Työvoimapulan paluu ja kosto

[ApuaHommmaan]

Jostain ihmeellisestä syystä lääkärit ovat pöydän molemmilla puolilla. Triplataan lääkärien koulutusmäärät niin pula loppuu, ei käy koska lääkärit vastustaa, kysyn vaan että miksi ne saa vastustaa?

Eipä triplaaminenkaan auta, koska pätevät lähtevät maasta, koska suomessa lääkärienkin ¨megapalkka¨ on kansainvälisesti melko surkea. Lisäksi ei koulutukseen ole antaa rahaa. Pelkät sisäänottomäärät triplaamalla ilman yhtään lisää koulutukseen, meinaa koulutuksen tason tipahtamista kolmannekseen siitä mitä se oli.

Aika marginaalista. Valmistunut lääkäri on 30v. Pitkiä harjoitteluitakin Suomessa. Pieniä lapsia ja puoliso.

Eri maissa on erilaiset tavat työskennellä ja harvalla Suomalaisella on äidinkielen tasolla saksa, tai vaikkapa espanja. Ulkomailla otat siis hieman paremman palkan vastineeksi aikamoisen stressin ja monenmoiset vaikeudet.

Näinollen eritysesti lääkäreiden osalta maastamuutto tullee aina olemaan melko marginaalista. Ongelma toki on se, että lääkärit eivät niin helposti muuta pienille paikkakunnille, kun ovat opiskeluajat viettäneet suuremmissa keskuksissa.

[newspeak]

Onhan se kauheata, kun ihmiset voivat itse päättää, minne haluavat mennä töihin.

Ehkä tulevaisuudessa kehitetään keino ohjelmoida lihaorjat ennalta määrättyihin tehtäviin. Toistaiseksi tarvittava teknologia on harmillisesti vasta kehitysasteella ja orjista on saatu ohjelmoitua ainoastaan tosi-tv-tähtiä ja muita turhia julkkiksia, joita on jo muutenkin liikaa.

[ApuaHommmaan]

Onhan se kauheata, kun ihmiset voivat itse päättää, minne haluavat mennä töihin.

Ehkä tulevaisuudessa kehitetään keino ohjelmoida lihaorjat ennalta määrättyihin tehtäviin. Toistaiseksi tarvittava teknologia on harmillisesti vasta kehitysasteella ja orjista on saatu ohjelmoitua ainoastaan tosi-tv-tähtiä ja muita turhia julkkiksia, joita on jo muutenkin liikaa.

Lääkärit pitäisi laittaa itse maksamaan koulutuksensa.  Samalla voitaisiin nostaa palkat Norjan tasolle ja houkutella muualla koulutettuja lääkäreitä Suomeen.

[newspeak]

Lääkärit pitäisi laittaa itse maksamaan koulutuksensa.  Samalla voitaisiin nostaa palkat Norjan tasolle ja houkutella muualla koulutettuja lääkäreitä Suomeen.

Alan vetovoimasta johtuenhan hakijamäärät ovat opiskelijakiintiöihin verrattuna korkeat, mikä saa monet lähtemään ulkomaille opiskelemaan. Eräänlaista koulutuksensa itse maksamista sekin ja voi olla monen tapauksessa fiksumpi vaihtoehto kuin valtaisien rahasummien syytäminen pääsykoevalmennusmafialle sellaisten tietojen pänttäämiseksi, joilla ei ole juurikaan tekemistä itse alan kanssa.

Tietenkin on aika erikoista, että juuri lääkärien pitäisi tehdä sitä tai tuota. Eikö koulutuksen maksullisuuden tulisi kuitenkin koskea kaikkia? Vaikka hoitajiakin. Onhan terveydenhuoltoon liittyen tarjolla tässä maassa paljon korkeaa koulutusta ilmaiseksi muillekin kuin lääkäreille. Miksi teollisuutta yms. yksityisaloihin liittyvää toimintaa tuetaan mm. insinöörikoulutuksen muodossa?

[Paju]

Voin muistaa väärin, mutta eivätkö jossain vaiheessa puolustusvoimain lentäjäkoulutettavat joutuneet sitoutumaan määräajaksi (5 v tjsp) valmistumisensa jälkeen valtion leipiin. Tarkoitus oli juurikin estää se, ettei kalliin koulutuksen jälkeen heti karata yksityiselle sektorille paremman paikan perässä. Sopimuksesta pääsi irti korvaamalla koulutuskulut.

Ero lääkärikoulutukseen on, että lääkäriopinnot ovat yleisiä yliopisto-opintoja, kun pv:n lentäjäkoulutus oikeastaan on työnantajan omiin tarpeisiinsa tarjoamaa koulutusta.

Voisiko silti maksuttoman koulutuksen vastapainona alasta riippumatta edellyttää sitoutumista julkisen sektorin palvelukseen esimerkiksi viideksi vuodeksi kymmenen vuoden kuluessa valmistumisesta? Tässä on toki ongelmansa, mutta tyydyttävä malli lienee rakennettavissa.

E:pientä stilisointia

[Tabula Rasa]

Voin muistaa väärin, mutta eivätkö jossain vaiheessa puolustusvoimain lentäjäkoulutettavat joutuneet sitoutumaan määräajaksi (5 v tjsp) valmistumisensa jälkeen valtion leipiin. Tarkoitus oli juurikin estää se, ettei kalliin koulutuksen jälkeen heti karata yksityiselle sektorille paremman paikan perässä. Sopimuksesta pääsi irti korvaamalla koulutuskulut.

Ero lääkärikoulutukseen on, että lääkäriopinnot ovat yleisiä yliopisto-opintoja, kun pv:n lentäjäkoulutus oikeastaan on työnantajan omiin tarpeisiinsa tarjoamaa koulutusta.

Voisiko silti maksuttoman koulutuksen vastapainona alasta riippumatta edellyttää sitoutumista julkisen sektorin palvelukseen esimerkiksi viideksi vuodeksi kymmenen vuoden kuluessa valmistumisesta? Tässä on toki ongelmansa, mutta tyydyttävä malli lienee rakennettavissa.

E:pientä stilisointia

Tällä hetkellä jo lisensiaatiksi opiskellessa on 4-6vuosina harjoittelua julkisella sektorilla. Ja erikoislääkäriksi luultavasti saman verran. Minkä verran lisää pitäisi?

