma nettomaahanmuuton kasvattamisen myönteisestä vaikutuksesta kestävyysvajeeseen perustui kaiken tiedon valossa ylioptimistisiin oletuksiin työperäisen maahanmuuton osuudesta ja maahanmuuttajien työllistymisestä, eikä laskelmilla ole siksi arvoa kuin esimerkkinä valtion maahanmuuttopropagandasta.

Panu Poutvaara tosiaan toteaa Etlan Suomen kasvu -julkaisussa, että "Battisti ym." tutkimuksessa "Päätulos on, että maahanmuuton kokonaisvaikutus on ollut positiivinen kaikissa tarkastelluissa 16 EU-maassa, joihin numeerinen malli on kalibroitu." Poutvaara jättää vaatimattomuuttaan kertomatta, että hän oli itse osa kyseistä tutkimusryhmää. En ehdi syventyä malliin sen syvällisemmin, mutta tuollainen numeerinen malli on kyseenalainen maahanmuuton kokonaisvaikutuksen kuvaajana, kun se väkisinkin sivuuttaa ja yliyksinkertaistaa maakohtaisia vaikutuksia. Toiseksi, edes tuossa kyseisessä tutkimuksessa ei väitetä, että (taloudellinen) kokonaisvaikutus olisi ollut aina positiivinen. Taulukkojen (6 ja 7) ja tekstin mukaan vaikutus oli suurimmassa osassa maita positiivinen, mutta skenaariosta riippuen oli aina maita, joissa vaikutus oli negatiivinen:

However, in Austria, Belgium, Germany, Luxembourg, the Netherlands, Sweden and Switzerland native welfare falls. In all these cases, welfare gains turn negative due to the redistribution, so that general redistribution plays a bigger role than unemployment benefits.

Samainen professori Poutvaara oli hiljattain esillä Helsingin Sanomissa, jossa hän esitti mielestään ratkaisun sekä Välimeren hukkumisten estämiseen että matalapalkka-alojen työvoimantarpeeseen (siis mikä?) Euroopassa. Eurooppaan haluaville pitäisi kuulemma jakaa tilapäisiä työlupia panttia vastaan, millä Poutvaara ilmeisesti tarkoitti vuosien pituisia työnhakuviisumeita työpaikan etsimiseen EU:n sisältä.

Edit: =>Edit2
Jäi vaivaamaan, kun Poutvaara kirjoitti vain 16 tarkastellusta EU-maasta. Battistin/Poutvaaran ryhmä nimittäin arvioi numeerisen mallinsa avulla maahanmuuton taloudellisia vaikutuksia 20 EU-maassa. Tulokset olivat mallin mukaan vuoden 2001 tilannetta vuoden 2011 tilanteeseen verrattaessa positiiviset 16 maassa ja negatiiviset 4 maassa (taulukko 7, 2001 vs. 2011, Welfare effects, W_N ). Myöhemmin Poutvaara Etlan julkaisussa viittaa pokkana omiin tuloksiinsa, että ne olivat "positiiviset kaikissa tarkastelluissa 16 EU-maassa". Neljän maan negatiiviset tulokset katosivat jonnekin. EK:n Sami Pakarinen esittää Poutvaaran harhautuksen tutkimuksen tuloksena.

Edit2:
Eipä sittenkään, vaan tutkimuksessa tarkasteltiin kyllä nimenomaan 16 EU-maata (lisäksi USA, Kanada, Sveitsi ja Australia), mutta edelleen jää auki, miksi Poutvaara väitti myöhemmin kaikkien EU-maiden tuloksia positiivisiksi, vaikka ne eivät sitä olleet. Periaatteessa olisi kai mahdollista, että vuoden 2014 julkisessa paperissa on käytössä eri data ja/tai malli kuin vuoden 2017 maksullisessa versiossa, mutta sekin olisi kyseenalaista tulosten valikointia.

[akez]

Talouselämä-lehden uusimmassa numerossa 1/2020 on taas tuhti pläjäys maahanmuuttopropagandaa. Viesti on se sama vanha - emme millään pärjää ilman maahanmuuttoa kehitysmaista EU:n ulkopuolelta. Alla muutamia otteita jutusta.

Muuttajien Suomi

Työvoimapula ja romahtanut syntyvyys uhkaavat näivettää yritykset ja talouden. Siksi vieraskielisen työvoiman määrä kaksinkertaistuu ensi vuosikymmenellä. Onko Suomi valmis työmarkkinan isoon murrokseen?

Käyrät ovat pysäyttäviä ja niillä on vain yksi suunta. Helsingin seudun työikäisestä väestöstä joka kuudes oli vieraskielinen viime vuonna.

Tällä vuosikymmenellä tapahtuu suuri muutos. Vuoteen 2030 mennessä vieraskielisten osuus työvoimasta nousee neljännekseen.

