Teslan Gigafactory Vaasaan -projekti

[toumasho]

Kauppalehti uutisoi valtion lähteneen pitchaamaan tätä projektia. Se on ihan kannatettavaa, olisi hienoa saada tuollainen tehdas tänne.

Todennäköisesti tehtaan saa joko Ruotsi tai Itävalta. Tämä siksi, että täällä Suomessa todennäköisesti tehdään niin ahdistava ja kuvottava pitchaus-esitys tästä, että Teslan edustajat kiemurtelevat myötähäpeästä sen nähdessään. Ei olisi ihan eka kerta, kun niin käy, sen verran näitä juttuja on nähty kiville menevän. Milloin on mitäkin tulossa, ja sitten kun päätös saadaan, että tehdas rakennetaan Ruotsiin, ja aletaan vertailla esitysmateriaaleja, niin häpeämme silmät päästämme. Samoin selviää, että ruotsalaiset kilpailijamme olivat jo kaksi vuotta aikaisemmin liikkeellä asian kanssa, ja vähän on muutenkin oltu tuttuja jo ennen sitä.

Omasta mielestäni ainoa oikea tapa lähestyä Teslaa tässä asiassa olisi kertoa lyhyesti ja ytimekkäästi seuraava asia: Se akkutehdas tulee tänne joko teidän rakentamana tai jonkin kilpailijanne rakentamana.

Meillä on raaka-ainetta, korkealuokkaista työvoimaa ja erittäin edullista energiaa saatavilla sekä bonuksena erittäin turvallinen yhteiskuntarakenne ympärillä. Yhdestäkään näistä asioista ei ole pulaa. Mikään muu sijainti Euroopassa ei kykene samaan.

Vaan veikkaanpa tosiaan, että juttua selostetaan rallienglannilla, tai jollain kielellisen alaluokan edustajan englanninkielisellä esityksellä, painottaen erityisesti siihen, miten monikulttuurinen Suomi on ja kuinka tarkkoja ympäristöviranomaisemme ovat. Lakien ja asetusten määrää korostetaan erityisesti. Työntekijöiden oikeuksia ja etuja painotetaan vähintään tunti ilman taukoja. Video-esityksessä on todennäköisesti somalialaisia kone-insinöörejä ja irakilaisia kameli-insinöörejä alasti saunassa. Teslan edustajat lähtevät kirkuen pakoon. Joku tämmöinen kauhutarina tästä tulee, sanokaa minun sanoneeni. Meillä on erityislaatuinen kyky munata nämä "miljardiprojektit".

Toivotan Vaasalle kuitenkin vilpittömästi onnea, ja toivon erityisesti sitä, että unohdettaisiin nämä Suomi-kliseitä täynnä olevat myötähäpeä-esitykset ja sanoa paukautettaisiin suoraan: Me olemme parhaita! (Vttu.)

[sivullinen.]

Olen täysin erimieltä jäsen toumashon kanssa. On lukuisia syitä, miksi tämä hanke on äärimmäisen huono. Viestistäni tulisi sietämättömän pitkä, jos esittäisin ne perustelujen kera. Siksi esitän ne nyt minulle poikkeukselliseen tapaan. Ne tulevat listana tässä.

Olkiluoto 3 ja Yongbyo
Teslan -- ja Elon Muskin -- nimissä tehdyt muut hankkeet
Sunny Car Center
Prototyyppitehdas
Voittaja-Trumpin suhde autoteollisuuteen
Valtionvelka
Korruptio
Raaka-aineiden puute
Sähköomavaraisuus
&c.
&c.
&c.

Jos nyt todettaisiin hieman tosiasioita, ja sanottaisiin ääneen, ettemme ole parhaita, emmekä edes parhaimillamme enää ja koetettaisiin ensin tehdä vaikka jotain todella paljon pienempää, yksinkertaisempaa ja perinteistä valmiiksi, ja sen jälkeen vasta aletaan uhoamaan ylivertaisuudellamme. Uhoamista ja suunsoittoa on nähty ihan liikaa.

