2011-09-25 Haaste-lehden teemana monikulttuurisuus

[Roope]

Teemana monikulttuurisuus – maahanmuuton ja väestön liikkuvuuden tuomat haasteet kriminaalipolitiikalle

Painetun lehden sisällysluettelo

Pääkirjoitus 3/2011
Muutoksen keskellä

Artikkelit 3/2011

IHMISKAUPAN VASTAINEN TYÖ ETENEE HITAASTI s. 4
Riikka Kostiainen
Kriminaalipolitiikan vaikuttajia -sarjassa on haasteltavana vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet. Hän on huolissaan siitä, että ihmiskauppatapauksia on toistaiseksi tunnistettu vasta muutamia, useammin sekä tutkinta että tuomiot ovat koskeneet vähäisempiä rikoksia, jotka eivät anna turvaa ja oikeuksia uhrille. Lue lisää

ULKOMAALAISET RIKOKSEN TEKIJÖINÄ JA UHREINA s. 7
Hannu Niemi
Ulkomaalaisten tekemät vakavat rikokset ja siihen usein liittyvä järjestäytynyt rikollisuus ovat enemmän seurausta valtioiden rajat ylittävän liikkumisen rajoitusten poistamisesta kuin pysyvästä maahanmuutosta. Lue lisää

SUOMESSA ASUVAT SOMALIT USEIN RASISTISEN RIKOKSEN UHRINA s. 12
Jenni Niemi
Kansainvälisen tutkimuksen mukaan maahanmuuttajat kohtaavat paljon etnistä syrjintää ja rasismia Pohjoismaissa. Erityisesti Suomessa ja Tanskassa asuvat somalit näyttävät altistuvan syrjinnälle, uhkailulle ja väkivallalle usein. Lue lisää

ULKOMAISET LIIKKUVAT RIKOLLISRYHMÄT JALKAUTUNEET SUOMEEN s. 14
Pentti Kangasniemi
Viime vuosina ulkomailta, erityisesti Baltian maista tai Baltian maiden kautta, tulevat liikkuvat rikollisryhmät ovat tehneet hyvin suunniteltuja omaisuusrikoksia. Lue lisää

RIKOSOIKEUS JA MONIKULTTUURISUUDEN HAASTE s. 16
Sakari Melander
Kulttuurisilla ja yhteisöllisillä tekijöillä on oltava sijansa rikosoikeudellisessa lainsäädännössä ja ratkaisutoiminnassa.

RASISTISET RIKOKSET LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ s. 18
Ilari Hannula
Rasistisena rikoksena voidaan pitää rikosta, joka tehty rasistisesta vaikuttimesta. Nämä ovat tulleet rikoslakiin 1970-luvulta alkaen. Rikoslain muutosten taustalla ovat kansainväliset velvoitteet.

TULKATTU OIKEUSKÄSITTELY ONNISTUU YHTEISTYÖSSÄ s. 20
Tuija Kinnunen
Oikeustulkkaus ei ole oikeudellisesta viestintätilanteesta irrallista, pelkästään kielitaidon varassa tapahtuvaa toimintaa. Kirjoitus käsittelee oikeustulkkauksen käytäntöjä, tilannetta ja kehittämistarpeita.

KUNNIAKONFLIKTIN MOLEMPIA OSAPUOLIA TÄYTYY KUULLA s. 22
Riikka Kostiainen
Ihmisoikeusliiton Kitke!-hankkeen tarkoituksena on ennaltaehkäistä kunniaan liittyviä konfliktitilanteita ja väkivaltaa. Asiantuntija Rebwar Karimin mukaan parasta ennaltaehkäisyä on rakentava, osallistava ja itsekriittinen yhteisödialogi. Lue lisää

TIETOA OIKEUKSISTA MAAHANMUUTTAJATYTÖILLE s. 24
Mariela Salminen
Vantaan Oikeus elämään -hankkeen idea on valistaa 15–20-vuotiaita maahanmuuttajataustaisia tyttöjä ja lisätä valmiuksia hakea apua perhe- ja kunniaväkivaltatapauksissa. Tarkoitus on myös lisätä viranomaisten tietoa heidän elämästään. Lue lisää

VÄITÖKSIÄ AIHEPIIRISTÄ s. 26
Monikulttuurisuus nuorisotyössä
Arkipäivän rasismi koulussa
Rasistisuus nuorten yhteisöissä
Ennakkoluulot sävyttävät poliisin ja maahanmuuttajien suhteita (s. 29)


ALKUVAIHEEN PALVELUT TÄRKEITÄ KOTOUTUMISESSA s. 26
Sari Karisto
Uusi laki kotoutumisen edistämisestä painottaa alkuvaiheen palvelujen järjestämisen tärkeyttä maahanmuuttajan kotoutumisen ja työllistymisen nopeuttamiseksi.

