2017-02-06 Yle: Afrikasta Suomeen kotiutunut kokee paineita muiden elättämisestä

[Outo olio]

Koko juttu koska Yle-vero, mielenkiintoisimmat kohdat tummennettu.

Afrikasta Suomeen kotiutunut kokee paineita muiden elättämisestä: "Sukulaiseni ovat minun epäonneni"

Kangni Tomety luuli käyvänsä vain kääntymässä Suomessa. Nyt hänellä on perhe, yritys ja koko elämä pohjoisen pakastimessa.
6.2.2017 klo 15:16

Kangni Tometyn päivät alkavat betonitehtaalla ja työpäivä jatkuu afrikkalaisia tuotteita kaupaten.

Perhe ja työ. Ne ovat olleet togolaissyntyisen Kangni Tometyn elämän keskipisteet alusta saakka. Samalla nämä kaksi asiaa ovat olleet myös ne, jotka aiheuttavat eniten tuskaa ja surua.

Mies kirkkaassa työasussaan sulkee Vaalan keskustassa sijaitsevan entisen ravintolarakennuksen oven. Vielä viikkoja sitten rakennuksen lattia oli pahvin ja remonttipölyn peitossa, mutta nyt siellä käy kauppa.

Pienen pohjoispohjanmaalaiskylän keskustassa sijaitsevassa liikkeessä myydään kaikkea afrikkalaisista puuveistoksista elintarvikkeisiin sekä eksoottisiin Länsi-Afrikan turistimatkoihin ja yrityskonsultointeihin. Valikoima on erikoinen, mutta se kuvastaa hyvin tämän kaiken taustalla olevaa yrittäjää.

Kangni Tomety on afrikkalainen, joka jäi vähän kuin vahingossa Pohjois-Euroopan "pakastimeen".

Tomety on kulkenut Togon porottavan auringon alta pitkän ja ajoittain kivisenkin tien siihen missä hän on tänä päivänä, eli Oulussa asuvaksi perheenisäksi ja yrittäjäksi, joka tekee päivätyönsä rakennusmiehenä Vaalassa betonitehtaalla.

"Minun epäonneni ovat minun sukulaiseni"

Kangni sai ensimmäisen tilipussinsa ollessaan 11-vuotias. Pohjalla kilisevillä kolikoilla maksettiin elämistä ja sisarusten opintoja. Miehen puheessa nouseekin usein esille työ.

Hän puhuu aiheesta intohimoisesti, kunnes muistot kulkevat lapsuuteen. Silloin hän olisi halunnut leikkiä.

– Hukkasin lapsuuteni. Minun piti ottaa äidin ja isän rooli sisaruksilleni sekä äidilleni, Tomety sanoo.

– Se ei ollut helppoa, hän lisää ja huokaisee.

Vaikka mies on tehnyt töitä ja yrittänyt yrittämästä päästyään, hän ei ole päässyt rikastumaan vielä tänäkään päivänä.

– Minun epäonneni ovat minun sukulaiseni. Elämäni on roikkunut sukulaisissa, mies pohjustaa.

Vaalan keskustassa sijaitseva liiketila on keskeisellä paikalla. Utajärven kongolaiset hakevat Tometyn liikkeestä muun muassa elintarvikkeita. Jonna Karjalainen / Yle

Afrikkalaisessa kulttuurissa se, joka on päässyt kiinni tienesteihin, on velvollinen auttamaan sukulaisiaan taloudellisesti: maksamaan koulutuksen ja elämisen.

– Minulle itselleni se on ollut elämäntapa silloinkin kun tulin Eurooppaan. Rahaa piti lähettää, että perhe voi elää hyvin.

Rakkaus toi pohjoisen pakastimeen

Suomalainen kaatopaikka olisi Afrikassa oikea aarteiden keidas.

1990-luvulla 23-vuotias Kangni Tomety muutti Belgiaan opiskelemaan bisnestä ja tekemään työtä. Käytetyt autot liikkuivat Tometyn käsien kautta Euroopasta Afrikkaan.

