Työvoimapulan paluu ja kosto

[Henry69]

Olen sakulla huomenna ja siiihenasti että ok palkkaa päiväraha noin 1700 netto

[O. M. Hietamaa]

Ei kai ammattitaitoisen koneistajan palkka

– Oletteko ammattitaitoinen?
– Herra kapteeni. Tällaista kysymystä ei työntekijä voi koskaan itse ratkaista.

[Henry69]

Minulla on todistukdessa 3 kohtaa cnc koneistuksesta.

Kaikissa arvosana 3/3

[Golimar]

Laittoman maahantulon asiantuntija

ID: 24-380-2018 Hakuaika päättyy 27.8.2018   16.15

Maahantulolupa-asioiden palvelukeskukseen (KPA-30) määräaikaiseen virkaan 1.11.2018 alkaen tai sopimuksen mukaan enintään kolmeksi vuodeksi. Maahantulolupa-asioiden palvelukeskus sijaitsee Kouvolassa.

Laittoman maahanmuuton torjunnan tavoitteena on, että viranomaisyhteistyöllä ennalta estetään ja paljastetaan Suomeen suuntautuvaa laitonta maahantuloa ja sen järjestämistä, laitonta maassa oleskelua, ihmiskauppaa ja muuta rajat ylittävää rikollisuutta.

Perustehtävänä on laittoman maahantulon ja ihmiskaupan riskien minimoiminen sähköisessä paikkariippumattomassa viisumikäsittelyssä. Laittoman maahantulon asiantuntijan odotetaan omaavan työkokemusta Kiinasta sekä maahantuloasioihin, erityisesti laittomaan maahantuloon liittyvistä kysymyksistä myös.

Asiantuntija on tiiviisti mukana viisumityössä. Asiantuntija osallistuu itse myös maahantulolupahakemusten käsittelyyn.

Asiantuntija tekee yhteistyötä myös maahantulolupa-asioiden palvelukeskuksen yhteydessä toimivan rajavartiolaitoksen yhdyshenkilön ja Kouvolassa sijaitsevan viisumipoliisin kanssa sekä muiden prosessiin liittyvien yhteistyökumppanien kanssa.....................

Palkkaus määräytyy ministeriön palkkausjärjestelmän vaativuustason 7B (2389,51 e/kk) mukaisesti. Tämän lisäksi maksetaan henkilökohtaiseen suoritukseen perustuvaa lisää.................

https://www.valtiolle.fi/fi-FI/ilmoitus?id=24-380-2018

[Henry69]

Minulla ptää passi hukata.

[Golimar]

Suomen Punainen Risti Savo-Karjalan piiri hakee vakituiseen työsuhteeseen Paiholan vastaanottokeskukseen

SOSIAALITYÖNTEKIJÄÄ.

Edellytämme sosiaalihuollon ammattihenkilölain (817/2015) mukaista pätevyyttä, sekä Punaisen Ristin arvojen ja periaatteiden kunnioittamista.

Eduksi luemme kokemuksen maahanmuuttajien kanssa tehtävästä työstä, vastaanottoraha-/toimeentulotukityöstä sekä turvapaikkaprosessiin liittyvien lausuntojen tekemisestä.

Etsimämme tyyppi on positiivinen, vastuuntuntoinen, innostava ja helposti lähestyttävä. Työskentelet itsenäisesti ja määrätietoisesti yhdessä sovittuja tavoitteita kohti, etkä säikähdä nopeasti muuttuvia tilanteita. Olet loistava asiakaspalvelutyössä ja paineensietokyky on yksi tärkeimmistä ominaisuuksistasi. Tehtävässä onnistuaksesi tarvitset hyvät vuorovaikutustaidot, rohkeutta, organisointikykyä, verkostoitumisen taitoa, alan tuntemusta sekä ymmärrystä turvapaikanhakijoiden vastaanotosta. Osaamme arvostaa joustavuuttasi, luotettavuuttasi ja iloisuuttasi.

Tarjoamme sinulle työn mukavassa ohjausryhmässä, jossa tärkein tavoitteemme on ihmisten auttaminen ja vastaanottotoiminnan kehittäminen. Samalla pääset osaksi maailmanlaajuista järjestöä, jolla on yksi maailman tunnetuimmista brändeistä. Työpisteemme sijaitsee Kontiolahden kunnan Paiholan kylässä, ja saat käyttöösi hyvät lounas- ja virkistysedut.