[Paju]

Erikoistuminen on nimenomaan harjoittelua. En tiedä, miten vastuu ja oikeudet kasvavat harjoittelun aikana, mutta oikeastaan aina ollessani erikoistujan hoidettavana

- läsnä on ollut erikoislääkäri, joka tarvittaessa on ottanut ohjat; tai
- erikoistuva on ollut vain kuunteluoppilaana; tai
- erikoistuva on konsultoinut erikoislääkäriä ennen hoitopäätöksiä

Lääkärin ammattia ei pelkillä kirjatenteillä opi ja potilastyö on luonnollinen osa opintoja - kuten harjoittelujaksot monella muullakin alalla. Mikä lienee tuottavuus työnantajan kannalta.

Tämä täysin mutuna. Vaikea kuitenkin nähdä, miten opintoihin liittyvä palkallinen  harjoittelu kompensoi opintojen maksuttomuutta.

[Golimar]

X

Helsingin pormestari Jan Vapaavuoren (kok.) mukaan Helsinkiä vaivaa akuutti työvoimakriisi.

X

Viimeisimpänä päätöksenä Helsingin kaupunki tiedotti joulukuussa, että se nostaa terveyskeskuslääkäreiden palkkaa yhteensä 1 250 eurolla kuussa ensi tammikuusta lähtien.

Kaupungin päätös on herättänyt erityisesti varhaiskasvatuksen opettajien keskuudessa arvostelua siitä, miksi Helsingin kaupunki linjaa kahdella työvoimapulaisella alalla palkoista niin eri tavoilla. Helsingin kaupunki päätti aiemmin, että se korottaa tammikuusta alkaen varhaiskasvatuksen opettajien palkkoja 221 eurolla kuussa.

Niin ikään lastenhoitajat ovat arvostelleet nyt tehtäviä korotuksia. Heidän mukaansa lastenhoitajien palkkoihin ei ole tulossa lainkaan korotusta, vaikka kaupungista puuttuu tällä hetkellä noin 300 työntekijää.

X

https://www.verkkouutiset.fi/jan-vapaavuori-helsingissa-akuutti-tyovoimakriisi/

[Tabula Rasa]

Erikoistuminen on nimenomaan harjoittelua. En tiedä, miten vastuu ja oikeudet kasvavat harjoittelun aikana, mutta oikeastaan aina ollessani erikoistujan hoidettavana

- läsnä on ollut erikoislääkäri, joka tarvittaessa on ottanut ohjat; tai
- erikoistuva on ollut vain kuunteluoppilaana; tai
- erikoistuva on konsultoinut erikoislääkäriä ennen hoitopäätöksiä

Lääkärin ammattia ei pelkillä kirjatenteillä opi ja potilastyö on luonnollinen osa opintoja - kuten harjoittelujaksot monella muullakin alalla. Mikä lienee tuottavuus työnantajan kannalta.

Tämä täysin mutuna. Vaikea kuitenkin nähdä, miten opintoihin liittyvä palkallinen  harjoittelu kompensoi opintojen maksuttomuutta.

Etkö edes siltä osin että harjoittelijalla on leikattu palkka, siis alta alan minimin? Ja oikeasti. Jos tahdotaan korkean palkkatason osaajia maksamaan yhteiskuntaan, niin en oikein näe millään tavalla järkeväksi hankaloittaa osaavien koulutusta lisähaasteilla. Jos joku kokee että lääkäreillä, lakimiehillä tms korkeimpien palkkaluokkien tekijöillä on liian kovat palkat, niin miksei hän vain opiskele niihin ja lopeta valittamasta kuinka nämä saavat liikaa? Ilmaisen opiskelun ajalla hän voisi yhtä hyvin opiskella lääkäriksi kuin apuhoitajaksi tai inssiksi kuin asentajaksi.

Minusta tavoite tulisi olla mahdollisimman paljon mahdollisimman kovapalkkaisia suomeen joilta tulee mahdollisimman korkeat verot pyörittämään kaikkea muuta, eikä aina korkeimman palkkaluokan tyyppien palkan lasku sille tasolle että kaikkia vituttaa. Vai kuinka moni menisi lääkärille joka saa siivoojan palkkaa ja ottaa siivoustyön edestä vastuuta hommistaan? Tai miksi edes kukaan opiskelisi lehdenjakajaa ylemmäs jos siitä ei tulisi yhtään sen enempää kuin viiden tai kymmenen vuoden yliopisto-opinnoista.

[Murkula]

Minusta tavoite tulisi olla mahdollisimman paljon mahdollisimman kovapalkkaisia suomeen joilta tulee mahdollisimman korkeat verot pyörittämään kaikkea muuta, eikä aina korkeimman palkkaluokan tyyppien palkan lasku sille tasolle että kaikkia vituttaa. Vai kuinka moni menisi lääkärille joka saa siivoojan palkkaa ja ottaa siivoustyön edestä vastuuta hommistaan? Tai miksi edes kukaan opiskelisi lehdenjakajaa ylemmäs jos siitä ei tulisi yhtään sen enempää kuin viiden tai kymmenen vuoden yliopisto-opinnoista.

Paitsi että tämä ei muuten tunnu pätevän terveyssektorilla. Sairaanhoitajaksi pitää kyllä korkeakouluttaa itseään 4 vuotta, mutta palkkaa saa parikymmentä prosenttia lisää. Miksi siis lääkärin yksi lisävuosi yhtäkkiä parisataa prosenttia lisää palkkaa? Sekä mikä on tämä erikoistuminen, joka kasvattaa palkkaa taas sadoilla prosenteilla, samaan aikaan kun sairaanhoitajan erikoistuminen nostaa taas vain kymmeniä prosentteja?

Kysymys ei todellakaan ole siitä, että osaamisesta ei kuuluisi maksaa, vaan siitä mikä on täysin suhteetonta. Kun untuvikkoläälärin "osaamisesta" perusterkkarissa ja käytännössä täydestä roikkumisesta vanhempien hoitajien varassa, maksetaan sille moninkertainen palkka, alkaa nähdä mitä tämä touhu taas vaihteeksi on. Pelkkää akavalaisten suhmurointia.

[Tabula Rasa]

Minusta tavoite tulisi olla mahdollisimman paljon mahdollisimman kovapalkkaisia suomeen joilta tulee mahdollisimman korkeat verot pyörittämään kaikkea muuta, eikä aina korkeimman palkkaluokan tyyppien palkan lasku sille tasolle että kaikkia vituttaa. Vai kuinka moni menisi lääkärille joka saa siivoojan palkkaa ja ottaa siivoustyön edestä vastuuta hommistaan? Tai miksi edes kukaan opiskelisi lehdenjakajaa ylemmäs jos siitä ei tulisi yhtään sen enempää kuin viiden tai kymmenen vuoden yliopisto-opinnoista.