Hän ehti asua Belgiassa pari vuotta. Sitten kohtalo puuttui peliin.

– Tapasin suomalaisen naisen, jonka kanssa menin myöhemmin naimisiin. Halusin käydä Suomessa katsomassa kuinka kylmä täällä on. Kaverit olivat sanoneet, että Suomi on kuin pakastin. Siksi halusin matkustaa tänne talviaikaan.

Hänen oli tarkoitus pysähtyä Suomessa vain hetken aikaa, ihmetellä kalseaa ilmanalaa ja tutkia uutta maata. Toisin kävi, lyhyestä vierailusta tuli vuosikymmenten tai ehkä jopa koko loppuelämän mittainen.

– Tein autokauppaa ja käytettyjen koneiden myyntiä. Idea oli siinä, ettei Afrikassa kukaan valmista mitään. Jos koko suomalaisen kaatopaikan vie Afrikkaan, siellä tapellaan siitä, kuka saa ostaa tavarat, hän kertoo.

– Täällä hylätty ja käytetty tavara on siellä arvokas. Tavarat tulevat Afrikkaan Kiinasta, Dubaista tai Keniasta. Ne ovat kopioita. Uusia, mutta niiden elinikä on vain muutama kuukausi.

Suomessa ja muissa länsimaissa ei osata Tometyn mielestä hyödyntää kulutustavaraa niin, että esimerkiksi tekninen laite tulisi tiensä päähän, ennen kuin se viedään kierrätykseen.

Tometyn bisnesvainulle ja yhteistyökyvylle oli kysyntää Suomessa. 1990-luvulla hän kävi synnyinseuduillaan usein. Hän pääsi tekemään konsultointeja esimerkiksi sairaalajätteelle tarkoitettuja polttouuneja valmistavalle suomalaisyritykselle. Yksi isompi asiakasryhmä olivat työkoneiden valmistajat.

– Vein myös Oulusta Nokian puhelimia kotimaahani Togoon parin viikon välein. Mukanani oli noin 300 puhelinta joka kerta. Ne menivät saman tien kaupaksi, Tomety muistelee.

Viimeinen virhe ja oman elämän alku

Kun kauppa alkoi käydä, Tomety otti sukulaisensa mukaan avuksi bisnekseen.

– Minulla oli suuri suunnitelma, että he olisivat voineet työllistää itsensä ja minäkin tienaan samalla.

Näin ei kuitenkaan käynyt.

– Toimitin tavaraa Afrikkaan ja luotin, että he hoitavat ne eteenpäin myyntiin. Tuontitavara on myynytkin oikein hyvin, mutta rahoja ei näkynyt.

Kaupan valikoimaan kuuluvat myös erilaiset sisustusesineet. Vielä muutama viikko sitten liiketilassa oli käynnissä remontti.Niko Mannonen / Yle

Kaikkien vaikeuksienkin jälkeen Kangni Tomety päätti auttaa kolme veljeään ja yhden siskonsa Suomeen.

Sen jälkeen välit ovat kuitenkin viilentyneet. Tometyn mukaan ristiriitoja tuli, kun sisarukset olettivat hänen elättävän heidätkin. Jossain vaiheessa sietokyky loppui ja Tomety päätti keskittyä itseensä ja perheeseensä.

– Nyt minä alan elää itselleni ja lapsilleni.

Lapset ovat kaikki kaikessa

Tometyllä on viisi lasta, neljä tytärtä ja yksi poika. Kaksi lapsista syntyi, kun hän asui vielä Afrikassa. Lapsista nuorimmainen on kohta 4-vuotias, ja vanhin käy kolmattakymmentä.

– Olen kärsinyt omassa elämässäni ja sanonut, että minun lapseni eivät kärsi. Kaikki ovat täällä minun kanssani, hän sanoo.

Lapset ovat Tometyn elämän keskipiste, kuten afrikkalaiseen kulttuuriin kuuluu. Perheen kasvaminen on ollut miehelle tärkeää, ja se johti ensimmäisen avioliiton kariutumiseen.

