News:

Mikäli foorumi ei jostain syystä vastaa, paras paikka löytää ajantasaista tietoa on Facebookin Hommasivu,
https://www.facebook.com/Hommaforum/
Sivun lukeminen on mahdollista myös ilman FB-tiliä.

Main Menu

Trump, Putin, Merkel, LePen

Started by talous ja muutos, 27.02.2017, 08:30:42

Previous topic - Next topic

talous ja muutos

Vaikka vuodesta 2008 lähtien Länsi - Euroopan vanhat teollisuusmaat ovat joutuneet hitaan kasvun aikakauteen, niin kuitenkin ne houkuttavat Länsi- ja Pohjois -  Afrikan sekä Lounais - Aasian asukkaita. Houkuttimena on elintaso ja sosiaaliturvan taso. Myös muistot menneitten vuosikymmenten rikkaasta ajasta houkuttavat. Ihmissalakuljettavat mainostavat hyvillä työpaikoilla ja kunnon elintasolla, jotta saisivat asiakkaita. Myös korkeat nimellispalkat vetävät puoleensa heitä, jotka eivät tunne hintatasoa.
Työntövoima aiheutuu köyhyydestä, heikosta sosiaaliturvasta, työttömyydestä, levottomuuksista, sisällissodista, kovaotteisista diktatuureista, sorto-organisaatioista (esim. ISIS), näköalattomuudesta jne.

Länsi - Euroopan vanhat teollisuusmaat ovat menettäneet kilpailukykynsä varsinaisen Aasian maitten suhteen. Kyse ei ole pelkästään halvemmista tuotantokustannuksista ja edullisemmasta sijainnista, vaan myös monipuolisemmasta ja kehittyneemmästä teknologiasta.
Niinpä Länsi - Euroopan vanhojen teollisuusmaitten talouskasvu on selvästi hitaampaa kuin Maapallon talouden. Toisinaan jokin maa muodostaa poikkeuksen, esim. Espanjan talouskasvu on nykyään melkein sama Maapallon talouskasvu.

Länsi - Euroopan heikko talouskasvu tulee esiin, kun verrataan euromaitten talouskasvua Maapallon talouskasvuun. Euromaihin on liittynyt muutama itäisen Keski - Euroopan valtio, joilla talouskasvu on lähellä Maapallon talouskasvua. Niinpä Länsi - Euroopan tilanne on huonompi kuin euromaitten keskiarvo.


Lähde: IMF/World Economic Outlook Database October 2016
                 2008         2009       2010        2011        2012        2013        2014        2015   
Maapallo: 3.025      -0.094      5.448       4.194       3.492        3.338       3.418       3.196
Euroalue: 0.423      -4.521      2.091       1.549      -0.874       -0.251       1.076      2.038

                 2016         2017        2018       2019        2020         2021
Maapallo: 3.081        3.442       3.570      3.714       3.743        3.780
Euroalue: 1.661        1.512       1.586      1.528       1.521        1.485

Vuodesta 2016 lähtien kasvuprosentit ovat ennusteita.


Maapallon bkt/asukas vuonna 2015:

Maapallon bkt = 73,598.823 G$
Maapallon väkiluku = 7,324,782,225 (Lähteenä geohive)
Maapallon bkt/asukas = 10,047.920 $


Länsi - Euroopan vanhoista teollisuusmaista osa on jo pudonnut rikkaitten joukosta vauraitten maitten joukkoon:

Sveitsi: 80,602.693 $
Norja: 74,597.986 $
Irlanti: 61,206.351 $
Tanska: 52,138.903 $
Ruotsi: 50,049.824 $
Alankomaat: 44,322.826 $
UK: 43,902.351 $
Itävalta: 43,413.633 $
Suomi: 42,413.639 $
Saksa: 40,952.417 $
Belgia: 40,528.933 $
Rikkaitten maitten alaraja = 4 x Maapallon bkt/asukas = 40,191.680 $
Ranska: 37,653.276 $
Italia: 29,866.617 $
Espanja: 25,843.091 $
Vauraitten maitten alaraja = 2 x Maapallon bkt/asukas = 20,09584 $
Portugal: 19,117.276 $

talous ja muutos

#1
Miksi Trump ja hänen taustavoimansa suhtautuvat nihkeästi vapaakauppaan? - Tämän joukon tunnuslauseenahan on:
"Make America (USA) great again!"


