2017-01-04 Eurooppa kotouttaa kurjasti - matujen työllistyminen vaikeaa

[Alaric]

Konsulttiyhtiö McKinseyn laatiman raportin mukaan tulijat voivat olla Euroopalle todella hyödyllisiä taloudellisessa mielessä, mutta kotouttamisen epäonnistumisesta seuraa poliittisia ja sosiaalisia riskejä sekä suuria kustannuksia valtioille.

Jutussa mainitaan, että Euroopalla olisi kotouttamisessa parantamisen varaa. Turvapaikan saaneiden työttömyys on korkeaa ja he saavuttavat kantaväestön työllisyysasteen vasta 15 vuoden jälkeen. Toisen polven maahanmuuttajanuorten työttömyys on lähes 50 prosenttia korkeampi kuin kantaväestön.

Eikö muka esimerkiksi Ruotsissa ja Suomessa ole panostettu kotouttamiseen rahallisesti aivan helvetin paljon? Tulokset ovat silti käsittämättömän surkeita erityisesti kehitysmaista tulleiden muslimien kohdalla. Tässähän saattaa nuivempi ajatella herkästi, että vika ei olekaan vastaanottajamaan toteuttamassa kotouttamisessa, vaan tulijoissa itsessään ja heidän kulttuureissaan.

McKinseyn raportti: http://www.mckinsey.com/global-themes/employment-and-growth/a-road-map-for-integrating-europes-refugees

http://suomenkuvalehti.fi/jutut/ulkomaat/eurooppa/eurooppa-kotouttaa-kurjasti-vie-jopa-15-vuotta-turvapaikan-saaneet-tyollistyvat-kantavaesto/ (4.1.2017)

Eurooppa kotouttaa kurjasti: Vie jopa 15 vuotta ennen kuin turvapaikan saaneet työllistyvät kuin kantaväestö

Parhaimmillaan tulijat voisivat olla piristysruiske taloudelle, selvitti kansainvälinen konsulttiyhtiö.

Jos Eurooppa onnistuu kotouttamaan hyvin tänne tulleet pakolaiset, tulijat voivat olla merkittävä piristysruiske Euroopan taloudelle.

Jos kotouttaminen puolestaan epäonnistuu, voi siitä seurata arvaamattomia poliittisia ja sosiaalisia riskejä sekä suuria kustannuksia valtioille.

Näin arvioi laajan selvitystyön tehnyt kansainvälinen konsulttiyhtiö McKinsey. Sen tutkimusyksikkö kokosi olemassaolevaa dataa ja analysoi niitä raportissaan "A road map for integrating Europe's refugees".

McKinseyn asiakkaina on muun muassa yrityksiä, hallituksia ja kansalaisjärjestöjä. Sen tutkimuskeskus tekee itsenäisiä selvityksiä ajankohtaisista teemoista.

Eurooppaan tuli 2015–2016 yli 2,3 miljoonaa miestä, naista ja lasta. Enemmistö heistä pakeni konflikteja Syyriasta, Irakista ja Afganistanista. Vähintäänkin puolet tulijoista myös jää Eurooppaan.

Tulijat ovat valtaosin nuoria, työikäisiä ihmisiä. Hyvin kotoutuneina tulijat voivat kasvattaa Euroopan bkt:tä 2025 mennessä vuosittain 60–70 miljardilla eurolla. Nykyisin Euroopan unionin yhteenlaskettu bkt on yli 16 triljoonaa eli miljardi miljardia euroa.

Muuttajat voivat myös tuoda helpotusta ikääntyvien yhteiskuntien väestörakenteeseen.

"Ihmiset ovat tulleet jäädäkseen. Siksi odotuttaminen ei ole mielekästä. Mitä nopeammin heidät saadaan koulutuksen ja kieliopintojen kautta työelämään kiinni, sen nopeammin heistä tulee tuottava osa yhteiskuntaa sen sijaan, että he olisivat lisäkustannus", sanoo yksi raportin kirjoittajista Solveigh Hieronimus McKinseyltä.

Jo osa-aikaisen työn löytäminen tukee sopeutumista parhaalla mahdollisella tavalla: kielitaito kohentuu, sosiaalisia suhteita syntyy kantaväestöön ja väylä taloudelliselle toimeentulolle aukeaa.

