2017-01-19 KL: Monikulttuurisuus on kilpailuvaltti - muista nämä asiat rekrytoit

[Hevonen]

Kunnon mokutus menossa, vaikka esimerkkijutussa ei olekaan "aitoa monikulttuuria".  Ja ai niin, tämä uutinen oli Tampereen aikuiskoulutuskeskuksen twiittaama.

http://www.kauppalehti.fi/uutiset/monikulttuurisuus-on-kilpailuvaltti---muista-nama-asiat-rekrytoitaessa/69rs3Aej

It-asiantuntijatalo Leadin houkuttelee ulkomaisia työntekijöitä, koska haluaa menestyä kansainvälisillä markkinoilla.

Kun it-asiantuntijayritys Leadin palkkasi ensimmäisen ei-suomenkielisen työntekijänsä vajaat viisi vuotta sitten, menivät yrityksen kahvitaukokäytännöt uusiksi.

"Työasiat hoituivat englanniksi, mutta kahvitauolla puhe kääntyi suomeen. Silloin keskustelimme, onko reilua, jos yksi ei ymmärrä eikä tunne oloaan tervetulleeksi", toimitusjohtaja Topi Koskinen muistelee.

Sittemmin käyttökokemus-, palvelumuotoilu- ja ohjelmistokehitystalo on kasvanut vauhdilla.

Vuonna 2009 perustettu tamperelaisyritys avasi 2013 toimiston Helsinkiin, ja 2014 Britannian Swanseaniin. Siellä työskentelee parikymmentä paikallista. Viime syksynä yritys laajeni Müncheniin.

Suomessa yrityksen noin 80 työntekijästä viidennes on ulkomaalaistaustaisia esimerkiksi Brasiliasta, Kiinasta, Intiasta, Espanjasta ja Saksasta. Viimeisimmästä viidestätoista rekrytoinnista jo joka kolmas oli ei-kantasuomalainen.

Tammikuisena maanantaina
 Leadinin Vallilan toimistossa on rauhallista. Kaksi brasilialaistyöntekijää on vielä kolmen viikon joululomallaan.

"Ainoa huolemme on, haluavatko he jättää aurinkoisen Copacabanan ja palata tänne loskaan", Koskinen nauraa.

Parhaista koodareista ja designereista käydään kovaa kilpailua, ja Leadinissa uskotaan, että monikulttuurisuus on kilpailuvaltti.

"Me olemme onnistuneet houkuttelemaan ulkomaalaisia töihin, koska meillä on erilaisuutta", Koskinen arvelee.

Yritys luo itsestän kuvaa sosiaalisessa mediassa, tapahtumissa ja verkostoissa. Nettisivut ovat vain englanninkieliset.

Leadin ei edellytä työntekijöiltään suomen kielen osaamista lainkaan. Tosin suomalaiseen yhteiskuntaan integroitumista helpottaakseen yritys järjestää työntekijöilleen kielikoulutusta.

Enää kieli ei kahvitauoillakaan vaihdu suomeksi, mikä vaatii välillä sparrausta.

"Monet suomalaiset ovat yllättävän arkoja kielessä. Vaikka kaikki osaavat."

Johtajan kannalta monikulttuurisuus merkitsee sitä, että tapoja ja tyylejä työskennellä on entistä enemmän.

"Mitä enemmän vastuuta pystyy antamaan ihmisille itselleen, sitä tehokkaammin tämä toimii", Koskinen sanoo.

Viime vuonna kolmannes Leadinin 4,2 miljoonan euron liikevaihdosta tuli viennistä. Tänä vuonna viennin osuus on Koskisen mukaan jo puolet.

Yrityksellä on asiakkainaan kansainvälisiä teollisuusyrityksiä, Britanniassa esimerkiksi autovalmistaja Jaguar Land Rover .

Tärkein markkina-alue Suomen ulkopuolella on kuitenkin Saksa, jossa yritys teki jo viime vuonna miljoonaliikevaihtoa.

Vientimarkkinoilla pärjääminen edellyttää Koskisen mukaan sitä, että yritys pystyy toimimaan hyvin erilaisten kulttuurien kanssa.

Konkreettisesti Leadin hyödyntää vieraskielisiään esimerkiksi ottamalla saksaa äidinkielenään puhuvan koodarin mukaan asiakasneuvotteluihin Saksassa.

"Vaikka meillä on monella taustaa kansainvälisistä yrityksistä, on tärkeää olla myös niitä, jotka eivät ajattele lainkaan suomalaisen dna:n kautta."

Leadinille tärkeimmiksi ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden rekrytointikanaviksi ovat osoittautuneet korkeakoulut.

Yrityksellä on Tampereen teknillisen yliopiston kampuksella näyteikkunatoimisto, samaa se suunnittelee myös Aalto-yliopistolle.

Suomessa on tuhansia ulkomaalaistaustaisia tutkinto-opiskelijoita, mutta heistä työllistyy tutkintoaan vastaaviin töihin vain murto-osa.

EU:n ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden rekrytoimiseen liittyy byrokratiaa, johon Leadinkin on harmikseen törmännyt.