Samalla suomen- ja ruotsinkielisten määrä vähenee väjäämättä. Uusimmat syntyvyystiedot kertovat, että edessä on romahdus.

Pääkaupunkiseudun työpaikat jatkavat silti kasvuaan. Ennakointikamarin ennusteen mukaan Uudellamaalla syntyy vuoteen 2030 mennessä 90.000 uutta työpaikkaa.
(...)

EU:n ulkopuolelta oleskeluluvan Suomeen sai vuonna 2018 noin 32.600 henkeä. Heistä lähes puolet oli työperäisiä muuttajia, eli pitkäaikaisia tai kausityöntekijöitä. Opiskelijoita oli joka kuudes ja turvapaikanhakijoita alle kymmenesosa tulijoista.

Työperäinen maahanmuutto on tehokas talouslääke: tulijoiden työllisyysaste on kantaväestöä korkeampi, eli yli 80 prosenttia. Heitä on tulijoista kuitenkin vain osa. Keskimäärin vieraskielisten työllisyys jää nyt vähän yli 50 prosentin.

Suomen ongelma on se, että täällä maahanmuuttajien työllisyysaste on muita Pohjoismaita matalampi varsinkin naisilla.

Yritysten on kuitenkin pakko löytää työntekijöitä muuttajista. Keitä he ovat? Miltä Suomi ja sen työmarkkinat näyttävät maahanmuuttajien ja heidän lastensa silmin?

"Halusin itkeä, kun oli niin pimeää ja kylmää. Meillä päin on vaarallista olla yksin pimeässä", muistelee Kreshia Ubat joulukuisia aamuja vuonna 2016.
(...)

[... Referaattia: Akateemisesti koulutetulla Ubatilla oli kotimaassaan hyvä työ apulaisjohtajana yliopistossa, mutta Suomessa siivoojana siivousyhtiö Keradurin palveluksessa hän voi ansaita nelinkertaisen summan, 1500-2000 euroa kuussa. Kun 12 filippiiniläisen siivoojan joukko asuu paritalossa Espoossa ja kokkaa yhdessä, jää rahaa säästöön.

Pääkaupunkiseudun siivoojista noin puolet on ulkomaalaistaustaisia, koko Suomessa neljännes. Keradurin noin 150 siivoojasta lähes kaikki ovat Filippiineiltä. Keradur maksaa filippiiniläisten matkat ja lupaprosessit. Yhtiön pääomistaja Jussi Rautavirran mukaan ne kestävät aivan liian kauan 5-6 kuukautta. Vaihtuvuus on ollut pientä. Noin 70% työvoimasta on ollut firman hommissa yli 5 vuotta. ...]

... Nyt toisen polven maahanmuuttajien työllisyysaste on Suomessa heikko, vain noin 54 prosenttia. Siitä on mahdollisuus nostaa paljon, sillä Ruotsissa se on yli 75 prosenttia eli korkeampi, kuin kantaväestön työllisyys Suomessa.
(...)

Kirjoituksessa tuodaan ansiokkaasti esiin erinäisiä irrallisia tilastotietoja mm. matujen työttömyysasteista maanosittain kaikissa pohjoismaissa, sekä toisen polven vastaavat luvut (Suomi viimeisenä joka kategoriassa). Samoin esitetään vieraskielisten määriä ja tulevan prognoosia eri kielien mukaan jaotellen. 

Osin esitetyt luvut ovat kuitenkin harhaanjohtavia. Esimerkiksi vuonna 2018 EU:n ulkopuolelta tulleiden lupiin on laskettu ilmeisesti mukaan myös jatkoluvat ensimmäisten lupien päälle + vielä kausiluontoiset marjanpoimijat. Tällainen mittarina ei kuitenkaan kerro juuri muusta kuin myönnettyjen lupien kokonaismäärästä. Saapuvaa virtaa kuvaavat parhaiten ensimmäiset myönteiset luvat, jotka alla Maahanmuuttoviraston sivulta poimittuna.

Myönteiset ensimmäiset oleskeluluvat EU:n ulkopuolelta tuleville vuonna 2018

Perhe 9009 (41,9%)
Työ 7687 (35%)
Opiskelu 5202 (21,7%)
Muut 270 (1,5%)

Luvuista on helppo havaita, että työperäisiä ei olekaan lähes puolet, kuten Talouselämä ilmoittaa, vaan vain 35%. Toinen mielenkiintoinen seikka on se, että perhesyyt ovat tälläkin kertaa suurin kategoria saapuvien virrassa. Tämä merkitsee sitä, että vaikka halpahommia tekevä sinkku filippiiniläinen on profit ainakin siivousyritykselle, eikä välttämättä rasite yhteiskunnalle, niin jos tämä tuo perheensä mukanaan, niin sitten kokonaissaldo heilahtaa jo pakkaselle, koska tukiin ja etuihin menee silloin jo enemmän, kuin valtion kirstuun kilahtaa verorahoja.