Paitsi että tämä ei muuten tunnu pätevän terveyssektorilla. Sairaanhoitajaksi pitää kyllä korkeakouluttaa itseään 4 vuotta, mutta palkkaa saa parikymmentä prosenttia lisää. Miksi siis lääkärin yksi lisävuosi yhtäkkiä parisataa prosenttia lisää palkkaa? Sekä mikä on tämä erikoistuminen, joka kasvattaa palkkaa taas sadoilla prosenteilla, samaan aikaan kun sairaanhoitajan erikoistuminen nostaa taas vain kymmeniä prosentteja?

Kysymys ei todellakaan ole siitä, että osaamisesta ei kuuluisi maksaa, vaan siitä mikä on täysin suhteetonta. Kun untuvikkoläälärin "osaamisesta" perusterkkarissa ja käytännössä täydestä roikkumisesta vanhempien hoitajien varassa, maksetaan sille moninkertainen palkka, alkaa nähdä mitä tämä touhu taas vaihteeksi on. Pelkkää akavalaisten suhmurointia.

Siis, lisensiaatiksi opiskellaan 6v(ja pelkkä hakeminen vie useimmilta useamman vuoden, kun kelpaavat vain todella taitavat) joista viimeiset 3v leikatulla palkalla harjoittelussa, ja jos lääketieteen tohtoriksi lukee se on 6v lisää jota kuitenkin hyvin harva tekee, koska suhteessa vastuisiin ei palkka kasva kuitenkaan suuresti. Erikoistuvan lääkärin palkkaa en tiedä, koska yhtään lisensiaatiksi pidemmälle lukenutta en tunne. Kuitenkin veikkaisin liikuttavan 5000e molemmin puolin bruttona. Poikkeuksena sellaiset paikkakunnat joihin lääkäreitä ei meinata saada rahalla eikä millään(aiemmin vain pienten kuntien ongelma, nykyään myös helsinki kuuluu näihin). Noissa voi aloittavakin lääkäri saada yläpään palkkoja. Vaan julkisella päivystyksellä työ on yleensä niin raskasta, että useimmat lääkärit vaihtavat hommia muualle, vaikka sitten pienemmällä palkalla. Myöskään ylitarjonta-aloilla lääkärinkoulutuksen sisällä kuten kirurgian ja lastenlääkäripuolen palkat julkisella alkavat olla sairaanhoitajatasoa, koska tarjontaa on niin paljon enemmän kuin kysyntää.


Sairaanhoitajan palkka(etenkin vähänkänä vastuunalaisemmassa tehtävässä) yö ja päivystyslisineen kisaa varsin tasapäisesti aloittavan lääkärin minimipalkassa. Lisäksi tulee lisää pisto yms lisäoikeuksista joita tuohon perussairaanhoitajan päälle voi lukea. 3000e ylittävä palkka ei täysillä tunneilla ja raskaammilla vastuilla, yö+päivystys yms-lisillä liene harvinaisuus. Ja se leikattu lääkärin palkka on tuota luokkaa. Kysymys ehkä onkin, miksi opiskella 4v sairaanhoitajaksi kun voisi opiskella 6v lääkäriksi. Ja vastaus siinä, että on voinut yrittää jo lääkäriksi, eikä rahkeet ole riittäneet. Tunnen useammankin lääkärin jotka eivät tienaa hyväpalkkaista hoitajaa enempää, ja jotka ovat valinneet alansa mielenkiintonsa/työhyvinvointinsa mukaan. Palkan perässä menevät jotkut jotka nostavat keskiarvoa tekemällä keikkalääkärin hommia neljän paikkakunnan syrjäseutusairaaloissa minne sillä 10keur palkalla saadaan juuri näitä. Jos näihin saataisiin helpommin muita, voisi niissäkin palkkojen taso tippua, ja rahan perässä olevat vaihtaisivat sellaiseen tehtävänkuvaan jossapalkat olisivat haluamaansa.

Lisäksi tulee yksityislääkäripuoli. Paljonko jonkun Sakari Oravan tason urheiluvammoihin erikoistuneen palkan muka tulisi olla, jos hänellä käy asiakkaat Bechamia myöten? Itsellä se tuuri, että praktiikkansa oli juuri täällä Kuopiossa oman jalkavamman aikoihin, kun julkisella ei tähystysleikkauksen jälkeenkään tullut edistystä.

En tiedä laskukaavaasi parien satojen prosenttien kasvuun. 4000e lääkäreitä on paljon. Lisensiaatti, ja useampia vuosia/vuosikymmeniä hoitotyötä. Mediaani/keskiarvo kulkee 5-6000 kohdilla, mutta sitä tosiaan nostaa huippupään mahtavat palkat. Erikoislääkärin 12v koulutusta ja vastuu koko kyseisen sairaalanosaston kaikesta hoidosta ei kovin montaa kiinnosta kun vaakakuppiin laitetaan 6v lisää opintoja ja 7-8000e palkka, jonka voi hankkia lisensiaattinakin keskittymällä rahakkaaseen puoleen lääkärintöistä.

Lisäksi, kuinka moni olisi mihinkään saksaan lähdössä? Norjassa palkat on kohdallaan, ja englannilla pärjää siellä, kuten myös englanninkielisessä maailmassa varsin pitkälle. Usa, brittilä, australia jne. Vaihtoehtoja on paljonkin mikäli palkka on oleellisemmasta päästä, ja tahtoo matkustaa maailmalle. Lisäksi fiksuimmissa +125äon tyypeissä on varsin paljon eri tavoin kielitaitoisia, jopa polyglotteja. Englanti ja latina kuuluvat jo perustyöhön, ja yksi ylimääräinen kieli lukiosta, oli sitten enspanja tai ranska jne, avaa taas uusia työmarkkinoita. Venäjä olisi jo pietarin ja moskovan rikkaiden osalta melko loputtomasti osaavia ja kovapalkkaisia vetävä markkina-alue. Ja hommia voisi tehdä kaspianmeren rannoilla huvilassa. Ja ne norjaan valuvat sairaanhoitajatkaan eivät sinne mene tietystipalkan takia...