– Vaimo ei halunnut lapsia, silloin erosimme. Minä sanoin, ettei minulla ole mitään sairautta. En minä voi kertoa Afrikassa, että minä olen naimisissa, muttei minulla ole lapsia. Meille se on todistus. Jos ei ole lapsia, niin se on ihan hölynpölyä, Tomety sanoo tiukasti.

– Sinä et voi kertoa meidän kulttuurissamme, että olet naimisissa koko elämän, eikä teillä ole yhtään lasta. Ihmiset voivat miettiä, että olet sairas ja sen vuoksi et voi tehdä lapsia.

Tomety elää nyt avoliitossa ja on tilanteeseen tyytyväinen. Ensimmäisen avioliiton loppumisen pettymys sai miehen varpailleen. Kotona riittää vilinää, ja se on auttanut Kangnia kotiutumaan Suomeen. Hän kokee viihtyvänsä pohjoisen "pakastimessa" tänä päivänä hyvin.

– Ensimmäinen syy on perhe. Toinen on demokratia. Tämä ei ole diktatuurimaa.

Suomi on "kuin jumalan vieressä"

Oikeusvaltio ja demokratia luovat sellaista turvaa, jota siihen tottunut ei osaa arvostaa. Tomety tietää, että asiat voisivat olla huonommin. Siksi hän pitää näitä seikkoja suuressa arvossa.

Tomety nostaa esimerkiksi hänelle tutun tilanteen. Hänen toimittamansa auto häviää päätepisteen satamasta. Kukaan, satamavirkailija mukaan lukien, ei ole nähnyt autoa. Tai ainakin väittää näin.

– He ovat varastaneet auton yhdessä. Ei ole mitään tehtävissä.

Afrikkalaisia puisia naamioita.Niko Mannonen / Yle

Tomety huomauttaa, ettei hänen kotimantereellaan ei useinkaan ole sosiaaliturvaa ja monia länsimaisen ihmisen itsestäänselvyytenä pitämiä palveluja.

– Silloin kun et saa töitä, sinä kuolet nälkään. Olen kertonut lapsille ja koululaisille, että pitäisi katsoa vähän Afrikan elämää. Varsinkin silloin kun sanotaan, että kouluruoka on pahaa. Lapset vain leikkivät täällä, Tomety sanoo.

– Kyllä tämä on niin kuin jumalan vieressä. Lapset ovat syntyneet kultalusikka suussa, hän jatkaa.

Kahdeksan vaimoa ja 30 lasta

Tomety on itse suurperheen lapsi. Hänen jo edesmenneellä isällään oli yhteensä kahdeksan vaimoa.

– Eli meitä lapsia on yli 30, hän sanoo ja purskahtaa nauruun.

– Sanonkin vitsinä, että suomalainen nainen elvistelee sen takia, kun heitä on vain yksi.

Tomety pitää kahdeksan vaimon ja perinteisen suomalaisen avioliiton ristiriitaa enimmäkseen hauskana asiana.

– Mutta toisaalta se on suuri ongelma. Tavallaan kaikki naiset eivät tule ikinä oikeasti toimeen. Siinä on tekopyhyyttä. Sitten tehdään salassa ikävästi toiselle, Tomety sanoo.

– Ihmiset elävät kulttuurien mukaan ja sopeutuvat. Elävät hyvin. On perheitä, joissa ei ole ongelmia, mutta sitten on myös sellaisia, joissa on enemmän.

Tomety ei ymmärrä suomalaista humalahakuista alkoholikulttuuria. Hänen mielestään se pilaa monta parisuhdetta.

– Meillä Afrikassa ei ole sellaista, vaikka taivas tippuisi alas. Nainen, varsinkin lasten äiti, juo, muttei humalaan asti. Mieskin juo, muttei humalaan asti. Humalaan juominen on poikkeusasia. Suomessa se tuntuu olevan muotia.

Tavallinen arki

Nyt elämässä on kaikki hyvin. Kangni Tometyn viikot noudattavat samaa rataa. Aamulla hän menee päivätyöhönsä betonitehtaalle ja sieltä hän kiiruhtaa avaamaan kauppansa, jossa palvelee asiakkaita iltaan asti. Muutamana iltana viikossa hän yöpyy Vaalassa, muuten auton keula osoittaa kohti Oulua.