Paikka täytetään sopivan henkilön löydyttyä. Lähetä sähköinen hakemuslomake mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään 31.8.2018 mennessä.

https://rekry.redcross.fi/MepRekry/Application/Index/106/

Lisätietoja tehtävästä antaa to 9.8. ja pe 10.8. klo 12:30-14 johtaja Ari Kuronen 040 139 5606 ja sähköpostitse [email protected].

https://paikat.te-palvelut.fi/tpt/9628279?searchPhrase=Paihola&announced=0&leasing=0&english=false&sort=1

[Nikolas]

Katsokaa nyt: Samaa jankutusta mitä tuo Mauri Kotamäkikin toistaa. Pyörittää jotain Kokoomuksen haikeaa itkuvirttä etelän moniosaajista. Lisää vaan maahanmuuttoa ja kansa vaihtoon. Ei ajatustakaan suoda suomalaisten suurtyöttömyyden ongelman ratkaisemiselle. Uutta halpatyövoimaa vaan kuolaten odotellaan.

[kivimies]

väestörakenne huomioiden on mielestäni vähän hassua, ettei varsinkin työperäistä maahanmuuttoa kannusteta ja tueta enemmän,

Siksi koska tukeminen ja ehtojen löysääminen tarkoittaisivat, että Suomeen tulisi enemmän julkisia varoja kuluttavaa maahanmuuttoa.
Se ei tietenkään kiinnosta Kotamäkeä, koska hänen tavoitteenaan on palkkojen polkeminen halpatyövoiman avulla.

Käytännössä kyse olisi noin 8 500 maahanmuuttajasta lisää vuodessa. Lopputuloksena olisi, että eläkemaksu alenisi tasaisesti.
– Suomeksi sanottuna tämä tarkoittaa, että eläkejärjestelmän taloudellinen kestävyys paranee. Tämä ei sinänsä ole uutinen ja olisi ollut jo ennalta arvattavissa, Kotamäki toteaa.

Kotamäki haluaa Suomeen yli 500 tuhatta "huoltosuhteen paikkaajaa", jotka maksaisivat eläkkeet. Mutta kuka maksaa heidän eläkkeensä? He eivät ole immuuneja ikääntymiselle.
Tulevaisuuden Kotamäet varmaan ehdottavat lisää "huoltosuhteen paikkaajia" maksamaan edellisten eläkkeet. Väkiluku varmaan hipoo silloin jo kahdeksaa miljoonaa.

[Supernuiva]

Väkiluku varmaan hipoo silloin jo kahdeksaa miljoonaa.

EU:n laatiman laskelman mukaan Suomen väkiluvun pitäisi olla 64 miljoonaa! Sitä kohti... Oletukseni kylläkin on, että maahanmuuton houkutusta lisäävä taikaseinä menee ennen tuota lukua jollain tavalla rikki.

[TJJalonen]

Raumalainen nuori perussuomalainen aktiivi Jasmin Määttä kirjoittaa hyvin blogissaan siitä, miten Suomen sisäinen ratkaisu työvoimapulaan on maahanmuuttoa järkevämpää ja tehokkaampaa.

Baronan toimitusjohtaja Minna Vanhala-Harmanen näkee maahanmuuton ratkaisuksi nykyiseen Suomea vaivaavaan työvoimapulaan. Ajatushan on jo entuudestaan tuttu julkisesta keskustelusta, jossa tätä samaa ratkaisua on esitetty vuosien ajan. Kuitenkin maahanmuuttajien käyttäminen ratkaisuna työvoimapulaan on täysin absurdi ja tappiollinen. Matalapalkka-alalla työskentelevät maahanmuuttajat eivät saa veroeuroillaan kustannettua käyttämiään julkisen sektorin palveluita, saati olemaan tuottoisia veronmaksajia.

Pakolaisuus ja työperäinen maahanmuutto sekoitetaan Vanhala-Harmasen mukaan liian usein suomalaisessa keskustelussa, mutta onko ihmisen statuksella väliä, jos ratkaisua haetaan ulkomailta oman maan sijaan? Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan viime kesäkuussa maassamme on 192 000 työtöntä. Sen sijaan että otamme maahamme ulkopuolista työvoimaa, meidän pitäisi pyrkiä houkuttelemaan nykyisiä työttömiämme ottamaan vastaan tarjolla olevaa työtä ja uudelleen kouluttautumaan. Myös yritysten pitäisi pyrkiä pitämään kovemmin kiinni työntekijöistään haastavina aikoina. Tästä hyvänä esimerkkinä Juustoportti, joka laittoi tappiota tehdessään duunarit palkalliseen koulutukseen ja lomautti ylimmän johdon, esimiehet ja päälliköt. Näin vältyttiin motivaation puutteelta, sekä ammattitaidon ruostumiselta, mikä on yleensä seurausta lomautuksista ja työttömyydestä. Juustoportti sitoutti työntekijät työnantajaansa olemalla lojaali ja tästä jokaisen suomalaisen työnantajan pitäisi ottaa mahdollisuuksien mukaan mallia.