NUORET TARVITSEVAT ESIMERKKEJÄ s. 28
Riikka Kostiainen
Sosiaaliohjaaja Mukhtar Abib työskentelee rikoksista epäiltyjen afrikkalaistaustaisten nuorten kanssa Helsingin sosiaalivirastossa. Hän painottaa koulutuksen merkitystä maahanmuuttajataustaisten nuorten auttamisessa.Lue lisää

RINKEBYSSÄ PUHALTAA YHTEISHENKI s. 30
Regina Järg-Tärno
Tukholman huonomaineiseksi leimatussa Rinkebyn lähiössä turvallisuutta edistetään Järva-Andan yhteistyöverkostossa.

KUKA PUHUU? LÄHIÖTIETÄMISEN TUSKA s. 32
Leena Suurpää
Ranskan kaupunkipolitiikkaa syytetään keinottomuudesta, elitismistä ja turvallisuuspoliittisen näkökulman ylivallasta, mediaa kritisoidaan sensaatiomaisen lähiöpelon lietsomisesta, tutkijat syyllistyvät analyyttisen katseensa sameudesta.

KANSAINVÄLINEN SUOJELU SUOMALAISITTAIN s. 34
Ida Staffans
Kansainvälisestä näkökulmasta Suomen lainsäädäntö vastaa hyvin kansainvälisen suojelun asettamiin vaatimuksiin.

KERJÄÄMINEN PERUSOIKEUKSIEN NÄKÖKULMASTA s. 35
Ari Hirvonen
On syytä arvioida lainopin näkökulmasta kysymystä kerjäämisen sääntelystä, koska todennäköisesti asia nousee uudelleen jossain muodossa ajankohtaiseksi.

KERJÄLÄISYYS ENNEN JA TÄNÄÄN s. 38
Virpi Mäkinen
Kerjäämiseen on aina liittynyt inhimillistä hätää ja köyhyyttä, irtolaisuutta ja rikollisuutta. Ajan saatossa suhtautuminen kerjäläisiin ei ole juurikaan muuttunut.

Kriminologia :POSITIIVISTA KRIMINOLOGIAA s. 40
Matti Laine
Kriminologia-palstalla kerrotaan positiivisesta kriminologiasta. Se tutkii sellaisia tekijöitä, jotka pitävät ihmiset poissa rikollisuudesta tai saavat lopettamaan rikollisen toiminnan.

Rikoksentorjunta: RIKOSTILASTOJEN LUKEMINEN s. 42
Jukka-Pekka Takala
Rikoksentorjunta-palstalla käsitellään loppukesällä syntynyttä keskustelua rikostilastoista. Keskustelu havainnollistaa hyvin tilastojen tulkinnan ongelmia. Lue lisää

Keskustelua: SOVINNON AIKA? s. 44
Aune Flinck, Saija Sambou & Erika Uotila
Kirjoituksessa kommentoidaan lähisuhdeväkivallan sovittelua.

Ajassa s. 45–47
Väkivallan vähentämiseen löytyy keinoja
Sivareita koulutetaan väkivallan ehkäisyyn
Aluehallintovirastoille keskeinen rooli turvallisuustyössä
Lasten kokemaa seksuaalista häirintää netissä kyselty
Poliisin ja syyttäjän yhteistyötä arvioitu
Vankimäärä vähenee tasaisesti
Harmaata taloutta vastaan kampanja

http://www.haaste.om.fi/Etusivu/Lehtiarkisto/Haasteet2011/Haaste32011/1302673770120

Nettijutut:

Pääkirjoitus 3/2011   
      Muutoksen keskellä

Artikkelit 3/2011    

      Ihmiskaupan vastainen työ etenee hitaasti
      Vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet on huolissaan siitä, että ihmiskauppatapauksia on toistaiseksi tunnistettu vasta muutamia, useammin sekä tutkinta että tuomiot ovat koskeneet vähäisempiä rikoksia, jotka eivät anna turvaa ja oikeuksia uhrille. Laittoman maahantulon torjuntaan keskittyminen vaikeuttaa uhrin näkemistä.

      Ulkomaalaiset rikoksen tekijöinä ja uhreina
      Kansainvälistyminen näkyy rikollisuudessa niin Suomessa kuin muissakin länsimaissa. 1990-luvun alussa esiintyi pelkoa siitä, että uudet rikollisuusuhat kehittyisivät lähes hallitsemattomiksi ongelmiksi. Suomen rikollisuustilanne on kuitenkin eri mittarien perusteella pysynyt kohtuullisen hyvänä ja monessa kohdin muuttunut jopa paremmaksi. Ulkomaalaisten tekemät vakavat rikokset ja siihen usein liittyvä järjestäytynyt rikollisuus ovat enemmän seurausta valtioiden rajat ylittävän liikkumisen rajoitusten poistamisesta kuin pysyvästä maahanmuutosta.

      Suomessa asuvat somalit usein rasistisen rikoksen uhrina
      Pohjoismaat mielletään hyvinvointivaltioiksi, joissa on korkea elintaso ja joissa kansalaisten tasa-arvo toteutuu hyvin. Onkin yllättävää, että hiljattain julkaistun kansainvälisen tutkimuksen mukaan maahanmuuttajat kohtaavat paljon etnistä syrjintää ja rasismia Pohjoismaissa. Erityisesti Suomessa ja Tanskassa asuvat somalit näyttävät altistuvan syrjinnälle, uhkailulle ja väkivallalle usein, ja Suomessa vielä enemmän kuin Tanskassa.

