Työvoimapulan paluu ja kosto

[guest14935]

Maaseudun hirvittävää, karjuvaa työvoimapulaa helpottamaan kaavaillaan isännille ilmaisia piikoja ja renkejä aktiivimallin uhreista. Maaorjuus is back! Go Kepu!

Aktiivimallista apua maaseudun kausitöihin – MTK perustaa oman työvoimatoimiston
Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton mukaan kausitöitä on tarjolla 15 000 henkilölle
Oikealla asenteella pääsee jo pitkälle

Jo sana asenne kertoo kaiken oleellisen "töistä."

Sen sijaan että keräisit itsellesi marjoja, keräätkin tästä lähtien ne herroillesi jotka myy ne.

[ämpee]

Maaseudun hirvittävää, karjuvaa työvoimapulaa helpottamaan kaavaillaan isännille ilmaisia piikoja ja renkejä aktiivimallin uhreista. Maaorjuus is back! Go Kepu!

Aktiivimallista apua maaseudun kausitöihin – MTK perustaa oman työvoimatoimiston

Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton mukaan kausitöitä on tarjolla 15 000 henkilölle
...
Oikealla asenteella pääsee jo pitkälle

Palvelun avulla yrittäjät voivat löytää työvoimaa ja työttömät työllistyä ja täyttää myös aktiivimallin ehtoja.

– Uskon, että työntekijän ja työttömän kannalta tämä antaa paljon mahdollisuuksia täyttää aktiivimallin ehtoja ja tämä kannattaa ilman muuta pitää mielessä Marttila sanoo. ...

https://yle.fi/uutiset/3-10142018

Aktiivimalli olikin Kepun hanke, jolla saadaan tarvittavia mansikanpoimijoita, herneiden keräilijöitä, perunan seipäille nostajia, lantun naatinruuvaajia ja muita kausityöntekijöitä.
Siinä sivussa laitettiin kaikki työttömät kyykkyyn, mutta mitäs pienistä.
"Köyhät kyykkyyn", kiljahtaa piiskuri Sipilä ja heilauttaa sinistä ruoskaansa.

[Roope]

Jo sana asenne kertoo kaiken oleellisen "töistä."

Sen sijaan että keräisit itsellesi marjoja, keräätkin tästä lähtien ne herroillesi jotka myy ne.

Ylen tv-uutisissa jutun kuvituksena olikin mustikoita haravoivia thaimaalaisia marjanpoimijoita.

[Roope]

Höblässä juttu, kuinka Helsingin kaupungin osaamiskeskus on kouluttanut maahanmuuttajia Securitasin vartijoiksi: "Maahanmuuttajat saavat mahdollisuuden työskennellä unelma-ammatissa".

Securitasin henkilöstosuunnittelija Teemu Leppäsalkon mukaan alalla on "huutava pula vartijoista". Jutun perusteella huonosti suomea osaavien maahanmuuttajien vartijoiksi kouluttamisen ja palkkaamisen motiivi on ollut sekin, ettei maahanmuuttajavartijoita voi syyttää yhtä helposti rasismista.

Tuntuu hämärältä, miksi toimittajan mukaan on saman taustan omaavalle vartijalle "suuri etu", että hän tietää, "kuinka rikollisuuteen suhtaudutaan" rikoksesta epäillyn omassa maassa. Ehkä vihjeen antavat vartijoiden taustamaiksi mainitut Irak, Tunisia, Serbia, Iran ja Egypti.

Invandrare får chansen att jobba med drömyrket

Helsingfors första invandrargrupp har fått sina väktarkort. De har varit med i vaktbolaget Securitas och Helsingfors stads nya projekt. I det har man lagt in en extra växel för att hjälpa gruppen med finskan för att klara utbildningen och få jobb.

Dario Russo, 30, kom från Italien till Finland för två och ett halvt år sedan som Erasmus-studerande. Iklädd vaktbolagets grå mundering och utrustad med en öronsnäcka håller han i dag uppsikt över Lidls kunder i köpcentret i Gårdsbacka. Andra dagar har han varit väktare i Kampen eller i Berghäll.

– Det har varit lugnt i dag. Några kvällar har det gällt att hålla koll på berusade kunder vid hyllorna där det finns alkohol, säger han.

Russo talar en långsam finska, men klarar av att göra sig förstådd. Utmaningarna med det finska språket delar han med de övriga åtta nybakade väktarna i utbildningen. De kommer från länder som Irak, Tunisien, Serbien, Iran och Egypten.

– När jag studerade inför provet för att få väktarkortet läste jag vissa lagparagrafer tio gånger för att förstå dem.

Securitas personalplanerare Teemu Leppäsalko har jobbat tätt med gruppen.

– Det som varit svårast är terminologin vi använder i yrket. En invandrare har kanske aldrig stött på de främmande orden i det dagliga livet. Till och med infödda finländare kanske inte känner till dem. Frågorna i provet kan vara ställda på ett svårt sätt, säger han.

Till exempel kan det finnas en flervalsfråga om vilka områden på kroppen som en teleskopbatong får träffa eller så ska studenten ge ett essäsvar om ett juridiskt begrepp som nödvärn.

[...]

Sedan tre månader tillbaka har invandrarna i projektet fast jobb som väktare samtidigt som de fortsätter studierna på läroavtal. Målet är en grundexamen i väktaryrket. Enligt Leppäsalko har Securitas mycket att vinna på samarbetet med staden. I branschen råder nämligen ett skriande behov av väktare.