EU:n ulkopuolelta tulevan opiskelijan työluvalla saa työskennellä keskimäärin 25 tuntia viikossa. Työperusteista oleskelulupaa taas ei voi saada, jos toimeentuloedellytys ei täyty, ja siihen osa-aikaisuus ei aina riitä.

"Kun haluamme vakinaistaa työntekijän, joudumme joka kerta käymään viranomaisten kanssa keskustelun. Se teettää työtä, mutta pahinta on työntekijän epävarmuus", Koskinen kertoo.

Myös työntekijän oleskeluluvan uusiminen teettää työtä.

"Meillä on osaava tyyppi, joka sopii työyhteisöön, maksamme palkkaa ja kaikki ovat tyytyväisiä. Silti joudumme vakuuttamaan ja vannomaan, että kaikki on kunnossa."

Muista nämä ulkomaalaisia rekrytoidessa
1 Varmista työntekijän työnteko-oikeus. Pohjoismaiden, EU-/ETA-maiden ja Sveitsin kansalaiset saavat työskennellä Suomessa vapaasti, muut tarvitsevat yleensä työntekoon oikeuttavan oleskeluluvan. Erityisasiantuntija voi työskennellä Suomessa kolme kuukautta ilman oleskelulupaa.

2 Ilmoita työnteon keskeiset ehdot TE-toimistoon, kun palkattava työntekijä on muun kuin EU-maan kansalainen Selvityksessä pitää myös vakuuttaa työehtojen olevan työehtosopimuksen mukaiset.

3 Ilmoita työntekijän nimi ja sovellettava työehtosopimus henkilöstön edustajalle, kun työntekijä on muun kuin EU-maan kansalainen

4 Säilytä tiedot kaikista ulkomaalaisista työntekijöistä ja heidän työnteko-oikeutensa perusteista Tiedot tulee säilyttää neljä vuotta työsuhteen päättymisestä.

5 Ulkomaalaisia työntekijöitä koskevat samat lait ja työehtosopimukset kuin suomalaisiakin työntekijöitä

6 Kaikki ulkomaalaisten lupa-asiat on 1.1. alkaen hoitanut Maahanmuuttovirasto

Artikkeliin liittyy kaksi lisäjuttua:

http://www.kauppalehti.fi/uutiset/kielitaitoa-ja-kontakteja/BS4dNA5J

Kielitaitoa ja kontakteja

Monikulttuuriset yritykset ovat kokeneet myönteisiä vaikutuksia bisnekseen.

Entistä useampi yritys rekrytoi joukkoonsa ulkomaalaistaustaista työvoimaa.

Helsingin seudun kauppakamarin Chamber of Multicultural Enterprises -hankkeessa toteutetun kyselyn mukaan valtaosa ulkomaalaisia rekrytoineista yrityksistä kertoo, että vieraskielisillä työvoimalla on ollut positiivisia vaikutuksia.

Ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden myötä yrityksen kielitaito paranee. Yritykset kokevat hyötyvänsä vieraskielisestä työvoimasta myös löytämällä uusia näkökulmia toimintaansa ja tuotteisiinsa ja kertovat saaneensa uusia hyödyllisiä kontakteja, löytäneensä uusia markkina-alueita ja kasvattaneensa tuntemustaan kohdemarkkinoista.

"Nämä ovat liiketoiminnan kannalta kullanarvoisia asioita", COME-hanketta johtava Markku Lahtinen sanoo.

Lahtisen mukaan yritykset keskittyvät tyypillisesti kielikysymyksiin ja monikulttuuristen työyhteisöjen peikkoihin, mutta ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden myönteistä vaikutusta bisneksen ei ole tuotu esiin. Vain noin joka neljäs yritys arvioi selvityksessä, että vieraskielinen työvoima ei vaikuta yritykseen millään tavalla.

Selvitykseen vastasi joulukuussa 359 Helsingin seudun kauppakamarin jäsen- ja asiakasyritysten edustajaa. Selvityksen perusteella ulkomaalaistaustaista tai vieraskielistä työvoimaa oli 59 prosentissa vastaajayrityksistä.

Mitä suurempi yritys, sen todennäköisemmin vieraskielisiä työntekijöitä on joukossa. Yli 250 hengen yrityksissä ulkomaalaistaustaista työvoimaa oli lähes kaikissa. Sen sijaan alle 10 hengen yrityksissä vieraskielisiä oli 37 prosentissa.

Valtaosa yrityksistä edellyttää vieraskielisiltä työntekijöitä suomen osaamista. Se nostettiin tärkeimpänä tekijänä esiin, kun kysyttiin, mikä helpottaisi vieraskielisen työntekijän rekrytointia.

Ja toinen, jonka perusteella nämä jutut on ilmeisesti tehty: http://www.kauppalehti.fi/uutiset/kampanja-nostaa-esiin-positiiviset-esimerkit/z8W59FHu

Kampanja nostaa esiin positiiviset esimerkit
   
Helsingin seudun kauppakamarin COME-hanke käynnistää yhteistyössä Keskuskauppakamarin ja työ- ja elinkeinoministeriön kanssa Menestyvä monikulttuurinen yritys 2017 -kilpailun.