      Ulkomaiset liikkuvat rikollisryhmät jalkautuneet Suomeen
      Rikollisuuden kansainvälistyminen näkyy myös tavanomaisessa rikollisuudessa. Viime vuosina ulkomailta, erityisesti Baltian maista tai Baltian maiden kautta, tulevat liikkuvat rikollisryhmät ovat tehneet hyvin suunniteltuja omaisuusrikoksia. Tekijät ja saalis poistuvat maasta välittömästi teon jälkeen. Viranomaiset ovat kehittäneet yhteisen toimintamallin kyseiseen ns. "Hit and run" -tyyppisen rikollisuuden torjuntaan.

      Kunniakonfliktin molempia osapuolia täytyy kuulla
      Ihmisoikeusliiton Kitke!-hankkeen tarkoituksena on ennaltaehkäistä kunniaan liittyviä konfliktitilanteita ja väkivaltaa. Asiantuntija Rebwar Karimin mukaan parasta ennaltaehkäisyä on rakentava, osallistava ja itsekriittinen dialogi yhteisön tasolla. Konfliktitilanteissa on tärkeä pyrkiä väkivallan uhkan minimoimiseen ja turvallisen vuorovaikutuksen aikaansaamiseen.

      Tietoa oikeuksista maahanmuuttajatytöille
      Vantaan Oikeus elämään -hankkeen idea on valistaa 15–20-vuotiaita maahanmuuttajataustaisia tyttöjä ja lisätä heidän valmiuksiaan hakea apua perhe- ja kunniaväkivaltatapauksissa. Tarkoitus on myös lisätä viranomaisten tietoa heidän elämästään. Perimmäinen tavoite on ehkäistä väkivaltaa.

      Nuoret tarvitsevat esimerkkejä
      Sosiaaliohjaaja Mukhtar Abib työskentelee rikoksista epäiltyjen afrikkalaistaustaisten nuorten kanssa Helsingin sosiaalivirastossa. Hänen mukaansa afrikkalaistaustaisten nuorten tilanne on menossa parempaan päin verrattuna kymmenen vuoden takaiseen aikaan.

      Rikostilastojen lukeminen
      Rikoksentorjunta-palstalla käsitellään loppukesällä syntynyttä keskustelua rikostilastoista. Keskustelu havainnollistaa hyvin tilastojen tulkinnan ongelmia.

http://www.haaste.om.fi/Etusivu/Lehtiarkisto/Haasteet2011/Haaste32011



Suomessa asuvat somalit usein rasistisen rikoksen uhrina-kirjoituksessa esitellään Euroopan Unionin Perusoikeusvirasto FRA:n tekemää rasismitutkimusta. Kyseisen kyselytutkimuksen mukaanhan Suomen somalit kokevat Suomessa selvästi enemmän rasistista väkivaltaa kuin mikään muu vähemmistö Euroopassa.

Poliisiammattikorkeakoulun tutkija Jenni Niemi kertaa, että noin kolmannes kyselyyn vastanneista somaleista ilmoitti joutuneensa vuoden sisällä väkivallan tai vakavan uhkailun kohteeksi kerran tai useammin, ja noin kolmannes näistä kertoi ilmoittaneensa rikoksista poliisille. Koko somaliyhteisöön yleistettynä tämä tarkoittaisi jopa tuhatta rasismikoodilla merkittyä väkivaltarikosilmoitusta pelkästään somaleilta. Tutkimusvuonna 2008 somali oli asianomistajana 82 rasistisessa rikosepäilyssä, ja vain osaan tapauksista liittyi väkivalta tai sillä uhkailu. Mutta tutkija ei vaivaa päätään tällaisella.

Tutkimukset osoittavat, että Suomessa asuviin somaleihin kohdistuva rasismi on erityinen ilmiö, joka on osittain yhteinen myös muiden Pohjoismaiden kanssa. Tämän ryhmän edustajiin kohdistuvan rasismin yleisyys nousee selvästi esille kansainvälisessä vertailussa, ja ilmiö vaatiikin nimenomaan Suomessa ja muissa Pohjoismaissa ilmenevän, somaleihin kohdistuvan rasismin tarkastelua. Aihetta tulisi tutkia tarkemmin ja etsiä selityksiä yhteiskunnan tasolta. Tulisi tarkastella esimerkiksi rasististen tekojen takana vaikuttavaa yhteiskunnallista ilmapiiriä sekä kehittää erityisiä toimia somalien tukemiseksi ja rasismin vähentämiseksi.

edit: Jenni Laine => Niemi

[Maastamuuttaja]

Nyt kaikki joukolla ilmiantamaan, jotta saamme Suomen rasististen rikosten lukumäärän oikeusvaltion edellyttämälle tasolle.

[Lalli IsoTalo]

Tämä lehti antaa koko alasta aika demlamaisen kuvan. Uskoisin kuitenkin, että systeemin työntekijät lienevät parhaiten selvillä mokutuksen seurauksista, ja näinollen kokemusnuivistuneet ensimmäisten joukossa.