Raportti korostaa valtion toimia tehokkaassa integraatiossa, mutta myös kansalaisyhteiskunnan ja yritysten merkitystä. Mitä tiiviimmiksi kantaväestön ja uusien tulijoiden suhteet kehittyvät, sen paremmin vältytään eristäytymiseltä.

Yritysmaailmassa aktiivisimpia aloituspaikkojen tarjoajia ovat olleet pienet ja keskisuuret yritykset. Suurilla sen sijaan on peiliin katsomista.

Jotta kotoutuminen voi alkaa, terveydenhuollon pitää toimia. Moni tulija on saattanut kokea äärimmäisen traumatisoivia asioita: kidutusta, perheenjäsenten katoamisia, raakaa väkivaltaa. Terveydenhuolto on monessa lähtömaassa ollut heikko, joten perussairauksien hoito vaatii aikansa.

Vaikka terveydenhuollon kustannukset voivat alussa kuormittaa yhteiskuntaa, tarpeisiin reagoiminen tuottaa ajan myötä hyödyn kaikille osapuolille.

Nuorten ja lasten kohdalla avain on koulutus: eriytymisen ehkäiseminen kaikessa koulutuksessa, opettajien kunnollinen koulutus sekä tiedonkulun varmistaminen myös lasten vanhemmille.

Euroopalla on kotouttamisessa parantamisen varaan. Turvapaikan saaneiden työttömyys on korkea ja monet elävät köyhyydessä. Kantaväestön 70 prosentin työllisyysasteen he saavuttavat vasta 15 vuoden päästä.

Toisen polven maahanmuuttajanuorten työttömyys on lähes 50 prosenttia korkeampi kuin kantaväestön.

Maahanmuuttajien työllistymisessä Euroopan maat pärjäävät selvästi huonommin kuin Yhdysvallat, Kanada tai Australia.

Jos tulijat jäävät pitkäksi aikaa riippuvaisiksi sosiaaliturvasta ja eristäytyvät omiin yhteisöihinsä, on se omiaan koventamaan kantaväestön asenteita ja luomaan pelkoja maahanmuuttajien ja kantaväestön välille, raportti varoittaa.

Myös Euroopan poliittinen karta voi silloin heilahtaa ennen näkemättömällä tavalla.

Maailmassa arvioidaan tällä hetkellä olevan 247 miljoonaa siirtolaista, joista 90 prosenttia on siirtynyt vapaaehtoisesti toiseen maahan, yleisesti paremman toimeentulon toivossa.

Loput kymmenen prosenttia eli noin 24 miljoonaa on pakolaisia tai turvapaikanhakijoita.

Ihmisten liikkuvuus maailmassa kasvattaa globaalia tuottavuutta tuntuvasti. Maailman väkiluvusta 3,4 prosenttia on siirtolaisia, mutta heidän panoksensa maailman bruttokansantuotteeseen on hieman alle kymmenen prosenttia.

Maat, jotka panostavat kotouttamiseen, saavat muuttovirrasta suurimman taloudellisen hyödyn.

[Kulttuurirealisti]

Turvapaikan saaneiden työttömyys on korkea ja monet elävät köyhyydessä. Kantaväestön 70 prosentin työllisyysasteen he saavuttavat vasta 15 vuoden päästä.

Toisen polven maahanmuuttajanuorten työttömyys on lähes 50 prosenttia korkeampi kuin kantaväestön.

McKinsey/toimittaja voisi laittaa lähteen tuohon 70 % työllisyysasteeseen. Ei ole toteutunut eikä toteutumassa ainakaan Suomessa tai Ruotsissa.

Toisen polven työttömyyteen ei sitten voikaan kommentoida muuta kuin kansanryhmää loukkaavasti.

[Uuno Nuivanen]

Rasismi, sehän se. Puoli miljoonaa kantista on tosin Suomessa työttömänä ihan pelkkää huonouttaan.

[Kim Evil-666]

Koko kotouttamispuuhastelu ei ole mitään muuta, kuin helvetillinen puhallus ja tulonsiirto veronmaksajien kassasta parempiin taskuihin.

