CMV:Sosialistista liittovaltiota ei voi estää

[Takinravistaja]

Euroopan nuoret sukupolvet ovat niin heterogeenisiä, että kansallisaatteet kuolevat pois. Nationalistien menestys on mahdotontan. Siksi liittovaltio on väistämätöntä.

Liittovaltio on myös sosialistinen. Automaatio syö työt ja Eurooppaan tulee valtavasti uusia työttömiä muuttajia. Demokratiassa työttömät äänestävät sosialismin.

Siksi sosialistinen liittovaltio.

CMV?

Nationalismi syntyi 1800-luvulla ja se aiheutti miljoonien ihmisten kuoleman maailmansodissa. Nykyiset valtiot ovat yhä monikansallisempia, muttaminen on helppoa varsinkin EU:n sisällä ja nuoret siirtyvät maasta toiseen opiskelun ja työpaikkojen perässä. Juuri tänään HS kirjoitti Viroon muuttaneista suomalaisista. Siellä on yhä enemmän suomalaisia opiskelijoita.

[Takinravistaja]

Sosialismi voi toimiakin perhe- tai sukutasolla, tai sitten ei. Perheen tai suvun ollessa kyseessä on mahdollistakin olla aina vilpittömästi yleisen hyvän kannalla. Tuota ylemmällä tasolla, kunta,valtio tai EU tai jopa ihmiskunta, ihminen aina vetää välistä kun tilaisuus koittaa.

Sosialistiset puolueet, sosialidemokraatit ovat luoneet pohjoismaiset hyvinvointivaltiot, joita kadehditaan useimmissa maailman maissa.

[siviilitarkkailija]

Nationalismi syntyi 1800-luvulla ja se aiheutti miljoonien ihmisten kuoleman maailmansodissa.

Komariyliopistosta imettyä valhesontaa.

Nationalismilla ja maailmansodilla ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Internationalismilla ja sosialismilla on.

Nykyiset valtiot ovat yhä monikansallisempia, muttaminen on helppoa varsinkin EU:n sisällä ja nuoret siirtyvät maasta toiseen opiskelun ja työpaikkojen perässä. Juuri tänään HS kirjoitti Viroon muuttaneista suomalaisista. Siellä on yhä enemmän suomalaisia opiskelijoita.

Koska SUOMI VIHAA JA SYRJII SUOMALAISIA OPISKELIJOITA JA VIROSSA ON TERVETTÄ NATIONALISMIA JA IHMISTEN KUNNIOITUSTA SOSIALISMIHELVETIN JÄLKEEN.

[Kerttu Täti]

Sosialismiin on aina kuulunut vankka isänmaallisuus. Miten muuten olisi ollut vaikkapa Jugoslavian yhtenäisyys tai Neuvostoliiton sotilasmahti joka pohjasi isänmaallisuuteen mahdollista?

Minä en näe liittovaltiota sosialistisena, silloinhan siihen kuuluisi myös voimakas sosialismiin pohjaava hegemonia. Liittovaltio on ennenkaikkea talousliberalistinen, päämääränään rajoitetun vauraan ja etuoikeutetun eliitin luominen. Liberalismi ei toimi ilman orjia eli kansalaisia ilman omaisuutta, isänmaata ja kansalaisoikeuksia.
Alkuperäisväestö jolla vielä on muistoja omasta kielestä tai valtiosta sysätään marginaaliin näivettymään. Muutama yksilö pääsee tosin rodunjalostuspuuhiin, näin pönkittetään uskomusta tarpeellisesta rotujen sekoittamisesta päämääränä uusi "parempi" rotu. Luodaan alaluokka joka erottuu jo ulkonäöllään valitusta eliitistä ja tällä erillaisuudella voidaan perustella  oikeutusta hallita omaisuutta ja poliittista päätöksentekoa.

Tämä kommentti on ristiriitainen, ja siinä sotketaan asioita.

Talousjärjestelmä ja talousjärjestelmän tuottava ideologia on eri asia kuin identiteetti ja identiteetistä johtuva yhteenkuuluvuuden tunne. Sosialistinen ideologia tuotti sosialistisen talousjärjestelmän, talousliberalistinen talousliberalistisen. 

Yhteinen identiteetti voi syntyä kummankin, tai jonkun muun, talousjärjestelmän pohjalta. Neuvostoliitossa ja Titon Jugoslaviassa oli sekä yhteen vetäviä että erilleen työntäviä identiteettitekijöitä. Lisäksi keskusvalta pakotti pysymään yhdessä, ei se ollut vapaaehtoista. Aivan samat voimat toimivat EUssakin: yhteiseurooppalainen identiteetti on olemassa, toisaalta on myös hajoittavia, erilleen työntäviä kansallisia identiteettejä. Tilanne ei kuitenkaan ole kaksijakoinen: kaikki kansallinen ajattelu, kansallinen identiteetti ei ole erilleen työntävää, vaan kasallistutnoisesti ajattelevat ihmiset voivat ajaa EU.n liittovaltiokehitystä perustellen sitä kansallisen edun parhaalla mahdollisella toteutumisella. Ja kokea olevansa esimerkiksi suomalaisia eurooppalaisia, omata molemmat identiteetit.

