Sosiaalinen koheesio

[sr]

Trump ketjussa @Kynämies levitti keskustelua sosiaaliseen koheesioon. Koska se ketju ei ole oikea paikka kyseiselle keskustelulle ja siellä muutenkin keskustelun käyminen on vaikeaa siksi, että jokainen aiheesta kirjoitettu postaus syö päivittäistä kahden viestin kiintiötä, ajattelin aloittaa aiheesta kokonaan uuden ketjun.

Kynämiehen pääväite oli siis se, että "Uskonto on vahva elementti tällaisen yhteenkuuluvuuden tunteen luomisessa" ja "Sosiaalinen koheesio on ensiarvoisen tärkeää, usko tai älä."

Olen tuon jälkimmäisen väitteen kanssa samaa mieltä. Trump-ketjuun sellainen linkki, että USA:n valtion motto on "E pluribus unum", joka kääntyy suomeksi jotenkin "monesta yksi", eli viittaa juuri siihen, että yhteiskunnan yhtenäisyys siellä vallitsevista erilaisista mielipiteistä huolimatta on ehkä tärkein asia ja ilman sitä melkein mikä tahansa muu kehitys on vaikeaa.

Olen kuitenkin eri mieltä siitä, että nykymuotoiset uskonnot olisi tähän hyvä väline nyky-yhteiskunnassa länsimaissa. Voin ajatella, että se olisi ollut toimiva keino menneisyydessä ja jossain määrin toimii sellaisena alhaisen koulutustason kehitysmaissa.

Viittasin jo alkuperäisessä vastauksessani, että uskonto on tähän tarkoitukseen huono johtuen siitä, että se vaatii sitä, että ihmiset uskovat samaan asiaan, jolle määritelmällisesti ei ole todisteita, vaan kyse on vain uskosta. Kyse ei siis ole vain siitä, että ihmiset olisivat samaa mieltä, että asiat X, Y ja Z ovat hyviä (sanotaan vaikka länsimaiset arvot), vaan siitä, että tietyt reaalimaailmaa koskevat totuusväitteet pitäävät paikkaansa.

Multikulturismin, joka on kirosanan asemassa homma-forumilla, tarkoitus on vastata juuri tähän samaan kysymykseen sosiaalisesta koheesiosta, eli siihen, miten luodaan yhteishenkeä, jos ihmiset esim. uskovat eri uskontoihin. Siitä voidaan tietenkin olla montaakin mieltä, onko multikulturismi toimiva keino vai ei, mutta peruspointti on joka tapauksessa se, että sen tavoite on siis ihan sama kuin vaikkapa nationalismin ja uskonnon, eli yhteishengen ja sosiaalisen koheesion luominen.

Jos sitten mennään siihen, minkä asioiden itse uskon olevan toimivia sosiaalisen koheesion luojia jälkiteollisessa yhteiskunnassa, niin se on ennen kaikkea se luottamus kansalaisten keskuudessa siihen, etteivät toiset kansalaiset huijaa heitä. Tässä paperissa asia on minusta aika hyvin tiivistetty yhteen kappaleeseen:

If we return to the definition of social cohesion provided above – the belief held by citizens of a given nation-state that they share a moral community – the point is that we are now able to specify the most important aspect of the content of the "shared moral community". For modern (or post-modern) societies, the most important aspect is not that citizens believe they share the same religion, family values, attitude towards homosexuality or other ideals; for the everyday operation of highly differentiated societies, the most important aspect of social cohesion is that citizens believe they share the norm of not cheating each other.

Tuossa samassa paperissa on myös joitain tilastoja (Fig. 3, sivulla 11) siitä, miten tämä ihmisten luottamus toisiinsa pätee eri maissa ja Eurooppaa koskevassa vertailussa Pohjoismaat loistavat kärkisijalla, vaikka ovat esim. uskonnollisuuden suhteen maanosan ateistisimmasta päästä. Pohjalla on sitten sellaisia maita kuin Albania, Kosovo ja Turkki, jotka varmastikin uskonnollisuudessa pesevät Pohjoismaat kirkkaasti. Kun sitten katsotaan suunnilleen kaikkia elämänlaatuvertailuja, Pohjoismaat ovat niissäkin kärjessä, joten vaikuttaisi tosiaankin siltä, että näin määritelty sosiaalinen koheesio on todellakin se, joka johtaa menestyvään yhteiskuntaan. Siitä, minkälaista politiikkaa Pohjoismaissa on harjoitettu voi sitten hakea keinoja siihen, millä siihen hyvään sosiaaliseen koheesioon päästään. Tuon paperin johtopäätöksistä:

A shared perception of fellow citizens being trustworthy is not easily achieved. Such "societal glue" is unlikely to be created by societies simply being wealthier. On the country, the increased economic inequality often attached to economic progress is likely to lower trust levels.

[DuPont]

Tietynlainen homogeenisyys valtion sisällä, niin etnisesti, uskonnollisesti ja kulttuurisesti, muodostaa korkeamman luottamuksen yhteiskuntaa. On itsestäänselvästi (mielestäni) helpompi saavuttaa toimivampaa yhteiskuntaa, jos sen asukkaat edustavat pääsääntöisesti samankaltaista arvomaailmaa. Maat, joissa on toisistaan selkeästi eroavia väestöryhmiä, helposti ajautuvat kuppikuntiin, jotka eivät kykene välttämättä työskentelemään yhteisen edun hyväksi. Ryhmistä muodostuu kilpailuasetelmia yhteiskunnan sisälle.

Ruotsissahan on todettu, että kansankotiajatus oli mahdollista vain vuosikymmeniä sitten, kun maa oli erittäin homogeeninen (etnisesti, uskonnollisesti ja kulttuurisesti). Vaikka voisimme ottaa sen periaatteen, että yhteiskuntaan mahtuu monenlaisia kulttuureja jne., on huomattava, ettei se yhteiskunnan toimivuuden kannalta ole tehokas ratkaisu. Ei välttämättä edes kovin toimiva. USA toimi aikoinaan hyvin, kun se sulautti pääosin eurooppalaisperäistä väestöään (kieltämättä osin keinotekoisen) amerikkalaisuuden alle. Nykyinen kehitys niin USA:ssa kuin Euroopassakin on ongelmallista, koska tietyt ryhmät eivät halua integroitua/assimiloitua, tai yhteiskunnalliset liberaalit virtaukset jopa tukevat tällaista eristäytymiskehitystä.