Jopa ääliötasolla oleva ihminen pystyy tämän ymmärtämään. Mitä enemmän kotoutetaan, sitä syvemmälle koko Eurooppa uppoaa. Kotiutuneet ovat matut sensijaan yllättävän hyvin, rikostilastot ovat siitä oiva esimerkki. Oikea osoite kotiutumiselle olisi vaan välimeren toinen puoli.

[Chew Bacca]

Eurooppa ei tee mitään lukutaidottomilla luolamiehillä. Kelpaavat vain vokstereiden hämäräbisneksen käyttövoimaksi. Kaikki vihaavat noita takapajuisia raakalaisia. Vain hullu ottaisi töihin. Jne.

[sivullinen.]

Jos tarinat kultamunista moniosaajina olisivat totta, niin tottakai silloin matut olisivat kultamunia ja moniosaajia. Jossain kohtaa yhtälöihin ja laskelmiin olisi kuitenkin syytä sekoittaa todellisuutta ja tilastoja. Ketjussa kyseltiin jo selvimmin ilmi nousseen täysin mokupropagandistien hatusta vetämän valheellisen väitteen lähteiden perään. Intouduin oikein katsomaan sen lähteen. Sitä ennen kuitenkin mainitsen muutaman hassun faktan, joka siinä matkalla tuli vastaan McKinseyn raportista.

Raportissa kerrottiin tulijoiden iästä ja sukupuolesta jotain, mitä "rasistit" ovat epäilleet, mutta jota suvakit ovat väittäneet valheeksi. Nyt tuli todistetuksi suvakkien valheiden valheellisuus. Eurooppaan tulevista turvapaikanhakijoista 70% on miehiä ja vain 29% lapsia. Maailman pakolaisista keskimäärin lapsia on 51% ja miehiä 53%. Eurooppa onnistuu siten houkuttelemaan nimenomaan aikuisia miehiä, ja lapset ja naiset saavat jäädä muun maailman pakolaisleireille; niissä lapsia ja naisia on sitten suhteellisesti huomattavasti vielä enemmän kuin 51% lapsia ja 47% naisia, sillä euroopan luvut pitäisi niistä poistaa.

Toinen hauska silmiin sattunut fakta on moniosaajien erityisosaaminen. "Monet siirtolaiset kokevat, ettei heillä ole vaihtoehtoa vähänkoulutusta vaativille töille, joihin he kokevat olevansa ylikoulutettuja." Tämän tiedon lähteenä Eurostatin kyselytutkimus. Se perustuu siis "siirtolaisten" omiin mielipiteisiinsä omasta koulutuksestaan, eikä esimerkiksi paperein osoitettuun osaamiseen. On sääli, että moni itsensä päteväksi poppamieheksi tunteva, ei pääse Eurostoliitossa toteuttamaan itseään omia taitojaan vastaavassa lääkärin työssä, vaan hän joutuu tyytymään huonompiin töihin.

Sitten se väite. Väite kuului raportissa täsmälleen näin: " It took 15 years on average to reach a 70 percent employment rate, converging towards the outcomes for voluntary migrants." Lähteenä oli "Labour market integration of refugees: Strategies and good practices, European Parliament Policy, Department A: Economic and Scientific Policy, March 2016." Se löytyy taas tästä. Siinä tosiaan sanotaan "as much as 15 years to reach a 70 % employment rate" -- mutta se ei ole lähde tiedolle --. McKinley teki selvästi lähdevirheen. Kyseinen rapotti sanoo lähteekseen EU-LFS Ad Hoc Module 2008 eli Eurostoliiton vuoden 2008 työllisyystutkimuksen -- Labour Force Surveyn -- ja sen ad hoc osan; sitä lähdettä taas en löytänyt mistään, joten en jatkanut pidemmälle.

Kyseistä työllisyystutkimusta on tehty vuoden 2008 jälkeenkin joka vuosi, joten erikoista on valita juuri vuoden 2008 tulokset, mutta sellaista sattuu. Sinänsä kyseisen tutkimuksen pätevyyttä voi epäillä, koska tuoreimmatkin 15 vuotta maassa olleet siirtolaiset vuonna 2008 olivat vuodelta 1993. Tulokset eivät siten kerro mitään näistä nykyisistä afrikan toivoista ja islamisteista, vaan Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen matkaan lähteneistä neuvostoasukkaista -- ja miksei myös itäeuroopan sosialistimaiden ja itä-Saksan tulijoista --.