Pakkovallan osalta EU on huomattavasti vähemmän pakottava kuin Neuvostoliitto tai Jugoslavia. Nämä vertukset ontuvat suuresti. Lähtien siitä, että EU ei ole valtio. NL:stä tai Jugoslaviasta ei erottu ilman koko valtion, so yhteenliittymän olemassaolon lakkaamista.

[Kerttu Täti]

Komariyliopistosta imettyä valhesontaa.

Nationalismilla ja maailmansodilla ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Internationalismilla ja sosialismilla on.

Koska väitteesi ei ole saanut  legitimoidun tiedeyhteisön hyväksyntää on todistamisen taakka sinulla. tee tutkimus, todista väitteesi, koettele se legitimoidussa tiedeyhteisössä ja katsotaan sitten.

[Profit]

Eurooppa köyhtyy. Yhdysvallat siirtää sotilaallista mahtiaan pois Euroopasta. Sosialistisen hirmuhallinnon resurssit vähenee, eikä se enää pysty aivopesemään ja dominoimaan köyhtynyttä kansaa. EU:lla ei ole kykyä käyttää sotilaallista voimaa omia kansalaisiaan vastaan kommunistidiktatuurien tavoin, jolloin sosialismi ei pääse ottamaan niskaotetta.

[jmk]

Pakkovallan osalta EU on huomattavasti vähemmän pakottava kuin Neuvostoliitto tai Jugoslavia. Nämä vertukset ontuvat suuresti. Lähtien siitä, että EU ei ole valtio. NL:stä tai Jugoslaviasta ei erottu ilman koko valtion, so yhteenliittymän olemassaolon lakkaamista.

Heh, heh.

Kyllähän NL:n viimeisessä, vuoden 1977 perustuslaissa oli pykälä, jonka mukaan neuvostotasavalta sai erota unionista.

Niin siis paperilla. Se vaan oli tehty käytännössä mahdottomaksi. Lähtien jo siitä, että eroamispäätökseen olisi tarvittu joku tekemään se päätös, mutta kun valta oli tasavalloissakin epädemokraattisesti sementoitu kommunistiselle puolueelle eli turvallisiin käsiin, jotka eivät varmasti tekisi eroamispäätöstä, sanoi kansa mitä hyvänsä. Toinen asia on, että eiväthän edes "itsenäiset" satelliittivaltiot saaneet päättää asioistaan itse, vaan jos sitä yrittivät, tulivat ystävällismieliset neuvostotankit neuvomaan. Niinpä ne ystävällismieliset neuvostojoukot neuvoivat itsenäistyvässä Liettuassakin jengiä kuoliaiksi.

Kyllähän EU:n nykyisessä (viimeisessä?) peruskirjassakin on pykälä, jonka mukaan jäsenvaltio saa erota unionista...

[Profit]

Euroopan nuoret sukupolvet ovat niin heterogeenisiä, että kansallisaatteet kuolevat pois. Nationalistien menestys on mahdotontan. Siksi liittovaltio on väistämätöntä.

Liittovaltio on myös sosialistinen. Automaatio syö työt ja Eurooppaan tulee valtavasti uusia työttömiä muuttajia. Demokratiassa työttömät äänestävät sosialismin.

Siksi sosialistinen liittovaltio.

CMV?

Nationalismi syntyi 1800-luvulla ja se aiheutti miljoonien ihmisten kuoleman maailmansodissa. Nykyiset valtiot ovat yhä monikansallisempia, muttaminen on helppoa varsinkin EU:n sisällä ja nuoret siirtyvät maasta toiseen opiskelun ja työpaikkojen perässä. Juuri tänään HS kirjoitti Viroon muuttaneista suomalaisista. Siellä on yhä enemmän suomalaisia opiskelijoita.

Kommunismi taas on tappanut miljoonia omia kansalaisiaan. Ero on siis siinä, keitä ihmisiä tapetaan. Ruumiiden määrässä kommunismi on varmasti tehokkaampi murhakoneisto.

Valtakoneistot on edelleen kansallisia.

[-PPT-]

Sosialismi voi toimiakin perhe- tai sukutasolla, tai sitten ei. Perheen tai suvun ollessa kyseessä on mahdollistakin olla aina vilpittömästi yleisen hyvän kannalla. Tuota ylemmällä tasolla, kunta,valtio tai EU tai jopa ihmiskunta, ihminen aina vetää välistä kun tilaisuus koittaa.

Sosialistiset puolueet, sosialidemokraatit ovat luoneet pohjoismaiset hyvinvointivaltiot, joita kadehditaan useimmissa maailman maissa.

Eikös sosiaaliturvaa siinä merkityksessä millä se tänä päivänä ymmärretään aivan ensimmäisenä aloitettu Bismarckin Saksassa joka ei ollut kovinkaan sosialidemokraattinen yhteiskunta?

