HS: "Ihmisoikeuksien kultakausi näyttää olevan ohi"

[skyuu]

Ihmisoikeuksien sijaan (länsimaissa) tulee palauttaa kansalaisoikeudet!

Eliitti on muuttanut kansalaisoikeudet kansalaisvelvollisuuksiksi.
Velvollisuudeksi maksaa veroja, niellä eliitin maailmanhalaus- ja globaalimarkkinaoikut ja olla hiljaa.

Ajattelin juuri samoin kun luin ketjua eteenpäin. Kansalaisoikeudet on pitkälti vesitetty ja ne tulisi kohottaa pääosaan tässä tarkastelussa. Kansalaisuudella on oltava erityistä arvoa.

Mutta kun Natsit, Jenkkien ydinpommitukset ja Stalinin puhdistukset orjalaivojen terva. Kansalaisoikeudet=Nationalismi=paha.

Ihmisoikeuksissa mitään pahaa sinällään ole. Ei minulla pitäisi olla oikeutta pitää toista ihmistä orjana tms. mutta kyllä minulla pitäisi olla oikeus jättää elättämättä kaikkia jotka rajan yli lonnii ja huikkaa "Asyyl!"

Siksi ottaa pattiin että ihmisoikeuksista on tullut lyömäase jota käytetään minun oikeuksieni rajoittamiseen velvollisuuksien (maksa verot tms.) pysyessä samoina. Jos herra M.M.M. jostain Afrikan sarvesta haluaa vesivessan, rauhallisen elämän ja muut hilavitkuttimet niin herra M.M.M. on hyvä ja alkaa tehdä jotain sen eteen. Eihän ihmisoikeus voi tarkoittaa sitä että minun pitää jakaa posliinini MMM:n kanssa ja vielä siivota jäljet jottei MMM:lle tulis syrjitty olo ja jottei se radikalisoituisi.

[Roope]

Ihmisoikeudet ovatkin vastatuulessa. Talvella perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho (silloinen europarlamentaarikko) ehdotti, että pakolaisia Välimerestä pelastavia kansalaisjärjestöjä pitäisi rangaista.

Haastan toimittajan perustelemaan, miksi hän rinnastaa kansalaisjärjestöjen meritaksipalvelun kieltämisen ihmisoikeuksien vastustamiseen.

Ihmissalakuljetus merikelvottomilla veneillä onnistuu ja on tuottoisaa enää vain siksi, että tietyt Euroopan rajojen avaamista ajavat kansalaisjärjestöt huolehtivat reitin viimeisestä etapista. Yhteen pelaavien ihmissalakuljettajien ja kansalaisjärjestöjen kontolla on siksi tuhansia hukkuneita ja kymmeniä tuhansia Euroopassa ajelehtivia ihmiskaupan uhreja.

Ihmisoikeusjärjestö Amnestyn toiminnanjohtaja Frank Johansson kertoo, että ihmisoikeudet siinä merkityksessä, jossa me ne nyt ymmärrämme, syntyivät vasta 1970-luvulla. "Ennen sitä ne eivät olleet poliittista valtavirtaa esimerkiksi Euroopassa ja Yhdysvalloissa", hän sanoo.

Johanssonin mukaan käänteentekijänä toimi Yhdysvaltojen presidentti Jimmy Carter ryhtyessään näkyvästi kannattamaan ihmisoikeuksien toteuttamista ulkopolitiikassa. Se tapahtui Vietnamin sodan päättymisen eli vuoden 1975 jälkeen.

Euroopassa puhuttiin yksilön oikeuksista kuten sanavapaudesta ja kokoontumisen vapaudesta. Sekin oli osa suurvaltapolitiikkaa: näin lyötiin sosialistisia itäblokin maita.

On ironista, että jutussa esitetystä roolistaan huolimatta Amnestyn Frank Johansson, ihmisoikeusprofessori Martin Scheinin ja Scheininin ihmisoikeuksiin ja perustuslakiin vetoavat sielunveljet eivät suinkaan edusta sananvapauden ja kokoontumisen vapauden kaltaisten yksilön oikeuksien puolustajia vaan niiden rajoittajia.

Ylipäätään ihmisoikeudet ovat Scheininille ja Johanssonille vain keppihevonen poliittisen agendansa edistämiseen, kun sen puolustamiseen ei löydy kunnollisia argumentteja. Scheinin muun muassa jyrähti pari vuotta sitten, että Perussuomalaisten maahanmuutto-ohjelmassa vaaditut perheenyhdistämisen tiukennukset olisivat olleet ihmisoikeuksien ja Suomen perustuslain vastaisia. Eivät sitten olleet, kun hallitus niitä toteutti, vaan EU-direktiivin mukaan perheenyhdistämislakia olisi voinut kiristää paljon enemmänkin.

[newspeak]

Ihmisoikeudet ovatkin vastatuulessa. Talvella perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho (silloinen europarlamentaarikko) ehdotti, että pakolaisia Välimerestä pelastavia kansalaisjärjestöjä pitäisi rangaista.

Ihmisoikeudet tosiaan ovat vastatuulessa, kun yllä Helsingin sanomat tukee ihmisten hukuttamista Välimereen. Vähä-älyinenkin tajuaa, että "kansalaisjärjestöjen" ja EU:n meritaksipalvelu houkuttaa laittomat maahanmuuttajat vaaralliselle merimatkalle.

Dimitris Avramopouloksen komission puolesta antama vastaus tahallaan kiertää tämän ongelman. Tosiasia on, että EU:n komissio tietoisesti hukuttaa ihmisiä Libyan rannikolle sallimalla "kansalaisjärjestöjen" toiminnan alueella sekä myös EU:n oman meritaksipalvelun. Groteskiuden huipuksi Avramopoulos vetoaa meripelastussääntöihin.

Komission vastaus oli härskiä valehtelua. Halla-ahon kysymys oli kirjattu tammikuulle 2017 ja Frontexin riskianalyysi 2017 ilmestyi vasta helmikuussa. Julkaisuna riskianalyysille ei kovin suuria laadullisia kriteereitä voi asettaa. Tälläisten julkaisujen tarkoitus kun ei ole niinkään tiedon kartuttaminen, vaan niiden tarkoitus on sisältää kivoja kuvia ja täyttää jokin sisällöllinen minimivaatimus, jotta tiedon kulun päättäjiltä kansalaisille voidaan sanoa olevan avointa. Kansallisilta toimijoilta komissiolle kulkeutunut "virallinen" tieto viitannee vastauksessa tiedon tahalliseen kieltämiseen, jota ei mukavuustekijöiden takia olla nähty parhaaksi joko pyytää tai vastaanottaa.

Ei viranomaisjulkaisuja ole kenenkään oikeasti tarkoitus lukea.