Jutussa esitetään myös, että "turvapaikanhakijoita alle kymmenesosa tulijoista". Tämä saattaa pitää hyvinkin paikkansa, kun mukana ovat kaikki lupakategoriat. Silti tämä on harhaanjohtava tarkastelukulma, sillä lähes kaikki asyylillä tulleet voivat jäädä tänne vuosikausia kestävien valituskierteiden aikana. Sitten alkaa perheiden yhdistäminen. Kun tähän lasketaan vielä kiintiöpakolaiset mukaan, niin voidaan arvioida, että noin puolet maassa olevista ulkomailla syntyneistä ulkomaalaisista (vuonna 2017 yht. jonkun verran yli 300.000) oli asyyliperusteisia.

Saattaa olla, että toimittaja ei ollut tästä perillä, sillä asiaa on hieman vaikea hahmottaa, ellei joku erikseen tuo esiin tätä seikkaa ja siihen ei juuri näytä intressiä ilmenevän. Jo katukuvasta voi toki tehdä oikeansuuntaisia päätelmiä pitempiä aikajaksoja tarkastellessa.

Tarkempaa osviittaa tilanteesta: Vuoden 1990 jälkeen tänne on tullut asyylillä yli 100.000 henkilöä (turvapaikkahakemusten yhteismäärä). Koska maasta ei pääsääntöisesti tarvitse poistua muuten kuin vapaaehtoisesti, niin suurin osa on edelleenkin täällä. Tämä on hahmotettavissa mm. tilastokeskuksen vieraskielisiä ja uskontoja koskevien tilastojen pohjalta, sekä tietenkin maasta poistamista koskevista tilastoista, joita harvemmin on julkisuudessa esitetty kovinkaan innokkaasti tai johdonmukaisesti.

Taloudellisesta puolesta voisi tässä yhteydessä todeta vain sen varsin maalaisjärjellä ymmärrettävän seikan, että maahanmuutto EU:n ulkopuolelta kehitysmaista vain lisää köyhyyttä tässä maassa, kuten koko EU:ssa. Kyseisestä ilmiöstä löytyy tutkimustietoa mm. Saksan ja Englannin osalta.

2017-10-23 Saksa: Bertelsmann-tutkimus - Saksaan on syntymässä uusi alaluokka

EDIT lisätty linkki

[akez]

[Poutvaara:] Suomessa työllisyysaste tulisi nostaa 75 %:iin ja ylikin. Paraikaa yritykset ilmoittavat työvoiman saatavuuden olevan keskeisin tuotannon ja myynnin kasvun este. Syntyvyys on painunut ennätysmatalalle ja työikäinen väestö vähenee jo. Tämä kehitys heijastuu varmasti osaltaan jo myös investointipäätöksiin. Tiedämme myös, että työn määrä taloudessa ei ole vakio, jolloin työn tarjonnan kasvattaminen lisää myös työn kysyntää.

Taisi olla muuten kokoomuksen Vartiaisen tuo "työn tarjonnan kasvattaminen lisää myös työn kysyntää" -teesi. Yleisesti ottaen eihän tuo noin mene taloustieteessä.

Jos Vartiaisen teesi kuitenkin muotoillaan sellaiseksi, että "(ulkomaalaisten) ihmisten määrän kasvattaminen lisää myös työn kysyntää", niin asiassa alkaa olla jo järkeä. Miksi siis eivät esitä asiaa näin?

Vaikka kaikki nämä "työn tarjonnan lisääjät" eläisivät tukien varassa, niin toki tämä lisäisi työn kysyntää, sillä tarvitaan lisää työvoimaa tyydyttämään näiden tarpeita. Yhteiskunnalle tästä tulee tietenkin vain pelkkää persnettoa ja kaikki köyhtyvät, koska kakun jakajien määrä kasvaa enemmän kuin kakku.

Parempi idea olisi jakaa tuo raha suoraan suomalaisille työttömille. Saataisiin mahdollisesti jopa parempi efekti aikaan, kun rahat eivät vuoda myös ulkomaan sukulaisille. Samalla saataisiin vielä vähennettyä köyhyyttä maassa. Tämä olisi selkeästi meille paras vaihtoehto.

Vartiaisen mallia parempi vaihtoehto olisi jopa se, että "lisäämme työn tarjontaa" särkemällä huomenna kaikki valtakunnan ikkunat, jolloin taatusti riittää työtä kaikille. Sama sitten tarvittaessa kohta uusiksi. Bonuksena vältämme samalla kaikki jo tunnetut maahanmuuttoon liittyvät oheisvahingot.

Miksiköhän nämä tieteilijät aina ovat tarjoamassa sitä kehnointa vaihtoehtoa?

e. typo