[Profit]

Monikulturismi on ylhäältä alas saneltu kökköideologia. Hyvä ja oikeudenmukainen yhteiskunta ei voi perustua valtion voimalla pakotettuun pakkokoheesioon. Uskonnot on osa ihmisyyttä ja tulee olemaan.

[Tosiasiallinen Nuiva]

Kun tulijat tappoivat toisiaan jo kotimaissaan, niin miten ihmeessä se koheesio olisi täällä jotenkin parempi?

[siviilitarkkailija]

Kun tulijat tappoivat toisiaan jo kotimaissaan, niin miten ihmeessä se koheesio olisi täällä jotenkin parempi?

...täällä tappavat tilatusti ja oikeita ihmisiä väärien sijaan.

[sr]

Kun tulijat tappoivat toisiaan jo kotimaissaan, niin miten ihmeessä se koheesio olisi täällä jotenkin parempi?

Suomessa on käsittääkseni Länsi-Euroopan korkein henkirikosaste, mutta tämä ei silti estä Suomea olemasta kärkisijoilla sosiaalisen koheesion suhteen.

[Lalli IsoTalo]

Mokutus on syvältä, sanoo Harvardin professori Robert Putnamin.

Etninen yhtenäisyys

... etninen monimuotoisuus heikentää sosiaalista pääomaa ja saa luottamuksen rakoilemaan paitsi eri ihmisryhmien välillä, myös kunkin ryhmän sisällä. Ihmiset vetäytyvät kuoreensa - asioita ei tehdä yhdessä, ystäviä ja poliittista aktiivisuutta on vähemmän ja televisiota katsotaan enemmän. Äkillisen muuttoaallon seuraukset ovat ikäviä. Vahvan sosiaalisen pääoman maat ovat yleensä etnisesti yhtenäisiä tasa-arvoisia demokratioita.

[sr]

Tietynlainen homogeenisyys valtion sisällä, niin etnisesti, uskonnollisesti ja kulttuurisesti, muodostaa korkeamman luottamuksen yhteiskuntaa.

Huoh. Jos haluat tuota uskontopuolta kommentoida, niin vastaa siihen minun kirjoittamaani. En ala uudestaan kirjoittamaan kaikkia argumentteja, jotka olen jo kertaalleen kirjoittanut auki.

Kysytäänpä näin, onko mielestäsi Suomessa luottamus ihmisten välillä laskenut vaikkapa 80-lukuun verrattuna, kun kristinuskoon uskovien määrä on vähentynyt ja uskonnottomien määrä on kasvanut?

Kulttuurin suhteen sanoisin, että on asioita, jotka kulttuurieroissa laskevat keskinäistä luottamusta, mutta toisaalta on kulttuuriseikkoja, joilla ei välttämättä ole mitään vaikutusta asiaan.

Etnisyydestä, jos tällä tarkoitetaan biologisia eroja (ja kaikki kulttuurierot on sisällytetty edelliseen kohtaan), minun on taas vaikea sanoa mitään. Jos jollain on tästä jotain tietoa, niin sitä olisi mielenkiintoista lukea. Intuitiivisesti tuntuisi siltä, että tämän suhteen valistuksella olisi paljonkin tehtävissä.

On itsestäänselvästi (mielestäni) helpompi saavuttaa toimivampaa yhteiskuntaa, jos sen asukkaat edustavat pääsääntöisesti samankaltaista arvomaailmaa. Maat, joissa on toisistaan selkeästi eroavia väestöryhmiä, helposti ajautuvat kuppikuntiin, jotka eivät kykene välttämättä työskentelemään yhteisen edun hyväksi. Ryhmistä muodostuu kilpailuasetelmia yhteiskunnan sisälle.

Minusta arvomaailmassa on oleellisia asioita ja sitten vähemmän oleellisia. Sanotaan vaikka homojen liitot, jossa tälläkin foorumilla on väännetty kättä paljonkin. Se ei minusta ole sellainen arvo, vaikka paljon kiihkeitä mielipiteitä herättääkin, että sillä loppujen lopuksi olisi juurikaan vaikutusta sosiaaliseen koheesioon.

Ruotsissahan on todettu, että kansankotiajatus oli mahdollista vain vuosikymmeniä sitten, kun maa oli erittäin homogeeninen (etnisesti, uskonnollisesti ja kulttuurisesti).

Siis kuka on todennut? Katsoitko lainkaan sitä minun postaamaani tutkimusta (kyselyt tehty joskus 2010-2014)? Siinä Ruotsi oli erittäin korkealla sen suhteen, miten ihmiset sanoivat luottavansa kanssakansalaisiin.

[Tosiasiallinen Nuiva]

Kun tulijat tappoivat toisiaan jo kotimaissaan, niin miten ihmeessä se koheesio olisi täällä jotenkin parempi?

Suomessa on käsittääkseni Länsi-Euroopan korkein henkirikosaste, mutta tämä ei silti estä Suomea olemasta kärkisijoilla sosiaalisen koheesion suhteen.

Ymärrätkö, että ne käy sotaa toisiaan vastaan siellä kotimaissaan? Ja nyt sota tuodaan tänne.

[sr]

Kun tulijat tappoivat toisiaan jo kotimaissaan, niin miten ihmeessä se koheesio olisi täällä jotenkin parempi?

Suomessa on käsittääkseni Länsi-Euroopan korkein henkirikosaste, mutta tämä ei silti estä Suomea olemasta kärkisijoilla sosiaalisen koheesion suhteen.

Ymärrätkö, että ne käy sotaa toisiaan vastaan siellä kotimaissaan? Ja nyt sota tuodaan tänne.

