Osallistu tulevaisuuden teknologiaan liittyvään tutkimukseen

[MOIMtutkimus]

-Viestiin saatu lupa ylläpidolta-

Hei! Etsimme osallistujia tulevaisuuden teknologiaa käsittelevään kyselytutkimukseemme! Osallistumalla pääset halutessasi mukaan elokuvalippujen arvontaan. Jaossa on 5 elokuvalippua osallistuneiden kesken.

Kyselyyn vastaaminen vie arviolta 30 minuuttia. Kyselyn alussa sinulta kysytään kysymyksiä asenteistasi ja suhtautumisestasi erilaisiin tilanteisiin. Tämän jälkeen tulet lukemaan lyhyen tulevaisuuteen sijoittuvan tarinan ja vastaamaan siihen liittyviin kysymyksiin. Kaikki vastaukset käsitellään nimettöminä.

Tutkimuksemme on tieteellistä perustutkimusta, eikä sillä ole kaupallisia sovellustarkoituksia. Klikkaamalla alla olevasta linkistä pääset vastaamaan kyselyyn.

http://www.netherworlds.org/lomake.html

Ystävällisin terveisin Helsingin yliopiston Moralities of Intelligent Machines -tutkimusryhmä

[Siili]

Tuo on ilmeisesti pulju, jonka puitteissa tutkimusryhmä toimii:

http://www.helsinki.fi/kognitiotiede/tutkimus/index.htm

[Ari-Lee]

½-tuntia voi käyttää tuhannella eri tavalla omaksi ja kansakunnan hyödyksi. Yksi niistä ei ole yliopistojen tutkimuksiin osallistuminen.

[Malla]

Mitä hattivattia? Akateemiseen tutkimukseen vastaamisesta arvotaan leffalippuja?

Kun sp tulvii kaikenlaisia arvonta- ja palkintoviestejä, tämä ei vaikuta hyvältä, vaikka tarkoitus ei olisikaan paha. En halua viruksia koneelleni.

Ihan aluksi: mikä tutkimuslaitos? Jos yliopisto, miksi sp-osoite ei ole yliopiston? Tutkimuksen julkaisuaikataulu? Käyttötarkoitus? Jne.

(Ja, kuten olen jo kyllästymiseen asti jankuttanut: Jopa pikku projektin tehnyt lukiolaiseni tiesi nämä säännöt. Nyt hän opiskelee mm. luonnontieteitä (Suomessa) ja pöyristelee aika ajoin suomalaisten ohjaajien lepsuutta esimerkiksi lähdeviitteissä ja tilastojen tulkinnassa. Keskieurooppalaisessa alma materissaan tuollainen kysely olisi palautettu heti uudelleen kirjoitettavaksi. Leffalippujen arvonnasta olisi varmaan joutunut karsseriin  )

[Sitruunamelissa]

Sama ilmoitus oli jo eilen murofoorumilla. Vastasin sitä kautta. Lähinnä omaksi huvikseni enemmän kuin tutkimusta edistääkseni. Muutama kysymys siellä aiheutti pientä repeilyä, eli kyllä siitä huvia tosiaan irti sai.

En antanut yhteystietojani arvontaa varten.

Muokkaus: Se on taas sitten ihan oma aiheensa, onko moraalikäsitystutkimus robotiikasta tärkeä tutkimuksen alue, vai ei... Julkista rahaa tähänkin varmaan käytetään.

[hulaq]

Ketju palautettu, lukitaan toimenpiteiden ajaksi hetkellisesti.
Ylläpito on antanut tälle luvan.

Edit - Noniin. Jatketaan asiallisesti sitten, höttöä poistettu.

[MOIMtutkimus]

Kiitos vastauksista ja kommenteista! Jospa tämä selventäisi asioita.

Mitä hattivattia? Akateemiseen tutkimukseen vastaamisesta arvotaan leffalippuja?

Kun sp tulvii kaikenlaisia arvonta- ja palkintoviestejä, tämä ei vaikuta hyvältä, vaikka tarkoitus ei olisikaan paha. En halua viruksia koneelleni.

Ihan aluksi: mikä tutkimuslaitos? Jos yliopisto, miksi sp-osoite ei ole yliopiston? Tutkimuksen julkaisuaikataulu? Käyttötarkoitus? Jne.