Helsingin seudun kauppakamarin COME-hanke käynnistää yhteistyössä Keskuskauppakamarin ja työ- ja elinkeinoministeriön kanssa Menestyvä monikulttuurinen yritys 2017 -kilpailun. Tavoitteena on houkutella mukaan 150 yritystä eri puolilta Suomea.

"Haluamme nostaa esiin positiivisia esimerkkejä", Kauppakamarin Markku Lahtinen sanoo.

Kilpailussa arvioidaan yrityksen monikulttuurista kyvykkyyttä Itim Internationalin monikulttuurisuusanalyysin avulla. Se toteutetaan sähköisellä kyselytutkimuksella, johon vastaa edustajia yrityksen eri henkilöstöryhmistä. Yritys saa analyysistä raportin itselleen. Analyysin lisäksi kisassa painotetaan yritysten menestysodotuksia ja esimerkillisyyttä muille yrityksille ja työelämälle.

Kisaan voivat osallistua Suomessa toimivat yritykset toimialasta ja koosta riippumatta. Kilpailussa on kategoriat pienille, keskisuurille ja suurille yrityksille. Kilpa päättyy toukokuun lopussa. Tulokset julkistetaan palkinto-gaalassa Helsingissä 5. lokakuuta.

[Blanc73]

It-asiantuntijatalo Leadin houkuttelee ulkomaisia työntekijöitä

No, joko siellä it-talon ovella ovat somalit, afgaanit ja irakilaiset jonossa innovaatioidensa kera?

Tammikuisena maanantaina
 Leadinin Vallilan toimistossa on rauhallista. Kaksi brasilialaistyöntekijää on vielä kolmen viikon joululomallaan.
"Ainoa huolemme on, haluavatko he jättää aurinkoisen Copacabanan ja palata tänne loskaan", Koskinen nauraa

Melkoista meininkiä....

Tämä on kyllä paras:

on tärkeää olla myös niitä, jotka eivät ajattele lainkaan suomalaisen dna:n kautta."

WTF?! 

[td]

"Työasiat hoituivat englanniksi, mutta kahvitauolla puhe kääntyi suomeen. Silloin keskustelimme, onko reilua, jos yksi ei ymmärrä eikä tunne oloaan tervetulleeksi", toimitusjohtaja Topi Koskinen muistelee.

Tätä varmasti kukaan ei kiistä, mutta jos vaikkapa 20 ihmistä joutuu opettelemaan somaliaa jotta kahvitunnilla juttu luistaa ja roskis tyhjentyy.

Suomessa yrityksen noin 80 työntekijästä viidennes on ulkomaalaistaustaisia esimerkiksi Brasiliasta, Kiinasta, Intiasta, Espanjasta ja Saksasta. Viimeisimmästä viidestätoista rekrytoinnista jo joka kolmas oli ei-kantasuomalainen.

Missä ovat oikeat moniosaajat? Taitaa olla rasistisesta firmasta kyse!

Kampanja nostaa esiin positiiviset esimerkit

Niinpä. Luulisi Kuppalehden edes ajattelevan yrittäjien parasta.

[porrasaa]

It-asiantuntijatalo Leadin houkuttelee ulkomaisia työntekijöitä

No, joko siellä it-talon ovella ovat somalit, afgaanit ja irakilaiset jonossa innovaatioidensa kera?

Tottakai on, käyttihän sanaa monikulttuurisuus arvon suvakki kuka kirjoitti.

[JJohannes]

Leadin sentään vaikuttaa olevan oikea ohjelmistoalan yritys. Viimeksihän tälläinen "ohjelmistoalan yritys palkkaa turvapaikanhakijoita työharjoitteluun"-juttu oli se, että se "ohjelmistoalan yritys" oli tosiasiassa konsulttifirma, jonka ainoa tuote oli turvapaikanhakijoiden koodauskurssit joita valtion varoin yritykseltä ostettiin. Jutussa kerrotaan, kuinka nämä "työharjoittelijat" olivat nostaneet firman liikevaihtoa ja voittoja melkoisesti, mikä ei tietenkään ollut mikään yllätys kun ottaa huomioon, että yhtiön ainoa tarjoaman tuote tosiaan olivat nämä työharjoittelut.

[vihapuhegeneraattori]

Nyt se sitten sanottiin. Mamut töihin orjapalkalla:

http://www.hs.fi/talous/art-2000005058560.html

[Totuus EPT]

Tammikuisena maanantaina
 Leadinin Vallilan toimistossa on rauhallista. Kaksi brasilialaistyöntekijää on vielä kolmen viikon joululomallaan.

"Ainoa huolemme on, haluavatko he jättää aurinkoisen Copacabanan ja palata tänne loskaan", Koskinen nauraa.

Minun suurempi huoli on miten kotimaiset osaajat saavat työtä.  Nähtävästi tällä firmalla on varaa antaa kolme viikkoa lomaa ulkomaisille työntekijöilleen. Missä on firmojen vastuullisuus kotimaisten työttömien työllistymiseen?

[Aukusti Jylhä]

Suomessa yrityksen noin 80 työntekijästä viidennes on ulkomaalaistaustaisia esimerkiksi Brasiliasta, Kiinasta, Intiasta, Espanjasta ja Saksasta. Viimeisimmästä viidestätoista rekrytoinnista jo joka kolmas oli ei-kantasuomalainen.