[ämpee]

Kovasti niitä oikeuksia vaaditaan, mutta vastuista ei puhuta halaistua sanaa.
Ihmisenä oleminen ei ole pelkkää saamista.

[Eisernes Kreuz]

Ihmisoikeuksilla tarkoitetaan nykypäivänä kehitysmaalaisten oikeutta muuttaa johonkin sopivan anteliaaseen länsimaahan elämään ko. valtion veronmaksajien kustannuksella.

Tällainen käsitys minulle on muodostunut tiedotusvälineitä seuraamalla. Lisäksi on olemassa jonkinlainen arvopohja, mutta siitä en tiedä sen tarkemmin. Ilmeisen tärkeä juttu kuitenkin, ja liittyy ihmisoikeuksiin.

[Haplotaxida]

Hesarista osui seuraava Mikko-Pekka Heikkisen kirjoittama artikkeli silmiin:

.. Scheininin mielestä ihmisoikeuksien suhteen on meneillään "kylmän sodan jälkeinen paluu arkeen".

Ihmisoikeudet olivat siis lännen poliittisen retoriikan väline. Niillä kammettiin Neuvostoliittoa ja Itä-Eurooppaa astumaan modernin demokraattisen yhteiskunnan tielle.

"Siitä tuli mielikuva, että kaikkihan niitä kannattavat", Scheinin sanoo.

"Lännessä oli ehkä keinotekoistakin yhteisymmärrystä siitä, että ihmisoikeudet ovat niin helkkarin hyvä asia."

Kun Neuvostoliitto romahti, lännen vastapeluri katosi, ja poliittinen tarve ihmisoikeuksille kuihtui. Onhan länsivaltioidenkin etujen mukaista toisinaan talloa niitä. ..

Huomionarvoista tässä on se, että ihmisoikeudet eivät ole kadonneet mihinkään valtaa pitävien poliitikkojen puheissa (retoriikassa). Niillä vain ajetaan toisenlaisia päämääriä ja tavoitteita, kuten EU:n liittovaltiokehitystä, missä esim. kansallisesta identiteetistä ja sen tietoisuuden kasvusta on lähinnä vain haittaa:

.. Orpo korosti omassa puheenvuorossaan ihmisoikeuksien merkitystä.

Luovuttamattomat ihmisoikeudet ovat länsimaisen oikeusvaltion perusta. Se puolue, jota Timo Soini rakensi 20 vuotta muuttui kahdessa vuorokaudessa, Orpo sanoi.

- Näin Sipilä ja Orpo perustelivat perussuomalaisten potkaisemista ulos – Halla-ahon Bryssel-johtaminen hiertää (MTV, 12.06.2017)

.. Raakuudet kuuluivat aché-kansan tapoihin. Niistä kertoo historian­tutkija Yuval Noah Harari kirjassaan Sapiens – ihmisen lyhyt historia (Bazar 2016). Achét elivät metsästäjä-keräilijöinä Paraguayn viidakoissa 1960-luvulle asti.

On turvallista väittää, että ihmisoikeuksien kunnioittaminen ei sisältynyt aché-kansan vahvuuksiin. Harari kirjoittaa: ihmisoikeudet eivät ole ihmisen ­dna:ssa. ..

Toisaalla achéja on käytetty esimerkkinä osallisuustaloudesta ja jakamisesta:

.. Ihminen ei elä haalimisesta, vaan jakamisesta. Ahneus on sairaus, jota hyysäämisen sijaan pitää hoitaa.

Rauno ja Jape kitisevät aina veroista. Kerron heille paraguaylaisesta aché-intiaaniheimosta, jossa terve aikuinen luovuttaa kokoamastaan ruoasta 70–90 prosenttia yhteiseen pataan. Se pata ei tyhjene. ..

- http://www.osallisuustalous.fi/blogi/2011/08/johanna-korhonen-reiluuden-jano.html

[duc]

- -
Pikkupoika oli pahalla tuulella ja itki, joten isä tappoi hänet. Eräs lapsi haudattiin elävältä, koska "se oli hassun näköinen ja toiset lapset nauroivat sille".

Ilman tukkaa syntyneitä lapsia pidettiin kehittymättöminä, joten heidät tapettiin heti. Vanhoja naisia surmattiin kirveellä ja sairaita hylättiin, koska he hidastivat kulkemista.

Raakuudet kuuluivat aché-kansan tapoihin. Niistä kertoo historian­tutkija Yuval Noah Harari kirjassaan Sapiens – ihmisen lyhyt historia (Bazar 2016). Achét elivät metsästäjä-keräilijöinä Paraguayn viidakoissa 1960-luvulle asti.

On turvallista väittää, että ihmisoikeuksien kunnioittaminen ei sisältynyt aché-kansan vahvuuksiin. Harari kirjoittaa: ihmisoikeudet eivät ole ihmisen ­dna:ssa.

Ne täytyy jokaisen ihmisen ja ihmis­ryhmän erikseen opetella. Ja siitä, minkä voi oppia, voi oppia myös pois.
- -

Ihmisoikeus-/monikulttuuri-ideologia on kuin kameliontti. Samaa esimerkkiä eli ache-kansan tapoja voi käyttää perusteluna hyvin erilaisiin väitteisiin, kuten Johanna Korhosen ja Mikko-Pekka Heikkisen kirjoitukset osoittavat. Molemmille on yhteistä pinnallinen ymmärrys ache-kansasta ja heidän tavoistaan. Heikkinen varsinkin kirjoittaa ko. intiaanien surmatöistä ilman minkäänlaista perustelua antaen ymmärtää, että tapot olivat mielivaltaisia. Samalla hän omii ihmisoikeuskäsityksen mielivaltaisesti itselleen sekä Martin Scheininin ja Frank Johanssonin kaltaisille laput ravihevosen tavoin silmillä juokseville "totuuden torville". Jo Wikipedian artikkeli ko. intiaanien tavoista on tasapuolisempi ja antaa tasapainoisemman kuvan kuin Heikkisen teksti. Sanotaan, että tutkijoilta puuttuu teksteistään markkinointi toimittajilta substanssi. Yo. lainaus on karmea esimerkki substassin puutteesta, vaikka toimittaja tietysti kuvittelee täysin päinvastaista.

Heikkisen kirjoitus muistuttaa niitä, joissa perusteltiin inkkareiden raakuuksilla noiden kansojen hävittämistä sukupuuttoon, koska ei uskottu noiden koskaan oppivan ns. valkoisten tavoille.¹ Ei taida Heikkinen ymmärtää, mihin joukkoon itsensä liittää. Osa uskoi inkkareiden oppivan sivistyksen, kun se vain heille pakolla opetettiin. Tuo opetus tarkoitti oman kulttuurin täydellistä hylkäämistä. Ironisesti nuo epäinhimilliset toimintatavat ovat monikulttuuri-ideologian siemen.