Etsiessämme potentiaalista työvoimaa omasta maastamme, emme voi olla vilkaisematta työkyvyttömyyseläkkeellä olevien ihmisten määrää. Vuonna 2017 noin 144 600 henkeä sai työkyvyttömyyseläkettä, joista 42% tapauksista johtui mielenterveyshäiriöistä. Sijoittamalla näihin noin 60 000 ihmiseen ja heidän hoitoonsa, sekä tehokkaaseen kuntouttamiseen, löydämme uuden potentiaalisen ryhmän työntekijöitä. Ratkaisu ei ole nopea, mutta huomattavasti maahanmuuttoa ja pakolaiskiintiöiden nostoa tehokkaampi vaihtoehto.

On siis aika lopettaa tämä pakolaisten ja maahanmuuttajien haaliminen turhana ja kestämättömänä ratkaisuna työvoimapulaan ja suunnata katseen ratkaisua etsiessä oman maan sisälle!

[Tulituki]

Siis kehuiko joku tätä juttua. Joksoin lukea näihin asti "tilastokeskuksen mukaan" 192 000. 
Pitäisi houkutella uudelleen kouluttautumaan.  (Mullakin saatana jo varmaan sata tutkintoa)
Ja hakemaan töitä. Kun ei ole enää parikymppinen? Onko nämä saatanat tosissaan?!

[Supernuiva]

Siis kehuiko joku tätä juttua. Joksoin lukea näihin asti "tilastokeskuksen mukaan" 192 000. 
Pitäisi houkutella uudelleen kouluttautumaan.  (Mullakin saatana jo varmaan sata tutkintoa)
Ja hakemaan töitä. Kun ei ole enää parikymppinen? Onko nämä saatanat tosissaan?!

Kukaan kuka ei ole elänyt 1970-luvulla, ei voi uskoa miten hyvä työvoimatilanne oli tuolloin ennen öljykriisiä ja sitä seurannutta lamaa. Suomen nykyinen työttömyyshistoria alkoi kenties noin 1970-luvun puolivälissä, kun öljykriisi aiheutti talouslaman. (Öljyä oli toki koko ajan Suomessa saatavilla, ainoastaan sen hinta nousi. Saksassa ainakin lännen puolella oli kuitenkin hetkellisesti ihan oikea polttoainepula, ja Volkswageneita vedettiin hevosilla bensiinipulan vuoksi.)

Jos jossain työpaikassa ei huvittanut olla, niin ihan vaihtelun vuoksi pystyi vaihtamaan työtä. Tuolta ajalta on peräisin käsitys siitä, että työttömät ovat laiskoja. Yksi wanhemman polwen edustaja sanoi minulle 1990-luvun lamassa, että monet eivät taida vielä omakohtaisten kokemuksien vuoksi uskoa sitä, miten vaikeaa työnsaanti on. Vain noin 20 vuotta aiemmin oli tilanne se, että sen kun vain käveli johonkin sisään, ja tekemätöntä työtä löytyi ja siitä maksettiin palkkaa.

1980-luvun jälkipuoliskolla oli edellisen kerran sellainen tilanne, että työtä oli tarjolla jokaiselle tekevälle, mutta sen jälkeen tuollaista aikaa ei ole ollut noin viimeiseen vajaaseen kolmeenkymmeneen vuoteen. (Hyvä työmarkkinatilanne päättyi talvella 90-91.)

On monien etu paisutella työvoimapulaa tiedotusvälineissä suuremmaksi kuin mikä se on, koska toisto muuttaa useassa tapauksessa myös muunnellun totuuden absoluuttiseksi totuudeksi.

Silti liketin tuota, koska mitä enemmän työvoimaa tuodaan maahan ulkomailta, sitä vaikeampaa on suomalaisten työllistyminen ja työpaikan vaihtaminen ihmisen niin halutessa.

[Pkymppi]

 
    Voisi kysyä että korjaako muuttoliike ylipäätänsä työvoimapulaa? 

  Pääkaupunkiseudulle on muuttanut väkeä vuosikymmeniä. Eikö olisi niin, että jos muutto pääkaupunkiseudulle korjaisi pääkaupunkiseudun  työvoimapulan, se olisi sen jo tehnyt?
   
Työllistynyt Ihminen on se mikä aiheuttaa  tavaroiden ja palveluiden kysynnän, ilman kysyntää ei ole yhtään työpaikkaa. Ilman kysyntää ei ole yhtään yritystä.

  ... Tähän muodostaa poikkeuksen ainoastaan uuden arvon saanut: Orjatyö.
   Orjan palkalla ei kysyntää synny. Orja ei saa yhteiskunnan sosiaalitukia, orja ei osta autoa ei asuntoja, ei oikein paljon ruokaakaan. Orja on se joka todellakin omalta osaltaan paikkaa työvoimapulaa.
 