[retired]

Suomessa asuvat somalit usein rasistisen rikoksen uhrina
      Pohjoismaat mielletään hyvinvointivaltioiksi, joissa on korkea elintaso ja joissa kansalaisten tasa-arvo toteutuu hyvin. Onkin yllättävää, että hiljattain julkaistun kansainvälisen tutkimuksen mukaan maahanmuuttajat kohtaavat paljon etnistä syrjintää ja rasismia Pohjoismaissa. Erityisesti Suomessa ja Tanskassa asuvat somalit näyttävät altistuvan syrjinnälle, uhkailulle ja väkivallalle usein, ja Suomessa vielä enemmän kuin Tanskassa.

Voi voi! Kun se somalin "syrjintä" ja "uhkailu" on varsin usein sitä että somali joutuu noudattamaan niitä samoja sääntöjä ja lakeja kuin muutkin kansalaiset ja ne kun eivät somalia aina miellytä, tuntee hän kokeneensa syrjintää ja uhkailua.

Aivan sama juttu kun ihminen valittaa esim.että "kyllä mä nyt olen masentunut kun en päässyt matkalle/juhliin/dokaamaan jne." ja tämä sitten tulkittaisiin masennukseksi ja annettaisiin sairauslomaa!?

[Roope]

Tämä lehti antaa koko alasta aika demlamaisen kuvan.

Ainakin lehden nettijuttujen perusteella esimerkiksi somaleista kehitetään johdonmukaisesti kuvaa erityisinä rasismin uhreina ja vain uhreina. Asiaa käsitellään useammassa kirjoituksessa ja kaikissa on pohjana FRA:n vuoden 2008 uhrikysely, kun taas poliisin taannoinen ilmoitus rasististen rikosepäilyjen lähtemisestä selvään laskuun kuitataan kirjaamiskäytäntöjen epäyhtenäisyydellä. Tässä sen sijaan ainoa viittaus somalien itsensä tekemiin rikoksiin:

Suurimman rikoksista epäiltyjen ulkomaalaisryhmän muodostivat venäläiset (15 %), virolaiset (15 %) ja somalit (10 %) vuonna 2010. Liikennerikoksiin epäillyistä ulkomaalaisista lähes puolet oli virolaisia (20 %), venäläisiä (18 %) ja ruotsalaisia (6 %).

Väestömäärään suhteutettu epäiltyjen osuus muissa kuin liikennerikoksissa oli vuonna 2010 korkeampi kuin edellä mainituilla kansalaisuusryhmillä esimerkiksi iranilaisilla (21 %), turkkilaisilla (13 %) ja irakilaisilla (12 %). Venäläisillä ja virolaisilla tämä osuus on 6 prosenttia, mikä on jonkun verran enemmän kuin suomalaisilla (4 %).

Minkäs ryhmän rikokset jäivät suhteuttamatta väestömäärään?

Minulle somalien tekemät rikokset ovat marginaalinen asia, mutta tutkijoiden ja viranomaisten hyssyttely ja puolueellisuus ei sitä ole. Samoin FRA:n höpötutkimus on sinällään merkityksetön siinä missä Demosin Facebook-kysely perussuomalaisten kannattajien väkivaltaisuudesta, mutta vakavammaksi asia muuttuu siinä vaiheessa, kun tällaisia "tutkimuksia" ryhdytään käyttämään keskustelun ohjaamiseen ja poliittisena lyömäaseena.

Muissa aiheissa (kerjäläisten perusoikeudet, kunniakonfliktien molempien osapuolien kuuleminen, Rinkebyn yhteishenki jne.) näkyy jo otsikkojen perusteella sama sievistelyn ja selittelyn meininki.

[Roope]

Selailin lehteä kirjastossa.

KERJÄÄMINEN PERUSOIKEUKSIEN NÄKÖKULMASTA s. 35
Ari Hirvonen
On syytä arvioida lainopin näkökulmasta kysymystä kerjäämisen sääntelystä, koska todennäköisesti asia nousee uudelleen jossain muodossa ajankohtaiseksi.

Ari Hirvonen luetteli kaikki mahdolliset ja mahdottomat perustelut, joiden vuoksi romanien kerjäämiseen ei saa puuttua millään tavalla. Oma suosikkini oli se, että kiellot olisivat sananvapauden rajoittamista.

edit:

Kerjääminen voidaan tulkita myös mielenilmaukseksi, kuten kollegani osuvasti huomautti. Kerjäläiset tuovat nimittäin näkyviin yhteiskunnallisen epätasa-arvon, syrjinnän ja köyhyyden, joita emme ehkä muuten näkisi tai tunnistaisi; läsnäolollaan kadunkulmassa he vaativat sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Siten kerjääminen kuuluu perustuslain 12 pykälän suojaaman sananvapauden piiriin.

RASISTISET RIKOKSET LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ s. 18
Ilari Hannula
Rasistisena rikoksena voidaan pitää rikosta, joka tehty rasistisesta vaikuttimesta. Nämä ovat tulleet rikoslakiin 1970-luvulta alkaen. Rikoslain muutosten taustalla ovat kansainväliset velvoitteet.