Nyt Euroopan matuihin yritetään soveltaa toisenlaista, inhimillistä, tapaa. Lopputulos lienee sama: kulttuurinen kaaos. Parasta olisi, ettei haalittaisi meille muiden kulttuurien väkeä, joiden käsitys ihmisoikeuksista on toisenlainen, huom. ei virheellinen, kuten Heikkinen väittää. Silloin ei tarvitsisi epätoivoisesti, inhimillisesti tai epäinhimillisesti, heitä opettaa tavoillemme. Nyt joudumme pakottamaan oman ihmisoikeuskäsityksemme heidän päähänsä, jos ja kun he eivät sitä muuten omaksu.

Inkkareiden puolustukseksi voi sanoa, että he olivat kantiksia, joiden tapoja siirtolaisina tulleet matut eivät hyväksyneet ja pakottivat kantikset luopumaan tavoistaan, jotka matut näkivät ihmisoikeuksien vastaisina tahtomatta ymmärtää, miksi inkkarit toimivat kuten toimivat. Inkkarit tahtoivat elää oman kulttuurinsa mukaan, mutta se oli mahdotonta siirtolaisten perustamassa yhteiskunnassa.

By the way. Jos minä kirjoittaisin saman tekstipätkän² kuin Heikkinen vaihtamalla vain yhden sana ache esim. sanaan somali, arabi tai muslimi, 1) menisikö läpi Hesarin mielipideosastolla? 2) tulisiko viharikossyyte? Muutettava muuttaen vastaavia väitteitä, faktaperustein, on esitettävissä lukemattomia. On merkillistä myös, että ns. luonnonkansan raakuuksista voi vetää alla nootissa olevia perusteettomia johtopäätöksiä joutumatta käräjille, mutta eräs Halla-aho on vastaavasta mutta paremmin perustellusta somalisutkauksesta tuomittu syylliseksi Suomen korkeinta oikeutta myöten. Toisille sananvapauden käyttö on turvallisempaa kuin toisille! Joidenkin kulttuurin tapojen arvosteleminen on sallittua; toisten arvostelu on ankara tabu, jonka rikkomisesta saa (korkeimmassa) oikeudessa sakkotuomion.

¹Ks. http://indiancountrytodaymedianetwork.com/2016/06/28/theodore-roosevelt-only-good-indians-are-dead-indians-164939

² "On turvallista väittää, että ihmisoikeuksien kunnioittaminen ei sisältynyt aché-kansan vahvuuksiin. Harari kirjoittaa: ihmisoikeudet eivät ole ihmisen ­dna:ssa. Ne täytyy jokaisen ihmisen ja ihmis­ryhmän erikseen opetella."

[Eino P. Keravalta]

Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille.

Kehitysmaalaisen ihmisoikeus on muuttaa Eurooppaan elinikäiseksi elätiksi loisimaan.

Eurooppalaisen ihmisoikeus on elättää tuo kehitysmaalainen ja nöyristellä hänen edessään.

[Eino P. Keravalta]

Miten ihmisoikeudet voisivat kuulua kaikille kun kaikki eivät ole halukkaita niitä tuottamaan?

Minusta ihmisoikeudet kuuluvat vain niille, jotka tuottavat niitä.

Jos olet ihmisoikeuksia vastaan - kuten eräät uskonnonharjoittajat ovat - et voi olla nauttimassa niitä.

[Kameleontti]

THE HAGUE, Netherlands (JTA) — A founder of Human Rights Watch warned that Donald Trump's election as U.S. president is encouraging anti-Semitism in Europe.
Aryeh Neier, an American Jew who was born in Nazi Germany, addressed the issue on Sunday at a talk about philanthropy and anti-Semitism during an event organized by the Dutch Jewish Humanitarian Fund, or JHF, in the Hague.
"The Trump phenomenon and the phenomenon of xenophobic forces in this part of Europe, some of whom may go further politically than they have gone so far, are likely to contribute" to anti-Semitism, said Neier, 79, the president emeritus of the Open Society Foundations.
Trump, a Republican who defeated Democratic candidate Hillary Clinton in the Nov. 8 election, fought allegations during the campaign of encouraging racism and xenophobia. He has called Mexicans rapists and drug dealers, as well as for a ban on entry by Muslims into the United States.
His victory has been celebrated by European far-right groups, including Marine Le Pen of France's National Front party, who wrote that Trump's election set the American people "free." Geert Wilders, a Dutch anti-Islam campaigner, called the Trump victory a "revolution" to be repeated in his own homeland.
Neier said the victory will "provide very specific encouragement to those who want to demonstrate xenophobia" because "the United States, which has portrayed itself as a leader in efforts to protect human rights, has elected somebody like Trump."
During the talk, Neier also fielded a question on allegations that Human Rights Watch and groups funded by the American-Hungarian Jewish billionaire George Soros — who also funds the Open Society Foundations – contribute to rising anti-Semitism in Western Europe by singling out Israel for criticism or by supporting its demonization.

http://www.jta.org/2016/11/14/news-opinion/world/human-rights-watch-founder-trump-encouraging-european-anti-semites

https://www.hrw.org/

[Profit]

Ihmisoikeudet vaikuttaa monesti olevan lähinnä poliittinen lyömäkirves.

[Profit]

Miten ihmisoikeudet voisivat kuulua kaikille kun kaikki eivät ole halukkaita niitä tuottamaan?

Minusta ihmisoikeudet kuuluvat vain niille, jotka tuottavat niitä.

Jos olet ihmisoikeuksia vastaan - kuten eräät uskonnonharjoittajat ovat - et voi olla nauttimassa niitä.

Ihmisen oikeudet on osittain lahjana saadut, mutta niihin voi myös itse vaikuttaa. Tasaisesti ne eivät koskaan jakaudu. Ihmisoikeudet on sitä, että julistetaan oikeuksien jakautuvan tasaisesti. Lisäksi ihmisoikeudet voisi tarkoittaa sitä, että kaikilla on tietty minimi oikeuksien suhteen, vaikka sekään ei koskaan käytännössä toteudu.

[Echidna]

Mietin tuota puhuvien päiden, orpo-stubb-sipilä..., jorinaa ihmisarvon jakamattomuudesta. Tarkoittavatkohan sitä, että ihmisarvolle pitäisi määritellä yksikkö?
Islamissa naisen ihmisarvo on puolet miehen ihmisarvosta. Vääräuskoinen lienee neljännes. Olisiko vääräuskoinen nainen vielä puolet siitä?