   


 

[Nikolas]

Koko teollistumisen historia on noudattanut samaa kaavaa: Kun on keksitty uusia koneita, jotka ovat tehneet tylsiä ja raskaita töitä paremmin ja halvemmalla ihmisen puolesta, koneet ovat korvanneet ihmistyötä ja vähitellen keskimääräinen viikkotyöaika on lyhentynyt. Aina välillä jotkut ovat innostuneet ihmisten orjuuttamisesta, mutta laajemmassa ja pitemmän ajan tarkastelussa trendi on ollut pois orjuuttamisesta.

Myös Suomessa tulisi tarkastella suurta kokonaisuutta ja tehdä tarpeellisia johtopäätöksiä.

[Supernuiva]

Innokas työnhakija ja työvoimapulanpaikkaaja tuomittiin lähestymiskieltoon.

https://www.mtv.fi/uutiset/rikos/artikkeli/poikkeuksellisen-innokas-tyonhaku-johti-lahestymiskieltoon-nainen-jahtasi-ja-hairikoi-oulun-yliopiston-tutkijaa-kuukausia-kierteli-kotia-ja-juoksi-jopa-auton-perassa/7029774#gs.Dk_fPk8

Oikeuden asiakirjoista käy ilmi, että nainen oli jossain vaiheessa käännytetty takaisin kotimaahansa. Vaikka nainen oli ilmeisesti palannut Suomeen, tutkijan huhtikuussa saama sähköpostiviesti jäi naisen viimeiseksi yhteydenotoksi.

Tuon voisi ymmärtää niin, että kotimaahan käännytetty olisi tullut taas takaisin Suomeen, mutta nyt tällä viimeisimmällä tulokerralla hän ei ole enää halunnut Oulun yliopistoon töihin. Lieneekö hän tälläkin hetkellä Suomessa?

MTV Uutisten tavoittama Oulun yliopiston tutkija ei halunnut kommentoida tapausta. Hänen mukaansa kyse oli yksittäistapauksesta, joita tulee "tässä ympäristössä aina silloin tällöin".

Ilmeisesti riittävän laajalla käsityksellä voi ajatella myös niin, että potentiaalisten työnantajien tiloissa liikkuvien henkilöiden olisi maksettava työnhakijoiden laskut.

Kevään aikana nainen vieraili kutsumatta useamman kerran myös Oulun yliopistolla, missä hän oli lähestynyt opiskelijoita, vaatinut näitä maksamaan laskujaan sekä kinunnut töitä.
Myös mieheen kohdistunut häiriköinti jatkui. Lisäksi nainen oli käyttänyt tutkijan kotiosoitetta omanaan sekä lähettänyt miehelle laskun maksettavaksi.
Mies teki naisesta rikosilmoituksen.
Vielä tämänkin jälkeen nainen ilmestyi yliopistolle. Miehen mukaan nainen "tuli iholle", vaati huomiota ja seuraili häntä rakennuksen käytävillä. Nainen kertoi tarvitsevansa töitä ja olevansa pätevä.

Hän oli kuitenkin vakaasti siinä uskossa, että hänellä olisi vielä mahdollisuus päästä töihin Oulun yliopistolle.

Uutinen ei kerro sitä, oliko tämä innokas työnhakija yliopiston entinen opiskelija? Jotain kautta hän on kuitenkin tullut yliopiston ja tämän tutkijan kanssa tutuksi.

[Ernst]

Uutinen ei kerro sitä, oliko tämä innokas työnhakija yliopiston entinen opiskelija? Jotain kautta hän on kuitenkin tullut yliopiston ja tämän tutkijan kanssa tutuksi.

Ehkä hän ei ollut käynyt loppuun asti työvoimahallinnon työnhakijoiden peruskurssia. Siellä ehkä olisi voitu neuvoa, että työn hakemisessa ei auta se, että lykkää potentiaaliselle työnantajalle omat laskunsa maksettaviksi. Eikä ihokontaktikaan aina auta..

[Tuomas Tähti]

Tervetuloa Hommaforumille, @TJJalonen ! Jasmin Määtän blogikirjoitus on hyvä, mutta eikö se olisi paremmin sopinut "Työvoimapulan paluu ja kosto" -viestiketjun osaksi kuin omaksi ketjukseen? Kirjoitin itsekin viime kuussa blogikirjoituksen työvoimapulasta ja maahanmuutosta, mutta jätin uuden Homma-ketjun avaamatta juuri sen takia, että aiheesta on jo aktiivinen viestiketju olemassa.

[TJJalonen]

Tervetuloa Hommaforumille, @TJJalonen ! Jasmin Määtän blogikirjoitus on hyvä, mutta eikö se olisi paremmin sopinut "Työvoimapulan paluu ja kosto" -viestiketjun osaksi kuin omaksi ketjukseen? Kirjoitin itsekin viime kuussa blogikirjoituksen työvoimapulasta ja maahanmuutosta, mutta jätin uuden Homma-ketjun avaamatta juuri sen takia, että aiheesta on jo aktiivinen viestiketju olemassa.