-----

Neuvostoliitto hajosi joulukuussa 1991. Sen jälkeen alkoi vapaakaupan kukoistuskausi.


Vapaakauppa nosti Kiinan ja Intian asemaa maailmantaloudessa:

Lähde: IMF/World Economic Outlook Database October 2016
Kärkimaitten bkt dollareina:

Vuosi 1992:
1. USA: 6,539.300 G$
2. Japani: 3,853.103 G$
3. Saksa: 2,128.558 G$
4. Ranska: 1,412.100 G$
5. Italia: 1,314.814 G$
6. UK: 1,273.729 G$
7. Espanja: 628.611 G$
8. Kanada: 592.401 G$
9. Kiina: 495.670 G$
10. Meksiko: 414.348 G$
11. Brasilia: 399.082 G$
12. Alankomaat: 358.001 G$
13. Etelä - Korea: 350.078 G$
14. Australia: 317.717 G$
15. Intia: 293.262 G$
16. Ruotsi: 279.568 G$

Vuosi 2008:
1. USA: 14,718.575 G$
2. Japani: 4,849.185 G$
3. Kiina: 4,604.729 G$
4. Saksa: 3,770.150 G$
5. Ranska: 2,937.321 G$
6. UK: 2,898.941 G$
7. Italia: 2,402.062 G$
8. Venäjä: 1,784.514 G$
9. Brasilia: 1,695.855 G$
10. Espanja: 1,642.738 G$
11. Kanada: 1,549.073 G$
12. Intia: 1,224.096 G$
13. Meksiko: 1,101.274 G$
14. Australia: 1,056.386 G$
15. Etelä - Korea: 1,002.219 G$
16. Alankomaat: 940.665 G$
17. Turkki: 730.628 G$
18. Indonesia: 558.582 G$
19. Sveitsi: 552.363 G$
20. Puola: 530.170 G$
21. Belgia: 521.084 G$
22. Saudi - Arabia: 519.797 G$
23. Ruotsi: 513.966 G$

Vuosi 2015:
1. USA: 18,036.650 G$
2. Kiina: 11,181.556 G$
3. Japani: 4,124.211 G$
4. Saksa: 3,365.293 G$
5. UK: 2,858.482 G$
6. Ranska: 2,420.163 G$
7. Intia: 2,073.002 G$
8. Italia: 1,815.759 G$
9. Brasilia: 1,772.589 G$
10. Kanada: 1,550.537 G$
11. Etelä - Korea: 1,377.873 G$
12. Venäjä: 1,326.016 G$
13. Australia: 1,225.286 G$
14. Espanja: 1,199.715 G$
15. Meksiko: 1,143.796 G$
16. Indonesia: 858.953 G$
17. Alankomaat: 750.696 G$
18. Turkki: 717.932 G$
19. Sveitsi: 664.005 G$
20. Saudi - Arabia: 646.002 G$
21. Argentiina: 630.448 G$
22. Taiwan: 523.006 G$
23. Nigeria: 493.831 G$
24. Ruotsi: 493.042 G$

Vuosi 2021 (ennuste):
1. USA: 22,766.77 G$
2. Kiina: 18,033.354 G$
3. Japani: 5,603.523 G$
4. Saksa: 4,113.869 G$
5. Intia: 3,650.615 G$
6. UK: 3,022.202 G$
7. Ranska: 2,941.078 G$
8. Brasilia: 2,314.835 G$
9. Italia: 2,083.774 G$
10. Kanada: 1,923.585 G$
11. Etelä - Korea: 1,819.336 G$
12. Venäjä: 1,786.240 G$
13. Australia: 1,640.029 G$
14. Espanja: 1,499.39 G$
15. Indonesia: 1,408.132 G$
16. Meksiko: 1,402.920 G$
17. Turkki: 964.838 G$
18. Alankomaat: 917.768 G$
19. Saudi - Arabia: 854.620 G$
20. Argentiina: 840.698 G$
21. Sveitsi: 762.303 G$
22. Puola: 613.887 G$
23. Taiwan: 612.425 G$
24. Ruotsi: 594.527 G$