Syyrian pakolaisten tekemät terrori-iskut (joita ei ole) eivät tue tätä teoriaasi. 911-iskun tekivät keskiluokkaiset saudimiehet, jotka eivät olleet sotineet yhtään missään.

[Tosiasiallinen Nuiva]

Syyrian pakolaisten tekemät terrori-iskut (joita ei ole) eivät tue tätä teoriaasi. 911-iskun tekivät keskiluokkaiset saudimiehet, jotka eivät olleet sotineet yhtään missään.

Turvapaikanhakijat ovat tehneet iskuja ympäri Eurooppaa. Viimeksi Ruotsissa. Lisäksi erilaisten etnisten jengien keskinäinen ammuskelu Ruotsissa on jo niin yleistä, että iskuja tapahtuu jo useampia päivässä.

[Alaric]

Syyrian pakolaisten tekemät terrori-iskut (joita ei ole) eivät tue tätä teoriaasi. 911-iskun tekivät keskiluokkaiset saudimiehet, jotka eivät olleet sotineet yhtään missään.

Oletko aivan varma, että haluat lukita vastauksen?

---

En muuten ymmärrä miksi rajasit tuon nyt koskemaan pelkästään syyrialaisia.

[Beenari]

Syyrian pakolaisten tekemät terrori-iskut (joita ei ole) eivät tue tätä teoriaasi. 911-iskun tekivät keskiluokkaiset saudimiehet, jotka eivät olleet sotineet yhtään missään.

Oletko aivan varma, että haluat lukita vastauksen?

---

En muuten ymmärrä miksi rajasit tuon nyt koskemaan pelkästään syyrialaisia.

Taitaa kyseessä olla ihan kommunistinen suvakki argumentaatio. Väite ettei syyrialaiset pakolaiset ole tehneet terrori-iskuja, saattaa olla jopa totta. Ja tuosta saadaan sitten näppärä argumentaativirhe ettei pakolaiset tee terrori-iskuja koska syyrialaiset pakolaiset eivät niitä ole tehneet. Tai eivät ole vielä ehtineet tekemään.

[IDA]

Syyrian pakolaisten tekemiä terrori-iskuja ei ole, koska Euroopassa ei juurikaan ole Syyrian pakolaisia.

[Alaric]

Syyrian pakolaisten tekemät terrori-iskut (joita ei ole) eivät tue tätä teoriaasi. 911-iskun tekivät keskiluokkaiset saudimiehet, jotka eivät olleet sotineet yhtään missään.

Oletko aivan varma, että haluat lukita vastauksen?

---

En muuten ymmärrä miksi rajasit tuon nyt koskemaan pelkästään syyrialaisia.

Taitaa kyseessä olla ihan kommunistinen suvakki argumentaatio. Väite ettei syyrialaiset pakolaiset ole tehneet terrori-iskuja, saattaa olla jopa totta. Ja tuosta saadaan sitten näppärä argumentaativirhe ettei pakolaiset tee terrori-iskuja koska syyrialaiset pakolaiset eivät niitä ole tehneet. Tai eivät ole vielä ehtineet tekemään.

No, sehän ei ole totta. Siksi kysyinkin sr:ltä haluaako hän lukita vastauksen

Ensimmäisenä mieleen tullut tapaus:

https://en.wikipedia.org/wiki/2016_Ansbach_bombing

On 24 July 2016, fifteen people were injured, four seriously, in a suicide bombing outside a wine bar in Ansbach, Germany. The bomber, identified as Mohammad Daleel, was a 27-year-old Syrian refugee who had pledged allegiance to Abu Bakr al-Baghdadi, leader of the Islamic State. He was the only fatality in the incident. According to German authorities, Daleel was in contact with the Islamic State and had been planning more attacks before his backpack bomb exploded accidentally.

[Abdul Reis]

Sosiaaliseen koheesioon tarvitaan jokin yhteinen tekijä, pohjoismaissa se on ollut uskonnon rinnalla kansan homogeenisuus, yhtenäiskulttuuri. Uskonto on jäänyt vähemmälle jostain 60-luvusta alkaen, mutta ajatus kansasta/kulttuurista on säilynyt viime aikoihin asti. Nyt pohjoismaissa on trendinä kyseenalaistaa kansan ja yhtenäiskulttuurin ajatus. Mielenkiintoista nähdä mihin se johtaa. Oma arvaukseni on hyvinvointiyhteiskunnan loppu, ja se tulee olemaan kivulias. Ei ole sattumaa että hyvinvointiyhteiskunta on kehittynyt nimenomaan hyvin homogeenisissa valtioissa eli pohjoismaissa. Homogeenisuuden hävitessä en usko hyvinvointivaltion pystyvän jatkamaan. Kun veroina kerättävät rahat menevät ties kenelle, katoaa hyvinvointivaltion oikeutus kansan keskuudessa. Luulisin että hyvinvointivaltio edellyttää joko demokratiaa homogeenisessa yhteiskunnassa tai totalitarismia jossa varallisuuden uudelleenjakoa ei kysytä kansalta.

[DuPont]

Kysytäänpä näin, onko mielestäsi Suomessa luottamus ihmisten välillä laskenut vaikkapa 80-lukuun verrattuna, kun kristinuskoon uskovien määrä on vähentynyt ja uskonnottomien määrä on kasvanut?

Luottamus on mielestäni laskenut noista ajoista, maahanmuuton ja sen luoman luottamuspulan vuoksi. Kyllä minäkin olen sen verran vanha, että muistan syrjäseuduilla ovia pidettyinä kylillä auki, koska ei ollut pelkoa romanialaisista tai tiesmistä. Nyt ovissa ovat turvalukot ja hälytysjärjestelmät.

Minusta arvomaailmassa on oleellisia asioita ja sitten vähemmän oleellisia. Sanotaan vaikka homojen liitot, jossa tälläkin foorumilla on väännetty kättä paljonkin. Se ei minusta ole sellainen arvo, vaikka paljon kiihkeitä mielipiteitä herättääkin, että sillä loppujen lopuksi olisi juurikaan vaikutusta sosiaaliseen koheesioon.