[Golimar]

Minusta tavoite tulisi olla mahdollisimman paljon mahdollisimman kovapalkkaisia suomeen joilta tulee mahdollisimman korkeat verot pyörittämään kaikkea muuta,

Homma ei toimi kun suuria palkkoja maksetaan verovaroista ja syömävelasta.

[ApuaHommmaan]

Tietenkin on aika erikoista, että juuri lääkärien pitäisi tehdä sitä tai tuota. Eikö koulutuksen maksullisuuden tulisi kuitenkin koskea kaikkia?

Onko Suomessa kalliimpaa koulutusta, kuin mitä lääkäreillä on? Varmaan niillä hävittäjälentäjillä on, onko muita?

[Mika]

Tietenkin on aika erikoista, että juuri lääkärien pitäisi tehdä sitä tai tuota. Eikö koulutuksen maksullisuuden tulisi kuitenkin koskea kaikkia?

Onko Suomessa kalliimpaa koulutusta, kuin mitä lääkäreillä on? Varmaan niillä hävittäjälentäjillä on, onko muita?

Koulutuksen hintaa arvioitaessa pitäisi ottaa huomioon myös tuotto-odotus.  Suomessa työuransa tekevä lääkäri ehtii maksaa koulutuksensa moneen kertaan veroina takaisin. Joku hömppätieteitä opiskellut ehkä koskaan työllisty, tai työurasta tulee huonopalkkaisten pätkätöiden ja työttömyysputkien yhdistelmä.   

[ApuaHommmaan]

Koulutuksen hintaa arvioitaessa pitäisi ottaa huomioon myös tuotto-odotus.  Suomessa työuransa tekevä lääkäri ehtii maksaa koulutuksensa moneen kertaan veroina takaisin. Joku hömppätieteitä opiskellut ehkä koskaan työllisty, tai työurasta tulee huonopalkkaisten pätkätöiden ja työttömyysputkien yhdistelmä.

Lääkärit ovat useimmat töissä joko julkisella sektorilla, tai yrityksissä, jotka saavat tulonsa julkiselta sektorilta. Taloudellisesti näin lääkärien maksamat verot ovat reilusti pienempiä, kuin  heidän aiheuttamansa palkkakulut.

[Murkula]

-NAPS-

Jos pointtisi on se, että kärjistin ja luin palkkoja kuin piru raamattua, se tuli ainakin noin ironisella viestillä selkeäksi. Millä ihmeellä onnistut edes ottamaan maaseudun esille, jos et ymmärrä että maaseutulaisuus vaikuttaa myös hoitsujen palkkaan? Jos lähdetään tuosta perus-sairaanhoitajan 3000€ palkasta, niin sitä ei saa kuin suurissa kaupungeissa muutenkaan. Kyllä tässä on ihan aito palkkakuitti nähty ja ikälisistä huolimatta 2600 on kokeneen kuitissa nähty, viis niistä sun raskaista töistäsi, yötöistä ja vastaavista. Täydet tunnit oli tehty siihen rajaan asti, että vastaavia tunteja ei uusien lepoaikavaatimusten takia tulla tulevaisuudessa enää edes näkemään.

Peruspalkka onkin sitten paljon tuon alapuolella siellä 2000 päällä, harjoittelijan saadessa vähemmän. Henkilö itse on äärimmäisen tyytyväinen nykyiseen tilanteeseensa, kun ei tarvitse tehdä niitä 11kk työrupeamia minimipalkalla. Siinä tosiaan vähän realiteettejä, joita voit sitten verrata siihen sinun 4000 lääkäriin ja siihen 8000 erikoistujaan ihan omista luvuistasi. Jos nyt ei oteta huomioon, että valtaosa näistä 10k€ keikkalääkäreistäsi kulkee juuri niissä terkkarreissa, joissa sairaanhoitajat saavat näitä <<2600 palkkoja 11kk työjaksoissa.

Siitä päästäänkin kunnolla tuohon "lääkäriksi" pääsemiseen, jossa vasta paljastatkin oman ymmärtämättömyytesi. Jos sinun kuvitelmasi siitä, että onko rahkeita lääkäriksi todellakin on se, että pääseekö nykyisestä pääsykoehelvetistä läpi, A) Maksamalla vitusti tonnia pääsykoekursseista ja B) Kirjoittamalla pitkä L matikka/kemia lukiossa, niin se on sitten selvä. Sehän olisi aivan uskomatonta, että lääkäreitä rajattaisiin koulun suorittamisen ja päättökokeen kautta siitä, sekä siitä mitä lääkärin pitäisi osata. Mikään ihme että tilanne lääkäreissä ja arvauskeskuksissa on mikä on, kun sektorille erikseen karsitaan rahanahneet pingot, eikä ne joita homma kiinnostaisi.

[Siili]

Mikään ihme että tilanne lääkäreissä ja arvauskeskuksissa on mikä on, kun sektorille erikseen karsitaan rahanahneet pingot, eikä ne joita homma kiinnostaisi.

Onko sinulla ehdotuksia, millainen tuo tarkoituksenmukaisempi karsinta voisi rakenteeltaan olla?  Onko olemassa esimerkkejä onnistuneemmasta karsinnasta maailmalta? 

[ApuaHommmaan]

Sinänsä en ihmettele, miksi Suomi on niin perseellään, kun yleinen talousosaaminen on kataisen tasolla. Hei me tienataan sillä, että julkinen sektori nostaa rajusti palkkoja ainakin kovatuloisimmille!

Ilmankos koko maa on tahallaan täysin sotkettu, kun porukka on noin kujalla.

[newspeak]

Tietenkin on aika erikoista, että juuri lääkärien pitäisi tehdä sitä tai tuota. Eikö koulutuksen maksullisuuden tulisi kuitenkin koskea kaikkia?

Onko Suomessa kalliimpaa koulutusta, kuin mitä lääkäreillä on? Varmaan niillä hävittäjälentäjillä on, onko muita?

Tutkintojen hinnoissa aika paljon vaihtelua paikkakuntakohtaisesti ja myös alakohtaisesti. Pikaisella googlauksella ei kovinkaan tuoreita uutisointeja aiheesta löytynyt, joten seuraavat ovat lähinnä suuntaa-antavia:

Lääkärikoulutus on kalleinta Helsingissä
11.5.2012
Tiedekunnat varautuvat jo opiskelijamäärien lisääntymiseen hajauttamalla kliinistä opetusta keskussairaaloihin.