Minä esittäisin uskaliaan väitteen, että itä-saksalaisen tohtorin työllistyminen onnistuminen eroaa huomattavasti afganistanilaisten vuohipaimenen työllistymisestä, eikä ainoastaan Saksan yhdistymispolitiikan vuoksi -- vaikka sekin varmasti vaikuttaa merkittävästi lukuihin --. McKinley ei näytä pyrkineen tällä raportilla kertomaan totuutta tilanteesta, vaan pyrki tietoisesti luomaan propagandaa totuuden peittämiseksi ja sosialistien antamien tavoitteiden oikeuttamiseksi. Se on aika rumasti tehty.

[Lahti-Saloranta]

Luin tuosta alusta että tulijat voisi olla merkittävä piristysruiske taloudelle jos kotoutus onnistuu...
Onko se yksin siitä kotoutuksesta kiinni. Jos tulija on luku- ja kirjoitustaidoton täysin vieraasta kulttuurista tullut niin vaikea siitä on piristysruisketta taloudelle tehdä. Tokihan hän työllistää niitä kotouttajia mutta kun niiden palkat maksetaan verorahoista niin ei siinä valtion talous hyödy mitään, päinvastoin menettää. Ja miksi hitossa sitä pitää kotouttaa, eikö parempi olisi kotiuttaa ne jotka eivät yhteiskuntaan sopeudu.

[Java]

Niin, eurooppalaisten vika tämäkin, vikahan ei voi olla siinä että tulijat eivät osaa edes persettään kaivaa ilman apua

[Shemeikka]

Unionin juonia tämäkin, ei matuja voi kotouttaa työllistymään; ne perhanathan lähtevät kotiin jos työ uhkaa notkumista ja kansanvaihto vaikeutuisi.

[Impi Waara]

Niin, eurooppalaisten vika tämäkin, vikahan ei voi olla siinä että tulijat eivät osaa edes persettään kaivaa ilman apua

Tämän luettuani muistiini ponnahti jostain ketjusta kuva vokkitädistä harjaamassa hädänalaisen hampaita 

[Roope]

Konsulttiyhtiö McKinseyn laatiman raportin mukaan tulijat voivat olla Euroopalle todella hyödyllisiä taloudellisessa mielessä, mutta kotouttamisen epäonnistumisesta seuraa poliittisia ja sosiaalisia riskejä sekä suuria kustannuksia valtioille.

Jälkimmäinen on todennäköisempi skenaario. Ensimmäiseksi nostetun positiivisen skenaarion todennäköisyys on nolla tai hyvin lähellä nollaa. Tulijoiden kotouttaminen ei ole onnistunut yhdessäkään Euroopan maassa, eikä näköpiirissä ole mitään sellaista, joka muuttaisi tämän.

Jutussa mainitaan, että Euroopalla olisi kotouttamisessa parantamisen varaa. Turvapaikan saaneiden työttömyys on korkeaa ja he saavuttavat kantaväestön työllisyysasteen vasta 15 vuoden jälkeen. Toisen polven maahanmuuttajanuorten työttömyys on lähes 50 prosenttia korkeampi kuin kantaväestön.

Tämä kuilu vain kasvaa, kun työpaikat muuttuvat yhä suuremmalta osin koulutusta vaativiksi.

Eikö muka esimerkiksi Ruotsissa ja Suomessa ole panostettu kotouttamiseen rahallisesti aivan helvetin paljon? Tulokset ovat silti käsittämättömän surkeita erityisesti kehitysmaista tulleiden muslimien kohdalla. Tässähän saattaa nuivempi ajatella herkästi, että vika ei olekaan vastaanottajamaan toteuttamassa kotouttamisessa, vaan tulijoissa itsessään ja heidän kulttuureissaan.

Ruotsi (1) ja Suomi (4) ovat maahanmuuttajien oikeuksia mittaavan kotouttamisindeksin kärkipäätä ja käyttävät kotouttamiseen enemmän resursseja kuin muut maat, mutta tulokset ovat silti surkeita. Ruotsissa maahanmuuttajien ja kantaväestön työllisyysasteen ero on OECD-maiden suurin.