– Säkerhetsbranschen har vuxit kraftigt ganska länge och i Finland har det varit svårt att hitta arbetskraft till låglöneyrken. Vi ser en stor chans i arbetskraften som kommer utomlands ifrån. Det går förhållandevis snabbt att utbilda arbetskraft till den här branschen. Du får alltså snabbt en inkomst och ett jobb.

För Securitas spelar varken kroppsform, utseende, kön eller etnisk bakgrund någon roll.

– Vi letar efter duktiga arbetstagare, kort och gott, säger han.

En väktare med samma utländska bakgrund som exempelvis en person som precis snattat i en butik har en stor fördel. Då finns kunskap om hur man förhåller sig till brott i ett annat land.

– Talar du samma språk eller känner kulturen i ett land kan du möta kunden på ett rätt sätt i situationen. Till exempel har jag märkt att det går betydligt smidigare om väktare och kund sinsemellan kan tala till exempel ryska, säger han.

Inte rasistiska motiv

Det är Helsingfors kompetenscentrum som koordinerar väktarutbildningen.

– Hittills har det inte funnits någon som erbjuder språkträning för att klara provet för väktarkortet. Det är klart att du kan söka in till en yrkesläroanstalt, men också där måste din finska eller svenska vara tillräckligt god för att du ska klara inträdesprovet, säger företagskoordinatorn Johannes Hirvelä på kompetenscentret.

Före projektet mötte han många med invandrarbakgrund som väldigt gärna ville bli väktare. Utbildningen har varit så lyckad att följande invandrargrupp på 18 personer inlett studierna den här våren, och bland dem finns en kvinna.

– Mångspråkighet är inte till nackdel i det här yrket. Exempelvis i Östra centrum kan du ha nytta av väktare som talar arabiska eller dari. De kan också ge en trygghetskänsla och minska tröskeln för att ta kontakt.

Hirvelä menar att väktarna med invandrarbakgrund kan vara förebilder som visar att det här yrket är öppet för alla. I tillägg kan det minska fördomar om att väktare har rasistiska motiv när de ingriper.

[...]

Lehtimäki är imponerad av gruppens språkliga framsteg.

– Deras utveckling är svindlande stor! I klassrummet måste de tala finska från början. I början talade de delvis engelska utanför klassrummet, men de övergick efterhand till finska, eftersom alla inte kunde engelska. Både deras talade och skrivna språk har utvecklats, säger hon.

Hbl 31.3.2018

FAKTA

Jobb åt invandrare
– Helsingfors kompetenscentrum (Stadin osaamiskeskus) hjälper invandrare i Helsingfors på traven för att de ska få jobb eller utbildning.
...
– Kompetenscentret hjälper invandrare med uppehållstillstånd. Om uppehållstillståndet håller på att gå ut ska ansökan om fortsatt tillstånd vara inskickad.
...
– Man kan läsa mer om Helsingfors kompetenscentrum på: https://www.hel.fi/stadin-osaamiskeskus/fi. Webbplatsen har enbart information på finska.

[Spesialisti]

Myymälävartija Ahmed luultavasti katselee vihellellen poispäin kun Mohammed-serkku evakuoi marketissa tavaraa nahkatakin povariin...

[l'uomo normale]

Myymälävartija Ahmed luultavasti katselee vihellellen poispäin kun Mohammed-serkku evakuoi marketissa tavaraa nahkatakin povariin...

Tai jos vähän sattuu hakkaamaan jotain varasta/häirikköä vähän ylimääräisen, ymmärretään sen kuuluvan vartijan lähtömaan vartiointikulttuuriin?

[Ari-Lee]

Höblässä juttu, kuinka Helsingin kaupungin osaamiskeskus on kouluttanut maahanmuuttajia Securitasin vartijoiksi: "Maahanmuuttajat saavat mahdollisuuden työskennellä unelma-ammatissa".

Securitasin henkilöstosuunnittelija Teemu Leppäsalkon mukaan alalla on "huutava pula vartijoista". Jutun perusteella huonosti suomea osaavien maahanmuuttajien vartijoiksi kouluttamisen ja palkkaamisen motiivi on ollut sekin, ettei maahanmuuttajavartijoita voi syyttää yhtä helposti rasismista.

Tuntuu hämärältä, miksi toimittajan mukaan on saman taustan omaavalle vartijalle "suuri etu", että hän tietää, "kuinka rikollisuuteen suhtaudutaan" rikoksesta epäillyn omassa maassa. Ehkä vihjeen antavat vartijoiden taustamaiksi mainitut Irak, Tunisia, Serbia, Iran ja Egypti.

Työvoimapula on näköjään vieläkin pahempi kuin 80 -luvun puolivälistä 90 -luvun alkuvuosille. Yritys oli tuolloin STV, Suomen Teollisuuden Vartiointi Oy; nykyinen Securitas. Silloin heillä oli rekryssä pyöröovi.

En kyllä millään ymmärrä kuinka he voivat nykyisin kilpailla palkoilla Kelan etuuksien kanssa. Ja sitten on dilemma niidenkin kanssa ketkä suostuvat halvemmalla koska "arvokas työkokemus". He vaarantavat koko sen alan uskottavuuden. Kyllä, yksittäistapausvartijan tai siivoojan, tai jonkun muun ulkopuolelta ostetun halvan palvelun työntekijän huolimaton, välinpitämätön, epäammattimainen, tai laiton toiminta voi johtaa saman tein nopeaankin sopimusfirman vaihtoon. Miettiikö sitten vartiointiliikkeen johtaja sitä kuinka etnisyyden perusteella palkkaamansa voi  irtisanoa ilman rasismisyytöksiä.