Eli jos ihmisarvon jakamaton kansainvälinen yksikkö olisi 1 ia, niin muslimimies olisi 8 ia, musliminainen 4 ia, vääräuskoinen mies 2 ia ja vääräuskoinen nainen 1 ia.
Kellään ei voisi olla vähempää kuin 1 ia, jolloin ihmisarvo olisi matemaattisesti jakamaton.

[Profit]

Liberaali henkilö ei halua edes keskustella aiheesta. Jos alat analysoimaan, mitä ihmisarvolla tarkoitetaan, olet automaattisesti huono ihminen. Jakamaton ihmisarvo tarkoittaa siis käytännössä "turpa kiinni huono ihminen".

[Nuivettunut Han-nenetsi]

Harari kirjoittaa: ihmisoikeudet eivät ole ihmisen ­dna:ssa.

Ihmisoikeudet ovat siis vain sosiaalinen konstruktio. Tällä vastapalloon sellaiselle suvaitsevalle joka kutsuu rotuja "vain sosiaaliseksi konstruktioksi".

[Roope]

Ihmisoikeusprofessorilla on asiaa: Martin Scheinin kaipaa oikeistolaista perustuslakipuhetta

Kansainvälisen oikeuden professori ei epäröi puuttua Firenzestä asti Suomen politiikkaan. Perustuslakinihilismi vaivaa etenkin kokoomuksessa, sanoo Scheinin, joka toimi opiskeluvuosinaan Turun Akateemisessa Sosialistiseurassa.

Missä ihmisoikeusdebatti, siellä Martin Scheinin.

Maantieteellisesti hän on 2500 kilometrin päässä kotonaan Italian Firenzessä, mutta Suomen yhteiskunnallisessa keskustelussa tiiviisti läsnä. Vuoden mittaan European University Institute EUI:n kansainvälisen oikeuden professori on lausunut niin Turun saariston lauttaliikenteestä kuin turvapaikanhakijoiden piilottelemisesta.

[...]

Ihmisoikeushuuman 90-luku

Suomen perustuslaki on osin Scheininin käsialaa. Hän oli asiantuntijana mukana kirjoittamassa vuonna 1995 voimaan tullutta lukua perusoikeuksista.

Silloin elettiin ihmisoikeusoptimismin aikaa. Samalla kun uusia perusoikeuksia kirjoitettiin, Scheinin teki väitöskirjaa, jonka nimi on ytimekkäästi "Ihmisoikeudet Suomen oikeudessa".

Neuvostoliitto ja Berliinin muuri olivat romahtaneet, Kekkosen aika takana, ja Suomi allekirjoittanut Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimuksen.

– Ilmassa oli puoluerajat ylittävää jaettua huumaa, jossa ihmis- ja perusoikeudet nähtiin jakamattomasti myönteisenä asiana, Scheinin muistelee 90-lukua.

[...]

Scheinin opiskeli ensin biologiaa, sitten oikeustieteitä Turun yliopistossa, ja oli aktiivinen vasemmistolaisessa Turun Akateemisessa Sosialistiseurassa. Valmistuttuaan maisteriksi 1982 hän työskenteli eduskunnan apulaiseduskuntasihteerinä sekä SKDL:n eduskuntaryhmän juristina.

Neuvostoliitto oli naapurissa, eikä eduskunnassa puhuttu ihmisoikeuksista. Rauhanliikkeessä puhuttiin.

[...]

"Nihilismi iski poliitikkoihin"

Mutta 90-luvusta on jo aikaa, ja osa poliitikoista näyttää tulleen perustuslakioptimismin suhteen katumapäälle. Scheininin mielestä on meneillään perustuslakinihilismin aalto: politiikan päämäärät ovat vaarassa jyrätä kansainvälisin sopimuksin sinetöidyt arvot.

Perustuslakiohjaus näyttää tuskastuttavan etenkin perussuomalaisissa sekä kokoomuksessa, jolla on sisäministerin salkun kautta valta ja vastuu turvallisuusasioista.

Esimerkiksi kokoomuslainen entinen perustusvaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Sasi on harmitellut perustuslain tarkan tekstin kaventavan elinkeinoelämän vapautta liikaa. Kokoomuksen kansanedustaja Ben Zyskowicz on puhunut "perustuslakitalibaneista", jotka tulkitsevat valtiosääntöä liian tiukasti.

Toista oli toisen maailmansodan jälkeen, kun kokoomus oli vuosikaudet pannassa hallituksesta.

– Silloin oikeisto antoi perustuslaille suuren arvon, koska katsottiin, että se esti hallitusta säätämästä omistusta ja talouselämää rajoittavia lakeja.

Vasemmistolaisten intohimo?

Kokoomus on luopunut pitkästä perinteestään perustuslakivaliokunnan puheenjohtajana, sitä johtaa vasemmistoliiton Annika Lapintie, jonka kanssa Scheinin opiskeli yhtä aikaa lakia Turun yliopistossa.

Tuliko ihmisoikeuksista 90-luvun kulta-ajan jälkeen vasemmistolaisten ja vihreiden projekti?

– Ei. Perusoikeudet ovat lähtökohtaisesti valistuksen liberaali projekti, jossa on kyse yksilönvapaudesta.

– Nihilismin aalto on kestänyt kymmenisen vuotta, ja uskon, että se menee myös ohi. Osa on pelkkää populistista puhetta, sanoo Scheinin.

Scheininiä kismittää, että yliopistovuosien sosialistisympatiat kaivetaan esiin vasta-argumenttina, kun hän on puolustanut esimerkiksi turvapaikanhakijoiden oikeuksia.

– Kuten yleensä, henkilöön käyvät heitot ovat epä-älyllisiä.

Scheininin mukaan populismi ja terrorismin pelko kulkevat käsi kädessä.

– Helpointa on katsoa lakikirjasta, mitä seuraavaksi kiristetään, rikos- vai ulkomaalaislakia. Se on symbolista lainsäädäntöä, jolla pääsee tv-kameran eteen, mutta surullista kyllä, terrorismia sillä ei kitketä.

[...]

Kuka liittyisi perustuslailliseen puolueeseen?

Scheinin kaipaakin oikeistolaista perustuslakimyönteistä keskustelua.

– Yksityisten ajattelijoiden puheista sitä löytyy. Se on usein ääriliberaalia puhetta, joka vastustaa kaikkea julkisen vallan sääntelyä, joten se ei ikävä kyllä oikein löydä poliittista purkautumiskanavaa meidän puoluekentällä, hän harmittelee.

Vielä 90-luvun alussa Suomessa oli perustuslaillinen oikeistopuolue. Keulahahmo oli varatuomari Georg C. Ehrnrooth, ja sen riveistä pyrki eduskuntaan Sininen ja valkoinen -hitistä tunnettu muusikko Jukka Kuoppamäki.