Kiitos!
Olisihan se sinnekin voinut sopia, mutta enpä huomannut tuota ketjua. Jatkossa sitten tarkemmin.

[hulaq]

Fiksasin.

[Golimar]

Jody Merelle perheineen muutti Suomeen kymmenen vuotta sitten, kun Merelle sai työpaikan Euroopan kemikaalivirastosta Helsingistä. Määräaikainen pesti päättyi vuonna 2013, minkä jälkeen vakitusta työtä ei ole löytynyt, vaikka Merelle on kouluttanut itseään eri tavoin.

Aina on puuttunut jotain, Jody Merelle sanoo.

– Moneen paikkaan olen soittanut ja kysynyt, että saanko hakea tällä koulutuksella töitä. Kaikista on suoraan sanottu, että ei kannata vaivautua, kun kaikki vaatimukset eivät täyty.Nyt Jody on siinä pisteessä, että perhettä uhkaa paluu Iso-Britanniaan, jos Suomesta ei ala työpaikkaa löytyä....................

Merellen äidinkieli on englanti, mutta hän puhuu myös sujuvaa suomea sekä lisäksi hyvin ranskaa ja espanjaa.

Isossa-Britanniassa Merelle on työskennellyt 10 vuotta asianajajana erikoistuen perhelakiin ja lastensuojeluun. Lisäksi hän on työskennellyt kahdessa eurooppalaisessa instituutissa, joista toinen oli Helsingissä sijaitseva kemikaalivirasto.

Jäätyään työttömäksi kemikaalivirastosta Merelle on kouluttanut itseään lisää Suomessa. Hän on valmistunut täällä valmentajaksi ja ratkaisukeskeiseksi terapeutiksi.

Psykoterapian maisteriopinnot hän teki sen jälkeen vielä Englantiin, koska Suomessa pohjakoulutus oli vääränlainen.

Näiden töiden lisäksi Jody on opettanut englannin kieltä, Suomessa useita vuosia osa-aikaisena Somero-opistolla, tehnyt radiotoimittajan töitä ja kirjoittanut myös lehtiin.

– Ongelma on, että taustastani huolimatta en kelpaa Suomen työmarkkinoille, sillä pohjakoulutukseni on muualta ja olen täällä aina "vääränlainen", hän kertoo..............

https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/korkeakoulutettu-jody-on-hakenut-suomesta-toita-jo-monta-vuotta-on-sanottu-suoraan-etta-ei-kannata-vaivautua-olen-aina-vaaranlainen/7030552#gs.XJ8SUrQ

[Uuno Nuivanen]

^ Siinä on nyt sitten sellainen korkeakoulutettu mamu. 5 vuotta jo valden tissillä.

[Brandis]

Aina on puuttunut jotain, Jody Merelle sanoo.

Hänellä ongelmana on liian hajautettu tutkintopohja, josta voikin olla vaikea yhdistää mitään yhdenlaista osaamista. Ymmärrän hyvin miten voi olla vaikeaa mahdollisilla työnantajilla nähdä sitä mihin tehtävänkuvaan Jodyn voisi palkata.

Olisi ollut aivan mahdollista hänen hakeutua lisäkouluttautumaan Suomessa jo hallitsemalleen alalle tai vaihtoehtoisesti tehdä Suomessa nyt osa-aikaista työtä uuden alansa parissa (terapeuttina).

Mitenkään yleisesti maahanmuuttajien työllistymiseen liittyvä ongelma ei hänen työnsaantinsa ole, sillä hän on suomenkielentaitoinen ja omaa suomalaista ammattitaitoa. Ulkomaalaisuuteen/maahanmuuttajuuteen yksinomaan perustuvaa työsyrjintää en näe Suomessa olevan, vaan usein maahanmuuttajien työllistyminen oman alan ammatteihin jää kiinni haluttomuudesta opiskella Suomessa virallista reittiä oman alan täällä vaadittava pätevyys. Liittyy vahvaan ammattitaidon ja pätevyyden olettamukseen suomalaisin kriteerein, eikä niistä vaatimuksista kyllä tule piiruakaan joustaa.

[Nyymi]

Tänään kehitysmaamaahanmuuton puolesta on lobannut Keskuskauppakamarin ekonomisti Mauri Kotamäki blogissaan:

"Maahanmuuttoa mahtuisi selvästi nykyistä enemmän"

– Suomeen mahtuisi selvästi nykyistä enemmän maahanmuuttoa. Ihmisten liikkumista ei pitäisi liikaa hillitä. Jo järkiperustein eli käytännössä väestörakenne huomioiden on mielestäni vähän hassua, ettei varsinkin työperäistä maahanmuuttoa kannusteta ja tueta enemmän, Keskuskauppakamarin johtava ekonomisti Mauri Kotamäki kirjoittaa Taloustaidon blogissaan.