[ikuturso]

Vaan veikkaanpa tosiaan, että juttua selostetaan rallienglannilla, tai jollain kielellisen alaluokan edustajan englanninkielisellä esityksellä, painottaen erityisesti siihen, miten monikulttuurinen Suomi on ja kuinka tarkkoja ympäristöviranomaisemme ovat. Lakien ja asetusten määrää korostetaan erityisesti. Työntekijöiden oikeuksia ja etuja painotetaan vähintään tunti ilman taukoja. Video-esityksessä on todennäköisesti somalialaisia kone-insinöörejä ja irakilaisia kameli-insinöörejä alasti saunassa. Teslan edustajat lähtevät kirkuen pakoon. Joku tämmöinen kauhutarina tästä tulee, sanokaa minun sanoneeni. Meillä on erityislaatuinen kyky munata nämä "miljardiprojektit".

Kuvailit juuri Suomi 100 vuotta juhlallisuudet. Vain Paleface puuttuu.

-i-

[Laskentanuiva]

Joo niinpä näkyy., mutta mitä ihmettä Berneri twiittailee asiasta.?

Jos eivät ole Lintilän kanssa sopineet twiitistä niin oman sektorinsa ministeri Lintilä on varmaan hyvin hyvin tyytyväinen kun kollega iskee apajille krediittejä ottamaan.

Tosin kun Berner tohon(kin) iskee kätensä niin mahdollisuudet olla saamatta tehdasta Suomeen nousivat juuri potenssiin kaksi.

[Uuno Nuivanen]

Tehdas ei tule, mutta konsulttipalkkioita yms. lahjuksia sidosryhmille menee muutamia miljoonia veronmaksajan piikkiin. Gugge II.

[Nikolas]

Tosin kun Berner tohon(kin) iskee kätensä niin mahdollisuudet olla saamatta tehdasta Suomeen nousivat juuri potenssiin kaksi.

Sepä olisikin lohdullista. Jos mahdollisuus olla saamatta oli ensin 0,9 niin nyt se onkin enää 0,81.

[xor_rox]

Alaa tuntien totean, että isojen akkujen kokoonpanotehdas on liiketoiminnallisesti erittäin iso riski. Riski on valmistusprosessissa, jonka onnistuminen riippuu monesta tekijästä, eikä vähiten komponenttien laadusta. Tuotanto on siis vaikea saada kannattavaksi ja toisaalta hintapaine on erittäin kova autoalalla, joten kannattavakaan tuotanto tuskin mikään megamenestys on.

Akkutehtaita voivat kyllä isot valmistajat pyörittää, mutta Tesla on eri juttu. Todennäköisesti se tulee hakemaan Suomelta subventioita isolla riskillä toteutettavaan projektiin. Toivottavasti valtionhallinnossa on kykyä katsoa kokonaisuutta.

[Laskentanuiva]

Pirun hyvä homma jos tehdas saadaan tänne.
Jokainen tänne kotiutuva tai rantautuva tehdasinvestointi on parasta mitä Suomelle kuitenkin talousrintamalla kuuluu.

Olkoon vain subventiota niin verotulot jo pelkästään työntekijöiden verotuloista ovat merkittävät plus ostovoima joka taas piristää kysyntää.

Ihmettelin vain tuota Bernerin twiittiä kun ministereillä on omat sektorit.Kokemustahan on tosin jo..

Jokainen, eritoten ulkomainen investointi joka luo uutta työtä on Suomelle plussaa.

[Mok]

Meillähän on jo kokemusta megaluokan uuteen teknologiaan perustuvasta  akkutehtaasta.

"European Batteries Oy on käynnistämässä Varkaudessa  maailman uudenaikaisinta ympäristöystävällisiä  litium-ioni  -akkuja  ja -akkujärjestelmiä  valmistavaa  tehdasta Euroopan aluekehitysrahaston tuella. Tehtaan  kokonaisinvestointi  rakennuksineen on  40  milj. euroa.  Suunnitteilla on  tehtaan  laajentaminen,  mikä mahdollistaa  yhtiön  kasvun  yhdeksi  merkittävimmistä suurten litium-ioni -akkujen tuottajista  Euroopassa  vuonna  2012.  Tällöin  Varkauden  tehtaan  tuotantomäärät  riittävät  täyttämään mm. OEM- autonvalmistajien vaatiman sähköautojen   akkujärjestelmien   tuotantokapasiteetin.  Laajennuksen  kokonaisinvestointi on lähes 70 milj. euroa. Sen lasketaan tuottavan  100–150  uutta  työpaikkaa  Varkauteen." http://www.ita-suomi.fi/alueportaali/www/fi/pohjois-savo/Hanke-esimerkit/European_batteries.pdf.
Yritys päättui konkurssiin, mutta nyt venäläistaustainen USA:ssa asuva Arsen Khusnutdinov on käynnistänyt toiminnan pienimuotoisena uudelleen.
http://yle.fi/uutiset/3-8559952

[Don Nachos]

Akkutehtaita voivat kyllä isot valmistajat pyörittää, mutta Tesla on eri juttu. Todennäköisesti se tulee hakemaan Suomelta subventioita isolla riskillä toteutettavaan projektiin. Toivottavasti valtionhallinnossa on kykyä katsoa kokonaisuutta.