(Ja, kuten olen jo kyllästymiseen asti jankuttanut: Jopa pikku projektin tehnyt lukiolaiseni tiesi nämä säännöt. Nyt hän opiskelee mm. luonnontieteitä (Suomessa) ja pöyristelee aika ajoin suomalaisten ohjaajien lepsuutta esimerkiksi lähdeviitteissä ja tilastojen tulkinnassa. Keskieurooppalaisessa alma materissaan tuollainen kysely olisi palautettu heti uudelleen kirjoitettavaksi. Leffalippujen arvonnasta olisi varmaan joutunut karsseriin  )

Elokuvalippujen, liikunta- ja kulttuurisetelien tai rahan antaminen tutkimuksiin osallistumista vastaan on melko yleinen käytäntö psykologian ja muun käyttäytymistieteellisen tutkimuksen alalla. Kyselytutkimukseen osallistuminen ei myöskään edellytä sähköpostiosoitteen tai muidenkaan tietojen antamista, jos arvontaan ei halua osallistua.

Ryhmä toimii tosiaan Helsingin yliopiston kognitiotieteen yksikön alla. Protonmail-sähkpostiosoite on käytössä siksi, että se on HY:n helsinki.fi-sähköpostia parempi vaihtoehto tietoturvan kannalta.

Tutkimus on luonteeltaan tieteellistä perustutkimusta, ja kerättävää aineistoa voidaan käyttää tieteellisissä julkaisuissa. Kovin tarkan julkaisuaikataulun määrittäminen on hankalaa erityisesti julkaisuprosessin ennalta-arvaamattomuuden vuoksi, mutta mahdollisten muiden aineistojen keräämiseen, aineiston analysoimiseen, artikkelin kirjoittamiseen ja itse julkaisuprosessiin voi kuitenkin kulua yli vuosi.

Muokkaus: Se on taas sitten ihan oma aiheensa, onko moraalikäsitystutkimus robotiikasta tärkeä tutkimuksen alue, vai ei... Julkista rahaa tähänkin varmaan käytetään.

Asiasta voi ehdottomasti olla erilaisia perusteltuja mielipiteitä. Tutkimusryhmän rahoittajana on Jane ja Aatos Erkon säätiö.

[JJohannes]

Ihan kiintoisa tutkimusaihe sinänsä ja hyvä kysymyspatteristo. Tosin kysymyksiä oli sen verran paljon, että meneekö tämä liian haulikkoammunnaksi kun ihmiset miettivät jokaista erikoistapausta erikseen eikä oikein mitään "suhtautumista" robotiikkaan kellekään vastaajista tule tai kunnon korrelaatioita?

[Malla]

Elokuvalippujen, liikunta- ja kulttuurisetelien tai rahan antaminen tutkimuksiin osallistumista vastaan on melko yleinen käytäntö psykologian ja muun käyttäytymistieteellisen tutkimuksen alalla. Kyselytutkimukseen osallistuminen ei myöskään edellytä sähköpostiosoitteen tai muidenkaan tietojen antamista, jos arvontaan ei halua osallistua.

Ryhmä toimii tosiaan Helsingin yliopiston kognitiotieteen yksikön alla. Protonmail-sähkpostiosoite on käytössä siksi, että se on HY:n helsinki.fi-sähköpostia parempi vaihtoehto tietoturvan kannalta. .

Kiitän asiallisesta ja selventävästä vastauksesta.

En tiennyt, että helsinki.fi -osoite on tietoturvaton, pitää vinkata opiskelijanuorelle (ja tiedustella tarkennnusta hänen it-osaaja-ystäviltään, akateeemisia ohjelmoijia.)

En tiennyt, että lahja-arvonnat ovat yleisiä käyttäytymistieteellisessä tutkimuksessa. Suhtaudun siihen edelleen epäillen. Mm. tästä syystä: eikö ole pelkoa, että ihmiset vastailevat mitä sattuu, palkinnon toivossa? Mistä tämä käytäntö on tullut?

Ja lisäkysymys: jos sp-tietoja ei tarvitse antaa, eikö ole trollaus/spämmäysriskiä? Olen itse surkea kojeilija, mutta saatan kuvitella, että innokas trollaaja käyttää monia laitteita (kaverien, kirjaston, sukulaisten jne.). Miten tämä huomioidaan tutkimuksessa? Jokin tilastollinen metodi?

Olen vastannut moniin kysyelyihin, omalla nimelläni, siksi, että aihe on kiinnostanut (mm. lingvistiikan soveltaminen käännösohjelmien kehittämisessä). Hyvä palaute on ollut kiitos vastaaamisesta ja linkit alan tutkimuksiin.

[Kulttuurirealisti]

Ihan mielenkiintoinen aihe, kysymyksiä olisi voinut karsia hieman. Viimeisessä osiossa olisi voinut kysyä että uskooko mikrosirun valmistajien/asentajien motiivien olevan täysin positiivisia, voiko mikrosirua käyttää johonkin epäeettiseen toimintaan kantajaansa kohtaan tms. 

[Malla]

Ihan mielenkiintoinen aihe, kysymyksiä olisi voinut karsia hieman. Viimeisessä osiossa olisi voinut kysyä että uskooko mikrosirun valmistajien/asentajien motiivien olevan täysin positiivisia, voiko mikrosirua käyttää johonkin epäeettiseen toimintaan kantajaansa kohtaan tms.