Sekä Suomi että suomalainen maahanmuuttopolitiikka kaipaisivat Kotamäen mielestä pientä ravistelua. Hän ei ota maahanmuuttoon kantaa arvovalintana vaan käsittelee sitä ennen kaikkea eläkejärjestelmän talouden kautta.

---
Mauri Kotamäki käy kirjoituksessaan läpi ETK:n laskelmia. Eräässä herkkyyslaskelmassa tarkasteltiin, kuinka 50 prosenttia perusoletusta suurempi vuosittainen nettomaahanmuutto vaikuttaisi työllisyyteen ja eläkkeisiin vuoteen 2085 mennessä. Käytännössä kyse olisi noin 8 500 maahanmuuttajasta lisää vuodessa. Lopputuloksena olisi, että eläkemaksu alenisi tasaisesti.

– Suomeksi sanottuna tämä tarkoittaa, että eläkejärjestelmän taloudellinen kestävyys paranee. Tämä ei sinänsä ole uutinen ja olisi ollut jo ennalta arvattavissa, Kotamäki toteaa.

– Mutta se todella mielenkiintoinen tieto on vaikutuksen suuruusluokka – nettomaahanmuuton kasvattaminen 8 500 henkilöllä vuositasolla madaltaisi eläkevakuutusmaksua 1,2 prosenttiyksiköllä vuoteen 2085 mennessä. Tämä ei todellakaan ole ihan mitätön luku – vuoden 2015 rahassa se vastaa noin kahta miljardia euroa vuositasolla, hän jatkaa.

Kotamäen mukaan työperäisen maahanmuuton rakenteellisia esteitä olisi mahdollista ja syytäkin purkaa.
---
https://www.verkkouutiset.fi/suomeen-mahtuisi-selvasti-nykyista-enemman-maahanmuuttoa/

Tasaisella sykkeellä näitä ulostuloja nyt tulee. 'Pumpsi' taitaa tosiaan olla jo tilattu, toimitus heti ek-vaalien jälkeen (viitaten erääseen toiseen ketjuun..)

Oululainen sanomalehti Kaleva (19.8.2018) kertoo Kotamäen ilosanomasta palstalla "näistä Suomi puhuu" oikein Kotamäen kuvan kera, toimittajana Ilari Tapio.

Työpaikallani pätevä intialaisperäinen, varmaankin reippaasti yli 3000 € kuussa ansaitseva koodaaja ei ole valitellut rakenteellisia esteitä. Voitaisiin palkata lisääkin samanlaisia. Sen sijaan irakilaisella tai somalialaisella ylijäämäväestöllä ei ole meillä käyttöä. Työperäisellä maahanmuutolla ei ole mitään oleellisia esteitä. Halpatyövoiman maahanmuutolla niitä pitääkin olla.

Totuusbisneksen propaganda koostuu juuri tällaisista lyhyistä iskulauseista, joita sitten voidaan lainata muissa samanmielisissä välineissä kyseenalaistamatta käytettyjä oletuksia millään tavalla. Havaintomateriaalia toki olisi vaikkapa maahanmuuttajaryhmittäisen työllisyysasteen ja keskiansion mukaan. Suomesta ei vaan tunnu löytyvän Tino Sanandaji -tyyppistä ekonomistia, joka kertoisi että Keskuskauppakamarin keisarilla ei ole vaatteita.

[Brandis]

Työ- ja elinkeinoministeriön tiedotteen mukaan kolme viidestä suomalaisesta luottaa ulkomaalaistaustaisiin ihmisiin työntekijöinä yhtä paljon kuin suomalaistaustaisiin;

Kysely: Kokemus lisää luottamusta ulkomaalaistaustaisiin työntekijöihin

Kolme viidestä suomalaisesta luottaa ulkomaalaistaustaisiin ihmisiin työntekijöinä yhtä paljon kuin suomalaistaustaisiin. Eniten luottavat he, joilla on kokemusta yhteistyöstä.

Enemmistöllä (67 %) suomalaisista työntekijöistä on kokemusta työskentelystä ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden kanssa ja heistä suurin osa (74 %) myös luottaa ulkomaalaistaustaisiin työntekijöinä. Tulokset selviävät työ- ja elinkeinoministeriön Työelämä 2020 -hankkeen tekemästä suomalaisen työelämän Luottamuskyselystä, jonka toteutti TNS Kantar keväällä 2018.

Kokemus vaikuttaa luottamuksen tunteeseen, sillä heistä, joilla vastaavaa kokemusta ei ole, yli kolmasosa tuntee epäluuloa ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä kohtaan. Yhteensä koko vastaajajoukosta ulkomaalaistaustaisiin työntekijöihin luottaa 63 prosenttia ja neljäsosa ei luota. Eniten heihin luottavat alle kolmekymppiset nuoret ja esimiesasemassa olevat, kun taas vähiten 30-44 –vuotiaat työntekijämiehet.