Ainakin vasemmistossa puoluetta pidettiin äärioikeistolaisena.

– Olisi hauskaa katsoa ketkä nyt liittyisivät, jos perustuslaillinen puolue perustettaisiin uudestaan, Scheinin tuumii.

[...]

Kansainvälisessä mittapuussa Suomen perustuslaki on kuitenkin erikoinen. Se on poikkeuksellisen konkreettinen ja tarkasti sovellettavissa jopa tuomioistuimissa.

Syy löytyy Suomen historiasta. Hallitsijoihin on suhtauduttu epäluuloisesti ja perustuslailla haluttiin estää Ruotsin vallan ja etenkin Venäjän sortovuosien aikana hallitsijan ja virkamiesten mielivaltaiset lakimuutokset.

– Perustuslaista pitäisi olla ylpeä! Siitä pitäisi tehdä vientituote, eikä käyttää sitä kynnysmattona.

[...]

Mikä on Scheininin vaikutusvalta Suomen eduskunnassa?

– Oikeustieteilijän valta on sama kuin sadun lapsella, joka yrittää saada äänensä kuuluviin ja sanoo, ettei keisarilla ole vaatteita, hän vastaa, ja jää seuraamaan Firenzessä tapahtumien kulkua.

Yle 10.9.2017

Scheininiä kismittää, että yliopistovuosien sosialistisympatiat kaivetaan esiin vasta-argumenttina, kun hän on puolustanut esimerkiksi turvapaikanhakijoiden oikeuksia.

– Kuten yleensä, henkilöön käyvät heitot ovat epä-älyllisiä.

Minua taas kismittää Scheininin epä-älyllisyys, kun hän kiistää perustuslakitulkintojensa poliittisuuden asettautumalla politiikan yläpuolelle muka puolueettomaksi asiantuntija-auktoriteetiksi.

Scheininilla on tulkinnoissaan taustalla omat julkilausumattomat vasemmistolaiset lähtöoletuksensa, aivan kuten Scheininin haastattelussa mainitsemilla oikeistolaisilla ääriliberaaleilla eli oikeistolibertaareilla on omansa. Perustuslain kaltaisen monitahoisen ja monitulkintaisen kokonaisuuden arviointi on niin Scheininin kuin libertaarienkin kanssa toivotonta, ellei heidän taustaoletuksiaan ensin avata. Siitä saivarteluun ja kielipeliin taipuvainen Scheinin kieltäytyy.

[Kyklooppi]

Ihan näin suomen näkökulmasta kyllähän täällä taaksepäin mennään vähän joka suhteessa.

Paskan hallituksen toimista johtuen hyvin pitkälti, aikanaan tarpeeseen tehtyjä sääntelyjä
puretaan, kilpailutus on päivän sana, kun kaikki kilpailutetaan minimiin sitten kaikki on
lopulta halpaa paskaa.

Kansalaisoikeuksien polkeminen on sipilän ja kumpp mielipuuhaa, kansalaisoikeuksiin taitaa
kuulua enää veronmaksu, kas verovaroilla rahoitetaan pääministerille mieluisia hankkeita
esim Talvivaara joka on kannattamaton ja tuhoisa laajalle alueelle kainuun luontoa.

Mitä taas tulee ihmisoikeuksiin, niitä tuppaa olemaan toislla enemmän, toisilla vähemmän.

[Kulttuurirealisti]

Suomen perustuslaki on osin Scheininin käsialaa. Hän oli asiantuntijana mukana kirjoittamassa vuonna 1995 voimaan tullutta lukua perusoikeuksista.

Tässähän oppii koko ajan. Itse olen ihmetellyt useampaan kertaan, kenen ideoilla perustuslaista tuli noin onneton.

[törö]

Ihmisoikeuksilla tarkoitetaan nykypäivänä kehitysmaalaisten oikeutta muuttaa johonkin sopivan anteliaaseen länsimaahan elämään ko. valtion veronmaksajien kustannuksella.

Tällainen käsitys minulle on muodostunut tiedotusvälineitä seuraamalla. Lisäksi on olemassa jonkinlainen arvopohja, mutta siitä en tiedä sen tarkemmin. Ilmeisen tärkeä juttu kuitenkin, ja liittyy ihmisoikeuksiin.

Sillä tarkoitetaan myös oikeutta ruveta riehumaan typeristä syistä. Riittää kun poliisi ampuu rosvon tai muitakin on olemassa.

Antifanttien ja Alt-Rigtin joukkotappeluissa on selvästi kyse ihan vain siitä, etteivät ne pidä toisistaan, mutta siinäkin on olevinaan kyse oikeuksista. Pitää saada kurmoottaa jos tekee mieli.

Tuo kuvassa oleva innovaatio taas edustaa sortoa suunnilleen kaikille ja niitä olisi hyvä hommata ajoissa mellakkapoliisille.

[Supernuiva]

Ihmisoikeudet ovat mielenkiintoinen teema, erityisesti erilaisten kulttuurien välisen yhteiselon yhteensovittamisen kannalta.

Joillain on oikeus olla opiskelematta nykyisen kotimaansa uskontoa, mutta toisilla on velvollisuus opiskella tulijoiden uskontoa. Kaikille on taattu oikeus turvallisuuteen, mutta silti vaaralliseksi todettuja ihmisiä liikkuu vapaana.

Henkilöllisyyden varmistaminen on tiukkaa VHM:lle, mutta jotkut saavat kulkea kasvot peitettyinä esittäen samalla kuvallista dokumenttia. Maahan saa tulla ilman papereita, mutta VHM ei saa poistua Suomesta Viroon ilman virallista henkilöllisyystodistusta.

Ihmisoikeudet tuntuvat korostavan joidenkin ryhmien oikeuksia jättäen toisille vain velvollisuuksia.

[Tavan]

Miksi näiden kommentaattorien sosialistista viitekehystä ei sitten saisi mainita? Miksi sen mainitseminen niin ärsyttää? Minua ainakaan ei haittaa, jos minun traditionalistis-nationalistinen viitekehykseni nostetaan esille poliittisessa keskustelussa.

[Nuïva]

Eräät ihmisoikeuksista, kuten oikeus elämään ja omaisuudensuoja, ovat perinteisesti olleet kansalaisten oikeuksia hallitsijan mielivaltaa vastaan. Kansalaisten välisissä suhteissa yllämainitut suojat ovat kuuluneet rikosoikeuteen, jolloin niiden rikkomisesta on seurannut tekijälle rangaistus. Ihmisoikeuksia tarvittiin, jottei hallitsija mielivaltaisesti määrännyt ihmisten elämästä, kuolemasta ja omistuksista.