[Golimar]

Ylitarkastaja
ID: 26-456-2018 Hakuaika päättyy 5.4.2018   16.15

Maahanmuuttovirasto on maahanmuutto-, turvapaikka-, pakolaisuus- ja kansalaisuusasioissa asiantuntija-, palvelu- ja päätöksenteko-organisaatio, joka toteuttaa Suomen maahanmuuttopolitiikkaa. Virasto tuottaa tietopalveluja poliittisen päätöksenteon tueksi sekä kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä varten. Lisäksi virasto ylläpitää vastaanottojärjestelmää. Henkilöstömme määrä on noin 950 ja toimipisteitä on kuudella paikkakunnalla; Helsinki, Raisio, Oulu, Kuhmo, Lappeenranta ja Pudasjärvi. Maahanmuuttoviraston palvelupisteet sijaitsevat yhdeksällä paikkakunnalla; Helsinki, Lahti, Tampere, Raisio, Lappeenranta, Vaasa, Kuopio, Oulu ja Rovaniemi.

Visiomme mukaan rakennamme elinvoimaista ja turvallista Suomea. Maahanmuuttoviraston työntekijät ovat maahanmuuttohallinnon keskeisiä asiantuntijoita, yhteistyökumppaneita ja palveluosaajia. Rekrytoimme ja kehitämme vastuullisia toimijoita, rohkeita uudistajia ja vahvoja verkostovaikuttajia.

Tehtävään ei ole säädettyjä kelpoisuusvaatimuksia. Parhaimmat valmiudet tehtävän menestykselliselle hoitamiselle antaa tehtävään soveltuva koulutus. Tehtävän luonteesta johtuen soveltuvana koulutuksena pidetään esimerkiksi oikeustieteellistä tai hallintotieteellistä ylempää korkeakoulututkintoa. Molempien kotimaisten kielten taidon ohella tehtävässä tarvitaan englannin kielen hyvää suullista ja kirjallista taitoa.

Turvallisuusselvitys
Virkaan tai tehtävään valittavasta henkilöstä voidaan tehdä hakijan suostumuksella henkilöturvallisuusselvitys (Turvallisuusselvityslaki 726/2014).
Turvallisuusselvitysmenettelystä ja selvityksen kohteen oikeuksista löytyy tarkempia tietoja osoitteessa www.supo.fi.

Hakijalta odotamme
• osaamista tuloksellisessa, tavoitteellisessa ja laadukkaassa työssä lainsäädännön soveltajana
• hyvää organisointikykyä
• kykyä itsenäiseen, tulokselliseen ja laadukkaaseen työskentelyyn ja tehtävien priorisointiin
• hyviä vuorovaikutus- ja asiakaspalvelutaitoja
• yhteistyökykyä ja itsenäistä työskentelyotetta
• joustavuutta

Katsomme eduksi:
• kokemuksen ja osaamisen maahanmuuttoyksikön toimialasta

Palkkaukseen liittyvät tiedot
Tehtävän palkkaus määräytyy viraston palkkausjärjestelmän vaativuustason 8 mukaisesti, jolloin tehtäväkohtainen palkanosa on 2697,04 euroa kuukaudessa ja henkilökohtaiseen työsuoritukseen perustuva palkanosa enintään 50 % tehtäväkohtaisesta palkanosasta.

https://www.valtiolle.fi/fi-FI/ilmoitus?id=26-456-2018

[Golimar]

Varsinais-Suomessa sijaitsevan Paraisten kaupungin lastensuojelun viimeinenkin sosiaalityöntekijä on irtisanoutunut. Asian vahvisti Helsingin Sanomille kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen Tapani Niemi (vas).

"Täällä on lastensuojelu ajautunut sellaiseen tilaan, että kaaos on ainut kuvaava sana tilanteeseen", Niemi kommentoi.

"Paraisten lastensuojelussa ei ole tällä hetkellä ainuttakaan pätevää sosiaalityöntekijää, joka voisi tehdä päätöksiä."

Asiasta kertoi ensimmäisenä Yle Åboland.

Hälyttävää tilannetta ratkottiin keskiviikkoiltana järjestetyssä sosiaali- ja terveyslautakunnan epävirallisessa hätäkokouksessa, ilman virkamiehiä. Kokouksen tarkoituksena oli Niemen mukaan luoda listaus siitä, miten perhepalveluiden tilaa ja kehitystä voidaan valvoa.

"Tilanne ei voi jatkua näin", lautakunnan puheenjohtajan Merja Fredrikssonin välittämä tiedote vaati keskiviikkoiltana.

"Yksimielinen lautakunta edellyttää konkreettisia toimenpiteitä ja jatkuvaa seurantaa. Ensi viikon sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksessa päätetään, mitä nämä toimenpiteet ovat."

Vaikeudet ovat jatkuneet pitkään. Ensimmäiset työntekijät irtisanoutuivat sosiaalitoimesta kaksi vuotta sitten ja kantelivat aluehallintovirastoon (avi) huonosta työkulttuurista, epäpätevästä työnjohdosta sekä asiakkaiden lainvastaisesta ja epäeettisestä kohtelusta.