Lääkärin peruskoulutus on Helsingin yliopistossa yhä vähintään tuplasti kalliimpaa kuin muissa yliopistoissa, osoittaa opetus- ja kulttuuriministeriön laskukaava.

Helsingissä koulutus maksaa noin 180 000 euroa, kun esimerkiksi Turussa hintaa tulee dekaani Tapani Rönnemaa n mukaan noin 80 000–90 000 euroa.

https://www.mediuutiset.fi/uutiset/laakarikoulutus-on-kalleinta-helsingissa/722737f0-5ee7-3040-91c1-c4d1bea728b4

Hintaerot huimia yliopisto-opetuksessa

Yliopistokoulutuksen hinnassa on suuria eroja eri yliopistojen välillä. YLE Uutisten teettämän selvityksen mukaan saman koulutusalan opintojen hintaero saattaa olla moninkertainen riippuen siitä, mistä yliopistosta on kyse. Erot ovat suuria mm. ekonomi- ja lääkärikoulutuksessa.

...

Esimerkiksi kauppatieteiden maisterin tutkinnon hinta Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa on noin puolet Helsingin ruotsinkielisen kauppakorkeakoulun Hankenin järjestämän koulutuksen hinnasta.

Kouluttautuminen kauppatieteiden maisteriksi Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa maksaa noin 22 000 euroa. Helsingin kauppakorkeakoulussa luku on 30 000 euroa ja ruotsinkielisessä Hankenissa 41 000...

Esimerkiksi Helsingin yliopiston lääketieteellinen koulutus on Suomen kalleimpia koulutuksia. Helsingin yliopistolle koituu kustannuksia lääketieteen ylemmästä korkeakoulututkinnosta 173 000 euroa, kun Turussa lääkäri koulutetaan 62 000 eurolla.

https://yle.fi/uutiset/3-5249817 (12.5.2009)

Tarjouksessa diplomi-insinööri: 44000 euroa
6.8.2010 10:30
Yhden näyttelijän hinnalla kouluttaa kolme diplomi-insinööriä tai viisi insinööriä.

Yliopistokoulutuksen hintahajonta on merkittävä eri oppilaitosten ja tiedekuntien välillä. Keskimäärin maisterin tutkinto maksaa 35 600 euroa.

Opetusministeriön ylläpitämän Kota-tilastotietokannan mukaan vuosina 2003–2007 diplomi-insinöörin tutkinnon keskimääräiset kustannukset olivat 48 000 euroa. Hajonta on tosin suurta: halvimmat DI:t tuotti Tampereen teknillinen yliopisto (39 000 euroa) ja kalleimmat Vaasan yliopisto (163 000 euroa).

Tilastoa on kuitenkin luettava varoen. Esimerkiksi Vaasan yliopisto kouluttaa kalleimmat DI:t, mutta samalla se tuottaa keskimäärin Suomen halvimmat maisterit (27 000 euroa). Kalleinta maisterin tutkintoa tarjoaa Teatterikorkeakoulu (147 000 euroa).

https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/tarjouksessa-diplomi-insinoori-44000-euroa/49a3b702-a6b5-3053-91ac-49d5c5dff956

Maisterin tutkinto maksaa 44 000 euroa

Maisterin tutkinto maksaa keskimäärin 44 000 euroa, arvioi Joensuun yliopisto. Tutkintojen hinnat näyttävät kallistuneen reippaasti viime vuosina.

Edullisia oppiaineita olivat lisäksi esimerkiksi kasvatustiede, historia, sosiologia ja yhteiskuntapolitiikka, taloustieteet, suomen kieli ja kulttuuritieteet sekä psykologia.

Kalleinta opetus oli kemiassa, jossa opintopiste maksoi 476 euroa. Kalliita oppiaineita ovat myös ortodoksinen teologia, biologia, metsätieteet ja tietojenkäsittelytiede.

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001506520.html (26.4.2007)

Eli lääkärin kouluttaminen on kallista, mutta ei mitenkään erityisen kallista.

Se kai näihin tutkintohintoihin pitää erityisesti painottaen sanoa, että eivät opiskelijat noita rahoja saa vaan yliopistot. Sikäli opiskelijoiden ja valmistuneiden syyllistäminen on täysin turhaa.

Tässä maassa on julkinen terveydenhuolto ja "ilmainen" koulutus. Se ei kai ole eri aloilla työskentelevien vika, vaan heistä riippumaton asiantila. Voisi tilanne olla toinenkin, mutta kuinka monelle se sitten kelpaisi?

[Murkula]

Mikään ihme että tilanne lääkäreissä ja arvauskeskuksissa on mikä on, kun sektorille erikseen karsitaan rahanahneet pingot, eikä ne joita homma kiinnostaisi.

Onko sinulla ehdotuksia, millainen tuo tarkoituksenmukaisempi karsinta voisi rakenteeltaan olla?  Onko olemassa esimerkkejä onnistuneemmasta karsinnasta maailmalta?

Viitaten aikaisempaan, niin karsinnan tiukkuus on vain seurausta. Syynä tähän siihen on opiskelupaikkojen vähyys. Se oikea kysymys on, että mistä se on seurausta?

Politiikka? Työvoimapula? Palkkaus? Aivovuoto? Raha?

Paitsi että kaikki vastaukset ovat oikein, osittain nivoutuneet toisiinsa ja tässä käytiinkin jo paljon mietintää aivovuodosta. Kuitenkin itse väitän, että kysymys suurelta osin politiikasta. Nimittäin kaiken sen perusteella mitä itse olen yliopistomaailmasta nähnyt, rahaa on kyllä kouluttaa ihmisiä sellaisiin ammatteihin, joissa ei ole työpaikkoja. Potkaistakseni taas kuollutta hevosta, mainitsen humanistit kaupan kassoilla ja kielitaitoisimpana aivovuotona maasta muuutenkin. Näistä voitaisiin hyvinkin lohkaista rahaa ja resursseja lääketieteen kouluttamiseen ja mahdollisesti jopa vähentää aivovuotoa.

[ApuaHommmaan]

Se kai näihin tutkintohintoihin pitää erityisesti painottaen sanoa, että eivät opiskelijat noita rahoja saa vaan yliopistot. Sikäli opiskelijoiden ja valmistuneiden syyllistäminen on täysin turhaa.

Tässä maassa on julkinen terveydenhuolto ja "ilmainen" koulutus. Se ei kai ole eri aloilla työskentelevien vika, vaan heistä riippumaton asiantila. Voisi tilanne olla toinenkin, mutta kuinka monelle se sitten kelpaisi?