Kuten avausviestissä jo mainittiin, ei kyseessä todellakaan ole se Oikea Monikulttuurisuus. Sitä Oikeaa Monikulttuurisuutta on törmäily islamin takapajuisuuden kanssa.

Tässähän on kyse vain kieliongelmista, jotka nekään eivät taida olla mitenkäänpäin tarkasteltuna suuria. Rasistiset pottunokat vain tauolla ovat halunneet heittää läppändeerusta omalla kielellään. Mikä on tietysti hirveän väärin.

[Lalli IsoTalo]

http://www.kauppalehti.fi/uutiset/monikulttuurisuus-on-kilpailuvaltti---muista-nama-asiat-rekrytoitaessa/

"Työasiat hoituivat englanniksi, mutta kahvitauolla puhe kääntyi suomeen. Silloin keskustelimme, onko reilua, jos yksi ei ymmärrä eikä tunne oloaan tervetulleeksi", toimitusjohtaja Topi Koskinen muistelee.

Tätä varmasti kukaan ei kiistä ...

Minä kiistän tämän vähemmistödiktatuurin! Koko firma saa kärsiä yhden takia. Menee se viimeinenkin mahdollisuus puhua äidinkieltään työaikana, ja tältä yhdeltä menee ohi tilaisuus oppia suomea aivan välittömältä lähietäisyydeltä!

Lisäksi minulta menisi ohi mahdollisuus verestää espanjan tai portugalin taitoja, jos sellaisia olisi.

[Spesialisti]

Tammikuisena maanantaina
 Leadinin Vallilan toimistossa on rauhallista. Kaksi brasilialaistyöntekijää on vielä kolmen viikon joululomallaan.
"Ainoa huolemme on, haluavatko he jättää aurinkoisen Copacabanan ja palata tänne loskaan", Koskinen nauraa

Koskinen on nähnyt korkeintaan elokuvissa Etelä-Amerikan aurinkoista elämänmenoa.
Rio on täysi rikollisuuden kyllästämä hellhole tänä päivänä. Toisin sanoen monikulttuurinen. Copacabanan ja Ipaneman biitsit ja koko kaupunki ovat toki mahtavia ulkoisilta puitteiltaan, mutta vesi saastaista ja rosvottavaksi joutumisen riski on todellinen keskellä kirkasta päivää. On nimittäin omakohtaista kokemusta. Luulen brasilialaisten tyyppien viihtyvän Hölmölässä jo pelkän turvallisuuden vuoksi.  Sitä kilpailuvalttia ollaan eliitin toimesta lujaa vauhtia romuttamassa matubisneksillä.

[Skeptikko]

Kunnon mokutus menossa, vaikka esimerkkijutussa ei olekaan "aitoa monikulttuuria". 

http://www.kauppalehti.fi/uutiset/monikulttuurisuus-on-kilpailuvaltti---muista-nama-asiat-rekrytoitaessa/

Tämä ja muutkaan linkit eivät enää näytä toimivan. Olivatko ne vielä tänään toimineet ja joutuneet nyt kielteisen huomion takia orwellilaiseen muistiaukkoon?

[ikuturso]

Hakutoiminnolla löytyy artikkeli. Mulla ainakin siihen tuli joku kryptinen merkkijono perään. Varmaan paikallisen cookien tunnus, jolla se laskee luetut artikkelit tms.

Meillä oli yhdessä Nuukian yksikössä tiimissämme saksalainen työntekijä. Se opiskeli suomea. No kahvitunneilla puhuttiin suomea niin paljon kuin mahdollista. Oli hänkin tyytyväinen, kun sittemmin osteli ja rekisteröi autoa, hankki asuntoa etc. Kaikki paremmat kollegat puhuivat hänelle englantia. (tosi harva yllättäen saksaa??)

On noloa, kun yksi ulkomaalainen on porukassa, niin heti joku toimittaa kaikki asiansa englanniksi. Muistan ulkomaankomennuksella, jos kysyin yhdeltä suomalaisneitoselta "paljonko kello on?", niin kun läsnä oli englanninkielisiä ihmisiä, tämä vastasi "It's two o'clock". Tällä hän ilmaisi, että olin ollut epäkohtelias, kun käytin suomen kieltä. Hän myös vastauksellaan tiedotti kaikille englanninkielisille, mistä moukkamaisessa salakielisessä kyselyssäni oli kyse ja että en ollut ainakaan vääntänyt heistä vitsiä. Lisäksi hän toimi neiti aikana, jos mikäli kenelläkään muulla on kiinnostusta tietää kellonaikaa. En silloin ymmärtänyt kuinka kiva tapa tuo oli, mutta nyt kauppalehden artikkelin luettuani ymmärsin että Tosi kiva. #kivapuhe. Eli kohteliainta olisi ollut näiden brittien puhua suomea, jotta en olisi tuntenut oloani vieraaksi. Eiku?

-i-

[Micke90]

Miksi suomalaisten pitäisi puhua englantia keskenään? 