Perherakennelmien ja yhteiskunnan arvojen muuttumisella toki on vaikutuksia. Omasta mielestäni pitkälti kielteisiä, jos perheajatus kokee samaa inflaatiota kuin isänmaallisuus. Tuollaisista vihervasemmisto oikeasti luo kirosanan kaltaisia arvoja.

Siis kuka on todennut? Katsoitko lainkaan sitä minun postaamaani tutkimusta (kyselyt tehty joskus 2010-2014)? Siinä Ruotsi oli erittäin korkealla sen suhteen, miten ihmiset sanoivat luottavansa kanssakansalaisiin.

Miten tuo on mahdollista, jos Ruotsissa poliisinkin mukaan on jo kymmeniä mamulähiöitä, joita eivät enää hallitse. Nuo alueet eivät ole enää Ruotsia. Ei se, että poliiseja, palokuntaa tai ambulansseja vastaan hyökätään ole mitään lasten keppostelua, vaan se kertoo yhteiskunnan hajoamisesta. Yhteisten arvojen katoamisesta. Ruotsalaisuuden katoamisesta. Koko helvetin sivistyksen rappiosta...

Miksi kansankoti oli niin paha, että piti tuhota?

[Totti]

Sosiaaliseen koheesioon tarvitaan jokin yhteinen tekijä, pohjoismaissa se on ollut uskonnon rinnalla kansan homogeenisuus, yhtenäiskulttuuri.

Itse näen asian niin, että uskonnot ja muut ideologiat eivät maan tasolla varsinaisesti ole sosiaalisen koheesion luojia vaan tarjoavat lähinnä normipohjan pienimmille sisäryhmälle.

Ideologia (uskonto) on käytännössä ajatusnormisto, jonka ideologiseen ryhmään liittyneet ovat omaksuneet. Ominaista kaikille ideologisille ryhmille on että ne ovat rajattuja ja eristäviä. Esimerkiksi uskonto luo sisäryhmän, joka määritelmällisesti myös sulkee muita ulos: jotkut eivät usko samalla lailla tai ei ollenkaan. Tällainen pohja sosiaaliselle koheesiolle on liian erotteleva, jotta se voisi koskea kokonaista kansakuntaa.

Itse asiassa, ideologia (uskonto) on usein jopa se sosiaalinen vaikuttaja, joka tosiasiassa hajottaa kansakunnan ellei muuta sosiaalista liimaa ole olemassa. Historiasta tunnemme monia maita, jotka ovat hajonneet uskonkiistoihin.

On myös maita, jotka pysyvät koossa uskonnon takia, mutta hyvin harvoin kyse on silloin aidosta sosiaalisesta koheesiosta vaan pakosta. Eli ideologiaa on pakko seuraa, ja maa pysyy kasassa vain niin kauan kun kyseenalaistavia soraääniä ei sallita.

Tämän perusteella sanoisin, että sosiaalinen koheesio pitää löytyä muista ei-ideologisista tekijöistä.

Nämä muut tekijät mielestäni ovat:

- Etnisesti samankaltainen kansa.

Etnisesti hyvin erilaiset ihmiset tuuppavat ahdingossaan syyttää etnisesti poikkeavia henkilöitä ongelmistaan. Toisaalta ulkopuoliset agitaattorit voivat myös käyttää etnistä ilmiselvää erilaisuutta kipinänä sytyttää kiistoja ryhmien kesken (rasismiretoriikka).

Tässä toimii psykologinen vaikuttaja, missä erilaisuus on sama kun vierasta. Vierasta ei tunneta ja sen takia vieras nähdään helposti vehkeilevänä sabotöörinä tai loisena, joka pilaa muiden elämän.

Konkreettiset esimerkit tästä ovat esim. mustien ja valkoisten kiistat USA:ssa. Mustat syyttävät valkoisia kaikesta. Valkoiset taas katkeroituvat kun heistä tehdään kaikkien syntipukki. Lopputulos on riitainen eli sosiaalisesti hajanainen yhteiskunta. Vihaa lietso lisäksi poliitikot, jotka pelaavat ryhmiä vastakkain etnisyyteen vedoten.

Raja näiden kiistojen välillä on tiukasti etninen ts. sosiaalinen koheesio hajoaa ylittäessään etniset rajat.


- Pitkä ja etabloitunut tapakulttuuri.

Maan etabloitunut kulttuuri ja käyttäytymistavat luovat kirjoittamattoman normiston, jonka puitteissa yksilö voi toimia myös vieraiden ihmisten kesken.

Esimerkiksi suomalaisuus on meille niin tuttu normisto, että tulemme helposti toimeen vieraalla paikkakunnalla vieraiden ihmisten kesken. Tiedämme mitä asioita voi sanoa, millainen huumori on, miten ihmisiä voi / saa kosketella, mitä asioita pitäisi vältellä jne.

Ilman yhtenäistä tapakulttuuria, syntyisi helposti kiistoja ristiriitaisten käyttäytymismallien takia ja sosiaalinen koheesio hajoaa.

- Yhteinen kieli.

Yhteinen kieli on lähes ilmiselvä sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edellytys. Ilman mahdollisuutta kommunikoida, toinen osapuoli jää vieraaksi ja syntyy tilanne joka pitkälti muistuttaa etnisiä kiistoja yllä.

Suomessa 95% kansasta puhuu samaa kieltä joten tältä osin olemme hyvin homogeenisia. Siitä huolimatta yksi harvoja säröjä suomalaisessa yhteiskunnassa on juuri ruotsi-suomi -kielikiista, jota myös ylläpidetään poliittisella tasolla, sekä puolesta että vastaan.

- Alhainen henkilökohtainen kunniakäsitys.

Maissa missä henkilökohtainen kunnia on tärkeä, sosiaalisen koheesio maan tasolla on yleensä matala.

Suomessa, meillä ei ole (mustalaisia lukuun ottamatta) juurikaan kunniakulttuuria. Ts. me hyväksymme loukkauksia henkilöämme tai läheisiä kohtaan ilman, että se kostetaan esim. väkivallalla.

