Työvoimapulan paluu ja kosto

[Uuno Nuivanen]

^ Been there, done that, got the t-shirt.   

[Nikolas]

Jos viitsisin niin voisin julkaista ohjelman 100 000 työpaikan luomiseksi.

• Virkaläskiä pois. Julkiselta sektorilta tulisi siivota jäsenkirjasidonnaiset turhat virat pois, ellei muuten niin edes luonnollisen poistuman kautta. Yhteiskunnan tulee keskittyä todellisiin tehtäviinsä eikä keksittyihin. Näin kokonaisveroastetta saadaan vähän pienemmäksi.
  
  
• Yritystuet ja järjestötuet pois. Ellei kertarysäystä voi hyväksyä, sitten hanat täytyy sulkea asteittain.
  
  
• Työn jakaminen. Tämä ei tarkoita kokonaispalkkasumman kasvattamista vaan työn määrä ja siitä maksettava palkka muuttuvat samassa suhteessa. Käytännössä tämä tarkoittaa lyhyemmän viikoittaisen työajan tarjoamista milloin se on sopivaa ja järkevää:
  a) suurtyöttömyydestä kärsivillä aloilla
  b) yli 45-vuotiaille työntekijöille
  c) yleisesti lyhyestä työviikosta kiinnostuneille
  
  
• Verokiilaa kapeammaksi. Verotuksen painopistettä voi säätää. Tarkoitus olisi saada vientiteollisuuden kilpailukykyä paremmaksi.
  
  
• Pienyrittäjien olosuhteita paremmiksi. Yhteiskunta vaatii pienyrittäjiltä kohtuuttomia. Kohtuullisuuteen tulee pyrkiä. Start-upeja ei pidä lannistaa. Niistä voi kehittyä merkittäviä työllistäjiä ja veronmaksajia.
  
  
• Kannustinloukut on korjattava pois. On periaatteessa samantekevää, päästäänkö tähän perustulon, negatiivisen tuloveron tai jonkin muun järjestelyn kautta, kunhan kannustinloukut todella poistuvat. Efektiivisellä marginaaliverolla on tässä oleellinen merkitys ja sen täytyy olla kauttaaltaan riittävän matala.
  
  
• Työpaikat Suomessa kuuluvat ensisijaisesti suomalaisille. Palkkojen polkeminen tilaamalla ulkomailta halpatyövoimaa ei vähennä suomalaisten työttömyyttä.

[Nikolas]

Tässä vähän maistuu vanhojen ideoiden kierrätys.^•
Sitähän se politiikassa usein on, ei mahda mitään.

Joukkotyöttömyys on kiistatta keskeinen ja ykkösongelma Suomessa. Rinteen hallituksen keskeinen tavoite puolestaan on työllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin. Modernissa yhteiskunnassa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Verokiilaa on kavennettava. Verokiilalla tarkoitetaan sitä työn kokonaiskustannusta, joka syntyy työllistäjälle, jotta työntekijä saa käteensä tietyn nettosumman.

Vielä tärkeämpää kuin tuloverotaakan keventäminen on työn antamisen verotuksen keventäminen eli työnantajamaksujen alentaminen. Palkkatyön verokiilan kasvu on osaltaan nostanut työn reaalista hintaa ja tätä kautta työttömyyttä. Korkea työn verottaminen ei kannusta yrittäjää työllistämään muttei sen kummemmin työntekijääkään hakeutumaan työhön. Suomalaisilla on siis hyviä syitä edellyttää Rinteen hallitukselta selkeää näkemystä siitä, miten työllisyydelle tuhoisaa verokiilaa pyritään kaventamaan.

Ainoa työllisyyteen todella vaikuttava politiikka olisi ennakkoluulottomasti oivaltava uudelleenajattelun kokonaisuus, jonka keskeisiä osia olisivat työtä suosiva veroremontti, kannustavuutta lisäävä sosiaalipolitiikka ja nykyistä herkemmin markkinoiden viesteihin reagoiva työelämä. Työn jakaminen työtunneissa ja palkassa joustamalla sopisi tähän kokonaisuuteen hyvin. Verotuksen pitäisi lisätä työnteon houkuttavuutta ja keventää palkan sivukuluja. Pitäisi siis kaventaa verokiilaa kummaltakin suunnalta. Uuden sosiaalipolitiikan pitäisi olla selkeä ja oikeudenmukainen.



• Pöytäkirja PTK 55/1995 vp. Eduskunta, 1995-09-13.

[guest15586]

Tässä vähän maistuu vanhojen ideoiden kierrätys.^•
Sitähän se politiikassa usein on, ei mahda mitään.

Joukkotyöttömyys on kiistatta keskeinen ja ykkösongelma Suomessa. Rinteen hallituksen keskeinen tavoite puolestaan on työllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin. Modernissa yhteiskunnassa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Verokiilaa on kavennettava. Verokiilalla tarkoitetaan sitä työn kokonaiskustannusta, joka syntyy työllistäjälle, jotta työntekijä saa käteensä tietyn nettosumman.

Vielä tärkeämpää kuin tuloverotaakan keventäminen on työn antamisen verotuksen keventäminen eli työnantajamaksujen alentaminen. Palkkatyön verokiilan kasvu on osaltaan nostanut työn reaalista hintaa ja tätä kautta työttömyyttä. Korkea työn verottaminen ei kannusta yrittäjää työllistämään muttei sen kummemmin työntekijääkään hakeutumaan työhön. Suomalaisilla on siis hyviä syitä edellyttää Rinteen hallitukselta selkeää näkemystä siitä, miten työllisyydelle tuhoisaa verokiilaa pyritään kaventamaan.