– Aikaisemmin ajoin päivittäin Oulun ja Vaalan väliä.

Muutama viikko sitten avatussa liikkeessä on jo ollut kävijöitä. Vaala on ihanteellinen paikka kaupalle, sillä lähikunnassa Utajärvellä asuu 30 kongolaista. He olivat myös syynä kaupan perustamiseen.

– Vierailin yksillä messuilla ja nämä ihmiset kertoivat, etteivät he ole tottuneet syömään suomalaista ruokaa. He halusivat, että minä alkaisin toimittaa ruokatarvikkeita heille, yrittäjä sanoo.

Tänä päivänä Tomety viihtyy Suomessa, eikä hänellä ole hinkua takaisin Afrikkaan.

– Olen aina afrikkalainen. Vaikka olen Suomessa, elän afrikkalaisittain, hän sanoo.

Viikon ihanimmat hetket ovat ne, kun Tomety saapuu kotiovestaan perheensä pariin. Lapsilla on ollut kova ikävä.

– He ovat minulle elintärkeitä, Tomety sanoo ja lämpö kuuluu hänen äänestään.

http://yle.fi/uutiset/3-9443953

Mistä on kyse?

-Togolaissyntyinen Kangni Tomety parusti Vaalaan afrikkalaisia tuotteita, konsultointeja ja Afrikan matkoja myyvän kaupan.
-Tometyllä on viisi lasta, neljä tytärtä ja yksi poika. Kaksi lapsista syntyi, kun hän asui vielä Afrikassa.
-Tomety on itse suurperheen lapsi. Hänen jo edesmenneellä isällään oli yhteensä kahdeksan vaimoa.

Ensimmäinen syy on perhe. Toinen on demokratia. Tämä ei ole diktatuurimaa.
    Kangni Tomety

Nyt minä alan elää itselleni ja lapsilleni.
    Kangni Tomety

En minä voi kertoa Afrikassa, että minä olen naimisissa, muttei minulla ole lapsia.
    Kangni Tomety

Silloin kun et saa töitä, sinä kuolet nälkään.
    Kangni Tomety

Ihmiset elävät kulttuurien mukaan ja sopeutuvat.
    Kangni Tomety

Kaiken kaikkiaan, Kangni Tomety vaikuttaa kyllä nettohyötymamulta, koska käy töissä ja on lisäksi yrittäjä, mutta oikeasti vaikutelma on väärä koska hän on kuitenkin ollut tuomassa neljä loisijasukulaistaan tänne Suomeen, ja lisäksi hänen yritysideansa perustuu siihen että täällä asuu muita länsiafrikkalaisia riittävän paljon. Betonitehtaan työ varmasti kelpaisi suomalaisille työttömillekin. Ja kiva kulttuuri Togossa, sukulaiset loisivat ja varastavat ja tullimieskin varastaa.

[Uuno Nuivanen]

Kaikkien vaikeuksienkin jälkeen Kangni Tomety päätti auttaa kolme veljeään ja yhden siskonsa Suomeen.

Tästä Suomi on hänelle ikuisesti kiitollinen!1!!    Ja velassa, joka kasvaa kasvamistaan.

[Ernst]

30 afroa varten kannattaa perustaa kauppa Vaalaan? Duoda, duoda...

[Afrikan kirjeenvaihtaja]

Tomety ei ymmärrä suomalaista humalahakuista alkoholikulttuuria. Hänen mielestään se pilaa monta parisuhdetta.

– Meillä Afrikassa ei ole sellaista, vaikka taivas tippuisi alas. Nainen, varsinkin lasten äiti, juo, muttei humalaan asti. Mieskin juo, muttei humalaan asti. Humalaan juominen on poikkeusasia. Suomessa se tuntuu olevan muotia.