Käytännössä tämä johtaa siihen, että vieraille henkilöille pidetään korkea toleranssi mitä tulee esim. etikettivirheisiin henkilöämme kohtaan. Tällöin lähestymiskynnys laskee ja vierailla ihmisillä on helpompi ystävystyä kokematta riksiä väkivallasta.

Ns. kunniakulttuurin maissa tiukka vaatimus kunnioituksesta johtaa ihmisten nöyryyttämiseen (kuka antaa periksi jos kaikkien kunnia on yhtä tärkeä?) ja sen myötä vihanpitoon. Kunniakulttuurit ovat yleensä sen takia tiukasti organisoitu perhe-, suku- ja klaanihierarkiaan, joka noudattaa laajenevan sisäpiirin kunnianormistoa. Yhteenkuuluvuutta kansan kanssa ei juurikaan ole.


Muitakin sosiaalisen koheesion luojia on varmaan olemassa mutta itse näkisin nämä olevan päävaikuttajia.

Huomautettakoon, että ideologiat, kuten uskonnot, ovat tapakulttuurin alikulttuureja. Ne ovat oikeastaan alistettuja sille yleiselle suomalaiselle normistolle, jonka puitteessa vieras kristitty ja ateisti tulevat mainiosti toimeen kunhan he välttävät ne kuumat aiheet mitä yleinen tapakulttuuri on opettanut heidän välttävän (uskonnosta keskustelemisen).

[Profit]

Koheesiokin voi vähentyä erilaisilla tavoilla: voi syntyä toimiva moniarvoinen yhteiskunta, tai sitten voi syntyä tulonsiirroin tuettuja matughettoja.

[-PPT-]

USA:ssa pohjoismaalainen hyvinvointivaltiomalli olisi mahdotonta vaikka heillä olisi siihen helpostikin varaa mutta poliittisesti moinen ei saisi ikinä tarvittavaa tukea johtuen nimenomaan siitä että väestö on liian heterogeenistä että huolimatta kaikenlaisesta Amerikka sitä ja tätä-höpötyksestä suuri osa väestöstä ei tunne minkäänlaista solidaarisuutta täysin eri taustoista olevia ihmisiä kohtaan.

[Miniluv]

Koheesiokin voi vähentyä erilaisilla tavoilla: voi syntyä toimiva moniarvoinen yhteiskunta, tai sitten voi syntyä tulonsiirroin tuettuja matughettoja.

Kerro mielestäsi paras esimerkki ensimmäisestä.

[jka]

Minusta tärkeimmät sosiaalisen koheesion mittarit liittyy kaikki koulutukseen ja sosioekonimiseen asemaan. Jos ja kun monikulttuurisuus tarkoittaa sitä että väestössä on selkeästi erottuvia osajoukkoja jotka voidaan todeta yksinkertaisesti tilastoista niin koheesio rapautuu väistämättä.

Esimerkkinä maahanmuuttoprofiili joka Suomeen tulee turvapaikanhakijoina. Somalian, Irakin ja Afganistanin väestön pelkkä työttömyysaste on 60%. On täysin selvää että pelkästään tämä romuttaa sosiaalisen koheesion täysin. Tällaisella työttömyysasteella ei ole mitään mahdollisuutta kotoutua ja vastaavasti valtaväestöllä on kaikki syy suhtautua epäluuloisesti tällaiseen porukkaan. Tästä kierteestä ei ole mitään ulospääsyä. Tämä porukka on ikuisesti tuomittu asemaansa Suomessa. Ihan samoin mustat ovat ikuisesti tuomittu asemaansa USA:ssa. Ei ole mitään monikulttuurista utopiaa joka tilanteen korjaisi koska molemminpuoleisen epäluottamuksen kierteestä ei ole ulospääsyä. Tämä on luettavissa suoraan sosioekonomisista tilastoista.

Tuossa edellä esitettiin että luottamus on tärkein kriteeri. Ei ole. Sosioekonimiset mittarit ovat tärkein kriteeri koska nämä romuttaa myös luottamuksen. Kausaliteetti ei mene toiseen suuntaan. Emme voi lisätä luottamusta keinotekoisesti jotta jonkun vähemmän luottamusta omaavan kansanryhmän sosioekonominen asema nousisi. Ainoa mahdollisuus on että sosioekonominen asema nousee ensin jolloin myön luottamus kasvaa. Mutta tämä ei yksinkertaiesti ole mahdollista kuten USA:n mustan väestönosan kohdalla nähdään.

Tämän vuoksi pitäisi maahanmuutossa olla helvetin tarkkana jotta ei vahingossakaan syntyisi alakulttuureita jotka eroaa sosioekonomiselta asemaltaan valtaväestöstä. Jos tällainen pääsee syntymään kuten pohjoismaihinkin väkisin synnytetään niin aiheutetut ongelmat ovat ikuisia. Edes pohjoismaat eivät tätä kykene ratkaisemaan. Pohjoismaissa ongelmat tulevat olemaan vielä suurempia kuin USA:ssa koska veronmaksuhalukkuus sosiaaliturvaa varten rapautuu johon sosiaalinen koheesiomme on perustunut. Jos haluamme tänne oman "mustan väestön" USA:n tapaan niin ainoa mahdollisuus on myös USA:n systeemi. Luottamusta sosiaaliturvaan ei yksinkertaisesti lopulta ole jos meillä on suuria västönosia jotka eroaa huomattavasti sosioekonimiselta asemaltaan.

[sr]

Luottamus on mielestäni laskenut noista ajoista, maahanmuuton ja sen luoman luottamuspulan vuoksi. Kyllä minäkin olen sen verran vanha, että muistan syrjäseuduilla ovia pidettyinä kylillä auki, koska ei ollut pelkoa romanialaisista tai tiesmistä. Nyt ovissa ovat turvalukot ja hälytysjärjestelmät.