Ainoa työllisyyteen todella vaikuttava politiikka olisi ennakkoluulottomasti oivaltava uudelleenajattelun kokonaisuus, jonka keskeisiä osia olisivat työtä suosiva veroremontti, kannustavuutta lisäävä sosiaalipolitiikka ja nykyistä herkemmin markkinoiden viesteihin reagoiva työelämä. Työn jakaminen työtunneissa ja palkassa joustamalla sopisi tähän kokonaisuuteen hyvin. Verotuksen pitäisi lisätä työnteon houkuttavuutta ja keventää palkan sivukuluja. Pitäisi siis kaventaa verokiilaa kummaltakin suunnalta. Uuden sosiaalipolitiikan pitäisi olla selkeä ja oikeudenmukainen.



• Pöytäkirja PTK 55/1995 vp. Eduskunta, 1995-09-13.

Sivukulut palkasta on vajaa parikymmentä prosenttia palkasta työnantajalla. Lisäksi palkasta otetaan reilu 8 % pois. Kun otetaan eläkemaksut pois, saadaan sivukulut tippumaan vajaaseen kolmeen prosenttiin eli tässähän olisi ideaa, eikö?

[Titus]

on taas melkoinen bullshitbingo kasattu:

Ekonomistin ratkaisu Suomen ongelmaan: "Katse on suunnattava maahanmuuttoon"

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n johtava ekonomisti Sami Pakarinen sanoo, että Suomessa työikäisen väestön vähentyessä katse on suunnattava maahanmuuttoon, kun keskustellaan työllisyydestä.
"Ajankohtaisessa työllisyyskeskustelussa painopiste on ollut enemmän työvoimassa kuin työikäisen väestön kasvattamisessa. Suomessa nettomaahanmuuton osuus suhteessa väestöön on ollut vaatimatonta verrattuna esimerkiksi Ruotsiin ja Saksaan", hän toteaa blogissaan.

Pakarinen muistuttaa, että viime vuonna nettomaahanmuutto oli Suomessa yhteensä noin 12 000 henkeä (0,22 % väestöstä), Ruotsissa noin 86 000 (0,84 %) ja Saksassa noin 400 000 (0,48 %).

-----

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla totesi maaliskuussa, että maahanmuuton vaikutus on ollut julkisen talouden ja työmarkkinoiden kannalta positiivinen kaikissa tarkasteluun sopivissa Euroopan maissa. ( linkki https://www.etla.fi/julkaisut/suomen-kasvu-mika-maaraa-tahdin-muuttuvassa-maailmassa/ )

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/288237-ekonomistin-ratkaisu-suomen-ongelmaan-katse-suunnattava-maahanmuuttoon


https://ek.fi/ajankohtaista/uutiset/2018/11/09/ft-sami-pakarinen-valittu-ekn-johtavaksi-ekonomistiksi/

-Suomen tulevaisuuden kannalta on välttämätöntä etsiä ratkaisuja esimerkiksi ilmastonmuutokseen, kaupungistumiseen ja työllisyysasteen nostoon. Haluan edistää sellaisten ratkaisujen löytymistä, joilla Suomi ja suomalainen elinkeinoelämä menestyvät myös jatkossa. Tiedon ja tutkimuksen rooli tulee jatkossa korostumaan päätöksenteon taustalla, Pakarinen uskoo.



Eli maahan kutsutaan järkyttävän huoltosuhteen omaavaa porukkaa ja jotenkin tämä käännetään tuotoksi julkiselle sektorille ? Haluaisin tdellakin nähdä sen tutkimuksen.

Venäjä ja Viro (pian Ruotsi) tuottavat 100% siitä työntekijätarpeesta mikä Suomella on. Somalit ja lähi-itikset jne eivät auta Suomea mihinkään.

[Luka Mokonesi]

Parempaakaan ketjua en keksinyt, niin postaan tänne ihmettelyn aiheeni.

Valviran hinnastossa EU/ETA-maasta tulevan ammattihenkilön laillistaminen ja nimikesuojaus maksaa 400€. Tanskassa/Norjassa/Ruotsissa hintaa tulee ammattinimikkeestä riippuen 70-215€.

Onko valtion virkamiehen työ täällä pussin perällä niin paljon raskaampaa ja arvokkaampaa, että hinnatkin ovat sitten sen mukaiset?

[Supernuiva]

Parempaakaan ketjua en keksinyt, niin postaan tänne ihmettelyn aiheeni.

Valviran hinnastossa EU/ETA-maasta tulevan ammattihenkilön laillistaminen ja nimikesuojaus maksaa 400€. Tanskassa/Norjassa/Ruotsissa hintaa tulee ammattinimikkeestä riippuen 70-215€.

Onko valtion virkamiehen työ täällä pussin perällä niin paljon raskaampaa ja arvokkaampaa, että hinnatkin ovat sitten sen mukaiset?

Eivät nämä hinnat ole käsittääkseni ns. omakustannushintoja, joiden perusteet on laskettu tarkoin. Nämä maksut ovat enemmän tai vähemmän mielivaltaisesti määrättyjä, jotka sitä paitsi maksaa usein työnantaja.