Luultavasti Ranskan vallankumouksen myötä yhdistymis- ja kokoontumisvapaus käsitettiin kansalaisille kuuluviksi oikeuksiksi kuten uskonnonvapauskin. Siis oli vapaus kuulua uskontokuntaan ja harjoittaa uskontoa, tai olla kuulumatta ja harjoittamatta sellaista.

Hyvin ymmärrettävistä syistä Ranskan vallankumoukselliset ovat tukeneet kansalaisoikeuksia, koska niiden sisällään pitämien ajatusten yleistyminen on tukenut nimenomaan tasavaltalaista käsitystä yhteiskunnasta. Mitä pidemmälle tasavaltalaisten käsitykset mielletään universaaleiksi oikeuksiksi, sitä vaikeampaa niitä on muuttaa ainakaan takaisin entiseen.

Kylmän sodan aikana sosialistiset valtiot eivät tunnustaneet ihmisoikeuksia tavalla, jolla ne lännessä ymmärrettiin tai ainakin haluttiin ymmärtää. Sosialistisissa maissa kansalaisilla oli oikeuksia, joskin valtioilla oli laajemmat keinot puuttua näihin oikeuksiin. Varsinkin kansalaisten valvonta ja tarkkailu olivat massiivisia länteen verrattuna. Yleensä myös poliittisten ja yhteiskunnallisten ajatusten ilmaiseminen oli rangaistavaa käytöstä, mikäli ne eivät olleet yhdenmukaiset vallitsevan järjestelmän kanssa.

Lännen ihmisoikeudet pyrkivät takaamaan demokratian toimivuuden, mikä tietysti sopi yksiin täällä vallitsevaan maailmankatsomukseen. Tosin, mikäli jossain valtiossa oltaisiin demokratian keinoin luopumassa demokratiasta, ei ihmisoikeuksiin puuttumista ja rajoittamista pidetty niin kovin suurena rikkeenä, mikäli "demokratia" ja markkinatalous sen myötä säilyisivät vallitsevina.

Hyvinvointivaltiokehityksen myötä alettiin Pohjoismaissa ja Suomessa pitää ihmisoikeuksina tai perusoikeuksina myös sosiaalisia, sivistyksellisiä ja taloudellisia perusoikeuksia. Näillä turvattiin kullekin kansalaiselle oikeus koulutukseen, työhön ja toimeentuloon.

Sosiaalisilla, sivistyksellisillä ja taloudellisilla perusoikeuksilla pyrittiin luonnollisesti saattamaan koulutus ja toimeentulo(avustus) osaksi yhteiskuntakäsitystä. Näin niistä olisi vaikea luopua jatkossa ja kansalaiset vastustaisivat, mikäli joku yrittäisi niihin kajota. Epäilemättä Demarit ja muu vasemmisto betonoivat näin kannatuksensa vaaleissa aina maailman tappiin saakka.

Myöhemmin perusoikeuksiin lisättiin myös ympäristölliset oikeudet eli oikeus turvalliseen ja terveelliseen ympäristöön. Vaikka yhdenvertaisuus on pitkään kuulunut oikeusvaltioperiaatteisiin, on varsinkin sen vastakohdasta eli syrjinnästä tehty yhteiskunnallisen toiminnan käsite, jota pitää vastustaa aina ja jokapaikassa vaikka syrjimällä. Yllämainittuja voitaneen pitää Vihreiden pysyvänä jälkenä yhteiskuntaan, joista on vaikea kenenkään enää irtisanoutua, sillä kuka nyt haluaisi tarjota äänestäjille terveydelle vaarallista ympäristöä ja heitä syrjivää hallintoa.

Nyt yhteiskunnassa ja poliltiikassa vallitsee käsitys, että Suomen sosiaaliturva ja perusoikeudet kuuluvat rajoittamattomasti oikeastaan koko maailman ihmisille ja valtion rajoista pitäisi luopua kokonaan. Toisin ajattelevat ovat joko rasisteja taikka muulla tavalla taantumuksellisia.

Kun kaikki poliittiset liikkeet ovat halunneet valaa ohjelmiensa pääkohdat osaksi ihmisten käsitystä yhteiskunnasta, jonka purkaminen on vaikeaa ellei mahdotonta, on selvää, että monikulttuurisuusliike yrittää samaa. Tämän vuoksi joka tuutista suolletaan monikulttuurisuutta, syrjintää, rasismia, homoja, Valttereita ja mustia kasvoja paikoissa, joissa niitä ei olla totuttu näkemään.

Tällä hetkellä ihmisoikeuksia käytetään aseena länsimaista yhteiskuntaa vastaan, aivan kuten niitä käytettiin aseena sosialistista yhteiskuntamallia vastaan. Keinot vain ovat toisenlaiset. Siinä missä kylmän sodan aikana ihmisoikeudet olivat esimerkki ja houkutus kansalaisille valtioissa, joissa niitä ei ollut, ovat ne nyt porsaanreikä, josta yhteiskunnan viholliset kirjaimellisesti kävelevät joukolla sisään.

Siinä missä ihmisoikeuksien tarkoituksena oli tarjota kansalaisille toiminnallisen ympäristön osa, johon valtio ei puutu taikka valvo, joutuu valtio ottamaan yhä mittavamman roolin kansalaistensa valvomisessa ja toimintaan puuttumissa, jotta edes kansalaisten perusturvallisuutta ja luottamusta valtion toimintakykyyn voidaan pitää yllä. Näin perus- ja ihmisoikeuksista joudutaan tinkimään koko ajan, kykenemättä kuitenkaan puuttumaan ongelmaan perustaan, eli hallitsemattomaan maahanmuuttoon.

Kun vihdoin hallitus joutuu pakon edessä luopumaan viimeisistäkin ihmisoikeuksien kunnioittamisesta, ollaan täällä oltu pitkään jo samassa tilanteessa kuin muissakin valtioissa, joissa ihmisoikeuksia ei kunnioiteta, ja joista tänne tullaan turvapaikantoivossa pakoon. Toisin sanottuna valtio on tuhottu sisältäpäin.

[Roope]

On ironista, että jutussa esitetystä roolistaan huolimatta Amnestyn Frank Johansson, ihmisoikeusprofessori Martin Scheinin ja Scheininin ihmisoikeuksiin ja perustuslakiin vetoavat sielunveljet eivät suinkaan edusta sananvapauden ja kokoontumisen vapauden kaltaisten yksilön oikeuksien puolustajia vaan niiden rajoittajia.