Renon Gigafactoryssa on mukana Panasonic parilla miljardilla tms. Olisikohan mukana myös eurooppaan tulevassa?

Mutta joo, ei mitään pelkoa että sitä tänne rakennetaan jos Sipilä ja Berner on asialla. Tuskin edes Ruotsiin kun haluavat mahdollisimman kauas suomesta.

[Nikolas]

Käsittääkseni laajemmassa tarkastelussa kyse on siitä, että Elon Musk aikoo näyttää koko maailmalle että sähkökemiallinen akku on parempi vaihtoehto kuin painepulloon sullottu vety ja polttokenno yhdessä. Tietenkin Teslan päätuote on sähköauto ja tämän kisan voittaminen on Teslalle tärkeää.

Noista kahdesta edellämainituista vaihtoehdoista tavallisimmin puhutaan, vaikka muitakin vaihtoehtoja on, kuten metanoli.

[xor_rox]

Käsittääkseni laajemmassa tarkastelussa kyse on siitä, että Elon Musk aikoo näyttää koko maailmalle että sähkökemiallinen akku on parempi vaihtoehto kuin painepulloon sullottu vety ja polttokenno yhdessä. Tietenkin Teslan päätuote on sähköauto ja tämän kisan voittaminen on Teslalle tärkeää.

En tunne vetyautojen tekniikkaa kovinkaan hyvin, mutta ison akun sekin tietääkseni vaatii. Kysymys on silloin vastaavasta ratkaisusta, kuin toisen sukupolven hybridi, jossa polttomoottori lataa akkua. Vetyautossa polttomoottorin sijaan akkua lataa polttokenno. Teslassa ei toki ole polttomoottoria, vaan se on puhtaasti sähköauto.

Paradigm shiftiä polttomoottoriautoista sähköautoihin on ennusteltu jo vuosia, mutta se ei oikein voi tapahtua, ennen kuin joku ratkaisee, mistä litium-polymeeriakkuja saadaan riittävästi, tai sitten joku keksii uuden aukkuteknologian. Akkujahan tarvittaisiin vuositasolla miljoonia. Pullonkaulana on ns. solu, joita yhteen akkuun tarvitaan satoja, mutta niiden valmistajia on vain rajallinen määrä ja toisaalta näistä soluista kilpailevat myös kaikki elektroniikkavalmistajat.

[porrasaa]

https://en.wikipedia.org/wiki/Gigafactory_1

In November 2016 Elon Musk stated his intention that 'Gigafactory 2' would be located in Europe and manufacture both batteries and complete cars in a location to be chosen in 2017

Yhdistetty akku ja autotehdas olisi kyseessä.
https://electrek.co/2016/11/08/tesla-location-gigafactory-2-europe-2017-both-batteries-and-cars/

Tesla is planning "significant investments" in Germany and the conversation quickly moved to Tesla not only investing in engineering in Europe, but also in production.

Halpatyövoimallahan se uusikaupunkikin toimii, ei taida palkat riittää oikein suomessa elämiseen, mutta samalla vaivalla taitaisi saada tehtaan jonnekin itäeurooppaan ja eu-tukia?

[dothefake]

Mitä nämä reilun lompakon kokoiset härpäkkeet ovat, niillä pitäisi auto lähteä käyntiin.

[Nikolas]

En tunne vetyautojen tekniikkaa kovinkaan hyvin, mutta ison akun sekin tietääkseni vaatii.

Pitkälti kyse on tästä:

Jos katsotaan pelkästään energiatiheyttä (MJ/kg), vety voittaa upeasti kaikki muut kemialliset. Juuri tästä syystä avaruussukkulan mahan alla oli suuri tankki, jossa oli mukana nestehappea ja nestevetyä eri säiliöissä. Vedyn tiheys on pieni jopa nesteytettynäkin, ja siksi säiliön tilavuus on väistämättä suuri. Asiaa ei helpota sekään, että tavallisessa ajoneuvokäytössä (henkilöautot, yms.) vedyn varastointi nestemäisenä kryosäiliössä ei ole käytännöllinen ratkaisu. Tästä syystä on päädytty vedyn varastointiin painesäiliöihin. Vetysäiliön suuri koko voi johtaa vetyauton häviöön kisassa.