Valtion talousarviosta löytyy luvut sille, kuinka paljon erilaisilla korteilla on tarkoitus hankkia tuloja, joiden avulla rahoitetaan valtion toimintaa.

[Nikolas]

Demarit ovat keskustelleet viikkotyöajan lyhentämisestä:

Tamperelainen liikenne- ja viestintäministeri Sanna Marin (sd) lausui hurjan ehdotuksen sdp:n 120-vuotisjuhlan paneelikeskustelussa Turussa lauantaina.

Marin esitti muutamia konkreettisia asioita, joita hän toivoisi sdp:n ottavan agendalleen ja tulevaisuudessa toteuttavan. Yksi niistä oli selvästi nykyistä lyhyempi työviikko.

"Neljän päivän työviikko, kuuden tunnin työpäivä. Miksi se ei voisi olla se seuraava askel? Onko kahdeksan tuntia se lopullinen totuus? Minun mielestäni ihmiset ansaitsevat enemmän aikaa perheidensä, läheistensä ja harrastustensa sekä muunkin elämän, esimerkiksi sivistyksen parissa. Tämä voisi olla meille se seuraava askel työelämässä", Marin sanoi tamperelaisen poliitikon Kaisa Pennyn (sd.) juontamassa paneelissa, jonka tallenne oli sunnuntaina katsottavissa sdp:n Facebook-sivuilla. Marinin ehdotuksesta kertoi ensin Demokraatti.

Marin totesi puheenvuoronsa alussa, että toivoisi asian olevan todellisuutta jo lähitulevaisuudessa.

Nykyisin työviikko on tavallisesti viisipäiväinen ja työpäivä usein kahdeksantuntinen.

• Airo, Tatu & Kurki, Elena: Ministeri Sanna Marinilta hurja ehdotus: "4 päivän työviikko ja 6 tunnin työpäivä – Seuraava askel". Uusi Suomi, 2019-08-19.

Olinpas nopeampi kuin Sanna:

Työn jakaminen. Tämä ei tarkoita kokonaispalkkasumman kasvattamista vaan työn määrä ja siitä maksettava palkka muuttuvat samassa suhteessa. Käytännössä tämä tarkoittaa lyhyemmän viikoittaisen työajan tarjoamista milloin se on sopivaa ja järkevää:
a) suurtyöttömyydestä kärsivillä aloilla
b) yli 45-vuotiaille työntekijöille
c) yleisesti lyhyestä työviikosta kiinnostuneille

En täsmälleen tiedä miten demarit ovat tämän asian ajatelleet, mutta minun mielestäni on selvää että työajan lyhennys kytketään vastaavaan palkan lyhennykseen.

Olen tästä aiheesta aiemminkin kirjoittanut:

• Vajaa viikko, 2015-05-05
• Lyhennetyn viikon vuorot, 2018-08-16

Arto Satonen on asiasta eri mieltä:

Satonen sanoo, etteivät ihmiset voi tulla toimeen, jos palkkoja pudotetaan samassa suhteessa kuin työaikoja lyhennetään. Satosen mukaan malli voisi toimia ainoastaan, jos palkat pysyisivät samalla tasolla.

• Airo, Tatu & Kurki, Elena: Ministeri Sanna Marinilta hurja ehdotus: "4 päivän työviikko ja 6 tunnin työpäivä – Seuraava askel". Uusi Suomi, 2019-08-19.

Kuittaan Satosen kommenttiin, että jotenkin pitkäaikaistyöttömät nykyäänkin tulevat toimeen, joten nykyiset työlliset 20 % lyhyemmällä työajalla ja vastaavasti lyhyemmällä palkalla myös tulisivat toimeen. Vai onko niin että peruspäivärahalla tulee toimeen paremmin kuin palkalla?

[Lobotomite]

Kuittaan Satosen kommenttiin, että jotenkin pitkäaikaistyöttömät nykyäänkin tulevat toimeen, joten nykyiset työlliset 20 % lyhyemmällä työajalla ja vastaavasti lyhyemmällä palkalla myös tulisivat toimeen. Vai onko niin että peruspäivärahalla tulee toimeen paremmin kuin palkalla?

Pitkäaikaistyötön elää lähes olematonta elämää. Ei taloa, ei lomia, ei välttämättä edes autoa ja ruokana nistipataa. Ei tuohon oikein voi verrata kenenkään elämää.

He, ketkä eivät pärjäisi 20% leikkauksen jälkeen joko elävät varojensa yli jo nyt tai ovat mitoittaneet velkansa täysin epärealistisesti. Tämä on ymmärrettävää, koska moderni kansantalous toimii velalla ja kulutusjuhlalla. Olisi hyvä, ettei näitä päätöksiä julisteta ylhäältä päin, koska ihmiset ovat eri tilanteissa. Ei se ole keneltäkään pois, jos toinen haluaa tehdä 8 tunnin päiviä ja toinen 6 tunnin, kunhan työstä korvataan asiallisesti.

[guest15586]

Kuittaan Satosen kommenttiin, että jotenkin pitkäaikaistyöttömät nykyäänkin tulevat toimeen, joten nykyiset työlliset 20 % lyhyemmällä työajalla ja vastaavasti lyhyemmällä palkalla myös tulisivat toimeen. Vai onko niin että peruspäivärahalla tulee toimeen paremmin kuin palkalla?