[Kerttu Täti]

Tai keskusvalta mahdollisti yhdessä pysymisen kuten Jugoslavian kohdalla jonka itse asiassa näen onnistuneena esimerkkinä. Maahan ei loppuvaiheessa ollut kovinkaan sosialistinen mutta se että valta oli poliittista ja jaettu keskusjohto mahdollisti rauhanomaisen rinnakkaiselon. Yhtenäisyys taas tuli sodasta ja partisaaniliikeestä.

Jugoslavia onnistui ylläpitämään rauhan, mutta paineet ja ristivedot olivat niin kovat, että vaikea sanoa olisiko pystynyt enää pitkään.

Ayn Rand muuten pohjasi omat mielikuvansa osin Marxiin, pyrkien luomaan omaa vaihtoehtoaan. Siksi näen liberalisminkin myös epäonnistuvaksi järjestelmäksi.

En ole lukenut Randia, mutta sinällään minusta ei ole kummastusta herättävää, että monet aiemmat kovemman linjan julkivasemmistolaiset  ovat siirtyneet Randin kannattajiksi: molempia yhdistää yksilön jyräävä kova materialismi, siis ideologisessa mielessä. Nyt on kuitenkin niin, että näiden ääripäiden välillä on paljon sävyjä ja mahdollisuuksia luoda humanistista, inhimillistä, tasa-arvoista ja liberaalia politiikkaa ja talouspolitiikkaa. Oma toiveeni on, että Euroopasta kehittyy yhteinen pohjoismaisenhyvinvointivaltion kaltainen sosiaalista ja ekologista vastuutaan kantava järjestelmä. Aineksia on.

[Profit]

Oikeistolainen vapaa markkinatalous ja suotuisat olosuhteet ovat luoneet vaurauden pohjoismaihin, jota jakelemalla vallanhimoiset sosiaalidemokraatit ovat väittäneet olevansa syy hyvinvointivaltiolle.

[Kerttu Täti]

Ilman sosiaalidemokraattista vastuunkantoa Pohjoismaat eivät olisi säilyttäneet yhteiskuntarauhaansa ja kehittyneet niiksi vakaiksi demokraattisiksi vauraiksi yhteiskunniksi, joita ne ovat. Suomen sisällissota oli vaarallinen esimerkki, miten käy, jos yhteiskuntavastuuta ei kanneta. Kaikissa Pohjoismaissa valtiot ryhtyivät määrätietoisiin sosiaalisiin uudistuksiin 1910-20-luvuilla, hyväksyyivät sosiaalidemokraattiset tavoitteet puoluekantaan katsomatta yhteiskuntarauhan säilyttämisesksi. 1930-luku oli osittain taantumaa, mutta sodan jälkeen, jolloin varsinainen kasvu tapahtui, se tapahtui nimenomaan hyvinvointivaltion rakenteita luomalla ja niiden turvin.

[idiot_narcissist]

Euroopan nuoret sukupolvet ovat niin heterogeenisiä, että kansallisaatteet kuolevat pois. Nationalistien menestys on mahdotontan. Siksi liittovaltio on väistämätöntä.

Liittovaltio on myös sosialistinen. Automaatio syö työt ja Eurooppaan tulee valtavasti uusia työttömiä muuttajia. Demokratiassa työttömät äänestävät sosialismin.

Siksi sosialistinen liittovaltio.

CMV?

Nationalismi syntyi 1800-luvulla ja se aiheutti miljoonien ihmisten kuoleman maailmansodissa.

Maailmansodat oli protektionismin ja suurvalta-ajattelun seurausta. Lebensraum-käsite oli suora seuraus Saksan haavoittuvuudelle taloudelliselle sodankäynnille ja eristykselle siirtovaltakuvioista. Saksa tarvitsee ruokaa ja raaka-aineita Saksan ulkopuolelta, riippumatta siitä onko ruorin takana Hitler tai keisari tai Merkel. Tälläisessä tilanteessa sodan määrittelee taloudelliset realiteetit, ei kansallismielisyys tai suvakkius.

Tässä mielessä vapaa kauppa on hyvin tärkeää. Niin kauan kuin kauppatavara kulkee ilman suuria, keinotekoisia esteitä ja valtaan ei päästetä maailmanvalloituksesta unelmoivia kusipäitä, sota on hyvin epätodennäköistä.

[Takinravistaja]

Nationalismi syntyi 1800-luvulla ja se aiheutti miljoonien ihmisten kuoleman maailmansodissa.

Komariyliopistosta imettyä valhesontaa.

Nationalismilla ja maailmansodilla ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Internationalismilla ja sosialismilla on.

Nykyiset valtiot ovat yhä monikansallisempia, muttaminen on helppoa varsinkin EU:n sisällä ja nuoret siirtyvät maasta toiseen opiskelun ja työpaikkojen perässä. Juuri tänään HS kirjoitti Viroon muuttaneista suomalaisista. Siellä on yhä enemmän suomalaisia opiskelijoita.