[Lalli IsoTalo]

Koskinen on nähnyt korkeintaan elokuvissa Etelä-Amerikan aurinkoista elämänmenoa.
Rio on täysi rikollisuuden kyllästämä hellhole tänä päivänä. Toisin sanoen monikulttuurinen. Copacabanan ja Ipaneman biitsit ja koko kaupunki ovat toki mahtavia ulkoisilta puitteiltaan, mutta vesi saastaista ja rosvottavaksi joutumisen riski on todellinen keskellä kirkasta päivää. On nimittäin omakohtaista kokemusta.

Samoin. Emme tulleet ryöstetyiksi, mutta koko piti olla varuillaan ja pälyillä joka suuntaan kuin susi nussiessa. Ei sellainen kovin lomalta tunnu.

[Kim Evil-666]

Mitähän tämä monikulttuurisuus ei olisi, kun sitä lanseerataan positiivisissa yhteyksissä.

Lisättäkööt nyt tämä "kilpailuvaltti" sinne ennestään pitkään sanajonoon voimavaran ja rikkauden jatkoksi.

On se kumma kun tällaiselle tavalliselle kansalaiselle tulee monikulttuurista mieleen täysin päinvastaiset mielleyhtymät. Se on varmaankin juuri sitä rasismia ja takapajuisuutta.

[Hevonen]

Kunnon mokutus menossa, vaikka esimerkkijutussa ei olekaan "aitoa monikulttuuria". 

http://www.kauppalehti.fi/uutiset/monikulttuurisuus-on-kilpailuvaltti---muista-nama-asiat-rekrytoitaessa/

Tämä ja muutkaan linkit eivät enää näytä toimivan. Olivatko ne vielä tänään toimineet ja joutuneet nyt kielteisen huomion takia orwellilaiseen muistiaukkoon?

Linkit korjattu.

[Näkkileipä]

^Kiinalainen opiskelutoverini suorastaan pyysi puhumaan itselleen suomea ja oli huolissaan kun kaikki puhuivat vain englantia. Hän halusi mahdollisimman nopeasti muutakin työtä kuin siivoamista ja suomenkielen taito on edelleenkin olennaista siinä. Sitäpaisti kertoohan se henkilön kyvystä oppia uutta ja motivoituneisuudesta jos on edes vähäistä kielitaitoa.

Minä olen ollut monikulttuurisessa työpaikassa, missä nimenomaan kiellettiin puhumasta englantia, siksi että muut oppisivat suomen kielen nopeammin. Perusteluna oli, ettei muut opi suomea käytännössä jos kaikki puhuu vain englantia.

[Eino P. Keravalta]

Ja jumalauta.

Me olemme Suomessa ja minä puhun töissä suomea kaikille, ymmärsivät tai eivät jos työsopimuksessa ei erikseen ole sovittu, että työnkuvaan kuuluu myös englannin puhuminen työasioissa.

Jos taas englannin puhumista vaaditaan jälkikäteen työsopimukseen kuulumattomana, vaadin uuden työsopimuksen ja vähintään 2 euroa tunnilta lisää 'englanninkielirahaa'.

Tauot taas ovat omaa aikaani eikä niiden suhteen mikään velvoita minua, joten teen juuri kuten huvittaa, mutta englantia en puhu koska siitä ei makseta ja koska tämä on Suomi ja koska haluan arvokkaat taukoni käyttää johonkin ihan muuhun kuin jonkun tuntemattoman kanssa lässyttämiseen.

[Uuno Nuivanen]

Tammikuisena maanantaina
 Leadinin Vallilan toimistossa on rauhallista. Kaksi brasilialaistyöntekijää on vielä kolmen viikon joululomallaan.

"Ainoa huolemme on, haluavatko he jättää aurinkoisen Copacabanan ja palata tänne loskaan", Koskinen nauraa.

Minun suurempi huoli on miten kotimaiset osaajat saavat työtä.  Nähtävästi tällä firmalla on varaa antaa kolme viikkoa lomaa ulkomaisille työntekijöilleen. Missä on firmojen vastuullisuus kotimaisten työttömien työllistymiseen?

Varmaan ainoa haitta brassien pitkistä lomista on, että silloin firmassa sambataan vähemmän.

[Nuiva kansalainen]

Hienoa, palkataan vaan niitä hienoja ja eksoottisia monikulttuurisuuden edustajia. Käytännössä tarvitaan noiden lisäksi aina se yksi suomalainen, joka korjaa toteemien aiheuttamat sotkut.

Nimimerkillä: Käytännön kokemusta on vähän liikaakin

[takalaiton]

Yritysten kulttuuri on pikemminkin monokulttuuria tai yhtenäiskulttuuria. Firmoissa on aina jonkunlainen yrityskulttuuri ja usein myös viralliset arvot ja visiot, joihin kaikkien työntekijöiden oletetaan sitoutuvan. Tätä valvotaan autoritäärisesti (lakien puitteissa) toimivassa hierarkkisessa järjestelmässä (esimiehet). Jos touhu ei miellytä työnantajaa, työntekijälle voidaan näyttää ovea. Epäsopivia yksilöitä ei palkata alunperinkään.