Ehkä "heillä" Afrikassa ei ole sellaista, mutta "meillä" Afrikassa juodaan myös humalahakuisesti. Poliisilla on kiireistä etenkin viikonloppuisin, kun päihtyneitä kuljetetaan putkaan. Olen tavannut jopa teini-ikäisiä alkoholisteja. Viina tappaa afrikkalaisiakin.

[Lalli IsoTalo]

"Vaikka olen Suomessa, elän afrikkalaisittain, hän sanoo."

Ja tämä juuri on se ongelma.

[Lalli IsoTalo]

Tomety ei ymmärrä suomalaista humalahakuista alkoholikulttuuria. Hänen mielestään se pilaa monta parisuhdetta.

– Meillä Afrikassa ei ole sellaista, vaikka taivas tippuisi alas.

Kapkaupungissa liikennevaloissa autojen tuulilaseja pesevät juopot horjuivat vaarallisesti autojen välissä. Silmät seisoivat päässä. Ihan tillin tallin. Perseet olalla. Täystuiterissa. Käkikännissä.

[Kim Evil-666]

"Vaikka olen Suomessa, elän afrikkalaisittain, hän sanoo."

Ja tämä juuri on se ongelma.

Tämäkään neekeri ei katso velvollisuudekseen elää maassa maan tavalla, vaan katsoo oikeudekseen perustaa "pikku Afrikan" asuinsijoilleen.

Asenneongelma viimeistään takaa sen, että olemme vielä kusessa näiden maahamme tuotettujen maailmanmatkaajien kanssa. Kun Kinten bisnekset kosahtavat, hän leikkii Afrikkaa pottunokkien rahoilla.

[Kim Evil-666]

Tomety ei ymmärrä suomalaista humalahakuista alkoholikulttuuria. Hänen mielestään se pilaa monta parisuhdetta.

– Meillä Afrikassa ei ole sellaista, vaikka taivas tippuisi alas.

Afrikassa taas on pilvin pimein kulttuuriaineksia, jotka pilaavat helvetisti parisuhteita jo lähtötelineisiin.

Niitä on itse asiassa niin paljon, että se taivaskin tippuessaan välttäisi visusti tippumasta Afrikan kaltaisen läävän päälle.

[td]

– Olen aina afrikkalainen. Vaikka olen Suomessa, elän afrikkalaisittain, hän sanoo.

Hänen jo edesmenneellä isällään oli yhteensä kahdeksan vaimoa.

...etteivät he ole tottuneet syömään suomalaista ruokaa. He halusivat, että minä alkaisin toimittaa ruokatarvikkeita heille,

Idea oli siinä, ettei Afrikassa kukaan valmista mitään.

Saapa nähdä jyrähtääkö SDP (tai Urpilainen) ennen kunnallisvaaleja.

SDP:n puheenjohtajan Jutta Urpilaisen mielestä suomalainen maahanmuuttopolitiikka on epäonnistunut.

Tästä osoituksena on Urpilaisen mukaan se, että monet yli kymmenen vuotta Suomessa asuneet eivät vieläkään osaa suomen kieltä.

SDP valmistelee maahanmuuttopoliittista ohjelmaa, jonka johtoajatus on "maassa maan tavalla".

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000000228750.html

edit: lisätty Urpilaisen jyrähdyksen pvm.

[Skeptikko]

– Hukkasin lapsuuteni. Minun piti ottaa äidin ja isän rooli sisaruksilleni sekä äidilleni, Tomety sanoo.

Mistäköhän tämä mahtoi johtua? Ilmeisesti ei ainakaan vanhempien alkoholismista, toisin kuin usein Suomessa.

Suomalainen kaatopaikka olisi Afrikassa oikea aarteiden keidas.
...
– Tein autokauppaa ja käytettyjen koneiden myyntiä. Idea oli siinä, ettei Afrikassa kukaan valmista mitään. Jos koko suomalaisen kaatopaikan vie Afrikkaan, siellä tapellaan siitä, kuka saa ostaa tavarat, hän kertoo.

– Täällä hylätty ja käytetty tavara on siellä arvokas. Tavarat tulevat Afrikkaan Kiinasta, Dubaista tai Keniasta. Ne ovat kopioita. Uusia, mutta niiden elinikä on vain muutama kuukausi.