Energiatiheys [MJ/kg]

• Vety (700 bar): 142
• Bensiini: 46,4
• Metanoli: 19,7
• Litiumioniakku: 0,875

Energiatiheys [MJ/L]

• Bensiini: 34,2
• Metanoli: 15,6
• Vety (700 bar): 5,6
• Litiumioniakku: 2,63

Lukuja katsoen voisi ajatella, että vety pieksee litiumakun, katsoopa asiaa miten päin tahansa. Luvuissa ei kuitenkaan ole huomioitu vedyn painesäiliön vaatimaa vahvaa rakennetta ja säiliön halkileikkaukseltaan ympyräistä muotoa. Tämä parantaa litiumakun asemaa kisassa. Akkujen kehitys voi vielä edelleen parantaa akun asemaa.

Lisäksi painevedyn infraa ei ole vielä ole, ja sähkönjakelun infra on käytännöllisesti katsoen heti valmiiksi olemassa.

[xor_rox]

^ Mielenkiintoista dataa, mutta muistutan vielä, etteivät litiumakku ja polttokenno ole toistensa vaihtoehtoja, vaan vetyauto tarvitsee polttokennon lisäksi niin suuren akun kuin autoon on mahdollista asentaa. Kysymys on siis hybridiautosta, joka painii mm. Chevy Voltin kanssa hieman eri kategoriassa kuin täyssähköautot, kuten Tesla. On toki selvää, että kun onnistutaan valmistamaan täyssähköauto, jonka toimintasäde on riittävä ja latausaika lyhyt, niin mitäpä sitä akkua enää ajaessa latailemaan. Tätä Tesla ymmärtääkseni yrittääkin nyt osoittaa.

Se, mikä tässä jää vielä osoittamatta on, että mistä näitä entistäkin suurempia akkuja saadaan riittävästi, että markkina voisi heilahtaa sähköauton hyväksi. Luultavasti saammekin odottaa vielä vuosia, ennen kuin näistä tulee koko kansan kulkupelejä. Tesla tavallaan pakottaa suuret valmistajat olemaan kehityksessä mukana, mutta kukaan ei oleta yhdenkään toimijan kasvavan miljoonia sähköautoja valmistavaksi toimijaksi. Paitsi tietenkin Teslan osakkeita ostavat ihmiset, mikäli yrityksen arvosta voi jotain päätellä.

[yks vaan]

Ehdotan ettö vetysäiliöllisiä autoja testataan esim Malmössä.

[TheJ]

Eiköhän se ole aika selvää että vety tai maakaasu omaa mahdollisuuksia lähinnä raskaassa liikenteessä, ja maakaasun osalta sielläkin ennen pitkää akkuja lataavana teknologiana. Henkilöauton tapauksessa puhdas täyssähkö on jo osoittautunut toimivaksi (ks. Tesla) ja nyt vain odotetaan se noin 5 vuotta että vanhan liiton autovalmistajatkin ehtivät mukaan. Akku- ja sähkömoottoritehtaita nousee pystyyn melkoiseen tahtiin seuraavan viiden vuoden aikana. Hinnat luonnollisesti putoavat sitten sen mukaan kun valmistusmäärät kasvavat. Sitä ennen #köyhätkyykkyyn on homman nimi.

Näkisin että ainoa isompi pullonkaula on skaalata pitkän matkan liikenteessä tarvittavien pikalatausasemien määrä kokonaisautokantaa varten - jo nyt Teslalla on pieniä ongelmia Superchargereiden ruuhkien kanssa ja Teslat ovat vielä pieni pisara meressä. Latausteknologia todennäköisesti tarvitsee ainakin yhden sukupolven parantelua jotta lataus saadaan nopeammaksi ja puolen tunnin sijaan ruudussa tarvitsee istuskella alle kymmenen minuuttia.

Tosin on kyllä totta että jos iso osa autoista siirtyy täyssähköön, sähköverkko vaatii melkoisesti lisää investointeja samalla kun bensiinin kanssa pulaaminen vähenee.