Virasto pyysi kaupungilta selvitystä. Perhepalveluyksikön päällikkö osallistui vastauksen laadintaan vasta sosiaali- ja terveyslautakunnan vaatimuksen jälkeen.

Päätös tuli kesäkuussa. Avi antoi huomautuksen siitä, että lakia ei ollut noudatettu tehtäessä lastensuojelupäätöksiä eikä lakia ollut noudatettu kaikissa työn vaiheissa. Asiakassuunnitelmia oli jäänyt kirjaamatta lain vaatimalla tavalla, ja lastensuojeluasioita olisi pitänyt kirjata huolellisemmin.

Ongelmat jatkuivat. Loppuvuonna aluehallintovirasto teki perhepalveluyksikköön kaksi valvontatarkastusta.

Toisen tarkastuksen teki työsuojelu. Siinä todettiin, että tilanne työpaikalla ei ole kohentunut vaan pikemminkin heikentynyt. Työpaikalla oli kiusaamista, johon työnantajan olisi pitänyt puuttua, ja ylityöt olivat jatkuvia.

Työntekijöiden psykososiaalinen kuormitus oli edelleen suurta. Avi odottaa siitä työnantajalta toimenpiteitä huhtikuun loppuun mennessä.

Toisessa tarkastuksessa virasto aloitti lastensuojelun valvonnan uudelleen. "Tarkastus tehtiin, koska edellisen valvonnan jälkeen saimme edelleen tietoja epäkohdista", Lounais-Suomen avin lakimies Pia Leikasto kertoo.

Avi totesi, että perheyksikön toimintaa pitää korjata. Se myös korosti johtamisen merkitystä. Mikäli toimintatapoja ei muuteta määräysten mukaisiksi, avi ilmoitti harkitsevansa kaupungin velvoittamista siihen uhkasakon uhalla.

Maaliskuun alussa avi lähetti Paraisille uuden selvityspyynnön, koska oli saanut edelleen huolestuttavia yhteydenottoja. Vastausta odotetaan lähiviikkoina.

Työntekijät eivät ole jaksaneet odottaa toimenpiteiden tulosta. Vasemmistovaltuutettu Lotta Laaksonen kertoi Turun Sanomien haastattelussa, että kaupungin sosiaalitoimesta on irtisanoutunut 18 sosiaalipuolen työntekijää kolmen vuoden aikana.

"Työn organisointi ei toiminut, johdon tietämys lastensuojelutyöstä oli puutteellista, ja myös työpaikkakiusaamista esiintyi", yksi lähtenyt sosiaalityöntekijä kertoo HS:lle.

"Harmitti lähteä, koska osaamista oli paljon ja asiakkaat olivat mukavia."

Avin tarkastuksessa työntekijät puhuivat johtamisesta, kaupungin edustajat taas kiinnittivät huomiota työntekijöiden työyhteisötaitoihin.

"Työtä ei pystynyt tekemään lakisääteisesti ja eettisesti oikein", toinen lähtenyt sosiaalityöntekijä kertoo HS:lle.

"Käytännössä johtaminen puuttuu. Ohjeita ei ole, ja jos on, ne muuttuvat koko ajan. Työntekijöitä ei kuunnella, vaan heitä syytetään."

Paraisille on tulossa uusi perheyksikön johtaja ensi maanantaina. Uusia sosiaalityöntekijöitä ei näytä olevan haussa, sillä Parainen kertoo nettisivullaan etsivänsä sosiaalityöntekijää vain aikuissosiaalityöntekijän kesäsijaiseksi.

Lain mukaan kunnalla pitää olla sellainen, joko virassa tai ostettuna. Miten kaupunki nyt hoitaa lastensuojelua, kun lastensuojelussa ei ole sosiaalityöntekijää?

HS yritti kysyä sitä Paraisten sosiaali- ja terveysjohtaja Paula Sundqvistilta, mutta yhteydenottoyritykset jäivät tuloksettomiksi.

Palkka ja työolot nousivat kärkeen korkeakoulutettujen sosiaalityöntekijöiden etujärjestön Talentian kyselyssä viime vuonna.

"Yli 4 000 euron palkka riittäisi houkuttelemaan työntekijöitä", Talentian puheenjohtaja Tero Ristimäki sanoo.

"Lisäksi työn määrä kohtuulliseksi, hyvä johto ja työn organisointi ja työn edellytyksistä huolen pitäminen."

Paraisten kaupunki nosti sosiaalityöntekijän palkan 3 500 euroon kuussa. Tämä summa oli Talentian kyselyssä palkkahaitarin paremmasta päästä.

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005630386.html?utm_campaign=tf-HS&utm_term=1&utm_source=tf-other&share=e5c5af1dcf3ac888a2611e237a20aaaf

[Larva]

http://anttirautio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253315-tyonantajat-valittavat-tyovoimapulasta-vaikka-ovat-sen-itse-luoneet

Jälleen on eri mediat nostaneet uutisoinnissaan esille termin työvoimapula. Näiden uutisten näkökulma asiaan on aina se, että jo se on kumma, kun ihmisiä ei kiinnosta työnteko. Minä kysyisin ennemmin, että mitä ihmeteltävää siinä on?