Pitkäaikaistyötön elää lähes olematonta elämää. Ei taloa, ei lomia, ei välttämättä edes autoa ja ruokana nistipataa. Ei tuohon oikein voi verrata kenenkään elämää.

He, ketkä eivät pärjäisi 20% leikkauksen jälkeen joko elävät varojensa yli jo nyt tai ovat mitoittaneet velkansa täysin epärealistisesti. Tämä on ymmärrettävää, koska moderni kansantalous toimii velalla ja kulutusjuhlalla. Olisi hyvä, ettei näitä päätöksiä julisteta ylhäältä päin, koska ihmiset ovat eri tilanteissa. Ei se ole keneltäkään pois, jos toinen haluaa tehdä 8 tunnin päiviä ja toinen 6 tunnin, kunhan työstä korvataan asiallisesti.

Työntekijälle voisi antaa tosiaankin oikeuden tehdä esim 4 pv ja 6h/pv, jos niin haluaa. Toki palkan pitää tippua vastaavasti. Itseä kiinnostaisi työaika 3 pv ja 13 h/pv

[Nikolas]

Työntekijälle voisi antaa tosiaankin oikeuden tehdä esim 4 pv ja 6h/pv, jos niin haluaa.

Epäilen että Sanna Marin ei tarkoittanut sellaista lyhennettyä työviikkoa, jossa olisi 4 työpäivää viikossa ja 6 tuntia työtä päivässä, vaan joko tai. Kummallakin tavalla erikseen saadaan noin 30 tuntia pitkä työviikko.

[guest15586]

Työntekijälle voisi antaa tosiaankin oikeuden tehdä esim 4 pv ja 6h/pv, jos niin haluaa.

Epäilen että Sanna Marin ei tarkoittanut sellaista lyhennettyä työviikkoa, jossa olisi 4 työpäivää viikossa ja 6 tuntia työtä päivässä, vaan joko tai. Kummallakin tavalla erikseen saadaan noin 30 tuntia pitkä työviikko.

Edelleenkin suotakoon työntekijälle tähän oikeus, jos niin haluaa. Toki palkasta lähtee sitten pois se noin 20%. Joillekin tämä ratkaisu voi olla erinomainenkin vaikka palkka laskee ja toki nettopalkka laskisi vähemmän.

[l'uomo normale]

[email protected]
Juha Rehula (kesk) ei tiedä, miten päin olisi. Yli 22 vuoden ajan hänellä on ollut niin kiire, ettei edes omia ajatuksia ole usein ehtinyt kuunnella.

Nyt hänellä on vain aikaa.

Putoaminen eduskunnasta tuli täytenä yllätyksenä ja järkytyksenä. Mitään B-suunnitelmaa ei ollut, eikä ole vieläkään.

Rehula, 56, on tehnyt kansanedustajan ja ministerin töitä koko vartalollaan, myös terveytensä uhalla. Se, ettei elämäntehtävää – kansan edustamista – yhtäkkiä saakaan tehdä, on vetänyt Rehulan mielen maahan.

Tunnelin päässä ei näy vielä valoa.

– Ajatukset seilaavat laidasta laitaan. Toisessa laidassa on, että mä vielä muuten näytän ja lähtöni ei ollut tässä. Toisessa tunteiden skaalan laidassa on, että jätän kaiken.

"Otti lujille"
Putoamisen jälkeiset päivät kuluivat kuin sumussa käytännön järjestelyjä hoitaen. Eduskunta oli ollut Rehulalle 22 vuoden ajan kuin toinen koti.

– Napanuora eduskuntaan katkesi kuin veitsellä leikaten. Käytännön asioiden määrä oli niin iso. Vieläkin on joitakin asioita, kuten osoitteenmuutoksia, tekemättä.

Henkisesti vaikein paikka seurasi kolmen viikon kuluttua vaaleista. Rehula on yhä keskustan 3. varapuheenjohtaja, joten hänelle tuli kutsu hallitusneuvotteluihin.

[...]

Tällä kertaa Rehulaa odotti neuvottelujen päätyttyä tyhjyys.

– Se otti lujille.

Juha Rehulalla ei ole hajuakaan siitä, miksi hän putosi. Hän arvioi, ettei taustalla ole vain yhtä syytä. Rehula uskoo keskustan kannatusromahduksen ja paikkamäärien hupenemisen ainakin vaikuttavan.

Perhe kakkosena
Rehula myöntää, että työ ja puolue ovat menneet perheen edelle. Hän on kiitollinen, että perhe on kaikesta huolimatta pysynyt kasassa.

– Minulla on ollut työ, työ ja työ, puolue, puolue ja puolue. On tässä opettelua, että nyt on ihan eri tavalla aikaa perheen arkeen.

Rehulan tytär ja poika ovat täysi-ikäisiä, eikä lapsuutta enää takaisin saa. Silti Rehulaa ei kaduta, että työ on mennyt monessa asiassa etusijalle.

[...]

Yöt murehtien
Rehulan terveys on ollut kovilla viime vuodet. Perhe-ja peruspalveluministerinä toimiessaan hän ajautui burnoutin partaalle.

[...]

Sote-uudistuksen läpiviennin epäonnistuminen Rehulan vahtivuorolla – ennen kuin Annika Saarikko hyppäsi soten vastuuministerin saappaisiin heinäkuussa 2017 – oli raskas paikka.