Koska SUOMI VIHAA JA SYRJII SUOMALAISIA OPISKELIJOITA JA VIROSSA ON TERVETTÄ NATIONALISMIA JA IHMISTEN KUNNIOITUSTA SOSIALISMIHELVETIN JÄLKEEN.

Juuri kiihkeä kansallisuusaate ajoi Euroopan valtiot keskinäiseen 1. maailmansotaan. Se oli täyttä hulluutta. Nuoret naiset heittelivät kukkia marssivien sotilaiden päälle, "Näyttäkää niille ranskalaisille!", "Lyökää saksalaisten hunniarmeija!". Ihmiset eivät tajunneet mitä sota on.

Ja 2. maailmansota alkoi Saksan kansallisena revanssina. Herrenvolk tarvitsi lisää elintilaa ali-ihmisten kustannuksella.

[Takinravistaja]

Sosialismi voi toimiakin perhe- tai sukutasolla, tai sitten ei. Perheen tai suvun ollessa kyseessä on mahdollistakin olla aina vilpittömästi yleisen hyvän kannalla. Tuota ylemmällä tasolla, kunta,valtio tai EU tai jopa ihmiskunta, ihminen aina vetää välistä kun tilaisuus koittaa.

Sosialistiset puolueet, sosialidemokraatit ovat luoneet pohjoismaiset hyvinvointivaltiot, joita kadehditaan useimmissa maailman maissa.

Eikös sosiaaliturvaa siinä merkityksessä millä se tänä päivänä ymmärretään aivan ensimmäisenä aloitettu Bismarckin Saksassa joka ei ollut kovinkaan sosialidemokraattinen yhteiskunta?

Bismarck yritti nujertaa sosialidemokraatit heidän vaatimuksiensa toteuttamisella, mutta ei se pitkään auttanut. Kielletty SPD vapautettiin lopulta toimimaan.

[Takinravistaja]

Nationalismi syntyi 1800-luvulla ja se aiheutti miljoonien ihmisten kuoleman maailmansodissa.

Nykyiset valtiot ovat yhä monikansallisempia, muttaminen on helppoa varsinkin EU:n sisällä ja nuoret siirtyvät maasta toiseen opiskelun ja työpaikkojen perässä. Juuri tänään HS kirjoitti Viroon muuttaneista suomalaisista. Siellä on yhä enemmän suomalaisia opiskelijoita.

Koska SUOMI VIHAA JA SYRJII SUOMALAISIA OPISKELIJOITA JA VIROSSA ON TERVETTÄ NATIONALISMIA JA IHMISTEN KUNNIOITUSTA SOSIALISMIHELVETIN JÄLKEEN.

Hallitus tosiaan leikkasi rajusti koulutuksesta, mutta vihaaminen on aika raju sana.

[Vaniljaihminen]

EU on alkanut tosiaan muistuttaa Neuvostoliittoa ja yksi tunnistettava piirre siitä voidaan mainita: uuden ihmisen luonti.

Natseilla oli yybermensch ja kommareilla homo sovjeticus. EU:lla on omansa, eräänlainen homo americanus europaeius.

Nuoret propagoidaan kannattamaan tätä, koska he ovat helpoimmin vietävissä ja heille riittää pelkkä 'fiilis'.

[guest15133]

Euroopan nuoret sukupolvet ovat niin heterogeenisiä, että kansallisaatteet kuolevat pois. Nationalistien menestys on mahdotontan. Siksi liittovaltio on väistämätöntä.

Liittovaltio on myös sosialistinen. Automaatio syö työt ja Eurooppaan tulee valtavasti uusia työttömiä muuttajia. Demokratiassa työttömät äänestävät sosialismin.

Siksi sosialistinen liittovaltio.

CMV?

Nationalismi syntyi 1800-luvulla ja se aiheutti miljoonien ihmisten kuoleman maailmansodissa. Nykyiset valtiot ovat yhä monikansallisempia, muttaminen on helppoa varsinkin EU:n sisällä ja nuoret siirtyvät maasta toiseen opiskelun ja työpaikkojen perässä. Juuri tänään HS kirjoitti Viroon muuttaneista suomalaisista. Siellä on yhä enemmän suomalaisia opiskelijoita.

Muuttoliike työn perässä maasta toiseen johtuu työn globaalista vähenemisestä, ei globalisaation ideologiasta, eikä ole sinällään mitenkään erityisen tavoiteltava asia. Ihmisillä on vaikeuksia tulla toimeen ja rakentaa tulevaisuuttaan omassa maassaan, mutta työn perässä muuttaneet ovat usein juurettomina onnettomia. Juurettomia ihmisiä, jotka etsivät onnea välillisistä asioista kuten urastaan ja viihteestä, on toki helppo hallita.