Maailma toimii markkinatalouden ehdoilla. Työelämä toimii markkinatalouden ehdoilla. Tämä tarkoittaa sitä, että firmat haluavat työntekijöitä mahdollisimman halvalla tekemään töitä mahdollisimman tehokkaasti. Firmat haluavat myös pitää muut kulut, kuten raaka-aine-, materiaali- ja kuljetuskulut mahdollisimman alhaalla. Tämän kokonaisuuden tiedostavat kaikki työelämän osapuolet. Tämän takia sellutehdas siirtyy Uruguayhin tai villasukkatehdas Romaniaan. Firmat laskevat kylmästi, mitkä ovat kulut, mitä jää viivan alle ja toimivat pelkästään sen mukaan. Tähän soppaan lisätään myös verosuunnittelu, koska se kannattaa. Veroja ei välttämättä makseta sinne maahan juuri ollenkaan, missä työ tai bisnes fyysisesti tapahtuu. Firmat ovat myös täysin valmiita ottamaan valtioilta kaiken rahan vastaan, mitä saavat. Joskus jopa kiristävät valtiota, että "jos ette tue meitä, niin lähdemme muualle" ja lähtevät silti, vaikka tuettiin.

---

Mutta entäpä, kun työntekijä alkaa tehdä tätä samaa? Kun Pertti Perusinsinöörin työllistänyt firma on ensin ottanut Suomen valtiolta irti kaiken, mikä on laillisesti mahdollista ja sitten siirtää koko tuotannon Intiaan, niin mitä Pertin pitäisi tehdä? Etsiä uusi firma ja mennä töihin? Mutta mitäpä jos Pertti alkaakin toimia samoin kuin hänet irtisanonut firma. Hän ottaa valtiolta kaikki tuet irti, mitä vain saa. Hän laskee työnteon ja vapaa-ajan kannattavuuden välisen suhteen ja toimii sen mukaan. Hän laskee, missä tilanteissa on taloudellisesti järkevää ottaa töitä vastaan ja missä ei. Tämä kokonaisuus kattaa lastenhoidon, työmatkan pituuden, työmatkakulut ja työmatkavähennykset, palkan, työajat, työehdot, veroprosentin suuruuden, jne. Koko paketin siis, kuten hänet irtisanonut firmakin on tehnyt omat laskelmansa.

Miten yhteiskunta suhtautuu Perttiin? Häntä syyllistetään. Eihän nyt noin saa tehdä, työ on otettava aina vastaan. Yhteiskunnan tuilla kikkailu on moraalitonta. Yksilön verosuunnittelu on moraalitonta. Pitäisi ajatella yhteiskuntaa ja sen muita toimijoita. Kuka maksaa tiestön ylläpidon, peruskoulutuksen, sosiaali- ja terveyspalvelut, poliisien palkat ja maahanmuuton kustannukset, jos Pertti heittäytyy yhteiskunnan elätiksi eikä enää maksa veroja? Kukaan ei muista sitä, että Pertti olisi kyllä maksanut veroja, mutta kun se työpaikka lähti alta. Koska firma ei nähnyt kannattavaksi jäädä Suomeen. Koska firma ei halunnut maksaa. Se ei ole Pertin vika millään tavalla.

Erittäin hyvä ja selkeä kirjoitus.

[Tabula Rasa]

^Ainoastaan vähän valtaa omaavilta vaaditaan vastuuta kaikesta. Siis ne joilla ei ole valtaa elämäänsä kantavat kaiken vastuun. Vastuu ja valta ovat erottamattomat. Vallanpitäjät jotka työntävät kaiken vastuun työttömille ja muille vähäosaisille ovat mielivallan edustajia. Vallanpitäjien tulisi nimenomaan itse kantaa vastuu omista päätöksistään eikä paskoa sitä alapuolellaan olevien niskaan niinkuin viimeiset 30v aikana vallanpitäjät ovat tehneet.

[Ari-Lee]

Kokoomus haluaa uudistaa sosiaaliturvajärjestelmän - Juhana Vartiainen: "Patistusta ja aktiivisuusvelvollisuuksia tulee olemaan"
Perjantai 6.4.2018

Sosiaaliturvauudistuksen voimaanastumisen aikatauluista ei uskalleta esittää arvioita, puhutaan jopa useamman vaalikauden mittaisesta projektista.

Perjantaina sosiaaliturvamalliaan esitellyt kokoomus on hakenut vaikutteita Ison-Britannian Universal credit -järjestelmästä, Tanskan työvoimapolitiikasta ja Hollannin osallistumistulosta.

Kokoomuksen lähtökohtana on, että työttömyysturva on vastikkeellista - työttömän on osallistuttava aktiivisuustoimiin sosiaaliturvansa säilyttääkseen.

Tarkoituksena on kannustaa kansalaisia työntekoon ja purkaa kannustin- ja byrokratialoukkuja.

- Jos haluamme, että julkinen talous ei mene konkurssiin, niin silloin näitä velvoitteita, patistusta, aktiivisuusvelvollisuuksia tulee olemaan. Ilman sanktioita ei hyvää sosiaaliturvaa voida ylläpitää, kokoomuksen mallia esitellyt Juhana Vartiainen kommentoi Iltalehdelle.

Tuki- ja vapaaehtoistöitä pitkäaikaistyöttömille

Vartiaisen mukaan kokoomuksen mallissa on myös porkkanoita. Työn tekeminen olisi työkykyiselle työttömälle "jonkin verran taloudellisesti houkuttelevampaa kuin mitä se tällä hetkellä on" ja työnteosta työttömälle jäävä tulo olisi paremmin ennustettavissa kuin nykyisin.