Nyt sotket kaksi asiaa. Syrjäseuduilla ei ovia pidetty lukossa siksi, ettei siellä ollut juuri muita ihmisiä. Mutta yhteiskunnan sisältämästä ihmisten välisestä luottamuksesta tämä ei kerro mitään. Ihmisten välisestä luottamuksesta kertoo se, kun ihmisiltä kysytään, että luottavatko he siihen, että satunnaisesti vastaantuleva ihminen ei koita huijata heitä. Minusta tämän suhteen ei ole tapahtunut ainakaan huonontumista. Maahanmuutolla ei taas ole juurikaan tähän merkitystä, koska maahanmuuttajien määrä on edelleen hyvin alhainen (Jos maahanmuuttajien osuus väestöstä kasvaa 0.1%:sta vaikka 3%:in, niin todennäköisyys sille, että satunnainen vastaantulija on maahanmuuttaja, on edelleen hyvin alhainen, eikä siten vaikuta siihen, miten paljon ihmiset katsovat voivansa luottaa satunnaiseen vastaantulijaan).

Perherakennelmien ja yhteiskunnan arvojen muuttumisella toki on vaikutuksia. Omasta mielestäni pitkälti kielteisiä, jos perheajatus kokee samaa inflaatiota kuin isänmaallisuus. Tuollaisista vihervasemmisto oikeasti luo kirosanan kaltaisia arvoja.

Tarkalleen mihin "perheajatukseen" nyt viittaat ja miten se sinusta vaikuttaa siihen, miten paljon ihmiset voivat luottaa toisiinsa? Luotatko esim. homoihin vähemmän, jos he saavat mennä keskenään naimisiin kuin jos eivät saisi?

Voin jotenkin ajatella, että avioerojen valtava lisääntyminen voisi lisätä ihmisten epäluottamusta toisiinsa (etenkin läheisten ihmissuhteiden suhteen), mutta muuten en näe perheisiin liittyvillä muutoksilla olevan juurikaan vaikutusta ihmisten väliseen luottamukseen.

Siis kuka on todennut? Katsoitko lainkaan sitä minun postaamaani tutkimusta (kyselyt tehty joskus 2010-2014)? Siinä Ruotsi oli erittäin korkealla sen suhteen, miten ihmiset sanoivat luottavansa kanssakansalaisiin.

Miten tuo on mahdollista, jos Ruotsissa poliisinkin mukaan on jo kymmeniä mamulähiöitä, joita eivät enää hallitse. Nuo alueet eivät ole enää Ruotsia. Ei se, että poliiseja, palokuntaa tai ambulansseja vastaan hyökätään ole mitään lasten keppostelua, vaan se kertoo yhteiskunnan hajoamisesta. Yhteisten arvojen katoamisesta. Ruotsalaisuuden katoamisesta. Koko helvetin sivistyksen rappiosta...

Miten on mahdollista? Olisiko siten, että se, mitä sinä luet, on jonkun tuottamaa propagandaa, eikä tieteellisen tutkimuksen tuottamaa faktaa? Sitä en epäile lainkaan, että ihmisten on mahdollista elää kuplassa, jossa ottaa vastaan vain oman poliittisen kantansa mukaista tietoa asioista ja ohittaa kaikki sen vastaisen tiedon.

Miksi kansankoti oli niin paha, että piti tuhota?

Kuten sanottua, Ruotsissa (kuten muissakin Pohjoismaissa) sosiaalinen koheesio on edelleen sekä maailman että Euroopan tasolla aivan kärkeä.

[Profit]

Koheesiokin voi vähentyä erilaisilla tavoilla: voi syntyä toimiva moniarvoinen yhteiskunta, tai sitten voi syntyä tulonsiirroin tuettuja matughettoja.

Kerro mielestäsi paras esimerkki ensimmäisestä.

Yhdysvallat ainakin yksi esimerkki.

[Parzival]

Kun tulijat tappoivat toisiaan jo kotimaissaan, niin miten ihmeessä se koheesio olisi täällä jotenkin parempi?

Suomessa on käsittääkseni Länsi-Euroopan korkein henkirikosaste, mutta tämä ei silti estä Suomea olemasta kärkisijoilla sosiaalisen koheesion suhteen.

Johtuen alkoholista eikä sosiaalisen koheesion puutteesta. Lähi-Idässä tapetaan selvinpäin ja syynä on sosiaalisen koheesion puute.

[sr]

Minusta tärkeimmät sosiaalisen koheesion mittarit liittyy kaikki koulutukseen ja sosioekonimiseen asemaan. Jos ja kun monikulttuurisuus tarkoittaa sitä että väestössä on selkeästi erottuvia osajoukkoja jotka voidaan todeta yksinkertaisesti tilastoista niin koheesio rapautuu väistämättä.

Niin, kuten olen jo todennut, maailman paras sosiaalinen koheesio on Pohjoismaissa, joissa yhteiskunnassa vallitsee hyvin alhainen tulojaon epätasaisuus johtuen pitkälti hyvinvointivaltion toimista. Pohjoismaat eivät ole siis sosiaalisessa koheesiossa maailman kärkeä siksi, että olisivat absoluuttisin mittarein mitattuna keskimäärin maailman rikkaimpia, vaan siksi, että niissä suhteelliset erot ovat pieniä, minkä ansiosta sosiaalinen liikkuvuus on korkeaa.

Esimerkkinä maahanmuuttoprofiili joka Suomeen tulee turvapaikanhakijoina. Somalian, Irakin ja Afganistanin väestön pelkkä työttömyysaste on 60%. On täysin selvää että pelkästään tämä romuttaa sosiaalisen koheesion täysin. Tällaisella työttömyysasteella ei ole mitään mahdollisuutta kotoutua ja vastaavasti valtaväestöllä on kaikki syy suhtautua epäluuloisesti tällaiseen porukkaan. Tästä kierteestä ei ole mitään ulospääsyä. Tämä porukka on ikuisesti tuomittu asemaansa Suomessa. Ihan samoin mustat ovat ikuisesti tuomittu asemaansa USA:ssa. Ei ole mitään monikulttuurista utopiaa joka tilanteen korjaisi koska molemminpuoleisen epäluottamuksen kierteestä ei ole ulospääsyä. Tämä on luettavissa suoraan sosioekonomisista tilastoista.