Rasististen rikosten lakityöryhmää vetäneen Ilari Hannulan kirjoitus oli hämmentävä. Vaikka Hannula oli työryhmän puheenjohtajana erityisessä vastuussa lakiesityksestä, niin hän ei itsekään tiedä, mitä lakimuutos tarkoittaa nettipalstojen ylläpitäjien vastuun kannalta. Tulevaisuus kuulemma näyttää, millaiseksi käytäntö muodostuu. Silti Hannula tietää kertoa, että tämän sumean lain taustalla on kansainvälisten sopimusten vaatimukset.

[Roope]

Netissä nyt loputkin lehden jutut:

Pääkirjoitus 3/2011   

    *      MUUTOKSEN KESKELLÄ

Artikkelit 3/2011    

    *      Ihmiskaupan vastainen työ etenee hitaasti
      Vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet on huolissaan siitä, että ihmiskauppatapauksia on toistaiseksi tunnistettu vasta muutamia, useammin sekä tutkinta että tuomiot ovat koskeneet vähäisempiä rikoksia, jotka eivät anna turvaa ja oikeuksia uhrille. Laittoman maahantulon torjuntaan keskittyminen vaikeuttaa uhrin näkemistä.

    *      Ulkomaalaiset rikoksen tekijöinä ja uhreina
      Kansainvälistyminen näkyy rikollisuudessa niin Suomessa kuin muissakin länsimaissa. 1990-luvun alussa esiintyi pelkoa siitä, että uudet rikollisuusuhat kehittyisivät lähes hallitsemattomiksi ongelmiksi. Suomen rikollisuustilanne on kuitenkin eri mittarien perusteella pysynyt kohtuullisen hyvänä ja monessa kohdin muuttunut jopa paremmaksi. Ulkomaalaisten tekemät vakavat rikokset ja siihen usein liittyvä järjestäytynyt rikollisuus ovat enemmän seurausta valtioiden rajat ylittävän liikkumisen rajoitusten poistamisesta kuin pysyvästä maahanmuutosta.

    *      Suomessa asuvat somalit usein rasistisen rikoksen uhrina
      Pohjoismaat mielletään hyvinvointivaltioiksi, joissa on korkea elintaso ja joissa kansalaisten tasa-arvo toteutuu hyvin. Onkin yllättävää, että hiljattain julkaistun kansainvälisen tutkimuksen mukaan maahanmuuttajat kohtaavat paljon etnistä syrjintää ja rasismia Pohjoismaissa. Erityisesti Suomessa ja Tanskassa asuvat somalit näyttävät altistuvan syrjinnälle, uhkailulle ja väkivallalle usein, ja Suomessa vielä enemmän kuin Tanskassa.

    *      Ulkomaiset liikkuvat rikollisryhmät jalkautuneet Suomeen
      Rikollisuuden kansainvälistyminen näkyy myös tavanomaisessa rikollisuudessa. Viime vuosina ulkomailta, erityisesti Baltian maista tai Baltian maiden kautta, tulevat liikkuvat rikollisryhmät ovat tehneet hyvin suunniteltuja omaisuusrikoksia. Tekijät ja saalis poistuvat maasta välittömästi teon jälkeen. Viranomaiset ovat kehittäneet yhteisen toimintamallin kyseiseen ns. "Hit and run" -tyyppisen rikollisuuden torjuntaan.

    *      Rikosoikeus ja monikulttuurisuuden haaste
      Lainsäätäjän ja lainsoveltajan on nykyään otettava kulttuurisia tekijöitä huomioon.

    *      Rasistiset rikokset laindäännössä
      Rasistisena rikoksena voidaan pitää rikosta, joka on tehty rasistisesta vaikuttimesta. Nämä ovat tulleet rikoslakiin 1970-luvulta alkaen. Rikoslain muutosten taustalla ovat kansainväliset velvoitteet.

    *      Tulkattu oikeuskäsittely onnistuu yhteistyössä
      Oikeustulkkaus ei ole oikeudellisesta viestintätilanteesta irrallista, pelkästään kielitaidon varassa tapahtuvaa toimintaa vaan tapahtuu aina yhteistyössä kaikkien osapuolten kanssa. Kirjoitus käsittelee oikeustulkkauksen käytäntöjä, tilannetta ja kehittämistarpeita.

    *      Kunniakonfliktin molempia osapuolia täytyy kuulla
      Ihmisoikeusliiton Kitke!-hankkeen tarkoituksena on ennaltaehkäistä kunniaan liittyviä konfliktitilanteita ja väkivaltaa. Asiantuntija Rebwar Karimin mukaan parasta ennaltaehkäisyä on rakentava, osallistava ja itsekriittinen dialogi yhteisön tasolla. Konfliktitilanteissa on tärkeä pyrkiä väkivallan uhkan minimoimiseen ja turvallisen vuorovaikutuksen aikaansaamiseen.