[kelloseppä]

...
Tai keskusvalta mahdollisti yhdessä pysymisen kuten Jugoslavian kohdalla jonka itse asiassa näen onnistuneena esimerkkinä. Maahan ei loppuvaiheessa ollut kovinkaan sosialistinen mutta se että valta oli poliittista ja jaettu keskusjohto mahdollisti rauhanomaisen rinnakkaiselon. Yhtenäisyys taas tuli sodasta ja partisaaniliikeestä.
...

lihavointi minun

En oikein ymmärrä koko lainaamaani katkelmaa, mutta puutun nyt vain toisen maailmansodan aikuiseen jugolandiaan.

Miten yhtenäisyys tuli sodasta, jonka aikana maassa oli kolme suurta "kotoperäistä" aseellista ryhmittymää (ustasa, tsetnikit ja kommarit) useiden muiden paikallisten ja/tai etnisten aseellisten ryhmittymien ohella, jotka kaikki kävivät miehittäjän vastaisen sotansa aikana ja sisällä myös sisällissotaa toisiaan vastaan?

[tyhmyri]

Juuri kiihkeä kansallisuusaate ajoi Euroopan valtiot keskinäiseen 1. maailmansotaan. Se oli täyttä hulluutta. Nuoret naiset heittelivät kukkia marssivien sotilaiden päälle, "Näyttäkää niille ranskalaisille!", "Lyökää saksalaisten hunniarmeija!". Ihmiset eivät tajunneet mitä sota on.

Tuota noin. Ihan ikävänä ihmisenä tulee jotenkin mieleen, että ensimmäinen maailmansota ei kovinkaan suuressa määrin ollut kansallisuusaatteen seurausta. Taustalla oli hyvin pitkälti taloudelliset rakenteet ja sen aikaiset tosiasiat.

Tuolloin monet niin sanotut läntiset mahdit olivat siirtomaaimperiumeja. Jaettava maailma alkoi vähitellen loppua (katsokaa maailman karttaa tuolloin). Sen ajan käsityksen mukaiset taloudelliset resurssit alkoivat olla käytetyt.

Samalla kun vähemmän kehittyneet maat oli tavalla tai toisella jaettu (=orjuutettu), niin resursseista alkoi olla pulaa.

Näin talousmiehenä ensimmäinen maailmansota näyttäytyy ensisijaisesti kilpailuna resursseista. Ei nationalistisena paatoksena.

[tyhmyri]

Valtakoneistot on edelleen kansallisia.

Kreikkalaisten mielestä tuo on valhetta.

Toisaalta on totta, että ilman oman kansan etujen vastaisesti toimivia paikallisia poliitikkoja ja virkamiehiä ei Kreikan ja kreikkalaisten tapahtuneen kaltainen tuhoaminen olisi mahdollista. Mutta politiikan määrittää EU.

[Vaniljaihminen]

Ensimmäisen maailmansodan syy oli paremminkin imperialismi ja suurten maiden arvovalta. Se että serbinationalistien pelättiin hajottavan Itävalta-Unkari, voisi toki tulkita serbien nationalismiksi, mutta imperialismiko sitten on helt okej?

Oikeastaan ainoa sota, jonka syyn voisi sanoa olevan silkka nationalismi, oli Saksan ja Ranskan välinen sota Saksan yhdistymisen aikoihin. Toinen maailmansota Euroopassa alkoi, kun Saksa ja Neuvostoliitto jakoivat Euroopan etupiireihinsä ja ryhtyivät tappelemaan näitä vastaan. Siinäkö oli syynä puolalaisten nationalismi?

[kelloseppä]

Well, keskustelu oli kaikin puolin outo ja omakin ajatukseni meni liian moneen suuntaan. Mutta tarkoitin Jugojen yhtenäisyydellä tarinaa yhteisestä sodasta ja siihen liittyvistä sankaritarinoista yhtenä yhdistävistä tekijöistä. Tottakai oli myös "muut" mutta tämä oli minusta se yksi yhdistävä tekijä. Niin pahalta kun se ehkä monesta tuntuukin niin Tito oli oikeasti arvostettu mies.  Ongelmaksi tällaisten asioiden kirjoittamisen tekee se että mikä tahansa kommunismiin tai sosialismiin viittaava aiheuttaa paniikin vaikka puhutaan vanhoista asioista joita voisi tarkastella objektiivisesti.
...

Sodanaikuiset kommunistitaistelijoiden sankaritarinat olivat kautta Itä-Euroopan kovin yhteistä perinnettä, jolla nimenomaan pyrittiin mm. luomaan yhtenäisyyttä kommunistisen ideologian maailmanhistoriallisen ylivertaisuuden sateenvarjon alla. Ei siis tyydytty pelkästään kansalliseen yhtenäisyyden tavoitteeseen, vaan luotiin ylikansallinen "superyhtenäisyyden" myytti, joka palveli "superyhtenäisyyden" tavoitteen saavuttamista sitten joskus täysin aidosti kommunistisessa tulevaisuudessa.