Siis tarkoitatko, että mustat on tuomittu alhaiseen sosioekonomiseen asemaan siksi, että ovat mustia vai siksi, että ovat alhaisessa sosioekonomisessa asemassa ja USA:ssa sosiaalinen liikkuvuus on yleisesti huonompaa kuin Pohjoismaissa? USA:ssahan on tuloerojen tasoittamisen ja ilmaisen koulutuksen suhteen harjoitettu varsin erilaista politiikkaa kuin Pohjoismaissa.

Tuossa edellä esitettiin että luottamus on tärkein kriteeri. Ei ole. Sosioekonimiset mittarit ovat tärkein kriteeri koska nämä romuttaa myös luottamuksen. Kausaliteetti ei mene toiseen suuntaan. Emme voi lisätä luottamusta keinotekoisesti jotta jonkun vähemmän luottamusta omaavan kansanryhmän sosioekonominen asema nousisi. Ainoa mahdollisuus on että sosioekonominen asema nousee ensin jolloin myön luottamus kasvaa. Mutta tämä ei yksinkertaiesti ole mahdollista kuten USA:n mustan väestönosan kohdalla nähdään.

Itse olen eri mieltä. Suomi oli helvetin köyhä maa itsenäistyessään (esim. verrattuna Ruotsiin, Suomen BKT/lärvi oli luokkaa 50%). Sen jälkeen Suomi on kuitenkin saavuttanut kaikkia muita. Tämä on ollut mahdollista juuri hyvän sosiaalisen koheesion ansiosta. Ja osansa tässä on tietenkin pelannut sosioekonomia siinä mielessä, että maan tuloerot on pidetty pieninä.

Mitä USA:han tulee, niin onko siellä sinusta siis koitettu aktiivisesti nostaa mustien sosioekonomista asemaa? (Tai ylipäänsä kenenkään muunkaan, joka on sosioekonomisen portaikon pohjalla)

[jka]

Siis tarkoitatko, että mustat on tuomittu alhaiseen sosioekonomiseen asemaan siksi, että ovat mustia vai siksi, että ovat alhaisessa sosioekonomisessa asemassa ja USA:ssa sosiaalinen liikkuvuus on yleisesti huonompaa kuin Pohjoismaissa? USA:ssahan on tuloerojen tasoittamisen ja ilmaisen koulutuksen suhteen harjoitettu varsin erilaista politiikkaa kuin Pohjoismaissa.

En oikeastaan tarkkaan ottaen kumpaakaan. Mustat ovat tuomittu asemaansa koska itse ovat asemansa hyväksyneet ja muu yhteiskunta ympärillä on myös hyväksynyt että näin on. Sosiaalisen liikkuvuuden kanssa tällä ei ole oikeastaan paljoakaan tekemistä.

Sama on Suomessakin tapahtunut jo somaleille joista on historiaa 1990-alusta. Eli edes pohjoismainen malli ei pysty asiaan vaikuttamaan millään tavalla. Sama tulee tapahtumaan myös irakilaisille ja afgaaneille. Huomion arvoista on että samaa ei ole tapahtunut virolaisille ja venäläisille joita Suomenkin maahanmuutosta on suurin osa. Nämä ovat jo lähtökohtaisesti kyenneet sulautumaan omaan sosioekonomiseen asemaansa. Tämä on ainoa maahanmuuton muoto joka on pitkässä juoksussa mahdollista ilman että koheesio hajoaa.

Itse olen eri mieltä. Suomi oli helvetin köyhä maa itsenäistyessään (esim. verrattuna Ruotsiin, Suomen BKT/lärvi oli luokkaa 50%). Sen jälkeen Suomi on kuitenkin saavuttanut kaikkia muita. Tämä on ollut mahdollista juuri hyvän sosiaalisen koheesion ansiosta. Ja osansa tässä on tietenkin pelannut sosioekonomia siinä mielessä, että maan tuloerot on pidetty pieninä.

Myöskään ihan tätä en tarkoittanut. Ongelma on erilliset kulttuurit jotka ovat myös erilaisessa sosioekonomisessa asemassa. Suomessa ei näin ollut kun hyvinvointivaltio rakennettiin. Kulttuuri oli kaikilla sama ja kaikki oli köyhiä. Tämä on ihan hyvä pohja sosiaaliselle koheesiolle.

Mutta jos nyt Suomen maahanmuutto koostuu oikeastaan kokonaan somaleista, irakilaisista ja afgaaneista (virolaisten ja venäläisten lisäksi) niin tilanne on oleellisesti erilainen. Tilanne on juuri sama mikä oli USA:n tilanne kun maa täytettiin keinotekoisesti afrikasta laivatuilla orjilla. Kulttuurit ja sosioekonominen asema on jo lähtökohtaisesti todella pahasti erillään ja tällaisesta lähtökohdasta ollaan tuomittu siihen että asiaa ei pystytä korjaamaan millään tavalla. Ihmispsykologia iskee vastaan vaikka yritettäisiin mitä tahansa yhteiskunnan tasolla. Sosioekonomiset tilastot on niin räikeästi erilaiset että pelkästään se ruokkii kierrettä joka varmistaa että koheesiota ei voi syntyä.

Edes Suomi ei ole kyennyt parantamaan somaleiden asemaa 1990-luvulta lähtien millään tavalla, eikä tule nykyisellä yhteiskuntamallilla koskaan pystymäänkään. Päinvastoin sosiaalinen luottamus nimenomaan rapistuu jos yritetään jotain "postiivista syrjintää" jotta alemmat sosioekonomiset luokat voisi nousta. Avusta huolimatta nousua ei tapahdu mutta yhteiskunnan vastakkainasettelu ja koheesion rapautuminen vain lisääntyy.

[sr]

Mutta jos nyt Suomen maahanmuutto koostuu oikeastaan kokonaan somaleista, irakilaisista ja afgaaneista (virolaisten ja venäläisten lisäksi) niin tilanne on oleellisesti erilainen.