    *      Tietoa oikeuksista maahanmuuttajatytöille
      Vantaan Oikeus elämään -hankkeen idea on valistaa 15–20-vuotiaita maahanmuuttajataustaisia tyttöjä ja lisätä heidän valmiuksiaan hakea apua perhe- ja kunniaväkivaltatapauksissa. Tarkoitus on myös lisätä viranomaisten tietoa heidän elämästään. Perimmäinen tavoite on ehkäistä väkivaltaa.

    *      Tuoreita väitöksiä rasismista ja monikulttuurisuudesta

    *      Alkuvaiheen palvelut tärkeitä kotoutumiselle
      Uusi laki kotoutumisen edistämisestä painottaa alkuvaiheen palvelujen järjestämisen tärkeyttä maahanmuuttajan kotoutumisen ja työllistymisen nopeuttamiseksi. Lain soveltamisalaa on laajennettu etenkin alkuvaiheen palvelujen osalta kaikkiin ulkomaan kansalaisiin.

    *      Nuoret tarvitsevat esimerkkejä
      Sosiaaliohjaaja Mukhtar Abib työskentelee rikoksista epäiltyjen afrikkalaistaustaisten nuorten kanssa Helsingin sosiaalivirastossa. Hänen mukaansa afrikkalaistaustaisten nuorten tilanne on menossa parempaan päin verrattuna kymmenen vuoden takaiseen aikaan.

    *      Rinkebyssä puhaltaa yhteishenki
      Tukholman huonomaineiseksi leimatussa Rinkebyn lähiössä turvallisuutta edistetään yhdessä Järva-Andan yhteistyöverkoston kautta. Eri kulttuurien ja ryhmien välillä käydään aitoa dialogia, ja ongelmien ja erojen sijaan etsitään voimavaroja ja yhtäläisyyksiä.

    *      Kansainvälinen suojelu suomalaisittain
      Kansainvälisestä näkökulmasta Suomen lainsäädäntö vastaa hyvin kansainvälisen suojelun asettamiin vaatimuksiin.

    *      Kuka puhuu? Lähiötietämisen tuska
      Kirjoituksessa puidaan Ranskan vuoden 2005 lähiötapahtumien erilaisia tulkintoja.

    *      Kerjääminen perusoikeuksien näkökulmasta
      Kerrostalojen rappukäytävien kyltit "kerjääminen ja kaupustelu kielletty" ovat vaihtuneet asuinhuoneistojen ovien tarroihin "ei ilmaisjakelua". Viime vuonna Romanian romanien kerjäämisen seurauksena kellareihin ja vinteille haudattuja kylttejä alettiin kaivaa esiin.

    *      Kerjäläisyys ennen ja tänään
      Kerjääminen on ikivanha elinkeino. Siihen on aina liittynyt inhimillistä hätää ja köyhyyttä, irtolaisuutta ja rikollisuutta. Ajan saatossa suhtautuminen kerjäläisiin ei ole juurikaan muuttunut. Edelleen kerjäläisyyttä pyritään kitkemään erilaisin pakkokeinoin. Ilman kerjäläisyyden syiden kartoittamista ja niihin puuttumista ongelmaa ei pystytä ratkaisemaan.

    *      Positiivista kriminologiaa
      Kriminologia-palstalla esitellään tällä kertaa positiivista kriminologiaa. Se tutkii sellaisia tekijöitä, jotka pitävät ihmiset poissa rikollisuudesta tai saavat lopettamaan rikollisen toiminnan.

    *      Rikostilastojen lukeminen
      Rikoksentorjunta-palstalla käsitellään loppukesällä syntynyttä keskustelua rikostilastoista. Keskustelu havainnollistaa hyvin tilastojen tulkinnan ongelmia.

    *      Keskustelua: Sovinnon Aika?
      Sovittelussa etsitään keinoja myös väkivaltaisen käyttäytymisen lopettamiseen.

Haaste 3/2011

[skrabb]

*      Nuoret tarvitsevat esimerkkejä
      Sosiaaliohjaaja Mukhtar Abib työskentelee rikoksista epäiltyjen afrikkalaistaustaisten nuorten kanssa Helsingin sosiaalivirastossa. Hänen mukaansa afrikkalaistaustaisten nuorten tilanne on menossa parempaan päin verrattuna kymmenen vuoden takaiseen aikaan.

Mukhtar Abib demareista kokoomukseen
Kotimaa

Kirjoittanut ILKKA AHTOKIVI 09.12.2011 09:35
Viimeksi päivitetty 09.12.2011 09:36

Helsingin sosialidemokraattien listalla varavaltuutettuna ja opetuslautakunnan jäsenenä toiminut Mukhtar Abib siirtyy kokoomukseen. Samalla hän jättää nykyiset kunnalliset luottamustoimensa.

Vuoden 2008 kuntavaaleissa ensi kertaa ehdolla ollut Mukhtar sai 439 ääntä.
Kokoomuksen Mukhtar valitsi arvo- ja sisältökysymysten perusteella.