– Myönnän sen, että yksi heikkouteni oli ja on edelleen, että otan asioita liian henkilökohtaisesti. Mutta en voi sille mitään, se on vain mun tapani tehdä asioita.

[...]

Kavereita hävinnyt
Politiikka on raadollista, sen Rehula on kokenut putoamisen jälkeen voimakkaammin kuin koskaan ennen.

– Ihmiset, jotka ovat olleet hyvin lähellä... osasta heistä ei ole kuulunut yhtään mitään neljään kuukauteen. Tämä näytti olleen sellaista kaveruutta, että niin kauan kun on jotakin apua tai hyötyä aseman kautta, kaveerattiin, mutta sitten kaverit ovat hävinneet.[...]

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/04289628-1ac4-47bb-9656-e8380474a03c?sfns=mo&fbclid=IwAR2JZwPteLzWZgLNd0UUK4dXErSjUTN-lFkoL9JhNSKIzVvZfxXrUnDk8xQ

Tarvitaan aina joku joka ei pääsekään vihreälle oksalle.

[Titus]

Työvoimapula nyt vaan on niin kova, että tarvitaan lisää matuja:

100 000 avointa työpaikkaa hämmentää – "Kertoo siitä, ettei tekijöitä enää löydy maan rajojen sisältä"

Keskuskauppakamarin laskujen mukaan työllisyysaste on enää 78 000 työllisen päässä pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallituksen asettamasta 75 prosentin työllisyystavoitteesta.

Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki ja Danske Bankin ekonomisti Jukka Appelqvist ovat kuitenkin huolestuneet kehityksen suunnasta, kun kasvu näyttää sakkaavan.

– Tilastojen valossa näyttää siltä, että Suomen työmarkkinoiden positiivinen kehitys on pysähtynyt, Kotamäki kirjoittaa sähköpostikommentissaan.

– Lisäksi kansainvälisen talouden odotetusti heikko kehitys ja globaalin talouspoliittisen epävarmuuden korkea taso lisää hallituksen tavoitteen saavuttamisen vaikeuskerrointa loppukaudella.

– Heinäkuussa oli työ- ja elinkeinotoimistoissa avoimena peräti 100 000 työpaikkaa, mikä on 8 400 viime vuoden valmiiksi korkeaa lukua enemmän. Työvoiman kääntyminen laskuun kertoo kuitenkin siitä, ettei tekijöitä enää löydy maan rajojen sisältä ainakaan ilman uusia politiikkatoimia.

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000006210030.html

boldatun perusteella onkin kaikkein fixuinta käynnistää toinen afro/lähi-itisinvaasio.

Oman kokemuksen mukaan paikkoja pidetään kyllä auki, palkat on silkkaa pahkasikaa suhteessa työhön ja odotetaan, että joku hölmö paikan täyttää.


ps joko ne somalit on työllistetty ?

[TapsaT]

MOL.fi tietää kertoa että avoimia työpaikkoja on tällä hetkellä 23424 kappaletta. Tämä ilman rajauksia. Se on melko kaukana väitetystä 100 000:sta.

Valeuutisointi menee siis yhä härskimmäksi?

[Pentecost]

MOL.fi tietää kertoa että avoimia työpaikkoja on tällä hetkellä 23424 kappaletta.

Vakinaisia paikkoja eli työpaikkoja, joiden palkalla on teoriassa mahdollisuus elättää itsensä on vain 15792 kappaletta.

Viime aikoina työpaikkailmoitukset ovat muuttuneet yhä kryptisemmiksi ja entinen puhelinmyyjä on vaihtunut esimerkiksi myyntiagentiksi. Onhan se hohdokkaampaa olla agentti kuin myyjä.

Itsekin olen hakenut lisähommia ihan, koska puoliso on työttömänä ja se asuntolaina ja tyttären kulut ja silleen. Useimmiten olen jopa saanut myönteisen palautteen, mutta kun on sitten vihdoin saanut tietää työstä maksettavan korvauksen tason eli palkan, niin kiinnostus lopahtaa yleensä siinä vaiheessa.

Aika vaativiinkiin hommiin tarjotaan jotain 10-12 euron tunti liksoja. Itseäni mikään alle 15 euron ei saa menemään toiselle töihin. Kysymys siis ei ole ihan pelkästä varastohommasta vaan ihan sellaisista asioista, joihin täytyy olla koulutus.

Työelämä sen kuin huononee, kun työntekijät nähdään välttämättömänä pahana.

[guest15586]

Yhä katsotte työpaikkoja pelkästään MOLin sivuilta? Niin toimien suattaapi tulla omasta työttömyydestä kovin pysyvä ilmiö...

[Tabula Rasa]

Yhä katsotte työpaikkoja pelkästään MOLin sivuilta? Niin toimien suattaapi tulla omasta työttömyydestä kovin pysyvä ilmiö...

Kerropa toki, missä ne sadattuhannet piilotyöpaikat piileksivät?

[guest15586]

Yhä katsotte työpaikkoja pelkästään MOLin sivuilta? Niin toimien suattaapi tulla omasta työttömyydestä kovin pysyvä ilmiö...

Kerropa toki, missä ne sadattuhannet piilotyöpaikat piileksivät?