Ensimmäinen kysymys olisi tietenkin, että koostuuko Suomeen maahanmuutto "oikeastaan kokonaan" noista maista. Tässä on maahanmuuttoviraston tiedot vuodelle 2016. Sen mukaan turvapaikkaa haki Suomesta 1247+757+432=2436 ihmistä noista maista. Jokainen ei tietenkään edes saanut turvapaikkaa, mutta vaikka nyt tuota lukua verrattaisiin siihen, mitä pelkästään EU-kansalaisia rekisteröitiin (9852), niin kysehän on varsin pienestä osuudesta, eikä suinkaan mistään "oikeastaan koko" Suomeen tapahtuvan maahanmuuton kattamisesta. Tuon EU-kansalaismäärän lisäksi muualta tulee tietenkin työ- (5770 oleskelulupaa) ja opiskeluperäisiä (6348 oleskelulupaa) maahanmuuttajia ja sitten näiden kaikkien päälle on vielä perhesuhteiden mukaan tulijat (joiden mukana toki on ihmisiä noista mainitsemastasi kolmesta ryhmästä, vaikka Venäjä onkin tässä kategoriassa selvä ykkönen). Noista EU-maista sen verran, että Viro oli tosiaan suurin ryhmä, mutta vastaa vain kolmanneksesta tulijoita. 2/3 tulijoista tulee siis muista EU-maista. Esim. seuraavista EU-maista rekisteröitiin enemmän tulijoita kuin oli edes kaikkia somalialaisia tp-hakijoita (jotka eivät siis tietenkään kaikki edes saaneet jäädä): Puola, Saksa, Ranska, Iso-Britannnia.

[jka]

Mutta jos nyt Suomen maahanmuutto koostuu oikeastaan kokonaan somaleista, irakilaisista ja afgaaneista (virolaisten ja venäläisten lisäksi) niin tilanne on oleellisesti erilainen.

Ensimmäinen kysymys olisi tietenkin, että koostuuko Suomeen maahanmuutto "oikeastaan kokonaan" noista maista. Tässä on maahanmuuttoviraston tiedot vuodelle 2016. Sen mukaan turvapaikkaa haki Suomesta 1247+757+432=2436 ihmistä noista maista. Jokainen ei tietenkään edes saanut turvapaikkaa, mutta vaikka nyt tuota lukua verrattaisiin siihen, mitä pelkästään EU-kansalaisia rekisteröitiin (9852), niin kysehän on varsin pienestä osuudesta, eikä suinkaan mistään "oikeastaan koko" Suomeen tapahtuvan maahanmuuton kattamisesta. Tuon EU-kansalaismäärän lisäksi muualta tulee tietenkin työ- (5770 oleskelulupaa) ja opiskeluperäisiä (6348 oleskelulupaa) maahanmuuttajia ja sitten näiden kaikkien päälle on vielä perhesuhteiden mukaan tulijat (joiden mukana toki on ihmisiä noista mainitsemastasi kolmesta ryhmästä, vaikka Venäjä onkin tässä kategoriassa selvä ykkönen). Noista EU-maista sen verran, että Viro oli tosiaan suurin ryhmä, mutta vastaa vain kolmanneksesta tulijoita. 2/3 tulijoista tulee siis muista EU-maista. Esim. seuraavista EU-maista rekisteröitiin enemmän tulijoita kuin oli edes kaikkia somalialaisia tp-hakijoita (jotka eivät siis tietenkään kaikki edes saaneet jäädä): Puola, Saksa, Ranska, Iso-Britannnia.

Tuo on vain sisääntulevan maahanmuuton tilasto, eikä sellaisenaan kerro väestön kasvusta mitään. Siihen kun liittyy myös maastamuutto pois Suomesta joka on nimenomaan EU-alueelle melkoisen suurta. Pitää tarkastella nettomahanmuuttoa.

Tässä viimeisin tilasto jolla on vähän enemmän relevanssia.

http://www.stat.fi/til/muutl/2016/muutl_2016_2017-05-17_tie_001_fi.html

Suomen saama muuttovoitto koostui lähes täysin EU:n ulkopuolelta tulleista muuttajista vuonna 2016. Muutto muista kuin EU-maista lisääntyi huomattavasti edellisestä vuodesta, kun taas muutto EU:n ulkopuolisiin maihin oli paljon vähäisempää. Maahanmuuton netto EU:n ulkopuolisesta muutosta suurenikin 15 716:een edellisen vuoden 10 247:stä.

Maahanmuuton voitto oli suurin Irakista, 3 069 muuttajaa, toiseksi suurin Venäjältä, 2 087 muuttajaa ja kolmanneksi suurin Afganistanista 1 097 muuttajaa.

Suomen nettomuuttovoitto oli vuonna 2016 oli 16823, joista kokonaan EU:n ulkopuolelta tuli melkein kaikki, eli 15716. EU:n sisäinen muuttoliike on Suomelle ainoastaan 1000 henkeä voitollista. Suomalaiset kun muuttaa melkoisella volyymillä pois Suomesta.

Nettomaahanmuuttovoitto koostuu käytännössä kokonaan Venäjää luunottamatta kehitysmaiden kansalaisista. Pelkästään irakilaiset ja afgaanit vastasi 25% nettomaahanmuutosta suomeen vuonna 2016.

[Rubiikinkuutio]

Ihan jo vaikka jos unohdetaan eurooppalaisuudelle vieraat kultuuri-elementit kokonaan ja muun maahanmuuttoshoppailun, niin kyllähän jo Belgiasta näkee, kuinka huonosti asiat toimivat kun Sosiaalinen koheesio on pielessä. Koko politiikka, kansa ja kaikki on jakautunut kielten mukaan ja kaikkia lukevat omia lehtiään ja äänestävät omia puolueitaan.

Ja Belgiassakin kyseessä on sentään eurooppalaisista toisiaan historiallisesti lähellä olevista kultuureista. Tyhmempikin tajuaa mitä jonkun beduiinikulttuurin rahtaaminen tänne omiin lähiöihinsä merkitsee, vaikka uskoisimme kyseisen aavikkokultin olevan rauhanuskonto.