- Itselleni tärkeitä asioita yhteiskunnassa ovat perhe, yhteisöt ja kansalaisjärjestöt. Niiden toimintaedellytyksiä tulee tukea, että ne selviytyvät omista tehtävistään. Toisaalta yksilön oma vastuu itsestään ja ympäristöstään korostuu ajattelussani myös. Yhteiskunnan rooli ei voi koskaan ensisijaisesti korvata ihmisen omaa tekemistä ja vastuunottoa. Kokoomus on edelläkävijä myös maahanmuuttoasioissa, sanoo Mukhtar Abib.

Helsingin Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Tatu Rauhamäki toivottaa Mukhtarin tervetulleeksi kokoomusjoukkoon.

- Mukhtar tuo omalla sosiaalisektorin osaamisellaan leveyttä kokoomuslaiseen kuntapäätöksentekoon. Uskon Mukhtarin olevan erinomainen lisä tulevien kunnallisvaalien ehdokaslistalle, sanoo Rauhamäki.

Mukhtar Abib työskentelee rikoksia tehneiden alle 18-vuotiaiden ja heidän perheidensä parissa Helsingin Sosiaalivirastossa. Kunnallispolitiikan ulkopuolella hän toimii muun muassa SPR:n Nuorten turvatalojen sekä Helsingin Diakoniaopiston johtokuntien jäsenenä. 

http://www.verkkouutiset.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=68381:mukhtar-abib-demareista-kokoomukseen&catid=2:kotimaa&Itemid=31

[Roope]

4/2016 Teemana maahanmuutto

Painetun lehden 4/2016 sisällysluettelo

s. 3 Pääkirjoitus: Maahanmuutto kriminaalipolitiikan kysymyksenä
Päivi Honkatukia

s, 4 Yhdenvertaisuuden edistäminen vahvalla pohjalla
Riikka Kostiainen
Kriminaalipolitiikan vaikuttajia -sarjassa on haasteltavana on yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä. Yhdenvertaisuuslain uudet syrjintäperusteet ja valtuutetun laajempi toimivalta ovat parantaneet mahdollisuuksia puuttua syrjintään, hän arvioi. Suomen uusi turvapaikanhakijatilanne näkyy myös yhdenvertaisuusvaltuutetun toiminnassa, esimerkiksi ihmiskaupan riski on kasvanut.

s. 7 Maahanmuutto Suomeen
Viime vuosikymmeninä maahanmuutto Suomeen on lisääntynyt selvästi.

s. 8 Maahanmuuttajat ja rikollisuus
Mikko Aaltonen, Martti Lehti & Hannu Niemi
Maahanmuuttajien tekemien rikosten suhteellinen määrä on kymmenen vuoden aikana laskenut, joskin rikollisuustaso on pysynyt korkeampana kuin Suomen kansalaisten. Eri maahanmuuttajaryhmien välillä on suuria eroja rikollisuustasossa ja rikoksen uhriksi joutumisen riskissä.

s. 11 Työvoiman hyväksikäyttö pitäisi nähdä yhteisörikoksena
Natalia Ollus
Ulkomaalaiset työntekijät saattavat joutua työperäisen hyväksikäytön uhreiksi, ja pahimmillaan ihmiskaupan kohteiksi. Tuoreessa väitöstutkimuksessa esitetään, että lainsäädäntö ja viranomaiset eivät riittävästi tunnista ilmiötä. Huomiota tulisi työntekijöiden hyväksikäyttöön ja siitä heille aiheutuvaan haittaan.

s. 13 Ruotsissa rikollisryhmät herättävät pelkoa haavoittuvilla asuinalueilla

s. 14 Kunniaan liittyvään väkivaltaan puuttumista kehitettävä
Maija Jäppinen & Johanna Latvala
Ihmisoikeusliitto toteutti vuosina 2015–2016 ensimmäisen laajan selvityksen kunniaan liittyvästä väkivallasta ja siihen puuttumisesta. Selvitys osoittaa, että kunniaan liittyvä väkivalta on Suomessa olemassa oleva ilmiö, jonka uhreja ei kyetä auttamaan riittävästi.

s. 16 Pysäytetyt – tutkimusta ja journalismia etnisestä profiloinnista
Markus Himanen
Turun yliopiston sosiaalitieteiden laitoksen Pysäytetyt-hanke tutkii etnistä profilointia Suomessa huomioiden sekä profilointia kokeneiden ihmisten että viranomaisten näkökulman.

s. 18 Etnisyys muurien sisällä
Helena Huhta
Osallistuvaa havainnointia hyödyntävässä väitöstutkimuksessa selvitetään, millä tavoin etnisyys ilmenee suomalaisessa vankilassa, miksi, minkälaisissa tilanteissa ja minkälaisin seurauksin.

s. 20 Paperittomat rikoksen uhrina
Leena-Kaisa Åberg
Rikoksen uhriksi joutunut paperiton henkilö johtuu miettimään muun muassa, johtaako rikosilmoituksen tekeminen poliisille maasta käännytykseen.

s. 22 Uskontokunnat tekevät yhteistyötä väkivallan ehkäisemiseksi
Tarja Mankkinen
Uskontojen välinen yhteistyö ja viranomaisten ja uskontojen välinen yhteistyö on yksi keino rikkoa vastakkainasettelua ja lisätä vuorovaikutusta yhteiskunnassa.