Titolla osin korvattiin Jugoslavian kuningashuoneen sotienvälisen ajan roolia valtiollisen yhtenäisyyden eräänä symbolina ja vastoin "superyhtenäisyyden" dogmia Tito jatkoi Jugoslaviassa jo 1930-luvulla aloitetun hallinnon ja poliittisen vallan de-sentralilisointia luoden juuri sen Jugoslavian, jonka tunnemme hajoamissotien aattona. "Superyhtenäisyyden" tavoitteen teorian ja osin jopa Sveitsiä hajautetumman ja lokalisoidumman hallintojärjestelmän käytännön välinen ristiriita oli yksi keskeisimmistä Titon 1970-luvun suosion syitä. Käytännössä toimiviksi uskottujen todellisten vaihtoehtojen puute, em. teorian ja käytännön välisen ristiriidan vaihtoehdottomuuden tunne ja Titon henkilön tilalle sopivan persoonan löytymisen mahdottomuus olivat myös keskeisiä Titon suosion syitä. Kukaan ei oikein tohtinut tosissaan perusteellisesti pohtia Titon jälkeistä aikaa tai yrittää hahmottaa väistämättä koskus koittavaa aikaa ilman Titon henkilökohtaista johtajuutta.

[tyhmyri]

Toinen maailmansota Euroopassa alkoi, kun Saksa ja Neuvostoliitto jakoivat Euroopan etupiireihinsä ja ryhtyivät tappelemaan näitä vastaan. Siinäkö oli syynä puolalaisten nationalismi?

Hmm... En nyt ymmärrä täysin mitä tarkoitat.

Kannattaa lukea viime aikoina kirjoitettua historiallista ja taloudellista tutkimusta Nassesaksasta. Saksan korkein johto piti, aivan oikein, todellisena vihollisenaan USA:ta. Neukkulan tuhoaminen ja slaavien hävittäminen oli vain välivaihe siinä kuinka Saksa saavuttaisi riittävän taloudellisen voiman kyetäkseen haastamaan USA:n.

Aiheesta kannattaa lukea vallan mainio kirja. Kirjoittaja on Adam Tooze ja kirjan nimi on The Wages of Destruction.

Englantia puhuvat sanoisivat, että nasseilla oli monessakin mielessä "method in madness", mutta toteutus ei toiminut. Onneksi.

[kelloseppä]

...
Se että serbinationalistien pelättiin hajottavan Itävalta-Unkari, voisi toki tulkita serbien nationalismiksi, mutta imperialismiko sitten on helt okej?
...

Mielestäni tässä yhteydessä kannattaa muistaa Wienin suunnitelmat kolmoismonarkian luomisesta, mikä nähtiin eräänä vaihtoehtoisena keinona pysäyttää erityisesti Venäjän vaikutusvallan kasvu Balkanilla ja lopulta toki imeä itseensä Serbian kuningaskunta.

Mutta onko tämäntyyppinen ajattelu imperialistista vai jonkin muun kaltaista (voima)politiikkaa?

Joillakin slaaviporukoilla oli taas höyryä mölistä jonkinlaisesta koko Balkanin käsittävästä tai jopa vieläkin laajemmasta slaavien liittovaltiosta, joten Wienin kiinnostus kolmoismonarkian ajatukseen oli myös tällä tavoin motivoitunut.

[siviilitarkkailija]

Juuri kiihkeä kansallisuusaate ajoi Euroopan valtiot keskinäiseen 1. maailmansotaan. Se oli täyttä hulluutta. Nuoret naiset heittelivät kukkia marssivien sotilaiden päälle, "Näyttäkää niille ranskalaisille!", "Lyökää saksalaisten hunniarmeija!". Ihmiset eivät tajunneet mitä sota on.

Täyttä kukkua.

1. Euroopassa valta kuului kuninkaallisille jotka kaiken lisäksi olivat muodostaneet kuningatar Victorian ympärille aidon keskustelu-, rauhan- ja säätyläisyhteisönsä. Aivan kuin suurikin valtionpäätapaaminen rauhan tai bildenbergin ympärille.

Väite että kansallisuusaate olisi ollut kiihkeää, kyrvähtää euroopan monarkioiden asemaan jotka olivat kiihkeitä mutta eivät niin kiihkeitä etteivätkö olisi jatkuvasti olleet valmiita tekemään mitä hyvänsä lehmänkauppoja oman säätynsä hyvinvoinnin takaamiseksi. Lisäksi ko kuningashuoneet naimakauppojensa perusteella osoittivat että oikeastaan kansallisaattella ei ollut paskan vertaa kuningashuonepolitiikassa.

2. Sota osoitti että voimapolitiikassa kansallisvaltion rajoilla ei ollut paskan väliä kun marssi alkoi. Ja kun sota kävi raskaaksi, millään inhimillisellä arvolla ei ollut väliä. Ja kun sekään ei riittänyt, sosialismi riitti lopulta syyksi ihmisten tappamiseen. Jos kansallisuusaate olisi ollut edes olemassa, vieraan valtion alueelle marssiminen olisi käynyt vaikeaksi.