-----

USA:ssa on huomattu, että vapaakauppa on lopettanut aikakauden, jolloin vain USA oli supervalta:
- Kiinasta on tullut taloudellisesti ja teknologisesti supervalta.
--- Kiina lähestyy nopeasti USA:ta, joten Kiina pääsee USA:n kanssa tasoihin taloudellisena supervaltana 2020 -luvulla.
- Intia lähestyy nopeasti taloudellisen supervallan asemaa. Sen se saavuttaa viimeistään 2030 -luvulla.
* Viimeistään 2030 -luvulla alkaa kolmen taloudellisen supervallan aikakausi - jos vapaakaupan aikakausi jatkuu.

USA:n ykkösasemaa kannattavat ovat ilmeisesti hämmentyneitä ja järkyttyneitä. - Erityisesti he ovat pettyneitä siihen, että vapaakauppa vei USA:lta ainoan supervallan aseman.

USA:n johtoaseman kannattajat ilmeisesti haluavat romuttaa vapaakaupan tai ainakin häiritä sitä vahvasti. - Trumpin rooli on toimia likaisen työn tekijänä ja häiriköidä vapaakauppaa vastaan.

-----

USA:n ykkösaseman puolustajat juonittelevat vapaakauppaa vastaan, koska vapaakauppa vahvistaa Kiinan asemaa taloudellisena supervaltana ja nostaa lähitulevaisuudessa Intian kolmanneksi taloudelliseksi supervallaksi.

Niinpä Trumpille on annettu rooli presidenttiehdokkaana ja presidenttinä julistaa vapaakaupan vastaista sanomaa:
- Vapaakauppa on vienyt ja vie USA:n tehdastyöläisiltä, ohjelmistotyöläisiltä yms. työpaikat Aasiaan, Brasiliaan ja Meksikoon!


Em. väite on osittain väärä ja paljolti vanhentunut:
- Kiina nousi keskiluokkaan 2011 ja on sen jälkeen noussut nopeasti keskiluokan sisällä.
--- Niinpä kiinalaisilla on paljon ostovoimaa, joka kasvaa nopeasti.
--- Länsimaat voivat myydä tuotteitansa ostovoimaisille kiinalaisille.
--- Kiinalla on keskiluokkainen kustannustaso, joten se ei enää ole halpa maa. - Niinpä Kiina ei enää toimi länsimaitten työpaikkojen imurina.
- Intia nousee lähitulevaisuudessa keskiluokkaan. Silloin länsimaat saavat samat hyödyt kuin jo on olemassa Kiinan keskiluokkaisuudessa.
- Myös Kaakkois - Aasia on hyvää vauhtia nousemassa keskiluokkaisuutta kohti.
- Meksiko painii ongelmiensa kanssa: huumekartellit ja huumekartellisodat yms. huumeisiin liittyvä väkivalta.
- Brasilian talouskasvu on jämähtänyt.


siviilitarkkailija

Trump on suoraan sanonut että hän kannattaa vapaata kauppaa mutta ennenkaikkea REILUA (fair) trade.

Vapaakauppa ei itsessään ole välttämättä lainkaan reilua. Vrt korporaatiokommunismi ja sosialistiaatelin sote. Ollaan muka vapaita mutta kauppa on itseasiassa kaikkea muuta.

Vapaa markkinatalous vaatii toimiakseen myös valvonnan. Suomi ei kykene valvontaan kuten mm nokian kohdalla nähtiin. Jotta kilpailu on reilua ja vapaata, valtion pitäisi varmistaa asia. Tarvittaessa vaikka pakottaa toimijat noudattamaan lakia ja sopimuksen reiluutta. Suurkorporaatio kun lopulta pyyhkii laeilla perseensä.
Maailmassa ei ole mitään muuta vakavaa asiaa kuin huumori...

talous ja muutos

Wikipedia/Nicolas Sarkozy
Nicolas Sarkozy toimi Ranskan presidenttinä 16. toukokuuta 2007 - 15. toukokuuta 2012.

Wikipedia/François Fillon
François Fillon toimi Ranskan pääministerinä 17. toukokuuta 2007 - 16. toukokuuta 2012.