Muuttajat voivat myös tuoda helpotusta ikääntyvien yhteiskuntien väestörakenteeseen.

Eli väestölliseen huoltosuhteeseen. Siitä ei vain ole iloa, kun "muuttajat" samalla heikentävät taloudellista huoltosuhdetta, joka on paljon tärkeämpi. Lisäksi väestöllisenkin huoltosuhteen parantamiseksi tarvitaan massamaahanmuuttoa, joka on monella tapaa ongelmallinen ja epätoivottava ilmiö.

"Ihmiset ovat tulleet jäädäkseen. Siksi odotuttaminen ei ole mielekästä. Mitä nopeammin heidät saadaan koulutuksen ja kieliopintojen kautta työelämään kiinni, sen nopeammin heistä tulee tuottava osa yhteiskuntaa sen sijaan, että he olisivat lisäkustannus", sanoo yksi raportin kirjoittajista Solveigh Hieronimus McKinseyltä.

Edelleen on vaihtoehtona siirtää mahdollisimman monet "ihmiset" pois Euroopasta. Muun muassa Tanska on ryhtynyt perumaan kiintiöpakolaisille myöntämiään oleskelulupia.

Raportti korostaa valtion toimia tehokkaassa integraatiossa, mutta myös kansalaisyhteiskunnan ja yritysten merkitystä. Mitä tiiviimmiksi kantaväestön ja uusien tulijoiden suhteet kehittyvät, sen paremmin vältytään eristäytymiseltä.

"Uusien tulijoiden" työllistäminen vaatii valtion subventointia (kantaväestön rahaa) ja positiivista erikoiskohtelua (kantaväestön syrjintää). Se siitä suhteiden kehittymisestä.

Maat, jotka panostavat kotouttamiseen, saavat muuttovirrasta suurimman taloudellisen hyödyn.

Eniten panostaneisiin kuuluvat Ruotsi ja Suomi, joten missä ne luvatut taloudelliset hyödyt? Etenkin Ruotsissa hallitsemattoman muuttovirran aiheuttamat taloudelliset menetykset ovat olleet valtavia, mutta pientä siihen verrattuna, miten suuriksi ne kasvavat seuraavien kymmenien vuosien aikana. Koko maan muuttavista yhteiskunnallisista seurauksista puhumattakaan.

[Micke90]

Eiväthän edes muslimimaat ole onnistuneet kotouttamaan muslimeita maailmaan.

[sivullinen.]

Kaivelin syvemmältä ja löysin tuon McKinleyn lähteenä käyttämän tutkimuksen lähteenä käyttämän tutkimuksen. Siitä on olemassa oikein tietokanta. Se voi olla joidenkin tietokantoja kaivelevien mielestä kiinnostava paikka.

http://ec.europa.eu/eurostat/web/lfs/data/database

McKinleyn tutkimuksessa käytetyn työllistämisluvun lopullinen lähde oli siis Labour market situation of migrants and their immediate descendants (2008). Vaikka joka vuosi tehtiin saman Eurostoliiton tutkimusohjelman alaisena vastaavanlaisia työllisyystutkimuksia, niissä oli joka vuosi eri painotusala, joten maahanmuuttajien työllistymistä käsittelevää tutkimusta ei ole joka vuodelta. Vuodelta 2014 on kuitenkin on tutkimus, jonka nimi on Labour market situation of migrants and their immediate descendants (2014). Jostain syystä McKinley ei käyttänyt tätä uudempia lukuja sisältävää tutkimusta lähteenään.