En liene puhunut sadoista tuhansista tai edes sadasta tuhannesta työpaikasta. Sen tiedän, että iso työpaikoista ilmoitetaan firmojen nettisivuilla ja toisekseen moni yritys ei ilmoittele ollenkaan, koska saavat työntekijät valittua työnhakijoiden oman aktiivisen haun kautta. Ja siksi toisekseen todella moneen noista molin työpaikoista on ihan hemmetin paljon hakijoita. Ihan turha nähdä vaivaa käyden läpi kaikki hakemukset arpoen kuka on paras kyseiseen tehtävään. Tietenkin jos oma aktiivisuus on nollassa, niin aina voi yrittää onneaan molin sivuilta.

(Luulen, että olen tämän kaiken kyllä aiemminkin kertonut...)

[Alarik]

Yhä katsotte työpaikkoja pelkästään MOLin sivuilta? Niin toimien suattaapi tulla omasta työttömyydestä kovin pysyvä ilmiö...

Kerropa toki, missä ne sadattuhannet piilotyöpaikat piileksivät?

Ne työpaikat ei tokikaan ole tarjolla siellä, missä työttömät on. Se olisi liian helppoa, kustannustehokasta ja tuottavaa.

Sen sijaan ne on kätketty mahdollisimman hyvin niin, ettei työhaluiset niitä löytäisi. Hallitukselle ja virkamiehille niistä kerrotaan ja näytetään listat paikoista, muttei työttömille - jotka voisi niitä löytää jostain, ehkä, jos arvaavat oikeista paikoista etsiä ja kysyä sopivalla "salasanalla" ja vängätä vihaisena vastaan kun rekrytoija sanoo ettei oo töitä tarjolla...
Kumma kun työttömät on niin laiskoja, ettei ne hae niihin "olemattomiin" työpaikkoihin. Tää on sellainen aikuisten piiloleikki, pitää olla vähän huumoria mukana niinkuin vaikka rekryosastolla ne nauraa kun ne suunnittelee vaikka geokätkeä uusimmat työpaikat.

Mutta toki jos vaan saadaan lisää maahanmuuttajia... niin vaikka heillä ei olisi työhaluja tai osaamista niin asiat pyritään järjestämään - ne piiloiset työpaikat opastetaan heille kädestäpitäen ja työssäoppien. Se on ihan eri juttu, kun ne ei oo niinku työttömiä vaan työtä vailla.

[Paju]

Yhä katsotte työpaikkoja pelkästään MOLin sivuilta?

Kerropa toki, missä ne sadattuhannet piilotyöpaikat piileksivät?

Lainaan itseäni ylempää:

Ainakin oman alani firmat ilmoittavat pääsääntöisesti muilla kanavilla kuin mol:ssa. Omien sivujensa lisäksi oikoteillä, monstereissa ja mitä näitä nyt on. Aikaisemmin julkisen sektorin paikat julkaisiin lähes aina mol:ssa, nyt nekin näyttäisivät siirtyneen muualle, varsinkin valtiolle.fi- ja kuntarekry.fi-sivustoille.

Esimerkiksi satunnaisesti valitun ison firman, vakuutusyhtiö If:n, avoimet löytyvät täältä, mutta en onnistunut löytämään niitä mol:n sivuilta (joskin haku on niin kömpelö, että ehkä en vain osaa).

Eivät nuo tietenkään mitään piilotyöpaikkoja ole, ihan avoimessa haussa. Linkki tuohon listaan oli If:n kotisivuilla.

Jotkut tuttavani ovat onnistuneet kaivamaan esiin myös niitä oikeita piilotyöpaikkoja. Se vaatii paitsi hieman onnea, myös paljon vaivannäköä, puhelinsoittoja ja avoimia hakemuksia. Puskaradiokin auttaa, mutta se edellyttää jonkinlaista verkostoitumista. Itse olen työllistynyt noin: satuin kuulemaan työvoimantarpeesta ennen kuin mitään hakuja ehdittiin julkaista.

Kyse on lopulta siitä, että osuu oikeaan paikkaan juuri oikeaan aikaan, jolloin työnhakijan ja työnantajan tarpeet kohtaavat. Sattumankauppaa, mutta aktiivisella kontaktoinnilla todennäköisyyttä voi parantaa.

[guest15586]

Yhä katsotte työpaikkoja pelkästään MOLin sivuilta? Niin toimien suattaapi tulla omasta työttömyydestä kovin pysyvä ilmiö...

Kerropa toki, missä ne sadattuhannet piilotyöpaikat piileksivät?

Ne työpaikat ei tokikaan ole tarjolla siellä, missä työttömät on. Se olisi liian helppoa, kustannustehokasta ja tuottavaa.

Sen sijaan ne on kätketty mahdollisimman hyvin niin, ettei työhaluiset niitä löytäisi. Hallitukselle ja virkamiehille niistä kerrotaan ja näytetään listat paikoista, muttei työttömille - jotka voisi niitä löytää jostain, ehkä, jos arvaavat oikeista paikoista etsiä ja kysyä sopivalla "salasanalla" ja vängätä vihaisena vastaan kun rekrytoija sanoo ettei oo töitä tarjolla...
Kumma kun työttömät on niin laiskoja, ettei ne hae niihin "olemattomiin" työpaikkoihin. Tää on sellainen aikuisten piiloleikki, pitää olla vähän huumoria mukana niinkuin vaikka rekryosastolla ne nauraa kun ne suunnittelee vaikka geokätkeä uusimmat työpaikat.