Suomessa ja muissa länsimaissa ei osata Tometyn mielestä hyödyntää kulutustavaraa niin, että esimerkiksi tekninen laite tulisi tiensä päähän, ennen kuin se viedään kierrätykseen.

Tästä olen samaa mieltä. Samoin minusta on ongelmallista, että Suomessa ja länsimaissa ns. tiedostavat piirit haluavat pitkälti estää esimerkiksi käytetyn elektroniikan viennin Afrikkaan sillä perusteella, että kyseessä olisi pelkkä halu hankkiutua eroon ongelmajätteestä ja sitten afrikkalaislapset polttavat ne saadakseen metalleja irti tms. Etenkin afrikkalaisen työvoiman hinnalla moni pieni korjaus olisi luultavasti taloudellisesti kannattavaa, toisin kuin Suomessa.

Kaupan valikoimaan kuuluvat myös erilaiset sisustusesineet. Vielä muutama viikko sitten liiketilassa oli käynnissä remontti.Niko Mannonen / Yle

Olivatpa kuvissa näkyvät afrikkalaiset naamiot valtavia. Luulisi, että kauppa kävisi paremmin, jos ne olisivat sen verran pienempiä, että mahtuisivat paremmin asuntoihin.

Kaikkien vaikeuksienkin jälkeen Kangni Tomety päätti auttaa kolme veljeään ja yhden siskonsa Suomeen.

Sen jälkeen välit ovat kuitenkin viilentyneet. Tometyn mukaan ristiriitoja tuli, kun sisarukset olettivat hänen elättävän heidätkin. Jossain vaiheessa sietokyky loppui ja Tomety päätti keskittyä itseensä ja perheeseensä.

Harmillinen juttu, koska pahoin pelkään, että nyt moni heistä on veronmaksajien elätettävänä...

[Ernst]

Viina tappaa afrikkalaisiakin.

Niinhän se tekee. Sekä talossa että puutarhassa. Yhden afron lausumasta ei oikein voi tehdä päätelmiä koko mantereen juomistavoista.

-Dricker man sprit, snackar man skit. Vem sade?
-Du!

[Impi Waara]

Jaa, että on sitten paineita muiden elättämisestä? No hei, tervetuloa kerhoon, suomalaisillakin on paineita elättää muita. Urheilutoimittajan vakiorepliikin sanoin; miltä nyt tuntuu??

[Afrikan kirjeenvaihtaja]

– Hukkasin lapsuuteni. Minun piti ottaa äidin ja isän rooli sisaruksilleni sekä äidilleni, Tomety sanoo.

Mistäköhän tämä mahtoi johtua? Ilmeisesti ei ainakaan vanhempien alkoholismista, toisin kuin usein Suomessa.

Syy voi olla tietysti mikä tahansa, mutta kuulostaa kieltämättä hyvin afrikkalaiselta. Jos vilkaisee milloin tahansa päivän lehteä ja kuolinilmoituksia, huomaa, että merkittävä osa on kuollut eurooppalaisittain keski-iässä.

[Lalli IsoTalo]

Minun piti ottaa äidin ja isän rooli sisaruksilleni sekä äidilleni, Tomety sanoo.

Mistäköhän tämä mahtoi johtua?

Kun lapsista huolehtii koko kylä, niistä ei huolehdi kukaan?

"It takes a whole village to raise a child."

[hulaq]

Jaa-a, vieläköhän firma pyörii.

Ennakkoperintärekisteri:
  Rekisterissä   23.11.2010   30.09.2016   YTJ
  Ennakkoperintärekisterin tarkistuspäivä   Ei rekisteröintiä
Arvonlisäverovelvollisuusrekisteri:
  Liiketoiminnasta   01.07.2009   01.07.2009   YTJ
  Liiketoiminnasta   22.11.2010   31.12.2015   YTJ

[Uuno Nuivanen]

It takes a "child" to bring in whole village.

[Blanc73]

Veronmaksajana koen paineita afrikkalaisten ja muslimimamujen elättämisessä.