- Tällä hetkellä on epäselvää, mikä on taloudellinen hyöty, jos ottaa lyhytaikaisen työn vastaan. Ison-Britannian mallissa on päästy siihen, että jokainen työ, on se tunnin, kymmenen tai sadan tunnin työ, niin siitä vähintään joka kolmas punta jää itselle, kokoomuksen sosiaaliturvatyöryhmää vetävä Arto Satonen (kok) sanoi.

Kokoomuksen mallissa aktiivisuutta edellytetään myös syrjäytymisvaarassa olevilta pitkäaikaistyöttömiltä, joiden olisi tehtävä esimerkiksi tuki- tai vapaaehtoistöitä säilyttääkseen sosiaaliturvansa entisellään.

Kokoomus viittaa professori Heikki Hiilamon työryhmän raporttiin, jossa hahmoteltiin, että pitkäaikaistyöttömän tulisi osallistua osallistumistuloa saadakseen esimerkiksi kansalaisjärjestöjen toimintaan, naapurustoprojekteihin, ruokapiireihin, vertaistukiryhmiin tai maahanmuuttajien kielikursseille.

- Jos sosiaaliturva halutaan säilyttää hyvällä tasolla, niin silloin ei ole varaa sosiaaliturvaan, jossa rahat saisi itselleen ilman velvoitetta hakea työtä, osallistua koulutukseen tai tehdä työkeikkoja, Vartiainen säesti.

http://www.iltalehti.fi/politiikka/201804062200859782_pi.shtml

Talousjumala ei vain kerro mistä revitään lisäarvo aikuisten päiväkerhostelusta, mikä aiheuttaa valtavat lisäkustannukset. Mitään tuottavaa työtä ei ole luvassa.

[Tabula Rasa]

Ilmaisorjilla talous nousuun. Tulee lyömään takaisin näitä aktivoijia ja kovaa.

[ämpee]

Vartiainen on 1958 syntynyt, eli hyvällä tuurilla ehtii vielä päästä maistelemaan omia lääkkeitään mikäli seuraavissa vaaleissa äänestäjät ovat yhtään tajuissaan.

[Ari-Lee]

Vartiainen on 1958 syntynyt, eli hyvällä tuurilla ehtii vielä päästä maistelemaan omia lääkkeitään mikäli seuraavissa vaaleissa äänestäjät ovat yhtään tajuissaan.

Kyllä nuo vattiaiset ja satoset ovat selustansa turvanneet jo ennen kuin alkoivat jumaliksi.

[Tabula Rasa]

Vartiainen on 1958 syntynyt, eli hyvällä tuurilla ehtii vielä päästä maistelemaan omia lääkkeitään mikäli seuraavissa vaaleissa äänestäjät ovat yhtään tajuissaan.

Kyllä nuo vattiaiset ja satoset ovat selustansa turvanneet jo ennen kuin alkoivat jumaliksi.

Njooh, se uusjako jota sodaksi kutsutaan tekee selustaturvauksista tyhjiä jos olet väärällä puolella.

[Pentecost]

Kokoomuksen lähtökohtana on, että työttömyysturva on vastikkeellista - työttömän on osallistuttava aktiivisuustoimiin sosiaaliturvansa säilyttääkseen.

Tämä on monessa mielessä uteliaisuutta kutkuttava lause.

Mitä oikeasti tarkoitetaan? Eli jos ei osoita "aktiivisuutta" eli pompi kuten herrrat Arkadianmäellä määräävät, niin ei saa asuntoa, ruokaa tai minkäänlaista tuloa?

Johtaisi hyvin äkkiä aika erilaiseen Suomeen kuin mihin olemme tottuneet. Alkaisi veri virrata kaduilla. Ilmeisesti Juhanan torkkupeiton alla uneksitaan Ranskan vallankumouksesta #filsdeproust tai mikä hänen naurettava twitter tilinsä tunnus nyt olikaan. Proust oli todellinen yläluokkainen makustelija, jonka elämän suurimmat asiat olivat Madeleine -leivoksen muistelu ja kaikenlainen sellainen, missä ei omia kätösiään tarvinnut liata. Oli homoseksuaali, joten Juhanallakin saattaa olla joitain päiväunia miehistelystä.

Hallitus ja työnantajat leikkivät tulella.

Hoosean kirjasta 8:7. He kylvävät tuulta, niittävät myrskyä. Maasta ei nouse versoja, kylvöstä ei kypsy viljaa. Sanonta on varmaankin tuttu eri kielillä Raamatun lukijoille. Lauseella tarkoitetaan ilmeisesti huonosti tehtyä työtä, jonka myöhemmin edestään löytää.

[Pyhä Olavi]

Vartiaisella on siviilityössänsä korkeampi palkka kuin kansanedustajana ja työpaikka odottaa, jos vaaleissa ei käy suksee. Ihan hyvää hyvyyttään tuli kansanedustajaksi. 

[Tabula Rasa]

Vartiaisella on siviilityössänsä korkeampi palkka kuin kansanedustajana ja työpaikka odottaa, jos vaaleissa ei käy suksee. Ihan hyvää hyvyyttään tuli kansanedustajaksi.

Ihan hyvää hyvyyttään. Varmasti kuule ihan hyvää hyvyyttään ajaa omia ja omien eturyhmiensä ilmaisorjia. Valtion rahoilla orjat firmoihin ilmaistöihin ja sitten vielä tuet päälle ja vartiaiset ulisee kuinka ei kannata ja kuinka pitää lisää verohelpotuksia ja tukia saada.