Mutta toki jos vaan saadaan lisää maahanmuuttajia... niin vaikka heillä ei olisi työhaluja tai osaamista niin asiat pyritään järjestämään - ne piiloiset työpaikat opastetaan heille kädestäpitäen ja työssäoppien. Se on ihan eri juttu, kun ne ei oo niinku työttömiä vaan työtä vailla.

Onnea sitten vaan sinne mol.fi sivuston arvontaan. Todennäköisyys on kuitenkin parempi kuin lotossa 7 oikein.

[Tabula Rasa]

^Vielä enemmän voi parantaa työllistymisen mahdollisuuksia ihan oikea työvoimapula. Sellainen, jossa yrittäjät saavat kilpailla tekijöistä.

[guest15586]

Yhä katsotte työpaikkoja pelkästään MOLin sivuilta?

Kerropa toki, missä ne sadattuhannet piilotyöpaikat piileksivät?

Eivät nuo tietenkään mitään piilotyöpaikkoja ole, ihan avoimessa haussa. Linkki tuohon listaan oli If:n kotisivuilla.

Jotkut tuttavani ovat onnistuneet kaivamaan esiin myös niitä oikeita piilotyöpaikkoja. Se vaatii paitsi hieman onnea, myös paljon vaivannäköä, puhelinsoittoja ja avoimia hakemuksia. Puskaradiokin auttaa, mutta se edellyttää jonkinlaista verkostoitumista. Itse olen työllistynyt noin: satuin kuulemaan työvoimantarpeesta ennen kuin mitään hakuja ehdittiin julkaista.

Kyse on lopulta siitä, että osuu oikeaan paikkaan juuri oikeaan aikaan, jolloin työnhakijan ja työnantajan tarpeet kohtaavat. Sattumankauppaa, mutta aktiivisella kontaktoinnilla todennäköisyyttä voi parantaa.

Itse sain ensimmäisen oikean työpaikkani kuultuani eräästä projektista ja siitä sitten soittelemaan kyseiselle firmalle täysin hakuammuntana. Puoli päivää siihen meni, mutta haastatteluun pääsin ja siitä sain ihan hyvän määräaikaisen diilin. Määräaikaisen suhteen päätyttyä puolitoista vuotta koulutusta mutta sitten vakipaikka ko. firmassa.

Tiedän myös täysin menetetyn tapauksen, joka ei  varsinaisesti hae ollenkaan töitä vaan harkitsee ottaako vastaan hänelle TARJOTTUJA tehtäviä. Ikää jo yli 50 vuotta ja kun työttömyytta takana kymmenisen vuotta ja kun työkokemusta on kaikki pätkät mukaan lukien ilmeisesti niin eipä työhausta oikein tule mitään. Aktiivimalli ei näihin pure ollenkaan.

[guest15586]

^Vielä enemmän voi parantaa työllistymisen mahdollisuuksia ihan oikea työvoimapula. Sellainen, jossa yrittäjät saavat kilpailla tekijöistä.

Tuolloin kyllä saisi sanella palkkansa aika hyvin.Mutta että odottelee yrittäjien kilpailevan tekijöistä tuskin parantaa mahdollisuuksiasi työllistyä.

[Alarik]

Onnea sitten vaan sinne mol.fi sivuston arvontaan. Todennäköisyys on kuitenkin parempi kuin lotossa 7 oikein.

Siis pointtini oli:
Mitä sillä maahanmuutolla silloin tekee tässä tilanteessa?

Osallistuuko se maahanmuuttaja mol.fi-arvontaan ja pienentää voittomahdollisuuksia - eli tarvitaanko me kipeästi lisää työttömiä selailemaan mol.fi-sivustoa? ...Ja ellei osallistu vaan saa työpaikat erityistoimin, niin miksei kantistyötön saa vähintään samoja erityistoimia jotta voittaisi sen mol.fi-arvonnan?

Ihmettelen vaan kun on kovin vaikea löytää logiikkaa tai häntää maahanmuutossa ja työpaikkatarjonnassa versus työttömyystilastoissa.

[Supernuiva]

Ihmettelen vaan kun on kovin vaikea löytää logiikkaa tai häntää maahanmuutossa ja työpaikkatarjonnassa versus työttömyystilastoissa.

Mitä enemmän työttömiä, sitä vähemmän palkankorotus- ja muita tuon tapaisia vaatimuksia.

Mitä enemmän työttömiä, sitä enemmän rakennussektori tienaa asuntojen rakentamisella ja niin edelleen.

[Ari-Lee]

Oikein kun kansa kurjistetaan, se on lopulta kiitollinen vallanpitäjille pienestä leipäpalastakin. Näin ne laskevat.

Tähän asti ehkä - ehkä ei. Nyt tulee kuitenkin uudet tuulet ja kurjat laitetaan kyykystä polvilleen. Kurjilla tarkoitan kaikkia ketkä ovat saaneet harkinnanvaraisia tukia. Ne taas ovat tarkoittaneet köyhyyslupausta, mikä on takoittanut tiliotteen esittämistä tuen myöntäjälle. Kohta yksityinen yritys hoitaa henkilön kaikkien pankkien tiliotteet/tapahtumat pyynnöstä asiakkailleen, ketkä ovat viranomaisia, rahoituslaitoksia, tai työnantajia.