[xor_rox]

...ja nyt vain odotetaan se noin 5 vuotta että vanhan liiton autovalmistajatkin ehtivät mukaan. Akku- ja sähkömoottoritehtaita nousee pystyyn melkoiseen tahtiin seuraavan viiden vuoden aikana. Hinnat luonnollisesti putoavat sitten sen mukaan kun valmistusmäärät kasvavat. Sitä ennen #köyhätkyykkyyn on homman nimi.

Akkukokoonpano ja sähkömoottorit eivät ole pullonkauloja sähköauton yleistymiselle, vaan akkuun asennettavat litium-polymeerisolut ja erityisesti niiden raaka-aineet. Sähköautojen valmistusmäärä tuleekin olemaan vuosia hyvin rajallinen ja jos kysyntä lähtisi kovaan nousuun, näkyisi se litiumsolujen hinnassa kovana nousuna. Koska akun hinta on tyyliin puolet auton valmistuskustannuksista, nousisi koko auton hinta rajusti. Samalla nousisi kännyköiden, läppäreiden ja muun akulla toimivan elektroniikan hinta.

Tilanne tietenkin muuttuu, jos joku keksii jonkin mullistavan (eli suuret valmistusmäärät mahdollistavan) akkutekniikan, mutta nykytilanteessa joku vääräleuka voisi sanoa Teslan markkina-arvon olevan kupla, jollaisia nähtiin IT-maailmassa moniakin vuosituhannen vaihteessa.

[sivullinen.]

Minä olen se vääräleuka, joka sanoo Teslan olevan kaikkea muuta kuin menestys. Tesla on vihreän innostuksen aikaansaama taloudellisesti elinkelvoton ilmiö. Kun Voittaja-Trumpin säädöksiä aletaan soveltaa, poistuu sähköautoilta erikoisoikeudet ajaa bussikaistoja ja parkkeerata invapaikoille, jolloin rikkailta häviää kiinnostus ostaa niitä. Kun Voittaja-Trumpin säädöksiä aletaan soveltaa, energian ja eritysesti öljyn ottaminen erityiseksi valtion verolypsylehmäksi katoaa. Teslan autot ovat yhtä taloudellisesti kannattavia kun uusiutuvan paskapaperin valmistus puuvillasta; se onnistuu, jos tarpeeksi valtion rahaa laitetaan tukiin ja tarpeeksi veroja laitetaan vaihtoehdoille. Kun tuet lakkaavat, öljyn kilpailukyky on yhä ylivoimainen verrattuna muihin nykyisesti tunnettuihin energiankäyttötapoihin.

Sähköautoja sinänsä en lähde tuomitsemaan; enkä edes Juha Sipilän häkäpönttöautoa. Sähkö on hyvä ilmiö. On silti monta muutakin hyvää ilmiötä. Vetyyn varastoitu kemiallinen energia, joka tuotetaan sähköllä, on minusta huono tapa käyttää sähköä. Vety on vaarallista totesi Zeppelinin kuljettaja. Sähköä pitäisi pystyä varastoimaan ihan toisella tavalla, jos sitä aioittaisiin käyttää energiavarastona. Sitä voitaisiin varastoida esimerkiksi toiseen ulottuvuuteen, josta sitä tarpeen mukaan otettaisiin käyttöön madonreiän kautta. Kuulostaa mahdottomalta? Kuulostaa minustakin. Siksi esittelenkin tässä kaksi selvää "Teslan tappajaa", jotka energialähteinä tulevat lyömään kiihkososialistien akkuautot laudalta, ja jonka vuoksi Teslan-tehdas tulisi olemaan vanhentunut jo ennenkuin pääsisi todelliseen tuotantoon.

Aloitetaan ensimmäisestä eli yksinkertaisemmasta. Jokainen on lapsena leikkinyt pienillä vedettävillä autoilla. Autoa taaksepäin vetäessä jousi jännittyy, ja auton irroituksen yhteydessä jännitys pääsee purkautumaan, joka antaa autolle työntövoimaa eteenpäin. Jousivoima-autot ovat tulevaisuutta. Jousivoima-autot ovat myös menneisyyttä, sillä jo muinoin eräs Ruotsin kuningas tilasi sveitsiläisten kelloseppien osaavuuden innoittamana itselleen oman jousivoimalla toimivan auton; siihen aikaan sveitsiläiset jousivoimakellot olivat jo maailmankuuluja. Autosta ei tullut kuitenkaan hyvää. Sen jousta piti vääntää liian usein. Hevonen ja kärry olivat yhä siihen verrattuina ylivoimaisia. Jousivoima-autot jäivät unohduksiin. Nyt on kuitenkin löytynyt uusia hyvin pieniä materiaaleja ja niiden työstämiseen sopivia menetelmiä. Uuden ajan jousivoima-autot voitaisiin rakentaa nanoputkista. Nanoputkien rakenteisiin on mahdollista varastoida hyvin suuria määriä energiaa tehokkaasti ja nopeasti; näin uskon asiasta todella tietämättä mitään.