Ylipäätään ihmisoikeudet ovat Scheininille ja Johanssonille vain keppihevonen poliittisen agendansa edistämiseen, kun sen puolustamiseen ei löydy kunnollisia argumentteja. Scheinin muun muassa jyrähti pari vuotta sitten, että Perussuomalaisten maahanmuutto-ohjelmassa vaaditut perheenyhdistämisen tiukennukset olisivat olleet ihmisoikeuksien ja Suomen perustuslain vastaisia. Eivät sitten olleet, kun hallitus niitä toteutti, vaan EU-direktiivin mukaan perheenyhdistämislakia olisi voinut kiristää paljon enemmänkin.

Scheininiä kismittää, että yliopistovuosien sosialistisympatiat kaivetaan esiin vasta-argumenttina, kun hän on puolustanut esimerkiksi turvapaikanhakijoiden oikeuksia.

– Kuten yleensä, henkilöön käyvät heitot ovat epä-älyllisiä.

Minua taas kismittää Scheininin epä-älyllisyys, kun hän kiistää perustuslakitulkintojensa poliittisuuden asettautumalla politiikan yläpuolelle muka puolueettomaksi asiantuntija-auktoriteetiksi.

Scheininilla on tulkinnoissaan taustalla omat julkilausumattomat vasemmistolaiset lähtöoletuksensa, aivan kuten Scheininin haastattelussa mainitsemilla oikeistolaisilla ääriliberaaleilla eli oikeistolibertaareilla on omansa. Perustuslain kaltaisen monitahoisen ja monitulkintaisen kokonaisuuden arviointi on niin Scheininin kuin libertaarienkin kanssa toivotonta, ellei heidän taustaoletuksiaan ensin avata. Siitä saivarteluun ja kielipeliin taipuvainen Scheinin kieltäytyy.

Martin Scheininin tuore haastattelu sivuaa aiemmin kommentoimaani: Herra perustuslaki

Hän on myös yksi Valtiosääntöoikeudellisen seuran ylläpitämän Perustuslakiblogin perustajista. Blogiteksteissään hän avaa lainsäädännön tai sen soveltamisen ongelmia varsin perinpohjaisesti, joskus kuivakan sarkasmin, joskus ymmärrystä avittavien numeroitujen listojen avulla.

"Kun ajat on vaikeat, jarruttaminen on parasta mitä voi tehdä", hän sanoo.

"Pitää vain jaksaa veivata."

Vaikeilla ajoilla Scheinin viittaa esimerkiksi Suomen turvapaikkalinjan kiristymiseen ja sen poliittiseen ohjailuun sekä tiedustelulakeihin, joita halutaan ajaa läpi muuttamalla Suomen perustuslakia nopeutetulla menettelyllä.

Mikä Suomen turvapaikkalinjan kiristymisessä tekisi ajasta niin vaikeaa? Vaikea sanoa, sillä Scheinin ei ole kirjoittanut Perustuslakiblogiin ainuttakaan tekstiä Suomen turvapaikkapolitiikasta.

"Silloin vuonna 2013 tuntui, että valtamedia ei seurannut kriittisesti keskustelua perustuslaista, vaan siellä meni sellaisenaan läpi kaikki mitä Ben sanoo."

Perustuslakiblogin ensimmäinen kirjoitus käsittelikin Zyskowiczin puheita eduskunnassa. Julkaisun laajempi ja jalompi tarkoitus oli kuitenkin tuoda perusoikeudet suuren yleisön tietoisuuteen avaamalla niitä juurta jaksain – tai ainakin toimittajille, poliitikoille ja asiantuntijoille, sillä eivät blogin kirjoitukset nyt aivan kansantajuisia ole.

Scheinin itse on niitä harvoja suomalaistutkijoita, jotka ovat ottaneet aktiivisen roolin yhteiskunnallisena vaikuttajana.

Muun muassa Zyskowicz on haastanut julkisuudessa esillä olevia perustuslakiasiantuntijoita dialogiin, mutta Scheinin ei ole vastannut vaan on tyytynyt julistamaan omia käsityksiään ainoina oikeina ja kuittaamaan muiden käsitykset epä-älyllisiksi.

Huhtikuussa Suomessa alkoi neljäs oikeudenkäynti, jonka syytettyä epäillään terrorismista. Medioissa Turun puukkoiskusta on alusta asti puhuttu terrorismina, vaikka lehden mennessä painoon ei ollut selvää, oliko se käräjäoikeuden mukaan sitä. (Scheinin ei halua suoraan kommentoida Turun iskuja, koska antaa tästäkin tapauksesta lausunnon oikeudelle.)

Kyse on päivänselvästi terrorismista täysin riippumatta käräjäoikeuden tuomiosta tai Scheininin oikeudenkäynnissä esittämästä saivartelusta, että terrorismista ei voisi tuomita, koska isku ei muka aiheuttanut vakavaa haittaa valtiolle.

Nyt eduskunnassa ja pääkirjoituksissa kysytään, kenen on vastuu, jos tiedustelulait lykkääntyvät ja Suomessa tapahtuu terrori-isku.

"Minusta pitää kysyä, kuka kantaa vastuun siitä, että muiden turvapaikanhakijoiden varoituksista huolimatta Turun puukottajan toimia ei seurattu ja hän pääsi kehittämään ja toteuttamaan iskunsa. Suojelupoliisin päällikkö jatkaa tehtävässään ja sisäministeri ylennettiin eduskunnan puhemieheksi."

Terrorismista kiinnostuneita ja terrorismiyhteyksiä omaavia islamisteja on Suomessa jo niin paljon, että Turun puukottajan seuraamista ei pelkän turvapaikanhakijoiden ilmoituksen perusteella katsottu tärkeäksi. Ja mitä Suojelupoliisi, joka on ilmoittanut seuraavansa jollain tasolla 370 terrorismiin liittyvää suomalaista, olisi voinut ihan konkreettisesti tehdä?

Paremminkin voi kysyä, kuka kantaa vastuun turvapaikkapolitiikasta, joka mahdollisti Saksassa rekisteröidyn valehtelevan murhaajan tulon ja jäämisen Suomeen.

Vallanpitäjiä Scheininin kritiikki ärsyttää. Niin entiset kuin nykyisetkin poliittiset vastustajat ovat muistutelleet Scheininin poliittisesta nuoruudesta ahkeraan. 1980-luvun alkupuolella hän oli skdl:n ja Suomen kommunistisen puolueen enemmistösiiven jäsen, samalla Rauhanliiton ja Sadankomitean aktiivi.

Kun Scheinin vuonna 2015 kritisoi Halla-ahon laatimaa maahanmuuttopoliittista ohjelmaa, puolueen äänenkannattaja Suomen uutiset kyseenalaisti hänen argumenttinsa kolmen vuosikymmenen takaisen skdl-aktiviisuuden perusteella. On kyseenalaista, voiko tiettyyn poliittiseen suuntaukseen vahvasti sitoutunut henkilö toimia uskottavana kommentaattorina poliittisiin opponentteihin liittyvissä kysymyksissä, lehti kirjoitti.