– Tulosten perusteella näyttää siltä, että ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä kohtaan koettu luottamuksen puute perustuu paljolti ennakkoluuloihin. Positiivista on se, että luottamus on mahdollista ansaita ja se syntyy omakohtaisista kokemuksista, toteaa Työterveyslaitoksen vanhempia asiantuntija Barbara Bergbom.

Työelämä 2020 -hankejohtaja Margita Klemetin mukaan luottamus on suomalainen vahvuus, mutta myös sen on uudistuttava työelämän muuttuessa. Maailman globalisoituessa työelämä monimuotoistuu eikä luottamusta voida enää rakentaa pelkästään samankaltaisuuden ja ennustettavuuden varaan.

Mielestäni ei ole hyvä miten tässä niputetaan luottamus ulkomaalaisiin työntekijöihin lähes yksinomaan positiivisiin kokemuksiin kun taas epäluottamus pohjautuisi aina tai usein vain ennakkoluuloihin. Luultavasti kyselyyn vastanneista 30-44 -vuotiaista työntekijämiehistä osalla on negatiivisia kokemuksia, joihin koettu epäluottamus nimenomaan perustuu.

Kuten Nyymikin yllä totesi, riippuu todella paljon alasta ja työstä, sekä työn vastuullisuudesta varmasti se miten luottamus ulkomaalaisiin työtovereihin ansaitaan ja koetaan.

Margita Klemetin loppukaneetti tuossa on myös mielenkiintoinen 'luottamus on suomalainen vahvuus', on totta, mutta onkohan jälleen epärealistista olettaa sen muuttuvan muuttuvan työelämän myötä miten luottamusta koetaan ja toiseen kerrytetään; eivätköhän nämä ole meihin iskostettuja, universaaleja ominaisuuksia, emmekä me tahdo siinä missä muutkaan luopua näin syvälle juurtuneista normeista ja käytösmalleista, jotka ovat oikeastaan puhtaasti ja vain biologiaa.

[Jorma M.]

Nämä kaikki "ulkomaalaiset eivät saa töitä" -valitukset ovat rasistista hämäystä. Niillä kohdellaan rasistisesti suomalaiseksi syntyneitä.  Kokoomus ja työnantajat veivaavat näitä juttuja vaikka maa on täynnä suomalaisia työttömiä. Olisiko ilman täyspäiväistä palkkatyötä rakkaassa maassamme 700 000 immeistä? Milli?

Heissä on kaikenlaista vikaa:

- liikaa koulutettuja,
- liian vähän koulutettuja,
- liian vanhoja,
- liian nuoria eli ei kokemusta,
- tupakoivia
- selkäkipuisia
- lihavia
- rumia
- rasisteja
- röyhkeitä (pyytävät palkkaa)

Näitä ei puolusta yksikään Kokoomuksen taskussa oleva vastuullinen media. Zero.

[Econ101]

^^Tuossa Kotamäen ulostulon taustalla olevassa laskelmassa täytyy olla liian positivinen oletus työllisyysasteesta. Itse blogissa hän ei kovin perinpohjaisesti pura auki näitä työllisyysoletuksia, toteaa vain, että laskelmissa on oletettu, että ensi alkuun maahantulijoilla on kantaväestöä alhaisempi työllisyysaste.

Tämä muotoilu implikoi aika vahvasti sen suuntaan, että laskelmassa on oletettu, että tuo työllisyysaste olisi jossain vaiheessa kantaväestön tasolla. Tämä on kaikkea muuta kuin realistinen olettamus - jos sitä peilaa siihen, millaisia maahanmuuttajia Suomi on tähän mennessä houkutellut.

Tällaisia laskelmia, joissa varmaa, determinististä lopputulemaa ei ole, pitäisi tehdä useilla eri skenaarioilla: esim. negatiivinen, neutraali, positiivinen. Benchmarkkina, neutraalina vaihtoehtona voisi olla nykytilan  jatkuminen (työllisyysasteen muutokset pieniä), vaikka rajalta lappaa sisään tasaisen tappavasti afrikaanoa ja iRakkia 8.5k/vuosi.

[Roope]

^^Tuossa Kotamäen ulostulon taustalla olevassa laskelmassa täytyy olla liian positivinen oletus työllisyysasteesta. Itse blogissa hän ei kovin perinpohjaisesti pura auki näitä työllisyysoletuksia, toteaa vain, että laskelmissa on oletettu, että ensi alkuun maahantulijoilla on kantaväestöä alhaisempi työllisyysaste.

Ja ennen kaikkea liian positiivinen oletus tuloista, kun saatavuusharkinnan poistaminen lisäisi Ruotsinkin kokemusten perusteella erityisesti minimipalkan molemmin puolin tienaavien maahanmuuttoa, mikä tarkoittaa Suomessa ja Ruotsissa selkeää nettosaajuutta, ei tosiaankaan eläkejärjestelmän pelastajia.