Toiseksi se hieman vaikeampi ja yliampuvampi vaihtoehto: energiatimantit. Jo pitkään on tieteiskirjallisuudessa povattu avaruusmatkailun olevan mahdollista energiatimanteilla. Ne ovat erittäin kovia kiviä, joissa on sisällä outoa energiaa, jota sieltä sisältä saadaan otettua ulos oudoilla tavoilla. Energiatimantit ovat pieniä ja energiatehokkaita ja usein ihmissivilisaationkin mittakaavassa ikuisia energianlähteitä; voitaisiin tehdä siten helposti autoja, joita ei koskaan tarvitse "tankata". Toistaiseksi lähinnä tällaista energiatimantin toimintaa matkivat satelliitit, joissa on radiaktiivinen paristo, joka kestää koko satellitiin eliniän. Eräät "hörhöt" ovat jo esittäneet suunnitelmia energiatimanttien käyttöönotosta. Heidän energiatimanttinsa tehtäisiin ydinvoimaloiden jäteuraanista ja se käynnistäisi "timantti-aikakauden". Ei se kuulosta vakuuttavalta, mutta vakuuttavampaa se silti on kuin Teslan julkisen tuen avulla rakennetut akkusähköautot.

Lopuksi vielä kertauksena se todellinen ongelma Teslan-tehtaan perustamisessa Suomeen: Jos ja kun sosialismi on hajoamassa, ei kannata aloittaa suuria hankkeita, koska ne eivät koskaan tule valmistumaan.

[Kulttuurirealisti]

Akkukokoonpano ja sähkömoottorit eivät ole pullonkauloja sähköauton yleistymiselle, vaan akkuun asennettavat litium-polymeerisolut ja erityisesti niiden raaka-aineet. Sähköautojen valmistusmäärä tuleekin olemaan vuosia hyvin rajallinen ja jos kysyntä lähtisi kovaan nousuun, näkyisi se litiumsolujen hinnassa kovana nousuna. Koska akun hinta on tyyliin puolet auton valmistuskustannuksista, nousisi koko auton hinta rajusti.
...

Tuosta tuli muuten mieleen, ei Keski-Pohjanmaan litiumeja ole vielä myyty alehintaan kv. sijoittajille?

http://yle.fi/uutiset/3-7599072

[porrasaa]

Tuosta tuli muuten mieleen, ei Keski-Pohjanmaan litiumeja ole vielä myyty alehintaan kv. sijoittajille?

Kun eivät edes pyydä mitään niistä. Ulkomainen yhtiö niitä taisi olla kaivamassa. Eikä maanomistajakaan omista pinnan alla olevaa.
Muissa maissa toimivat toisin.

Teslan tehtaaseen liittymättä, Hyperloopkin vielä uutisissa.
http://motherboard.vice.com/read/pipe-dreams-a-conversation-with-the-engineers-at-the-hyperloop-competition
http://nordic.businessinsider.com/spacex-hyperloop-competitions-teams-2017-1
Tänään ollut jokin testitilaisuus jossa kilpaileet eri rakentajat.

[Kulttuurirealisti]

Vaivauduin kaivamaan vähän lisää, ja näin ilmoittaa yhtiö itse:

Keliber Oy on suomalainen kaivosyhtiö, josta noin 75 % on suomalaisten yksityishenkilöiden ja sijoitusyhtiöiden omistuksessa ja noin 25 % norjalaisen Nordic Mining ASA:n hallinnassa.

Ei tuo kovin pahalta kuulosta. Suomesta ei välttämättä riskirahaa löydy kovin paljon "Talvivaaran ihmeiden" jälkeen. Ja luulisi noiden omistajien tajuavan, että tuosta tulee tulevaisuudessa paalua ihan pirusti, kun litiumin tarve kasvaa. Jos se on millään järkevällä hinnalla erotettavissa.

Sieltä sitä myisi Teslan MegaSuperGigaFactoryynkin.