USA on maana ehkä vähän samanlainen. Esim. sananvapaudesta ei neuvotella ammatiloukkaantujien kanssa. Voi poistua maasta, jos tämä ei sovi. Suomessa taas koko yhteiskunta on viritetty toimimaan herra/rouva monikulttuurisuusasiantuntijan edunvalvojana tulkkauksesta, asunnosta, toimeentulosta ym. lähtien. Jos arvot törmäävät, niin me kyllä joustamme.

Jännä juttu muuten, että yritysten kansainvälistyminen nähdään yleensä aina positiivisena asiana. Lukuisissa kaupungeissa on myös kansainvälisiä kouluja. Sen sijaan yritykset eivät juuri koskaan mainosta monikultturistuvansa, kuten eivät (ymmärrettävästi) koulutkaan.

Oikeasti tässä uutisessa puhutaan kansainvälistymisestä: osaavat ja koulutetut ihmiset liikkuvat laillisesti eri maiden välillä, ja myös yritykset hyötyvät tästä. Monikulttuurisuus taas tarkoittaa nykyään sitä, että kouluttamaton kehitysmaiden joutoväestö salakuljettaa itsensä laittomasti Euroopan sosiaaliturvan piiriin. Tästä ei hyödy lopulta kukaan.

[foobar]

Yritysten kulttuuri on pikemminkin monokulttuuria tai yhtenäiskulttuuria. Firmoissa on aina jonkunlainen yrityskulttuuri ja usein myös viralliset arvot ja visiot, joihin kaikkien työntekijöiden oletetaan sitoutuvan. Tätä valvotaan autoritäärisesti (lakien puitteissa) toimivassa hierarkkisessa järjestelmässä (esimiehet). Jos touhu ei miellytä työnantajaa, työntekijälle voidaan näyttää ovea. Epäsopivia yksilöitä ei palkata alunperinkään.

Parhaimmillaan tilanne on kun laadun ja toiminnan kulttuuri muodostuu työntekijöistä itsestään. Kaiken maailman rasisimisyyttelyistä huolimatta paras keino pitää moisesta huolta on ottaa töihin vain ihmisiä, joiden kanssa jaetaan selkeästi tunnistettu toiminnan kulttuuri. Tämä ei suinkaan tarkoita sitä, että ulkomaalaisia ei pääsisi seulasta läpi; se tarkoittaa vain että seulasta ei pääse läpi toissijaisilla syillä jos ensisijaisissa perusteissa on puutteita. Niissä työyhteisöissä joissa itse olen ollut on joutunut erikseen heittämään ulos vain yksilöitä joilla on alkanut esiintyä muiden työntekijöiden henkisen työhyvinvoinnin kannalta ongelmallista mielenvikaisuutta (joka valitettavasti ei ole aivan tavatonta alalla - mutta toki hyvin harvinaista).

[Lalli IsoTalo]

Jos taas englannin puhumista vaaditaan jälkikäteen työsopimukseen kuulumattomana, vaadin uuden työsopimuksen ja vähintään 2 euroa tunnilta lisää 'englanninkielirahaa'.

Olen useinkin tuplalaskuttanut, koska tietyllä osaamisalallani ei ole muita, jotka tekevät tätä tiettyä erikoisduunia englanniksi, isolle kansansainväliselle asiakkaalle.

Mieluiten puhun suomea, koska se on äidinkieleni, ja elämässäni on jo aivan tarpeeksi englantia (elokuvat, kirjat, softat jne.).

[guest8096]

Tammikuisena maanantaina
 Leadinin Vallilan toimistossa on rauhallista. Kaksi brasilialaistyöntekijää on vielä kolmen viikon joululomallaan.

"Ainoa huolemme on, haluavatko he jättää aurinkoisen Copacabanan ja palata tänne loskaan", Koskinen nauraa.

Varmasti hän mielessään kiroilee, että on tuollaisia erehtynyt palkkaamaan, mutta pitää saada asia kuulostamaan eksoottiselta ja hienolta ettei kukaan vain luulisi rasistiksi.

[mikkoR]

Tammikuisena maanantaina
 Leadinin Vallilan toimistossa on rauhallista. Kaksi brasilialaistyöntekijää on vielä kolmen viikon joululomallaan.

"Ainoa huolemme on, haluavatko he jättää aurinkoisen Copacabanan ja palata tänne loskaan", Koskinen nauraa.

Varmasti hän mielessään kiroilee, että on tuollaisia erehtynyt palkkaamaan, mutta pitää saada asia kuulostamaan eksoottiselta ja hienolta ettei kukaan vain luulisi rasistiksi.

Suomalaisilla on yleensä viikon talviloma, nuo kaksi ylimääräistä viikkoa lienee kulttuuribonusta ja extrana palkallisia

[Viljami]

Mitähän tämä monikulttuurisuus ei olisi, kun sitä lanseerataan positiivisissa yhteyksissä.

Lisättäkööt nyt tämä "kilpailuvaltti" sinne ennestään pitkään sanajonoon voimavaran ja rikkauden jatkoksi.

On se kumma kun tällaiselle tavalliselle kansalaiselle tulee monikulttuurista mieleen täysin päinvastaiset mielleyhtymät. Se on varmaankin juuri sitä rasismia ja takapajuisuutta.