Kaikkialta paukutetaan, kuinka korkeasti koulutetut lähtevät maasta, ja aivan erityisesti lähtevät kun muualla on kilpailukykyisemmät palkat. Täysin ääliömäistä yhteiskunnalta kouluttaa noita kalliita lähtijöitä.

Ratkaisu: Koulutus omakustanteiseksi. Säästyneet rahat käytettäväksi johonkin oikeasti tärkeään. Valtio voisi sitten taata, että opintolainat maksetaan. Tosin velkojahan Suomessa pääsee karkuun lähinnä kuolemalla.

Kyllä nuoretkin ihmiset nykyään ovat fiksuja, ja ymmärtävät mikä kannattaa.

[Murkula]

Se kai näihin tutkintohintoihin pitää erityisesti painottaen sanoa, että eivät opiskelijat noita rahoja saa vaan yliopistot. Sikäli opiskelijoiden ja valmistuneiden syyllistäminen on täysin turhaa.

Tässä maassa on julkinen terveydenhuolto ja "ilmainen" koulutus. Se ei kai ole eri aloilla työskentelevien vika, vaan heistä riippumaton asiantila. Voisi tilanne olla toinenkin, mutta kuinka monelle se sitten kelpaisi?

Kaikkialta paukutetaan, kuinka korkeasti koulutetut lähtevät maasta, ja aivan erityisesti lähtevät kun muualla on kilpailukykyisemmät palkat. Täysin ääliömäistä yhteiskunnalta kouluttaa noita kalliita lähtijöitä.

Ratkaisu: Koulutus omakustanteiseksi. Säästyneet rahat käytettäväksi johonkin oikeasti tärkeään.

Aika radikaalia, saadaan parissa kymmennessä vuodessa Jenkkityylin opintolainakriisi meillekkin.

[ApuaHommmaan]

Se kai näihin tutkintohintoihin pitää erityisesti painottaen sanoa, että eivät opiskelijat noita rahoja saa vaan yliopistot. Sikäli opiskelijoiden ja valmistuneiden syyllistäminen on täysin turhaa.

Tässä maassa on julkinen terveydenhuolto ja "ilmainen" koulutus. Se ei kai ole eri aloilla työskentelevien vika, vaan heistä riippumaton asiantila. Voisi tilanne olla toinenkin, mutta kuinka monelle se sitten kelpaisi?

Kaikkialta paukutetaan, kuinka korkeasti koulutetut lähtevät maasta, ja aivan erityisesti lähtevät kun muualla on kilpailukykyisemmät palkat. Täysin ääliömäistä yhteiskunnalta kouluttaa noita kalliita lähtijöitä.

Ratkaisu: Koulutus omakustanteiseksi. Säästyneet rahat käytettäväksi johonkin oikeasti tärkeään.

Aika radikaalia, saadaan parissa kymmennessä vuodessa Jenkkityylin opintolainakriisi meillekkin.

Jonka suuruus on murusia suhteessa saatavaan hyötyyn.

Opintojen maksullisuudessa olisi vain voittajia loppujen lopuksi. Toki kannatan sitä, että laina annettaisiin työttömiksi jääville jollain muotoa anteeksi. Eli tyyliin opintomaksutuki muiden tukien lomaan, joka maksaisi opintolainan maksun kulut työttömyyden ajan.

Ymmärrän kyllä sen, ettei tule tapahtumaan Suomessa. Suomen yliopistot nyt vaan ovat mitä ovat sen takia, että ainoa mitä vaaditaan on mahdollisemman äänekkäitä ja kriisiä huutavia ilmastohömpötyksiä.

[Murkula]

Jonka suuruus on murusia suhteessa saatavaan hyötyyn.

Opintojen maksullisuudessa olisi vain voittajia loppujen lopuksi.

Moni Jenkkiläinen olisi asiasta varsin erimieltä, hukkuessaan opintovelkaansa ilman työpaikkaa, joka sillä olisi pitänyt saada.

Asiaan liittyy Suomen suhteen kuteinkin muitakin ongelmia. Yksi on velkojen vanhentuminen ja sosiaaliturva jonka varassa odottaa tuota, sekä toinen on näiden periminen ulkomailta. Pahimmillaan tuo siis voisi vain pahentaa tilannetta ja luoda tilanteen jossa järjestelmä luo vuosien erikseen kannattavan työttömyyden tai ulkomaanjakson.

Edit: Näemmä lainasin jo ennen muokkausta, pointti on kuitenkin sama.

[Paju]

Etkö edes siltä osin että harjoittelijalla on leikattu palkka, siis alta alan minimin? Ja oikeasti. Jos tahdotaan korkean palkkatason osaajia maksamaan yhteiskuntaan, niin en oikein näe millään tavalla järkeväksi hankaloittaa osaavien koulutusta lisähaasteilla. Jos joku kokee että lääkäreillä, lakimiehillä tms korkeimpien palkkaluokkien tekijöillä on liian kovat palkat, niin miksei hän vain opiskele niihin ja lopeta valittamasta kuinka nämä saavat liikaa? Ilmaisen opiskelun ajalla hän voisi yhtä hyvin opiskella lääkäriksi kuin apuhoitajaksi tai inssiksi kuin asentajaksi.

Minusta tavoite tulisi olla mahdollisimman paljon mahdollisimman kovapalkkaisia suomeen joilta tulee mahdollisimman korkeat verot pyörittämään kaikkea muuta, eikä aina korkeimman palkkaluokan tyyppien palkan lasku sille tasolle että kaikkia vituttaa. Vai kuinka moni menisi lääkärille joka saa siivoojan palkkaa ja ottaa siivoustyön edestä vastuuta hommistaan? Tai miksi edes kukaan opiskelisi lehdenjakajaa ylemmäs jos siitä ei tulisi yhtään sen enempää kuin viiden tai kymmenen vuoden yliopisto-opinnoista.

En pohtinut tätä palkan vaan työvoimapulan kannalta. Syrjäseuduille lääkäri on tunnetusti vaikea saada rahallakaan.

Puolestani "työvelvoite" saisi muutenkin koskea kaikkea maksutonta koulutusta. On epätarkoituksenmukaista kouluttaa väkeä odotettavissa olevaan tarpeeseen, kun tarve jää täyttämättä. Koulutettu työvoima ei jakaudu toivotusti: lääkäreitä ei riitä terveyskeskuksiin ja syrjäseuduille, jolloin terveydenhuoltojärjestelmä on pulassa.