[porrasaa]

On noissa niitä ympäristövaikutuksia kaivoksilla, voi tulla kalliimmaksi kuin mitä veroja maksaa jos valtio tapansa mukaan möhlää valvonnan.

[Totti]

En tunne vetyautojen tekniikkaa kovinkaan hyvin, mutta ison akun sekin tietääkseni vaatii.

Pitkälti kyse on tästä:

Jos katsotaan pelkästään energiatiheyttä (MJ/kg), vety voittaa upeasti kaikki muut kemialliset.  ... Lukuja katsoen voisi ajatella, että vety pieksee litiumakun, katsoopa asiaa miten päin tahansa. Luvuissa ei kuitenkaan ole huomioitu vedyn painesäiliön vaatimaa vahvaa rakennetta ja säiliön halkileikkaukseltaan ympyräistä muotoa. Tämä parantaa litiumakun asemaa kisassa. Akkujen kehitys voi vielä edelleen parantaa akun asemaa.

Lisäksi painevedyn infraa ei ole vielä ole, ja sähkönjakelun infra on käytännöllisesti katsoen heti valmiiksi olemassa.

Tuossa kerroitkin jo osittain miksi vedystä ei tule varteenotettavaa energialähdettä.

Merkittävimmät tekijät ovat kuitenkin:

- Vety on erittäin hankala aine varastoida ja siirtää auton rakenteissa. Se haurastuttaa metallit ja tiivisteet aiheuttaen vuotoja missä vety haihtuu suoraan säiliöiden ja letkujen läpi. Vuotaessaan se on erittäin räjähdealtis.

- Vety tehdään pääasiassa nykyään hiilivedyistä, esimerkiksi öljystä, metaanista jne. Vety on siis käytännössä vain väliaine, joka pidentää ns. well-to-wheel -ketjua entisestään heikentäen hyötysuhdetta.
Vetyä voi toki valmistaa vedestä mutta se vaatii ihan sitä samaa sähköä millä voisi ladata akkuja suoraan.

Vety ei siten ole realistinen vaihtoehto ainakaan yleispolttoaineeksi.


Sähköautot ovat käytännössä kokonaan jo vallanneet tulevaisuuden suunnitelmat autotehtaissa mitä tulee massa-autotuotantoon. Muita teknologioita ei juurikaan enää kehitetä tässä mielessä koska niistä tulee väistämättä välivaiheen tai erikoissovellusten teknologiaa.

Tulevaisuus on siis sähköautoilussa, johon Teslan patteritehdas iskee kun nyrkki silmään.

Itse näkisin, että Teslan patteritehtaan saaminen Suomeen olisi kannatettava hanke. Mutta ei millä ehdoilla hyvänsä. Valtio voisi taata jotain lainoja tai mennä mukaan osakkeenomistajaksi rahoittamaan hanketta, jos se huolitaan. Suoriin vastikkeettomiin yritystukiin ei pidä ryhtyä.

Teslan tehdas olisi sikäli merkittävä hanke, että se toimii myös päänavauksena muille vastaaville valmistajille. Teslahan ei suinkaan tule jäämään ainoaksi valmistajaksi vaan muutkin yritykset haluavat osansa. Tesla Suomessa olisi hyvä veruke perustaa myös muita vastaavia yrityksiä tänne. Miksei myös sähköautovalmistusta.

[Totti]

Ja luulisi noiden omistajien tajuavan, että tuosta tulee tulevaisuudessa paalua ihan pirusti, kun litiumin tarve kasvaa. Jos se on millään järkevällä hinnalla erotettavissa.

Sellainen asia kannattaa kuitenkin huomioida, että litium ei välttämättä ole tulevaisuuden akkujen aine.

Tässä on linkki muutamaan uuteen teknologiaan:

http://www.pocket-lint.com/news/130380-future-batteries-coming-soon-charge-in-seconds-last-months-and-power-over-the-air

Litiumpatteritehtaaseen sisältyy siis se riski, että läpimurto toisella teknologialla mitätöi koko hankkeen lähes yhdessä yössä.

Kaikesta päätellen litium tuleekin olemaan (ehkä pitkähkönkin) välivaiheen patteriaine ja tulevaisuudessa käytetään jotain muuta. Erityisesti hyvin nopea lataaminen on haluttava ominaisuus ja litium ei näillä näkymin ole paras vaihtoehto siihen.