Pitäisi ehtiessä perehtyä, mutta tuon verran on selvää ilmankin.

[Econ101]

^^Tuossa Kotamäen ulostulon taustalla olevassa laskelmassa täytyy olla liian positivinen oletus työllisyysasteesta. Itse blogissa hän ei kovin perinpohjaisesti pura auki näitä työllisyysoletuksia, toteaa vain, että laskelmissa on oletettu, että ensi alkuun maahantulijoilla on kantaväestöä alhaisempi työllisyysaste.

Ja ennen kaikkea liian positiivinen oletus tuloista, kun saatavuusharkinnan poistaminen lisäisi Ruotsinkin kokemusten perusteella erityisesti minimipalkan molemmin puolin tienaavien maahanmuuttoa, mikä tarkoittaa Suomessa ja Ruotsissa selkeää nettosaajuutta, ei tosiaankaan eläkejärjestelmän pelastajia.

Pitäisi ehtiessä perehtyä, mutta tuon verran on selvää ilmankin.

Tämä unohtui, mutta tämä se kombinaatio on: työllistyminen selvästi alhaisemmalla tasolla kuin kantiksilla ja KUN työllistytään, niin alle keskipalkan. Tästä mm. Tino Sanandaji on toisinaan kirjoittanut, Ruotsin dataa hyväksi käyttäen.

Rekisteridataa eli tarkkoja tietoja siitä, millaisia palkkoja kullakin on, ei ole saatavilla tai niiden saanti on todella vaikeaa. Tino kuitenkin hoksasi jonkin - olisiko ollut Sosiaalihallituksen (Socialstyrelsen) - selvityksen, jossa oli, ilmeisesti rekisteridatan avulla selvittetty, kuinka suuri osa työllistyneistä matuista tienaa niin paljon, että se oikeuttaa heidän pääsevän eläke- tai sosiaalivakuutuksen piiriin. Nyt en muista kumpi, eläke vai sosiaali, enkä ole tuota kirjoitusta tai rapsaa löytänyt, vaikka olen etsinyt.

Joka tapauksessa tuo selvitys kertoi, että hemmetin iso osa porukasta ei tienaa edes sen vertaa, että pääsisi sosiaali- tai eläkevakuutuksen piiriin. Ja koko porukan nettovaikutus järjestelmän rahoitukseen oli selvästi negatiivinen.

[l'uomo normale]

https://eisyrji.fi

Tällaisen kampanjan havaitsin eilen bussipysäkkien mainoksissa.

Jos työ ei tekijäänsä katso, miksi moni tekijä jää työstä sivuun sen tekemisen kannalta yhdentekevien asioiden takia? Eihän työtä kiinnosta uskontomme, kenen kanssa jaamme elämämme tai minkä ikäisiä olemme. Sitä kiinnostaa, tuleeko se tehdyksi. Työn ja tekijän väliin tulee liian usein syrjintä. Se on turhaa, sillä työ ei syrji. Sen tekevät asenteet.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK uskoo, että jokainen työ ansaitsee parhaan mahdollisen tekijän. Olemme innostavan ja vetovoimaisen Suomen asialla – haluamme rakentaa yhdessä tasa-arvoista työkulttuuria, jossa työ puhuu puolestaan.

Syrjintä ei saisi estää kenenkään työllistymistä tai onnistumista työssä. Aidosti tasa-arvoisessa Suomessa yhdenvertaisuuden pitäisi olla itsestäänselvyys. Syrjimättömyys on koko suomalaisen yhteiskunnan etu ja se kääntyy jokaisen työnantajan, työntekijän ja kansalaisen eduksi. Suomella ei ole varaa hukata yhdenkään osaavan ja työkykyisen työpanosta.

Työ ei syrji -kampanjalla EK haastaa yritykset, yhteisöt ja koko yhteiskunnan mukaan luomaan Suomeen aidosti yhdenvertaista työkulttuuria.

[hamppari]

Ylenannon pääaihe aamu-uutimissa oli se, että talous käy kuumana ja yritykset joutuvat jo käymään palkkakilpailua löytääkseen työntekijöitä.

Aika nopea muutos, sillä vain kuukausi sitten uutisoitiin, että ilmaistyön tekijöiden määrä on kasvanut räjähdysmäisesti. Lähes puoli miljoonaa suomalaista tekee palkatta harjoittelua, kuntouttavaa työtoimintaa, työkokeilua, ym.

Voihan sen tietysti nähdä työmarkkinoiden ylikuumenemisena, kun orjia ei saa enää ilmaistöihin edes uhkailemalla karensseilla ja etujen leikkaamisilla vaan niille pitäisi maksaa jotain palkkaakin.