Kouluttautumisen vaiva on nähtävissä sijoituksena: kun nyt käytän aikaa ja tyydyn väliaikaisesti matalampaan tulotasoon, saan tulevaisuudessa parempaa palkkaa ja mielekkäämpiä työtehtäviä. Eri kysymys on, kannattaako lääkäriksi kouluttaa rahanahneimmat vai alalle muista syistä hakeutuvat.

Harva pitää lääkärien palkkoja ylimitoitettuna. Vaativa, vastuullinen ja suorastaan elintärkeä ammatti. Kritiikki on kohdistunut pikemmin voittonsa julkiselta sektorilta nyhtäviin veroparatiisiyhtiöihin sekä pienimuotoisemmin lääkärintoimensa verotussyistä yhtiöittäneiden lääkäreiden moraaliin.

Ylempänä mainitussa Helsingin kaupungin palkankorotusuutisessakaan kritiikki ei kohdistunut palkan määrään vaan palkankorotusvaran jakautumiseen. Kaupungilla ei ole varaa juuri korottaa lastentarhanopettajien palkkoja, mutta lääkärit saavat prosentuaalisesti ja euromääräisesti tuntuvan korotuksen. En ota kantaa ratkaisun tarkoituksenmukaisuuteen, mutta ymmärrän sen herättävän keskustelua oikeudenmukaisuudesta.

[newspeak]

Nostakoot Helsingin päättäjät veroja, jos ei kerran rahat riitä.

[Tabula Rasa]

Nostakoot Helsingin päättäjät veroja, jos ei kerran rahat riitä.

Ne vaan nostaa koko maan veroja, ja ohjaa niitä omiin loputtomiin rahareikiinsä.

[newspeak]

Lääkäreiden ja varhaiskasvatuksen parissa toimivien rinnastaminen keskenään on jokseenkin erikoista jo siitäkin syystä, että heillä on eri edustajat ja toisistaan merkittävästi poikkeava toimenkuva. Työvoimapulan kannalta henkilöstömitoitukset voisivat olla hyvä tapa lähteä avaamaan tätä ammattiryhmien välistä solmua. On olemassa erilaisia mitoituksia; toteutunut määrä väestöön suhteutettuna, suositukset, avoimet työpaikat ja työn laatuun ja toteuttamiseen liittyvät huomiot sekä tietenkin lainsäädännön kautta tulevat vaatimukset.

Aloitetaan varhaiskasvatuksesta. Lain mukaan (lähde): "Lasten ja henkilöstön välinen suhdeluku päiväkodissa on alle 3-vuotiaiden osalta 1/4 ja 3 vuotta täyttäneiden osalta 1/8." Uutisoinnessa mainitaan erikseen ammattiryhminä lastentarhanopettajat ja lastenhoitajat. Laki määrittää näiden välille tarvittavan suhdeluvun ja suunta on korkeampaa koulutusta kohden vuodesta 2030 eteenpäin. Opettajilla on korkeakoulututkinto ja hoitajilla ammattitutkinto. Palkkaero HS:n kertoman mukaan on näillä nyt Helsingissä 450 euroa kuukaudessa. Tämä tarkoittaa käytännössä myös varhaiskasvatuksen kallistumista lastentarhanopettajien tullessa 1/3 vähemmistöstä 2/3 enemmistöksi.

HS: "Lastenhoitaja, pääluottamusmies Anita Vihervaara kertoo, että Helsingissä puuttuu tällä hetkellä 300 lastenhoitajaa."

Riippuen lasten iästä tämä tarkoittaisi 1200-2400 lapsen tarvitsevan hoitajaa. Vuosi sitten Helsingissä oli 0-6 vuotiaita lapsia 45 799 eli ikäryhmästä 2,6-5,2 % hyötyisi oletettavasti sadoista lisähoitajista. Hinnaksi tulisi vuodessa 8 miljoonaa euroa.

Tässä kohtaa voitaisiin siirtyä varhaiskasvatuksesta terveydenhuollon puolelle. THL:n tietojen mukaan koululaisten määrän mukaan 600 oppilasta kohden tulee olla yksi kouluterveydenhoitaja ja 2100 oppilasta kohden yksi koululääkäri. Yksi koululääkäri vastaa siis kärjistäen myöhemmin 300 lastenhoitajaa. Helsingin uutisten mukaan lokakuussa Helsingissä oli 4 täyttämätöntä koululääkärin vakanssia. Lisäksi: "Terveysasemilla on tällä hetkellä noin 50 lääkärin vajaus ja täyttämättömiä vakansseja on 35."

Sitten siihen lääkäripulaan. IS kertoo 19.10.2019 maassa olevan avoinna 300 terveyskeskuslääkärin virkaa täyttämättömänä. Tähän liittyen on tietenkin mainittava, että lääkäripula on aina paikallinen. Jos suhteutetaan lääkärimäärä väestöön 10 000 henkeä kohden voi olla vaihtelevasti vaikkapa 5-10 lääkäriä. Maan sisäiseen muuttoliikkeeseen liittyen keskustelun keskiöön nousevat yleensä muuttotappiolliset, kuihtuvat kunnat ja muuttovoittoiset, kasvavat kunnat, joissa molemmissa on tarvetta lääkärille - unohtamatta toki ikärakenteeseen ja sairauksien esiintyvyyteen liittyviä tekijöitä. Aina jostain paikasta puuttuu lääkäri ja kiireisimpien mielestä etenkin kahvitauon aikana. Koko lääkärikunta on tietenkin aivan luokatonta, välinpitämätöntä, ahnetta ja kieroa sakkia, kun ei jokainen kohuotsikon aiheuttama mielenpahennus saa helpotusta etukäteen.