[siviilitarkkailija]

On vaikea erottaa mm I-maailmansodan lihamyllyyn kukkasateessa lähtevien nuorten miesten elämystä nykyaikana isis-daesh sotaan lähteviin nuoriin miehiin verrattuna. Tai näiden miesten innoittamana sotamorsiameksi lähteviä nuoria kaapunaisia?

Paitsi se että jo I-maailmansodassa KANSALLISVALTIO EDES YRITTI SELVITTÄÄ
-Kuka lähtee?
-Onko edes alkeellista koulutusta (kuten se että asetta ei käytetä aseettomia vastaan) ?
- Sodassa vammautuneille edes jotain hoitoa!

Kun kysymme kommariyliopiston huuhaaväeltä niin luonnollisesti kansallisvaltio oli pahuuden ydin ja syy. Tarkemmin asiaa tutkittaessa huomaamme että mm sodan ainoa rajoite ja tolkku löytyi kansallisvaltiosta. Kun nykyään soditaan, soditaan totta tosiaan kommariyliopiston roskaväen opein ja tavoittein. Siviilien murhaamisessa ja vainossa ei ole mitään tokkua!!

[Totti]

Juuri kiihkeä kansallisuusaate ajoi Euroopan valtiot keskinäiseen 1. maailmansotaan. ...

Ja 2. maailmansota alkoi Saksan kansallisena revanssina. Herrenvolk tarvitsi lisää elintilaa ali-ihmisten kustannuksella.

Tuskin voisit olla enemmän väärässä.

Ensimmäinen maailmansota alkoi imperialistisella nokkapokalla missä etenkin britit ja saksalaiset kilpailivat maailmanherruudesta yrittäen laajentaa imperiumiaan maailmalla etenkin siirtomaiden ja kauppareittien kautta.

Briteillä oli ollut hegemonia jo jonkin aikaa ja Saksa halusi osan kakusta. Tämän puitteissa Saksa aloitti varustelun kilpaillakseen brittien kanssa, joka lisäsi jännitteitä.

Tässä välissä oli syntynyt kasa liittolaisuuksia ja Eurooppa oli olennaisesti jakautunut kahteen blokkiin. Tekosyy aloittaa sota oli sitten Sarajevon laukaukset.

Sodan oli tarkoitus olla lyhyt ja johtaa nopeaan voittoon ja Saksan kukistamiseen, mutta aseteknologia oli sen verran kehittynyt ja tasavertaista ettei kukaan päässyt niskan päälle.

Ei siis ole epäilystäkään, että nimenomaan imperialismi eli sen ajan globalisaatio johti 1. maailmansotaan.

Toinen maailmansota on jatkumoa tälle. Saksan tappio ja nöyryytys Versaillessa, johti asetelmaan, missä Hitler pystyi jälleen kauppaamaan imperialismia saksalaisille.

Retoriikastaan huolimatta natsit eivät olleet mikään nationalistinen puolue vaan ajoivat nimenomaan laajoilla valloituksillaan imperialismia eli jälleen sen ajan globalismia.

Ennen 1. maailmansotaa sitä imperiumit eli "globalismi" olivat olleet vallassa Euroopassa ja sotia käytiin jatkuvasti jossain kun jokainen keisari vuorollaan yritti laajentaa alueitaan.
Tilanne oli sama muslimimaailmassa missä Ottomaanien kalifaatti (Turkki) oli valloittanut ja sotinut jo ties kuinka monta sataa vuotta.

Napoleonilaiset sodat olivat tämän aikakauden lopun alku ja imperiumit alkoivat hajoamaan 1800-luvun puolella kansallisvaltioihin. Sotien määrä väheni tämän myötä merkittävästi ja alkoi suhteellisen rauhallinen kausi Euroopassa kunnes 1. maailmansodan ja kommunismin imperialismi jälleen leimahti.

Historia osoittaa siis selvästi, että juuri imperiumit eli aikansa globalismi aiheutti suuria sotia ja kaaosta.

Kansallisvaltio on rakennettu kansakunnan ympärille, ei keisarin tai kuninkaan ympärille. Tämä johtaa siihen, että kansakunta kokee yhteenkuuluvuutta muihin kansalaisiin ja on ensisijaisesti lojaali maalleen, ei johtajilleen.

Sotaan lähtemisen kynnys nousee tämän myötä merkittävästi koska kansa, joka ei näe kansan eduksi sotia, ei myöskään provosoi sotia. Imperiumissa keisari taas määräsi kansan sotaan halusi se tai ei. Kansalle niistä oli vain haittaa, mutta keisarin omat ambitiot olivat määrääviä.

Kansallismielisyyteen liittyy myös vastavuoroisuus. Jos me olemme lojaaleja maallemme, oletetaan myös naapurien olevan sitä. Vastaavasti jos me emme halua maamme valloitetuksi, oletamme ettei naapurikaan halua sitä.
Kunnioitetaan siis sitä, että jokaiselle kansalle sallitaan oma maatilkku eikä kukaan ala kävelemään rajojen yli syyttä.