Mutta antaa parempien ihmisten siellä monikulttuurisissa toimistoissaan paukuttaa rumpua ja laulaa kumbayaata aina siihen asti, kunnes yt:t iskevät. Eli parissa viikossa 

[Roope]

Niin Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen kuin valtiovarainministeri Petteri Orpokin ovat huuli pyöreänä, kun kielitaidottomien maahanmuuttajien osaamiselle ei löydy Suomesta kysyntää.

Kysely: Enemmistö pk-yrityksistä ei palkkaisi puutteellisesti suomea osaavaa maahanmuuttajaa

Vain vajaa kolmannes pk-yrittäjistä on kyselyn mukaan valmis työllistämään maahanmuuttajan, jos maahanmuuttajan suomen kielen taito on puutteellinen. Asia ilmenee Suomen Yrittäjien kyselystä, johon vastaisi runsaat 1 000 pienten ja keskisuurten yritysten edustajaa.

Kyselyyn vastanneista yritysten edustajista reilu puolet ei ollut valmis työllistämään maahanmuuttajaa, jos hänen suomen kielen taitonsa on puutteellinen. Reilut kymmenen prosenttia vastaajista ei osannut ottaa kantaa asiaan. Etujärjestö Suomen Yrittäjät kysyi STT:n pyynnöstä maahanmuuttajien työllistämisestä osana yrittäjägallupiaan.

Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen pitää tulosta yllättävänä.

"Olisi odottanut, että enemmän kuin kolmannes olisi valmis työllistämään maahanmuuttajan puutteellisellakin suomen kielen taidolla", Kuismanen sanoo.

[...]

Kuismanen pitää kyselyn tulosta huolestuttavana. Hänen mukaansa Suomeen tulee tulevaisuudessa joka tapauksessa maahanmuuttajia ja heitä tarvitaan Suomen ikärakenteenkin takia lisää.

"Jos työllistymiseen ei tule muutosta, jonkun elätettäväksi he jäävät. Jos he jäävät sosiaaliturvan elätettäväksi, niin se on raskas taakka kantaa", Kuismanen sanoo.

Keinoja tilanteen parantamiseksi voivat Kuismasen mukaan olla esimerkiksi muutokset palkkausehdoissa ja kielitaitovaatimuksissa.

Talouselämä 21.4.2017

Orpo pettynyt haluttomuuteen palkata puutteellisesti suomea osaavia maahanmuuttajia

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) on pettynyt siihen, että niin harva yrittäjä on valmis työllistämään puutteellisesti suomea osaavan maahanmuuttajan.

Vain vajaa kolmannes pk-yrittäjistä on Suomen Yrittäjien kyselyn mukaan valmis työllistämään maahanmuuttajan, jos maahanmuuttajan suomen kielen taito on puutteellinen.

– Minut kyselyn tulos herätti. Tästä täytyy käydä laajempaa keskustelua, jotta prosentti saadaan ylemmäs, Petteri Orpo sanoo.

Hänen mukaansa pitää aidosti löytää työtä Suomeen tulleille työikäisille ja työkykyisille ihmisille.

– He haluavat tehdä työtä ja rakentaa tulevaisuutta. Se olisi paras tapa kotouttaa heidät, Orpo arvioi.

Hän muistuttaa myös Suomen ikärakenteen olevan sellainen, että osaavaa työvoimaa tarvitaan. Orpon mukaan maahanmuuttajissa on paljon potentiaalista työvoimaa, jota kannattaisi rekrytoida.
...

MTV 21.4.2017

Pääekonomisti Kuismasen mukaan Suomeen joka tapauksessa tulevat maahanmuuttajat ovat sosiaaliturvan varaan jäädessään raskas taakka kantaa. Niin ovat.

[Kaarin M]

^^
ja milläköhän tuntemattomalla äbäläbäbälä-kielellä maksavia asiakkaita tulisi palvella ja mikä olisi palvelun taso? Kuka hoitaa äbäläbäbälä-kielellä perehdytyksen? Toinen äbäläbäbälä? No eihän kohta tarvitse niitä suomenkielentaitoisia työntekijöitä lainkaan ja kun niiltä loppuu rahat työpaikan puutteen vuoksi  ennen pitkään voidaan jo perustellakin että suomenkielen taitoa ei edes tarvita !

"tuleko sinapi vai ketsupi? Ei ole..."

[Golimar]

Niin Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen kuin valtiovarainministeri Petteri Orpokin ovat huuli pyöreänä, kun kielitaidottomien maahanmuuttajien osaamiselle ei löydy Suomesta kysyntää.

Pääekonomisti Kuismasen mukaan Suomeen joka tapauksessa tulevat maahanmuuttajat ovat sosiaaliturvan varaan jäädessään raskas taakka kantaa. Niin ovat.

Mikalie Kuismanen, Petteri rajat auki Orpo sekä torkkupeitto Varttiainen jota ei nyt oltu raahattu esiin torkkupeiton alta eivät tietenkään ymmärrä että työpaikalla pitää osata tehdä jotain muutakin kuin pyöritellä silmiään ja aukoa suutaan.