Wikipedia/Mistral-class amphibious assault ship
/Export
/Russian purchase

Elokuussa 2009 Venäjä aloitti tunnustelut tarkoituksena ostaa Mistral -luokan alus Ranskalta.
Joulukuussa 2010 Venäjä ja Ranska tekivät sopimuksen: Venäjä ostaa Ranskalta 2 Mistral -luokan alusta. Kaupan hinta oli 1.37 G€. Lisäksi Venäjä sai option 2 muun Mistral -luokan aluksen ostamiseen.

Tämä kauppa tehtiin noin vähän yli kaksi vuotta Georgian ja Venäjän välisen sodan jälkeen.
Wikipedia/Russo-Georgian War
Georrgian ja Venäjän välinen sota käytiin 7. - 12. elokuuta 2008.

/Russian purchase

Vuonna 2014 Venäjä sieppasi Krimin Ukrainalta. Tämän takia länsimaat julistivat Venäjän asekauppasaartoon. Niinpä Ranska ei voinut toimittaa Venäjälle myymiänsä Mistral -luokan aluksia.
Tilanne ratkaistiin siten, että Ranska myi Mistral -luokan alukset Egyptille elokuussa 2015. (/Egyptian purchase)


Siispä Venäjän kannalta olisi hyvä tilanne, jos François Fillonista tulisi Ranskan uusi presidentti.

-----

Niinpä ei ole yllättävää, että presidentinvaalien aikana aletaan tuoda julkisuuteen François Fillonin vanhoja syntejä:

Wikipedia/François Fillon
/Fictitious employment allegations

Tammikuussa 2017 Le Canard enchaîné julkaisi artikkelin, jossa se syytti François Fillonia.  François oli palkannut Penelope -vaimonsa parlamenttiavustajaksensa. Penelope oli saanut tästä 8 vuoden työstä palkaksensa 500 k€.
Revue des deux Mondes -lehden mukaan Penelope oli lisäksi toiminut Françoisin "kirjallisuusneuvonantajana". Tästä työstä Penelope oli saanut 5 k€ kuussa eli yhteensä 200 k€.

Tammikuun 31. Le Canard enchaîné julkisti, että François oli maksanut Penelopelle 300 k€ enemmän alunperin luultiin. Siis Penelopelle oli maksettu 15 vuoden aikana 831 440 euroa toimimisesta miehensä parlamenttiavustajana. - Sitäpaitsi  François oli maksanut kahdelle lapsellensa 84 k€

Tämän skandaalin takia François Fillon menetti gallup -johtonsa presidentinvaaleissa ja nykyään on varsin epätodennäköistä, että hän pääsisi presidentinvaalien toiselle kierrokselle.

Oleellista on huomata, että oli ollut 15 vuotta aikaa paljastaa se, että François Fillonin vaimo toimi miehensä parlamenttiavustajana. - Mutta paljastusta pantattiin, kunnes François Fillonista tuli presidenttiehdokas, joka pääsi gallup -kärkeen.





talous ja muutos

Mutta Venäjän näkökulmasta Jean-Luc Mélenchon on François Fillonia parempi vaihtoehto Ranskan presidentiksi.

Wikipedia/Jean-Luc Mélenchon

/Biography/Second presidential candidacy (2017)
Jean-Luc Mélenchon pääsi presidenttiehdokkaaksi vuoden 2017 vaaleihin.

/Political positions
Mélenchon haluaa neuvotella EU -sopimukset uusiksi. Hän on suorasukainen EU -kriitikko. Hänen mukaansa uusliberalismi on korruptoinut EU:n.
Mélenchon vastustaa NATO:a. Hänen mukaansa NATO loukkaa Ranskan kansallista itsemääräämisoikeutta. - Hän on toistuvasti vaatinut Ranskaa vetäytymään NATO:sta.