[kivimies]

Vartiainen on 1958 syntynyt, eli hyvällä tuurilla ehtii vielä päästä maistelemaan omia lääkkeitään mikäli seuraavissa vaaleissa äänestäjät ovat yhtään tajuissaan.

Vartiaisella on melkoinen omaisuus, mikäli tämä on säästänyt edes osan puoluekirjavirkansa palkasta.

[andrus]

Mites ne jo saapuneet 32000 moniosaajaa?

Suomi vaarassa kuihtua "ohjelmistoalan halpatuotantomaaksi" – koodareita palkattava ulkomailta tuhansittain

Pula osaavista koodareista on noussut toistuvasti esiin puheenaiheena. Pääomasijoittaja ja teknologiayrittäjä Timo Ahopelto varoittaa, että Suomi saattaa tätä menoa kuihtua ohjelmistoalan halpatuotantomaaksi.

Ahopelto on esittänyt näkemyksiään Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVA:n Nollaksi vai ykköseksi -analyysissa.

"Suomessa olisi ohjelmistoalalla töitä heti 7 000–9 000 ohjelmoijalle, ja määrä kasvaa 2 000:lla joka vuosi. Vaje voi nousta 25 000–40 000 työntekijään vuoteen 2025 mennessä", hän laskee.

Lääkkeeksi hän tarjoaa tietotekniikan koulutuspaikkojen kaksinkertaistamista nykyisestä 1 700:sta, mutta sekään ei riitä. Lisäksi ulkomailta olisi haalittava yhä enemmän koodareita.

"Hyvä tavoite olisi 10 000 ulkomaista osaajaa vuoteen 2025 mennessä", Ahopelto esittää tiedotteen mukaan.

Timo Ahopelto on teknologiayrittäjä ja pääomasijoitusyhtiö Lifeline Venturesin perustajaosakas. Hän on Slush-kasvuyrittäjyystapahtuman, Tiedon, Solidiumin, Business Finlandin ja Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVA:n ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan hallituksen jäsen.

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/suomi-vaarassa-kuihtua-ohjelmistoalan-halpatuotantomaaksi--koodareita-palkattava-ulkomailta-tuhansittain/sLxKNU6F?ref=iltalehti:247c&utm_source=iltalehti.fi&utm_medium=boksi&utm_campaign=AlmaInternal

[Uuno Nuivanen]

Mitähän Pihvin irakoodareille mahtaa kuulua? Joko innovaatioita on syntynyt ja menestyviä firmoja?

[Pentecost]

Lisäksi ulkomailta olisi haalittava yhä enemmän koodareita.

Veljeni, joka automaatioinsinöörinä koodaa, päivittää ja korjaa erilaisia alan ohjelmia naureskelee sille, kuinka kaikki ulkoistukset milloin Intiaan ja milloin mihinkin vinkumaahan ainoastaan lisäävät hänen palkkatasoansa, kun saa lisää töitä huonoja virityksiä korjaillessa.

Broidi lennätetään paikalle, kun tehdas tai kone seisoo. Ei ole halpa hän. Toivoisinkin olevani samalla palkkatasolla. Häntä on monta kertaa pyydetty töihin ulkomaille, mutta ei halua kun perhe ja kaikki muukin on täällä Suomessa.

Olen ajatellut boikotoivani kaikkia firmoja parhaani mukaan, jotka hamuavat Huutavaan Työvoimapulaan^TM lisää ulkomaalaisia.

[HDRisto]

"Hyvä tavoite olisi 10 000 ulkomaista osaajaa vuoteen 2025 mennessä", Ahopelto esittää tiedotteen mukaan.
Mites olisi sen sijaan 10 000 kotimaista osaajaa?. Mikä niistä ulkomaalaisista tekee NIIN paljon parempia, pelkkä ulkomaalaisuus?.

[Java]

"Hyvä tavoite olisi 10 000 ulkomaista osaajaa vuoteen 2025 mennessä", Ahopelto esittää tiedotteen mukaan.
Mites olisi sen sijaan 10 000 kotimaista osaajaa?. Mikä niistä ulkomaalaisista tekee NIIN paljon parempia, pelkkä ulkomaalaisuus?.

Niinpä, luulisi seitsemässä vuodessa ehtivän kouluttaa kotimaisia osaajia, noh, ehkä kotimaisille pitäisi maksaa säällinen palkka!

[Spesialisti]

Ylilaudan työelämälankaa lueskellessani olin aika hämmästynyt kuinka huonoa palkkaa nuoret konepuolen insinöörit saavat jostain mekaniikkasuunnittelijan hommasta. Liksa kommenttien mukaan pyöri jossain 2000-2500 eur/kk kulmilla. Sehän on lähes kuin ex-SEV -maiden tasoa oleva insinöörin palkka. Sillä erotuksella, että täällä on länsimainen himoverotus ja helvetin paljon kalliimmat elinkustannukset kuin entisissä itäblokin maissa. Somalialainen paprut savimajaan unohtanut koneinsinööri kuittaa vähintään yhtä hyvin tilin Kelasta kun vain jaksaa työstää ja sorvata ison perheen.