[Alaric]

Suomen Yrittäjien teettämän tuoreen kyselyn (yli 1 000 vastaajaa) mukaan vain vajaa kolmannes pienistä ja keskisuurista yrityksistä olisi valmis palkkaamaan suomea puutteellisesti osaavia maahanmuuttajia. Reilu puolet kyselyyn vastanneista yritysten edustajista eivät olisi valmiita palkkaamaan heitä ja kymmenisen prosenttia ei osannut ottaa kantaa asiaan. Paljon kielteisesti suhtautuvia löytyy kaupan ja palvelualojen yrityksistä.

Valtiovarainministeri Orpo kertoo olevansa tulokseen pettynyt ja sanoo, että asiasta täytyy käydä laajempaa keskustelua, jotta huonosti suomea osaavien mamujen palkkaamiseen myönteisesti suhtautuvien yritysten osuus saadaan nousuun.

http://www.sss.fi/2017/04/enemmisto-pk-yrityksista-ei-palkkaisi-puutteellisesti-suomea-osaavaa-maahanmuuttajaa/ (21.4.2017)

Enemmistö pk-yrityksistä ei palkkaisi puutteellisesti suomea osaavaa maahanmuuttajaa

Vain vajaa kolmannes pk-yrittäjistä on kyselyn mukaan valmis työllistämään maahanmuuttajan, jos maahanmuuttajan suomen kielen taito on puutteellinen. Asia ilmenee Suomen Yrittäjien kyselystä, johon vastaisi reilut 1 000 pienten ja keskisuurten yritysten edustajaa.

Kyselyyn vastanneista yritysten edustajista reilu puolet ei ollut valmis työllistämään maahanmuuttajaa, jos hänen suomen kielen taitonsa on puutteellinen. Reilut kymmenen prosenttia vastaajista ei osannut ottaa kantaa asiaan. Etujärjestö Suomen Yrittäjät kysyi STT:n pyynnöstä maahanmuuttajien työllistämisestä osana yrittäjägallupiaan.

Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen pitää tulosta yllättävänä.

– Olisi odottanut, että enemmän kuin kolmannes olisi valmis työllistämään maahanmuuttajan puutteellisellakin suomen kielen taidolla, Kuismanen sanoo.

Teollisuudessa eniten palkkausvalmiutta

Paljon kielteisesti palkkaamiseen suhtautuvia löytyy kaupan ja palvelualojen yrityksistä.

– Nämä ovat toimialoina sellaisia, joissa kielen merkitys on olennainen asia, Kuismanen sanoo.

Kaupan ja palvelualojen työpaikat ovat usein juuri niitä, joita kautta tullaan työmarkkinoille.

– Korkean tuottavuuden aloilla suomen ja ruotsin kielen osaaminen ei ole niin relevantti asia, koska työpaikoilla toimitaan englannin kielellä, Kuismanen sanoo.

Kyselyn perusteella teollisuuden puolella suomen osaamisella ei ole niin suurta painoarvoa. Teollisuuden alan yrityksistä palkkausvalmiutta löytyi puolella yrityksistä.

Kuismanen pitää kyselyn tulosta huolestuttavana. Hänen mukaansa Suomeen tulee jatkossa joka tapauksessa maahanmuuttajia ja heitä tarvitaan Suomen ikärakenteenkin takia lisää.

– Jos työllistymiseen ei tule muutosta, jonkun elätettäväksi he jäävät. Jos he jäävät sosiaaliturvan elätettäväksi, niin se on raskas taakka kantaa, Kuismanen sanoo.

Keinoja tilanteen parantamiseksi voivat Kuismasen mukaan olla esimerkiksi muutokset palkkausehdoissa ja kielitaitovaatimuksissa.

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) on pettynyt siihen, että niin harva yrittäjä on valmis työllistämään puutteellisesti suomea osaavan maahanmuuttajan.

– Minut kyselyn tulos herätti. Tästä täytyy käydä laajempaa keskustelua, jotta prosentti saadaan ylemmäs, Orpo sanoo.

Iltalehden uutisessa on pari kohtaa, joita ei tuosta SSS:n uutisesta löydy:

http://www.iltalehti.fi/uutiset/201704212200107435_uu.shtml (21.4.2017)

(...)

TTS Työtehoseuran tutkimuspäällikkö Minna Kuusela ei ole yllättynyt kyselyn tuloksesta.

-  On ymmärrettävää, että mitä pienempi yritys on, sitä suurempi riski on ottaa töihin maahanmuuttajia varsinkin, jos kielitaito ei ole vielä riittävän hyvä, Kuusela sanoo.

Työtehoseuralla ja maahanmuuttajien kotoutumista edistävällä Monik ry:llä on menossa hanke, jonka tarkoitus on auttaa maahanmuuttajien siirtymistä työelämään.

(...)

Kuuselan mukaan maahanmuuttajat työllistyvät vähäisellä kielitaidolla parhaiten logistiikkaan, varastoihin ja rakennuksille.

-  Meillä on nytkin TTS:ssä käynnissä viherrakentajien kivimieskoulutus, mikä on ihan suoraan yhden firman rekrytointikoulutusta. Siinä nimenomaan haetaan maahanmuuttajia, eikä heillä tarvitse olla täydellinen kielitaito. He saavat napakan koulutuksen, ja sitten heille on työpaikka valmiina, hän kertoo.

(...)