[Bwana]

Tomety ei ymmärrä suomalaista humalahakuista alkoholikulttuuria. Hänen mielestään se pilaa monta parisuhdetta.

– Meillä Afrikassa ei ole sellaista, vaikka taivas tippuisi alas.

Kapkaupungissa liikennevaloissa autojen tuulilaseja pesevät juopot horjuivat vaarallisesti autojen välissä. Silmät seisoivat päässä. Ihan tillin tallin. Perseet olalla. Täystuiterissa. Käkikännissä.

Ugandassa on alueita, joilla ei ole epätavallista esim. koulupäivän keskeytyminen aamu kymmeneltä kylän koko väestön saapuessa ryyppäämään koulun kentälle. Tässä taas Vice Newsiä aiheesta. Todenmukainen on kuvaus edelleen.

https://www.youtube.com/watch?v=zL3UHF5SlEU&t=1746s

[Faidros.]

Meillä täällä Suomessa ei taas HIV-positiiviset raiskaa neitsyitä parantuakseen, leikkaa heiltä pimppejä irti taikakaluikseen, tai polta elävältä albiinoja noitina...jne.

[Archaeopteryx]

Hölmöä perustaa kauppa Utajärven Kongolaisia varten Vaalaan, kun kerran Utajärvi on isoa tietä 30km Vaalasta takaisin Ouluun päin, missä jannu oikeasti asuu. Olisi käsittääkseni luontevampaa tehdä kauppaa siellä, missä asiakkaatkin ovat, eikä kaikkien kulkea eri paikkaan. Kongolaisilla turviksilla tuskin on vielä ajokortteja (toivottavasti ei ole), joten kai heitä sitten kuljetetaan erikseen asioimaan tuolla. Itselleni tulisi myös mieleen, että tilaukset voisi tehdä vaikka edellisenä päivänä tai verkossa, ja paluumatkalla kauppias toimittaa ostokset asiakkaille.

Mutta olenkin vain tällainen mistään mitään ymmärtämätön pottunokka.

Vaalan työttömyysaste on lähemmäs 20%, joten luultavasti sieltä olisi tekijä löytynyt ihan paikallisistakin.

[Juffe]

– Hukkasin lapsuuteni. Minun piti ottaa äidin ja isän rooli sisaruksilleni sekä äidilleni, Tomety sanoo.

Mistäköhän tämä mahtoi johtua? Ilmeisesti ei ainakaan vanhempien alkoholismista, toisin kuin usein Suomessa.

Ilmeisesti isää ei kiinnostanut, kun aika meni lasten tekoon toisten vaimojen kanssa.

Tomety on itse suurperheen lapsi. Hänen jo edesmenneellä isällään oli yhteensä kahdeksan vaimoa.

– Eli meitä lapsia on yli 30, hän sanoo ja purskahtaa nauruun.

[Outo olio]

Jos miehellä on 30 lasta, niin ymmärtäähän sen, että "isän roolia" on hankala omaksua kaikkien lasten elämässä, vaikka miten yrittäisi, koska aika ei riitä. Ja tämä siis oletuksella että miestä kiinnostaa, ei kai kiinnostanut. Ja miksei se äiti voinut olla äidin roolissa, omille lapsilleen.

Nyt vasta muuten huomasin, että Kangni Tomety sanoo "minun piti ottaa isän rooli omalle äidilleni". Mitähän tämäkin sitten tarkoittaa, togolaisen kulttuurin asiayhteydessä?

[hulaq]

Suomessa syntyneet muutama miljoonaa kokee paineita afrikkalaisten elättämisestä. Ovi käy kahteen suuntaan, luulen vaan, että meitä finskejä on useampia kuin afrikkalaisia suomessa.

Tietäähän sen siis kuka nettomaksaja on.

[epäonnistunut abortti]

Utajärven kongolaiset ei saat..na. Vedet silmissä nauramista. Jarlako näitä ylelle keksii.

[ismolento]

"Vaikka olen Suomessa, elän afrikkalaisittain, hän sanoo."

Ja tämä juuri on se ongelma.