Tämän kansan sisäisen balanssin voi yleensä keikauttaa vain imperialistinen johtaja, josta tällä hetkellä on esimerkkinä vaikka Putin.

Tästä syystä juuri kansallisvaltiot, missä jokainen kansakunta voi rakennella omaa elämäänsä omien rajojen sisällä toi Eurooppaan rauhan ajan.

Jos taas tarkastellaan tämän päivän sotia, niin lähes kaikki koskevat jotain imperialistisia tavoitteita. Venäjän rajakahakat johtuvat Putinin halusta laajentaa maitaan. Kalifaatti Syyriassa on puhdas valloitushanke. Kiinan nokkapokka Kiinanmerellä ja Taiwania vastaan on myös imperialismia jne.

Jos maailman halutaan rauha, paras keino on vahvistaa kansallismieliset virtaukset ja tehdä selväksi, että jokainen kansa toimii omalla alueellaan ja on itsenäinen. Imperialismi eli globalismi, rajojen poistaminen ja kansakuntien intressien pelaamista vastakkain, tulee johtamaan uusiin konflikteihin ja sotiin.

EU on uusi imperialistinen hanke, joka tosin yritetään tällä kertaa saada kasaan laeilla eikä aseilla. Siitä huolimatta näemme jo nyt suuria kiistoja EU:n sisällä ja Saksa alkaa yhä enemmän kristalloitumaan ulos uutena imperiumin tekijänä ja nähdään sen takia yhä huonommassa valossa Euroopassa.

[Takinravistaja]

Ensimmäisen maailmansodan syy oli paremminkin imperialismi ja suurten maiden arvovalta. Se että serbinationalistien pelättiin hajottavan Itävalta-Unkari, voisi toki tulkita serbien nationalismiksi, mutta imperialismiko sitten on helt okej?

Oikeastaan ainoa sota, jonka syyn voisi sanoa olevan silkka nationalismi, oli Saksan ja Ranskan välinen sota Saksan yhdistymisen aikoihin. Toinen maailmansota Euroopassa alkoi, kun Saksa ja Neuvostoliitto jakoivat Euroopan etupiireihinsä ja ryhtyivät tappelemaan näitä vastaan. Siinäkö oli syynä puolalaisten nationalismi?

Toinen maailmansota oli Hitlerin Saksan revanssi ja kosto Saksan nujertamisesta 1. maailmansodassa. Ja tietenkin myös yli-ihmisaate, joka velvoitti valtaamaan ali-ihmisten maat. Hitler lupasi jokaiselle sotilaalleen maatilan Venäjältä. Slaaveista piti tulla työväkeä noille maatiloille.

[Takinravistaja]

Juuri kiihkeä kansallisuusaate ajoi Euroopan valtiot keskinäiseen 1. maailmansotaan. Se oli täyttä hulluutta. Nuoret naiset heittelivät kukkia marssivien sotilaiden päälle, "Näyttäkää niille ranskalaisille!", "Lyökää saksalaisten hunniarmeija!". Ihmiset eivät tajunneet mitä sota on.

Täyttä kukkua.

1. Euroopassa valta kuului kuninkaallisille jotka kaiken lisäksi olivat muodostaneet kuningatar Victorian ympärille aidon keskustelu-, rauhan- ja säätyläisyhteisönsä. Aivan kuin suurikin valtionpäätapaaminen rauhan tai bildenbergin ympärille.

Väite että kansallisuusaate olisi ollut kiihkeää, kyrvähtää euroopan monarkioiden asemaan jotka olivat kiihkeitä mutta eivät niin kiihkeitä etteivätkö olisi jatkuvasti olleet valmiita tekemään mitä hyvänsä lehmänkauppoja oman säätynsä hyvinvoinnin takaamiseksi. Lisäksi ko kuningashuoneet naimakauppojensa perusteella osoittivat että oikeastaan kansallisaattella ei ollut paskan vertaa kuningashuonepolitiikassa.

2. Sota osoitti että voimapolitiikassa kansallisvaltion rajoilla ei ollut paskan väliä kun marssi alkoi. Ja kun sota kävi raskaaksi, millään inhimillisellä arvolla ei ollut väliä. Ja kun sekään ei riittänyt, sosialismi riitti lopulta syyksi ihmisten tappamiseen. Jos kansallisuusaate olisi ollut edes olemassa, vieraan valtion alueelle marssiminen olisi käynyt vaikeaksi.

Saksassa kokonaiset poikakoululuokat ilmottautuivat hurmoksessa vapaaehtoisina 1. maailmansotaan. Deutschland Deutschland Uber Alles! Lyödään perivihollinen!

Pari vuotta rypemistä kuraisissa juoksuhaudoissa kyllä sammutti intomielisimmän kansallisuusaatteen, niiltä jotka vielä olivat elossa, eikä palasina piikklangoissa.

Eikä tuo koska vain Saksaa. Britanniassa naiset jalkoivat höyheniä siviiliimiehille. Pelkuri, mikset ole jo värväytynyt?