Kysymyksiä olisi voinut karsia paljon. Todella paljon. Pääsin puoleenväliin, ja palkitsen itseni leffalipulla ynnä kuntoilemalla ulkoiluttamalla sirutettua koiraa.

[siviilitarkkailija]

Olenko toiminut robottien kanssa? Kyllä.
Ovatko ne vaaarallisia? Kyllä.
Olenko ohjelmoinut varhaisia robotteja? Asean käsirobottia vuonna keppi ja kivi.
T-sarjan vaunuissa olevaa lataaja/manipulaattoria on pidetty  alkeellisena robottina. Joissain koeversioissa huolimattomasti asettautuneen lataajan käsi repeytyi irti ja työnnettiin tykinputkeen ja ruutipussi perään.
Henkeä pidätellen katsoin British War Museumissa ikivanhaa taistelulaivan ammus/ruuti kuljetusjärjestelmää, jossa 1900-luvun alussa(?!) Jackie Fisherin neronleimauksena syntyneen Dreadnoughtin sisällä kokonainen mekaainen ihme siirtää tonnikaupalla rautaa ja ruutia minimaalisella ihmiskosketuksella laivan ruumasta tykkitorniin, monen kerroksen ja metrin päähän. Yli sata vuotta sitten ihmiset olivat valjastaneet konevoiman ja ohjauksen tappamisen palvelukseen tavoilla joka oli paitsi käytännöllinen myös esteettinen. Näin lahtarin kannalta on vain huokaistava kateudesta, ja veronmaksajien psta, onneksi Suomessa ei ollut varaa kuin kahteen mokomaan.

Enemmän kiinnostaa tämä älykkäiden robottien kapina ihmisiä vastaan jota jenkkien monet tutkijat pitävät täysin vakavastiotettavana uhkana. Ihmiskunnan  aseista tulee niin kauniita ja älykkäitä, että ne yksinkertaisesti kyllästyvät ailahteleviin ja tyhmiin ihmisiin. En osaa sanoa teorian lopputulosta, mutta alkeellisena muotona se on kuin merkitsemätön miinakenttä jota ei siivota sodan jälkeen pois. Lopulta siitä tulee kaikkien riesa.

En ihmettele yhtään jos ämpäri- ja kommariyliopiston väkeen palkataan robotiikan tutkijoita tekemään rauhan- ja vanhustyön sovelluksia...heh heh...näin syntymäfoliossa kasvaneena jotenkin tuntuu siltä että kun eu liittovaltio ja palikkaviiksi 2.0 ärähtää, saavat vanhukset surutta kuolla vaikka paskaansa. Aivoihin jättimäisen (?)muistitallennuskapasiteetin tuottava mikrosiruleikkaus (on aina riski ja kallis) niin että sitähän ei kaikenmaailman virkaheittoihin eläkeläisiin kannata tuhlata. Mutta sotilaiden muistin, tilannehahmottamis- ja tiedonsuodatuskyvyn moninkertaistuminen mikrosirun avulla tekee taistelijasta supertappajan. Etenkin jos laitetaan aivoihin niin että ikävät moraali ja epävarmuustilat voidaan ohittaa.

Hah...vai muka moinen arvokas leikkaus jollekkin virkaheitolle eläkeläiselle kun eu:n pitää perustaa oma armeijansa. Kaikkea ne ämpäriyliopistossa keksiikin.

[MOIMtutkimus]

Edelleen, kiitos vastauksista ja kommenteista! Osallistuminen on vieläkin mahdollista, ja vastauksia kaivattaisiin lisää.

En tiennyt, että lahja-arvonnat ovat yleisiä käyttäytymistieteellisessä tutkimuksessa. Suhtaudun siihen edelleen epäillen. Mm. tästä syystä: eikö ole pelkoa, että ihmiset vastailevat mitä sattuu, palkinnon toivossa? Mistä tämä käytäntö on tullut?

Ja lisäkysymys: jos sp-tietoja ei tarvitse antaa, eikö ole trollaus/spämmäysriskiä? Olen itse surkea kojeilija, mutta saatan kuvitella, että innokas trollaaja käyttää monia laitteita (kaverien, kirjaston, sukulaisten jne.). Miten tämä huomioidaan tutkimuksessa? Jokin tilastollinen metodi?

Jonkinlainen riski sattumanvaraisiin vastauksiin ja muuhun vastaavaan tietysti on. Ne ovat kuitenkin helposti tunnistettavia vastausten joukosta. Niitä myös tulee kokemustemme mukaan hyvin vähän, osuus on yleensä enintään 1 %:n luokkaa kaikista vastauksista, joten kovin huomattavasta ongelmasta ei onneksi ole kyse.