s. 24 Väkivaltaisen ääriajattelun ehkäisy Pohjoismaiden tavoitteena

s. 25 Trust-hanke edistää hyviä väestösuhteita
Mia Luhtasaari
Asenteet ja vuorovaikutussuhteet vaikuttavat turvallisuudentunteeseen sekä kykyyn ja haluun osallistua yhteiskuntaan. Oikeusministeriön Trust-hanke pyrkii edistämään yhdenvertaisuutta ja eri väestöryhmien välistä vuorovaikutusta seitsemällä vastaanottokeskuspaikkakunnalla.

s. 27 Välähdyksiä alaikäisten turvapaikanhakijoiden arjesta
Markus Okkonen
Artikkelissa kuvataan nuorten turvapaikanhakijoiden elämää ja sitä millaisena suomalainen yhteiskunta heille näyttäytyi.

s 28 Maahanmuuttajanuorille tukea kokeilemalla uutta
Sonja Tanttari
Helsingissä on meneillään nuorisotyön suurhanke, jossa tähtäimenä on maahanmuuttajanuorten aseman parantaminen. Nuoret tarvitsevat oikein kohdennettuja ja tehokkaita palveluita, sillä heistä monet ovat erityisen huonossa asemassa. Yksi kiinnostava kokeilu on vertaisvalamiehistö.

Maahanmuuttajaosaamista poliisille
Helsingin poliisilaitoksen hankkeessa on tarjottu nuorille mahdollisuuksia tutustua työelämään ja poliisiin.

Kunniaan liittyvät ilmiöt tutuksi
Pirkanmaalla Didar-hankkeessa tehdään kunniaan liittyvän väkivallan vastaista työtä.

Turvapaikanhakijoiden oikeudellinen neuvonta yhdenmukaiseksi
Pakolaisneuvonnan hankkeessa kartoitetaan turvapaikanhakijoille annettavan yleisen oikeudellisen neuvonnan kehittämistarpeita.

s. 34 Rikoksentorjuntaohjelman jalkautus käynnistyi Vaasasta
Saija Sambou
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto ja rikoksentorjuntaneuvosto järjestivät ensimmäisen paikallisen seminaarin kansallisen rikoksentorjuntaohjelman jalkauttamiseksi marraskuun puolivälissä.

s. 36 Tuomioistuinten ratkaisutoiminta empiirisen tutkimuksen kohteena
Mika Sutela
Väitöstutkimuksessa on analysoitu oikeudellisen päätöksenteon yhdenmukaisuutta tilastollisten menetelmien avulla.

s 38 Tuloerot, kilpailu ja murha
Matti Laine
Kriminologia-palstalla tarkastellaan, miten tulojen ja varallisuuden eriarvoinen jakautuminen vaikuttavat henkirikollisuuteen.

40 Ajassa
Viharikoksiin puuttuminen yhä ajankohtaisempaa
Nuorten rikoskäyttäytyminen vähentyi hieman
Pohjoismainen seminaari syventyi sähköiseen valvontaan
Tehostettu matkustuskielto ja tutkinta-aresti käyttöön
Aiempaa useampia rikoksia ehdotetaan sakkomenettelyyn
ASC:n kongressi keräsi kriminologit New Orleansiin
Uusia julkaisuja

[Mr.Reese]

^Pysäytetyt. Miten on kokenut etnisen profiloinnin. Otsikoinnista täys kymppi, nauraa rätkätin tovin, läpyskän sisällysluettelo muutenkin on kuin joku Pahkasian-juttu.

[Uuno Nuivanen]

Joku tälläkin tienaa, ja maksaja löytyy taas kerran - ylläri pylläri - peilistä.

Tietoa Haasteesta

Aiheena rikokset ja rangaistukset, tekijät ja uhrit, rikoksentorjunta, tutkimus ja lainsäädäntö

Haaste-lehti käsittelee rikoksentorjuntaa, kriminaalipolitiikkaa ja rikollisuutta koskevaa tutkimusta. Lehdessä julkaistaan asiantuntija-artikkeleita, kannanottoja, haastatteluja ja uutisia. Lehteä julkaisevat rikoksentorjuntaneuvosto ja oikeusministeriö.

Haaste on tarkoitettu rikollisuuteen liittyvien ongelmien parissa työskenteleville sekä aihepiiristä muutoin kiinnostuneille. Lehden kohderyhmään kuuluvat siten mm. sosiaali-, koulu- ja nuorisotoimi, yhdyskuntasuunnittelu, elinkeinoelämä, kirkko, kansalaisjärjestöt, media ja tutkimuslaitokset sekä luonnollisesti poliisi, oikeuslaitos ja rikosseuraamusala.

Rikoksentorjuntaneuvosto jakaa lehteä maksutta kuntien rikoksentorjuntayhdyshenkilöille. Lehden voi myös tilata maksua vastaan. Osa lehden artikkeleista julkaistaan lehden verkkoversiossa tuoreeltaan ja loputkin yhden numeron viiveellä.

Haaste ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Lehti on ilmestynyt keväästä 2001 alkaen.