Ei nyt oikein mene perille tämäkään ylenanto. Ilmeisestä poikkeustapauksesta tehdään ikään kuin sääntö, mikäli juttu sinällään pitää edes paikkaansa. Ja todellakin miinukselle veronmaksajat joka tapauksessa jäävät, koska Tometyn itsensäkin mukaan hän ei aio sukuaan enää elättää.

[Oto Hascak]

Tometyn mukaan ristiriitoja tuli, kun sisarukset olettivat hänen elättävän heidätkin.

Olen ammatinharjoittaja eli yrittäjä, joka maksoi tänään hiukan ennakkoveroja: 9 600 euroa.

Voin Tomety kertoa, että et sinä tätä hulluutta sisaruksistasi puhumattakaan kustanna. Kun ajattelen noita ennakkoveroja ja Utajärven kongolaisia, niin voin ihan avoimesti kertoa, että riipaisen tänään kännit. Ehkä Tometykin oppisi ymmärtämään paikallista viinakulttuuria paremmin, jos osallistuisi pikkiriikkisesti enemmän tämän homman kustannuksiin. Siinä on silmiä avaava laskutoimistus, kun miettii, että kuinka monta pikkufirmaa tarvitaan kustantamaan pelkästään Utajärven kongolaisten maleksiminen täällä.

Maksumiehen rooli on luvalla sanoen aika mälsä rooli.

[Nuiva kansalainen]

Matu saa paineita korkeintaan muutaman kymmenen sukulaisen elättämisestä. Me työssäkäyvät kantikset sen sijaan elätämme kymmeniä tuhansia notkujia eikä kukaan mainitse sanallakaan mistään paineista.

[Kallan]

Tomety on itse suurperheen lapsi. Hänen jo edesmenneellä isällään oli yhteensä kahdeksan vaimoa.

– Eli meitä lapsia on yli 30, hän sanoo ja purskahtaa nauruun.

Ja sitten osa suomalaisista on ihmeissään että mites se Afrikka on vuosi vuodelta yhä huonompi paikka elää. Mutta minne ikinä he tulevatkin, he segregoituvat ihan itse (ei suinkaan syrjinnän pohjalta kuten yksi ideologia niin tykkääkin väittää!) ja sitten suvaitsevaiset jaksavat ihmetellä kehitystä aatteensa pohjalta.

Afrikan kannalta tilanne olisi paljon parempi jos eurooppalaisten syntyvyys olisi tuota luokkaa ja afrikkalaisten tuo 1,8 lasta/perhe. Siinä tapauksessa monikulttuuri rikastuttaisi tuon mantereen taloudellisesti ja kulttuurillisesti... ai niin mutta tuota taidettiin kokeilla Etelä-Afrikassa. Homma päättyi afrikkalaisten ottaessa valtion haltuunsa - kuten tiedämme - siihen että Etelä-Afrikka on taas palaamassa kehitysmaaksi. Sama juttu Zimbabwen kohdalla.

Nyt tuota samaa lyhytkatseisuutta halutaan tännekin.

[Java]

Miksi minusta tuntuu että emme tienaa edes tämän yritteliään afron takia, kun suhde töitä tekevän/ loisivat afron on jotain 1:1000.

[Ant.v2]

Afrikan kannalta tilanne olisi paljon parempi jos eurooppalaisten syntyvyys olisi tuota luokkaa ja afrikkalaisten tuo 1,8 lasta/perhe. Siinä tapauksessa monikulttuuri rikastuttaisi tuon mantereen taloudellisesti ja kulttuurillisesti...

Näinhän se toki olisi.

Afrikkalaiset arvot kuitenkin voittavat, koska afrikkalaiset arvostavat lisääntymistä kun taas eurooppalaisille lapset ovat harmi ja kauhistus.

Tässä asiassa ei oikein kansallismielisyyskään auta. Suomenkin kansallismielisissä piireissä taitaa olla niin, että mitä kovempi kansallismielinen on, sitä varmemmin lapsiluku on nolla. Moni on tästä poikkeuksellisen ylpeä.