Jää epäselväksi, miten ideologinen sitoutuminen vaikuttaa argumenttien uskottavuuteen, mutta kiinnostavaahan se silti on.

Totta kai ideologinen ja poliittinen sitoutuminen vaikuttaa asiantuntija-auktoriteettina esitettyjen argumenttien uskottavuuteen. Scheininin tausta Che Guevaroineen ja SKP:n keskuskomiteoineen muistuttaa siitä, että hän on niin perustuslakia tulkitessaan kuin kehitysapua kommentoidessaankin poliittinen toimija, ei mikään poliitikan ulkopuolinen puolueeton taho, kuten hän ja samanmieliset toimittajat haluavat esittää. Scheinin nimeää haastattelussa populismin "perivihollisekseen".

Mitä tuohon Suomen Uutisten juttuun tulee, sen ydin oli Scheininin esittämien väitteiden perustellen kumoaminen. Tapojensa mukaisesti Scheinin ei ole vastannut Halla-ahonkaan esittämään kritiikkiin.

Tuolloin Scheinin muun muassa väitti Perussuomalaisten maahanmuuttopoliittisessa ohjelmassa esitettyjä perheenyhdistämisen kiristyksiä perustuslain vastaisiksi. Seuraavana vuonna turvapaikanhakijoiden perheenyhdistämiseen lisättiin ohjelmassa mainittu toimeentuloedellytys, eikä Scheinin tai kukaan muukaan puhunut enää perustuslaista mitään.

[Eisernes Kreuz]

Scheinin on lisäksi kirjoittanut mm. aseistakieltäytymisestä ja yleensäkin kaikesta sellaisesta, mikä on perinteisesti ollut Suomessa äärivasemmiston sydäntä lähellä.

On suorastaan naurettava väite, etteikö yhteiskuntatieteisiin erikoistuneen tutkijan sitoutuminen poikkeuksellisen voimakkaasti johonkin tiettyyn ideologiaan tai maailmankatsomukseen voisi myös näkyä hänen argumentoinnissaan. Aidosti vilpitön tutkija kyllä myöntäisi tämän avoimesti ja ilmoittaisi silti pyrkivänsä kohti tieteellisen tutkimuksen ihanteena olevaa objektiivisuutta.

Objektiivisuuskin on tosin hankala käsite, kun on kyseessä vaikkapa oikeustiede, joka on lähinnä humanistinen tai yhteiskuntatieteellinen tieteenala. Nykyään tuntuu olevan pikemminkin sääntö kuin poikkeus, että yhteiskuntatieteiden parissa työskentelevät ja julkisuudessa esiintyvät tutkijat ottavat hyvin tiukasti kantaa politiikkaan.

Siten meillä onkin näitä "objektiivisia" tutkijoita, kuten Scheinin, jolle ihmisoikeudet ovat nähtävästi korvanneet kommunismin ajattelun johtotähtenä, tai Erna Bodström tai Karin Creutz, joiden ideologisesti värittyneitä näkemyksiä maahanmuutosta ja islamista esitetään valtamediassa puolueettomina tutkimustuloksina.

Scheinin puolestaan edustaa sitä oikeustieteen suuntausta, jossa kaikki asiat pyritään argumentoimaan ihmisoikeuksilla. Tämä perusoikeusfundamentalismiksi haukuttu suuntaus on saanut myös paljon kritiikkiä perinteisen oikeustieteen harjoittajilta, ja syystäkin.

[l'uomo normale]

Scheininiä kuunnellaan ja hänelle annetaan mediatilaa silloin kun hänen ja hänen kaltaistensa jutut soveltuvat isojen poikien agendaan. Muistaakseni Scheinin oli huolissaan aikanaan 2000-luvun alussa Schengen-järjestelmään liittyvästä poliisiyhteistyöstä , mutta silloin HBL tyytyi tekemään vain kohteliaan muutaman palstan jutun, pikku kasvokuvalla varustettuna, Scheinin murheista. Scheinin voi kadottaa suosijansa hyvinkin helpostii

[ISO]

Pallerot ja niitten päätön hyysääminen on pilanneet ihmisoikeudetkin.

Sitä valehteleminen teettää.

[Roope]

[tweet]1012256320869806080[/tweet]

"Siis poliisin, yv-valtuutetun, kirkon, kansalaisjärjestöjen, jopa tavallisten kansalaisten oikeus ja velvollisuus on vastustaa lainvoimaisenkin päätöksen täytäntöönpanoa, jos käsillä on epäinhimillisen kohtelun uhka. Ulkomaalaislain humaanein pykälä. MS"

Martin Scheinin asettaa pokkana kenen tahansa kansalaisen tunteen palautuskiellon rikkomisesta hallinto-oikeuden päätösten edelle. RHC-hörhöt tuntien tällainen lausunto kansainvälisen oikeuden professorilta vastaa rikokseen yllyttämistä.

[Veikko]

Kovasti niitä oikeuksia vaaditaan, mutta vastuista ei puhuta halaistua sanaa.
Ihmisenä oleminen ei ole pelkkää saamista.

Lisäksi hyvin tarkoituksenhakuisesti "unohdetaan" että kenenkään oikeudet turvaan, rauhaan, kansalaisoikeuksiin ja oman varallisuuden hankintaan ja  hallintaan eivät saa loukata kenenkään muun oikeuksia turvaan, rauhaan, kansalaisoikeuksiin ja varallisuuden hankintaan ja  hallintaan.

Jos ne loukkaavat, kuten nykyisessä "pakolaisuudessa" ja "siirtolaisuudessa" näkyvästi ja kiistattomasti tapahtuu kaikilla ajateltavissa olevilla tasoilla, niin kysymys on enemmänkin ohjelmoidusta ja hyvin suurimittakaavaistesta varkaudesta, kansalaisoikeuksien alkeellisempienkin periaatteiden törkeästä loukkaamisesta ja suoranaisesta miehityksestä siihen tavanomaisesti liittyvine ryöstöineen, raiskauksineen ja muine mielivaltaisine ilmiöineen.

Kyseessä on silkka rikollisuus väärennettyjen ihmisoikeuksien varjolla.

[DuPont]

Pallerot ja niitten päätön hyysääminen on pilanneet ihmisoikeudetkin.

Sitä valehteleminen teettää.

Ihmisoikeudet ja aatteellinen "ihmisoikeususkonto" eivät ole sama asia. Ihmisoikeuskäsitys on rationaalista, se uskontomalli on ideologista.

[Nanfung]

Kansan vihollisena tunnettu Scheinin kuuluu siihen vastenmieliseen kansanryhmään, joka niljakkaana luikertelijana ylittää kaikki säädyllisyyden rajat.