Tietynlaista ymmärrystä kuitenkin toivoisin ihmisiltä tässä. Eivät lääkärit pahuuttaan jätä vastaamatta erämaasta kuuluvaan hätään. Valtaosa lääkäreistä on jo töissä jossain ja lääkäripulaan vastaaminen tarkoittaisi työpaikan vaihtamista ja vieläpä huonompaan. Kuka oikeasti haluaa vaihtaa työpaikkaansa huonompaan tuosta vain? Aletaan puhumaan rahasta ja suorastaan toisten pakottamisesta työhön. En käsitä sellaista ajatusta, että ahkeruudesta palkitaan orjuudella tai ihminen olisi jotain velkaa yhteiskunnalle, joka asettaa ne normit ja mahdollisesti jopa esteet hänelle noudatettavaksi. Sitäkään ajatusta en ymmärrä, että hoitajista tulisi hokkuspokkus tuosta vain lääkäreiden työtä tekeviä ihmeihmisiä ja vieläpä säästyisi paljon rahaa mokutukseen ja muuhun elintärkeään perseilyyn. Terveydenhuollon eri ammattiryhmillä on omat lokeronsa ihan syystäkin. Ja sitä paitsi mitkä hoitajat? Eikö enää olekaan hoitajapula?

Helsingin kohua aiheuttaneet lääkäreiden palkankorotukset tulevat täysin toisenlaiseen valoon, kun huomioidaan paikallinen lääkäripula. Käytännössä palkankorotukset tulevat täyttämättömistä viroista, sillä muiden täytyy tehdä se työ, johon tarvittaisiin lisää tekijöitä. Helsingin krooninen lääkäripula ei tietenkään tule helpottamaan jatkossakaan, sillä kaupungistuminen ja maahanmuutto väestön ikääntymistä toki unohtamatta takaavat, että lisää lääkäreitä tarvitaan jatkossakin aina vain lisää. Huoli hyvinvoinnin jakautumisesta kaupungin eri alueilla on tietenkin myös huomioitava.  Tulevaisuuden monikulttuurinen ja suvaitsevainen Helsinki tarvitsee jatkossakin huolehtijat lukuisiin vaivoihinsa.

Rahasta on kauhean helppoa puhua, sillä se on vain numeroita. Aiheeseen liittyen pitää mainita, että raha ei ole kaikki kaikessa. Tärkeämpää on rahan siirtelyn oheistuotteena syntyvä muu hyöty. Se voi olla peruselintarvikkeita tai vaikkapa terveyspalveluihin liittyen terveyttä. Monia aloja halvennetaan, kun keskitytään materiaaliseen hyvään. Omasta mielestäni sivistys on tärkeä epämateriaalinen arvo, josta on syytä maksaa. Myös hengellisyydellä on tärkeä paikka yhteiskunnassa, vaikka teologisen tiedekunnan humanistisia hippejä katsoessa ajatukset ovat toisenlaiset - ja juuri niitä hippejähän teologisen tiedekunnan olemassaolon vastustajat haluavat, vaikka kaikista kauheinta kai on teologien työllistyminen opintoja vastaavalle alalle. Ja vieläpä joku muu kuin nämä vastustajat kehtaavat maksaa palkkaa tuosta työstä! Terveys on sairaassa ja kuolevassa maailmassa käsin kosketeltava hyödyke, eikä sitä noin vain mitata rahassa. Jossain se tuore lisensiaattikin terveyttä edistää, vaikka ei välttämättä siellä, missä työelämää tuntemattomat ammattipoliitikot hänen haluavat näin tekevän. Siellä jossakin tuo lisensiaatti on ihminen ja kaikkien nähtävissä eikä pelkkä numero.

Aivovuodosta ja koulutetun työvoiman maastamuutosta on hyvä myös mainita ja samalla kysyä, miksi tuota lopputulosta tuetaan rahallisesti. Ovatko ihmiset järjestelmän orjia vai järjestelmä ihmisten? Monet alat ovat kansainvälisiä ja työ ulkomailla suorastaan välttämättömyys. Miksi rahakkaan NHL-sopimuksen saanut jääkiekon pelaaja on kansallinen ylpeys, mutta ulkomaille muuttava koulutettu ihminen ei? Yleisesti Suomessa arvostetaan kouluttautumista ja sitä suorastaan edellytetään työpaikan saamiseksi. Monta työtä voisi varmasti tehdä vähemmälläkin yhteiskunnallisella panostuksella. Jos jokin työ vaati aikaisemmilta sukupolvilta lukutaitoa ja saapumista paikalle sovittuna aikana, se vaatii nyt korkeakoulututkintoa, vaikka toimenkuva on käytännössä sama. Onko tuo pahamaineinen aivovuoto sittenkin kuvitelmaa tai se todellinen aivovuoto ihmisten päissä?

[ApuaHommmaan]

^ Aikamoisen ruusuiset lasit silmillä kirjoittelet. Lääkärit aivan tahallaan vallanhimoissaan luovat koko ajan ympäri Suomen huonoa ja tehotonta työkulttuuria ympäri Suomen, koska voivat. Edut slmissä kiiluen perseillään, että saadaan itselle hyvää.

Sitten ulkomaille meno. Lukuunottamatta harvinaisia tilanteita korkeasti- ja matalasti- koulutetun työntekijän siirtyminen Suomesta pois on luonnollisesti pois muusta ja huono asia. Suomen kannalta siinä on hyvin vähän hyvää. Poislukien joissain tapauksissa esimerkiksi tutkijat, jotka luovat kansainvälisiä kontakteja työskentelemällä hetkittäin ulkomailla, tai vaikkapa vientiyrityksen myyjä, joka työskentelee kohdemaassa.

[newspeak]

^ Aikamoisen ruusuiset lasit silmillä kirjoittelet. Lääkärit aivan tahallaan vallanhimoissaan luovat koko ajan ympäri Suomen huonoa ja tehotonta työkulttuuria ympäri Suomen, koska voivat. Edut slmissä kiiluen perseillään, että saadaan itselle hyvää.

Sitten ulkomaille meno. Lukuunottamatta harvinaisia tilanteita korkeasti- ja matalasti- koulutetun työntekijän siirtyminen Suomesta pois on luonnollisesti pois muusta ja huono asia. Suomen kannalta siinä on hyvin vähän hyvää. Poislukien joissain tapauksissa esimerkiksi tutkijat, jotka luovat kansainvälisiä kontakteja työskentelemällä hetkittäin ulkomailla, tai vaikkapa vientiyrityksen myyjä, joka työskentelee kohdemaassa.

Kerro toki mitkä kohdat kirjoituksessani olivat "ruusuiset lasit silmillä kirjoiteltu" ja kerro myös kuinka paljon kuvittelet tavallisen lääkärin voivat vaikuttaa työkulttuuriin ja miten.

Millä mittareilla maastamuutto on huono asia, jos rahaa ei lasketa? Maastamuuton haitat olisivat imho jopa oman ketjunsa ja keskustelunsa arvoisia.