Wikipedia/French presidential election, 2017
/Opinion polls
Mélenchonilla on mahdollisuuksia päästä presidentinvaalien toiselle kierrokselle. Tosin hän on gallupeissa Macronin ja Le Penin takana ja tasoissa Fillonin kanssa. Mutta ero kärkeen on pieni.

talous ja muutos

Wikipedia/Budapest Memorandum on Security Assurances
/Content

Valko - Venäjä, Kazakstan ja Ukraina luopuivat Neuvostoliitolta perimästänsä ydinaseistuksesta. Vastineeeksi Venäjä, UK ja USA lupasivat:
1. Kunnioittavat Valko - Venäjän, Kazakstanin ja Ukrainan itsenäisyyttä ja täysivaltaisuutta sekä olemassaolevia rajoja.
2. Pidättäytyvät uhkailemasta ja voimankäytöstä Valko - Venäjää, Kazakstania ja Ukrainaa vastaan.
3. Pidättäytyvät käyttämästä taloudellista painostusta Valko - Venäjää, Kazakstania ja Ukrainaa vastaan vaikuttaakseen niitten politiikkaan.
4. Etsivät välittömästi YK:n turvallisuusneuvoston toimia saadakseen apua Valko - Venäjälle, Kazakstanille ja Ukrainalle, jos Valko - Venäjästä, Kazakstanista tai Ukrainasta tulee aggressiivisella toimen uhri tai sitä uhataan ydinaseitten käytöllä.
5. Pidättäytyvät ydinaseitten käytöstä Valko - Venäjää, Kazakstania ja Ukrainaa vastaan.

Mutta vuonna 2014 Venäjä sieppasi Krimin ja sai aikaan Kaakkois - Ukrainassa separistihallinnon. - UK ja USA eivät puolustaneet Ukrainaa Venäjää vastaan. Ne ainoastaan osallistuivat Venäjän vastaisiin pakotteisiin.

USA:n presidentti Obaman passiivisuus ja luopuminen Ukrainan turvatakuista Venäjän ja Ukrainan välisessä kriisissä saa Aasian valtiot suhtautumaan epäilevästi USA:n turvatakuisiin, jos USA tarjoaisi niitä Kiinan uhkaa vastaan.

Niinpä USA:n pitää palauttaa arvovalta ja luottamus sen antamiin takuisiin.

-----

Wikipedia/Khan Shaykhun chemical attack
Syyrian ilmavoivat teki iskun 4. huhtikuuta 2017  kemiallisin asein Khan Shaykhunin kaupunkiin, jota hallitsi tuohon aikaan Tahrir al-Sham eli vanhalla nimellä Nusra.

Wikipedia/2017 Shayrat missile strike
Kostoksi Syyrian armeijan tekemästä kaasuiskusta USA teki risteilyohjusiskun Shayratin lentotukikohtaan 7. huhtikuuta 2017.

Näin Trump hyödynsi tilaisuuden palauttaa USA:n arvovaltaa.

-----

Sitäpaitsi Kiinan presidentti ja kommunistisen puolueen pääsihteeri Xi Jinping oli vierailulla Trumpin luona, kun USA teki ohjusiskun Syyriaan.
Tämä oli samalla sanoma Kiinalle ja muille Aasian maille: USA käyttää asemahtiansa, kun arvioi sen oikeutetuksi.

Profit

#6
Quote from: siviilitarkkailija on 27.03.2017, 08:01:08
Trump on suoraan sanonut että hän kannattaa vapaata kauppaa mutta ennenkaikkea REILUA (fair) trade.

Vapaakauppa ei itsessään ole välttämättä lainkaan reilua. Vrt korporaatiokommunismi ja sosialistiaatelin sote. Ollaan muka vapaita mutta kauppa on itseasiassa kaikkea muuta.

Vapaa markkinatalous vaatii toimiakseen myös valvonnan. Suomi ei kykene valvontaan kuten mm nokian kohdalla nähtiin. Jotta kilpailu on reilua ja vapaata, valtion pitäisi varmistaa asia. Tarvittaessa vaikka pakottaa toimijat noudattamaan lakia ja sopimuksen reiluutta. Suurkorporaatio kun lopulta pyyhkii laeilla perseensä.

Reilua kilpailua ei ole, mutta mahdollisimman reilu kilpailu saavutetaan, jos millään toimijalla ei ole liikaa valtaa. Koskee myös valtiota.

Valtio on loppujen lopuksi suurkorporaatioita pelottavampi toimija: Suurkorporaatiolla ei ole omaa armeijaa, ja sen tulot tulee tavaroiden ja palveluiden tuottamisesta ihmisille. Valtio voi vaan ottaa aseella uhaten.