Nyt tullaan näkemään se kun tukien saaja paljastuu osakeantien saajaksi, tai muulla tavalla muuksi kuin keppikerjäläiseksi. Myös tukien saajien puolisoiden ja lasten kaikki tilit ja tilitapahtumat tulevat päivänvaloon - pyynnöstä. Joko - tai sitten tuet loppuvat siihen.

En kannata vilunkipeliä missään asiassa. Vielä vähemmän kannatan tukien varassa elämistä ja verorahoituksella sikailua. Vähiten kannatan perusteetonta kansanvaihtoa ja kyttäämistä.

Ja sitten taas siihen asiaan:

Mitkä helvetin 100 000 työpaikkaa molpistefiissä nyt on ollut? En ole havainnut. Tähän kun saisi vastauksen.

Jättiuudistus tulee pian voimaan – uusi firma alkaa penkoa suomalaisten tilitietoja

Syksyn aikana käynnistyvä CreditWorthy-palvelu voi kerätä tietoja useammasta pankista yhtä aikaa. Palvelun kehittäjä on Suomessa ensimmäisenä rekisteröitynyt pian voimaantulevaa direktiiviä hyödyntävä yritys.
Oman taloudellisen tilanteen tarkistamiseen on tulossa syksyllä uusi ilmainen pankeista riippumaton CreditWorthy-palvelu.

Jos käyttäjällä on esimerkiksi tilejä useammassa pankissa, palvelun on tarkoitus tehdä niistä kerättyjen tietojen perusteella yksi yhdistetty raportti, josta selviävät luokiteltuina muun muassa tärkeimmät tulonlähteet ja menojen aiheuttajat.

CreditWorthy pääsee tutkimaan tilitietoja palvelun käyttäjän luvalla ja syyskuun puolivälissä voimaan tulevan psd2-direktiivin ansiosta. Direktiivin tarkoituksena on vapauttaa pankkialan kilpailua avaamalla myös ulkopuolisille yrityksille pääsy pankkien hallitsemiin tilitietoihin.

https://www.is.fi/taloussanomat/yrittaja/art-2000006209909.html

Luve loput linkistä.

[Jorma M.]

MOL.fi tietää kertoa että avoimia työpaikkoja on tällä hetkellä 23424 kappaletta. Tämä ilman rajauksia. Se on melko kaukana väitetystä 100 000:sta.

Valeuutisointi menee siis yhä härskimmäksi?

Tämäkin on yksi surrealistinen esimerkki nyky-Suomesta.

Viranomaiset ja media voivat tehdä päivittäin jotain uskomatonta. Niin kuin että keksiä näitä lukemia. Kuulemma tarjolla vajaat 16 000 työpaikkaa millä voi teoriassa elättää itsensä saati perheensä. Ja käytännössä varmaan 5000. Mutta kun lahtari lähettää Taloussanomiin (Sanoma Oy) direktiivin, niin lukema on 100 000.

Me elämme maassa missä TE-leiri, AY-leiri, kirkko, poliisi, armeija, media, sosiaaliviranomaiset, lääkärikunta, oikeuslaitos, rangaistuslaitos, hallitus ja eduskunta keksivät jatkuvasti uusia tapoja pilkata kansalaisia.

Sota on rauhaa, vapaus on orjuutta, tietämättömyys on voimaa.

[Golimar]

Helsingin sosiaalityöntekijöiden palkat nousevat syyskuun alussa
21.08.2019 10:36
Helsinki korottaa 1.9.2019 sosiaalityöntekijöiden palkkoja. Palkankorotukset toteutetaan osana Helsingin kaupungin palkkakehityssuunnitelmaa.

Syyskuun alusta lastensuojelun sosiaalityöntekijän kuukausipalkka on noin 3 600 euroa. Aikuissosiaalityön, vammaisten sosiaalityön sekä poliisisosiaalityön ja gerontologisen sosiaalityön sosiaalityöntekijät saavat syyskuusta alkaen palkkaa noin 3 350 euroa kuukaudessa. Lastenvalvojien sekä lapsiasioita ja adoptioita hoitavien sosiaalityöntekijöiden tehtäväkohtainen kuukausipalkka on jatkossa noin 3 300 euroa.

Nyt toteutettavat palkankorotukset ovat osa kokonaisuutta, jossa Helsinki korottaa vuonna 2019 keskeisten sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten palkkoja yhteensä lähes neljällä miljoonalla eurolla vuodessa.

Helsinki nosti vuoden 2019 alusta alkaen kotihoidon henkilöstön sekä kaikkien viroissa olevien sosiaalityöntekijöiden palkkoja. Palkankorotuksen saivat myös esimerkiksi neuvoloiden sekä koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon terveydenhoitajat, terveysasemien sairaanhoitajat sekä puheterapeutit. Lisäksi keväällä toteutettiin kunta-alan työntekijöiden yleiskorotus.

"Olemme tyytyväisiä, että meillä on ollut sosiaali- ja terveyspalveluissa mahdollista nostaa palkkoja. Haluamme korotuksilla korjata ammattilaisten perusteettomia palkkaeroja ja nostaa palkkatasoa." henkilöstö- ja kehittämispäällikkö Sari Kuoppamäki kommentoi.

Uusia tehtäväkohtaisia palkkoja maksetaan syyskuun palkanmaksusta alkaen.

https://www.hel.fi/uutiset/fi/sosiaali-ja-terveysvirasto/sospalkat