Samaan aikaan nuoret koodarit kuittaavat neljän tonnin kuukausitilejä koulupudokaspohjalta. "Ei ehi missään kouluissa käymään kun se vaan häiritsee koodaushommia"

[Tabula Rasa]

Ylilaudan työelämälankaa lueskellessani olin aika hämmästynyt kuinka huonoa palkkaa nuoret konepuolen insinöörit saavat jostain mekaniikkasuunnittelijan hommasta. Liksa kommenttien mukaan pyöri jossain 2000-2500 eur/kk kulmilla. Sehän on lähes kuin ex-SEV -maiden tasoa oleva insinöörin palkka. Sillä erotuksella, että täällä on länsimainen himoverotus ja helvetin paljon kalliimmat elinkustannukset kuin entisissä itäblokin maissa. Somalialainen paprut savimajaan unohtanut koneinsinööri kuittaa vähintään yhtä hyvin tilin Kelasta kun vain jaksaa työstää ja sorvata ison perheen.

Joo. Kahen tonnin kuukausipalkka on suomessa duunarille liikaa melkein mistä vaan asennushommasta ennen kuin pääset neuvotteluasemiin =+x vuoden asennuskokemuksella ja riittävällä taloudellisella asemalla, eli käytännössä aloittelijat eivät saa työstä palkkaa vaikka koulut on kasassa jo hommat samaa kuin muillakin. Jonkun +5v kokemuksen jälkeen saa työnantajien mukaan alkaa vaatia tessin minimejä jota enempää ei missään tapauksessa makseta.

Yrittäjäksi pitäisi jos vähänkään enempää haluaa, mutta nykyisten kartellien aikana ei kantiksille ole mitään jakoja kun matuille sallitaan kaikki talousrikokset jotka katsotaan läpi sormien kun taas kantis on pienimmästäkin rikkeestä kusessa.

[Uuno Nuivanen]

Se on nääs sitä kansainvälistymistä. Tanskan verot, Norjan elinkustannukset ja Romanian palkat. Ja niillä verorahoilla pitäisi vielä pelastaa puoli Afrikkaa.

[kivimies]

Mites ne jo saapuneet 32000 moniosaajaa?

Heistä yritettiin kouluttaa koodareita, mutta tulokset jäivät laihoiksi.

Hanken & SSE Executive Educationissa liiketoimintajohtajana työskentelevän Johanna Korpian mukaan viime vuonna toteutetussa pilotissa oli mukana 39 turvapaikanhakijaa, joista 14 työllistyi tai pääsi tekemään yliopisto-opintoja.

[...]
Integrify-nimistä yritystä johtava Daniel Rahman ajatteli tarjota turvapaikanhakijoille töitä ja helpottaa samalla Suomen akuuttia koodaripulaa.
Hänen pilottihankkeessaan oli mukana viisi turvapaikanhakijaa, joista neljä on työllistynyt koodareiksi pääkaupunkiseudulle. Yksi keskeytti koulutuksen.

[...]

Rahmanin seuraava idea, turvapaikanhakijoista koodareita kouluttava vastaanottokeskus, ei saanut suomalaisviranomaisten hyväksyntää. Viranomaiset pelkäsivät koulutuksen vetävän Suomeen lisää turvapaikanhakijoita. Sen vuoksi koulutusta saa virallisesti tarjota vain oleskeluluvan jo saaneille työnhakijoille.

Rahmanin Integrify valmistelee tästä huolimatta uutta turvapaikanhakijoiden koulutusta.

Hanken & SSE Executive Education on luopunut turvapaikanhakijoista ja toteuttaa tänä vuonna uuden Business Lead -ohjelman, jossa kohderyhmänä ovat oleskeluluvan saaneet pakolaistaustaiset maahanmuuttajat.

Demokraatti (6.5.2017)

[Uuno Nuivanen]

Pula ei helpota, pulastapelastajat loisivatkin himassaan, hölmöläiset maksavat tuet.

Tukikikkailu paljastui: Vuokratyöfirman kämpissä yli 20 haamuasukasta – "Ihmetelty, miksi ei saada puolalaista duunaria töihin"

Vesimaksujen määrä paljasti "luukuttamisen".
Porsaanreikä viranomaisten järjestelmässä mahdollistaa tukien nostamisen perusteetta vaikkapa Puolaan tai Viroon. Esimerkiksi ulkomaalainen työntekijä, joka on poistunut Suomesta, voi jatkaa lapsilisien tai kotihoidon tuen nostamista pitämällä osoitteensa Suomessa.

Asuntoja, joissa on haamuasukkaita, tulee ilmi joka kuukausi Uudenmaan maistraatille.

– Jos ulkomainen työntekijä on saanut EU-rekisteröinnin maahanmuuttovirastosta, hän voi saada kotikunnankin Suomesta. Se pysyy siellä, ennen kuin henkilö itse ilmoittaa, että muuttaa maasta pois, kertoo Uudenmaan maistraatin kansainvälisten asioiden tiimin esimies, henkikirjoittaja Maisa Gynther.

– Emme lähtökohtaisesti tarkista, keitä muita asunnossa on kirjoilla, kun henkilö ilmoittaa osoitteensa. Ohjelma ei herjaa, eikä ilmoita mitään, vaikka asunnossa olisi useampi henkilö kirjoilla.

Gyntherin mukaan asiasta voidaan tehdä rikosilmoitus poliisille, jos on syytä epäillä rekisterimerkintärikosta tai sen yritystä.

– Tiedossa on, että osoitetietoja käytetään väärin. ...