[Kulttuurirealisti]

Totta, tulevaisuudessa käytetään varmaan muita aineita. Omasta mielestä mikään noista tekniikoista ei ole ihan pian valmis laajan skaalan teolliseen valmistukseen, mutta voin olla väärässä.

Nykyään Litiumin käytöstä n. kolmannes menee patterikäyttöön, eli litiumin hinnoittelu menee varmaan uusiksi, jos loistava korvaava akkumateriaali löytyy.

Edit. Ja itse patteritehtaalle tietysti käy kylmät.

[sivullinen.]

Litiumpatteritehtaaseen sisältyy siis se riski, että läpimurto toisella teknologialla mitätöi koko hankkeen lähes yhdessä yössä.

Yritin tätä todistella jo aiemmin kahden erittäin kiinnostavan teknologian osalta: mekaanisten nanojousien ja energiatimanttien. Jälkimmäiseen liittyen annoin jo tieteelliset lähdeviitteet; tässä ovat tieteelliset lähdeviitteet myös edeltävään. Ei kannattaisi hurrata liikaa yhden tehtaan puolesta, jos ei tunne lainkaan alaa ja kilpailuasetelmaa, jossa tehdas tulisi toimimaan. Kaikki tehtaat eivät ole -- vaikka ne saataisiin rakennettua harjakorkeuteen asti ja jopa pyörimään -- rahaa tuottavia.

Carbon nanotube springs are springs made of carbon nanotubes (CNTs). [...] The obtainable energy density is predicted to be highest under tensile loading, with an energy density in the springs themselves about 2500 times greater than the energy density that can be reached in steel springs, and 10 times greater than the energy density of lithium-ion batteries.

https://en.wikipedia.org/wiki/Carbon_nanotube_springs

[HDRisto]

Mitä nämä reilun lompakon kokoiset härpäkkeet ovat, niillä pitäisi auto lähteä käyntiin.

Tekniikan Maailma 01/2017 testasi viittä tuotetta. Sivut 76 - 81.

[mmm]

Olen täysin erimieltä jäsen toumashon kanssa. On lukuisia syitä, miksi tämä hanke on äärimmäisen huono.

Samalla linjalla pääsääntöisesti.

Julkaisun nimeä en enää muista, mutta taannoin jokin talousaviisi kyseli ulkomaisilta sijoittajilta ja yrityksiltä Suomen vetovoimaisuudesta teollisuuden investointijen osalta. Vaikka hyvääkin sanottavaa oli paljon, Suomen kimpoileva politiikka oli iso turn-off. Yrityksen, yrittäjän, tai kansalaisen näkökulmasta on oleellista että politiikka on johdonmukaista ja pitkäkestoista, eli sitä suunnitellaan ja toteutetaan vuosiksi eteenpäin, eikä ainoastaan neljän vuoden periodeissa. Pahimmassa tapauksessa kelkka kääntyy hyvinkin lyhyen ajan sisään, vrt. jätevesiasetus. Lisäksi yli 68-vuotiaiden vapauttaminen moisesta typeryydestä asettaa ihmiset epätasa-arvoiseen asemaan vailla kestävää perustelua. Lähtökohtaisesti lakien ja asetusten tulisi olla kaikille samat, mutta yhtä hyvin oltaisiin voitu argumentoida, että alle nelikymppiset tulisi vapauttaa suodatuslaitteiden ostosta, sillä heidän talouttaan todennäköisesti rasittaa ennastaan asuntovelka ja jälkikasvu.

Toinen asia mikä tuli ensimmäisenä mieleen oli subventio. Kuinka paljon valden rahaa tullaan kaatamaan projektiin jonka hyödyt korjaa yksityinen toimija. Poliittisen kehyksen  ja yhteiskuntarakenteen pitäisi olla oletusarvoltaan sellaisia, että Suomi olisi oletusarvoisesti hyvä paikka yrittäjälle tai investoijalle, tämän kotimaasta riippumatta. Mikäli jokaisen projektin saamiseksi tarvitaan erityistoimenpiteitä, se kertoo siitä että jokin osa-alue on perustavalla tavalla hataralla pohjalla.

Kolmantena, mutta ei vähäisimpänä, on valtion osallisuus ylipäänsä. Näinköhän on kovin montaa ihmistä, joiden mielestä valtiolla on hyvä track record kansallisen omaisuuden hoitamisessa, tai uusien projektien onnistuneessa läpiviennissä. Varma tapoa paskoa koko juttu on ottaa valtio mukaan yhdeksi toimijaksi.