Lyhyesti vilkaistuna molemmat tutkimukset antavat kuitenkin samantasoisia tuloksia. Minua se hämmästyttää suuresti. Miten on selitettävissä turvapaikanhakijoiden varsin korkea työllisyysaste? Se on tutkimusten mukaan vain noin kymmenprosenttiyksikköä kantaväestöä alhaisempi. Voisiko piru piillä pikkuseikoissa? Ja niissähän se piilee. Tutkimuksissa näytetään ensinnäkin huomiotavan siirtolaisiksi myös toisesta eurostomaasta toiseen siirtolaisiksi siirtyneet henkilöt. Puolalainen putkimies on siirtolainen siirtyessä britanniaan töihin näiden tilastojen mielestä, vaikka meillä on vapaa työvoiman liikkuvuus. Jos taas puolalainen putkimies siirtyy britanniaan oleilemaan, hän ei näy tilastoissa, koska ei hän sieltä turvapaikkaa hae; näin ainakin minä asian ymmärrän. Toinen vielä erikoisempi -- ja vielä enemmän tilastovääristymää aiheuttava -- seikka on viranomaisten tietojen luovutus käytäntö. Turvapaikanhakijoista ei kaikissa maissa anneta tietoja tätä tutkimusta varten; turvapaikanhakijat eivät siten ole tutkimuksessa täysin mukana: "Coverage gaps are reported by certain EU Member States with regard to some types of excluded international migrants (e.g. asylum seekers)." Kun jutussa puhutaan turvapaikanhakijoista ja lähteenä käytetään tutkimusta siirtolaisista, joista suurin osa on Eurostoliiton sisäisiä siirtolaisia, niin aivan rehellisesti ei puhuta.

Yritin selvitellä, kuka tässä valehtelee. Juttu lähtee tietenkin aukeamaan Suomen Kuvalehden kirjoituksesta. Siinä puhutaan turvapaikanhakijoista, ja se käyttää lähteenään McKinleyn tutkimusta. McKinleyn tutkimuksessa käytetään sanaa refugee eli pakolainen. Se on sen verran lähelle oikein, ettei Suomen Kuvalehteä sovi syyttää. McKinley taas käyttää lähteenään jo mainitsemaani eurostojulkaisua "Labour market integration of refugees: Strategies and good practices, European Parliament Policy, Department A: Economic and Scientific Policy, March 2016." Siinä on täsmälleen samanlainen lause kuin McKinleyn tutkimuksessa, mutta refugee sanan tilalla on sanapari humanitarian migrants; en lähde sitä tähän suomentamaan. En tiedä, miksi McKinley on vaihtanut sanan, tai tekeekö se väärin sananvaihdoksessaan, mutta sen tiedän, ettei eurostojulkaisu ainakaan ole rehellinen. Sen käyttämä lähde, joka oli se vuoden 2008 tutkimus, käyttää ihan selvästi sanaa migrant eli siirtolainen. Tosin eurostojulkaisussa käsitellään erikseen kolmea eri tapausta -- kansainvälisen suojelun, perheen ja työn perässä lähteneitä henkilöitä --. Vuoden 2008 työvoimatutkimus taas on ihan kelvollinen ja totuuteen pyrkivä; näin nopeasti katsottuna. Siitä näyttää olevan kuitenkin kovin vähän dataa verrattuna vuoden 2014 tutkimukseen. Kirveelläkään en sieltä löytänyt tietoa siitä, miten hyvin 15 vuotta maassa olleet ovat työllistyneet. Sen sijaan sen tiedon löysin, että kyseiseen tutkimukseen osallistuneista vain noin 10% oli kansainvälisen suojelun perusteella siirtolaisiksi päätyneitä eli pakolaisia; loput olivat työnhakijoita tai perheensä perässä muuttajia. Pääasiassa Eurostoliiton sisäistä muuttoliikettä käsittelevän tutkimuksen perusteella turvapaikanhakijoiden korkean työllisyysasteen perusteleminen on minusta alhaista valehtelua.

[Larva]

EUROOPPA ei kotouta kurjasti.
Eräät Eurooppaan TULIJAT kotoutuvat kurjasti.

Kotoutuminen on ihan tulijan omalla vastuulla.

[ISO]

EUn vika kun ei matu kotoudu.

Matuissa ei ilmeisesti itsessään mitään vikaa.

Ei siinä ettei osata mitään, ei kieltä ei ammattia, eikä koulutusta.

Mihin ihmeeseen nykyaikainen yhteiskunta tarvitsee tuhansittain ihmisiä jotka ei osaa edes lukea ja kirjoittaa, edes omalla äidinkielellään.

[Blanc73]

Eli vika on jälleen kerran mystisessä "kotoutuksessa", eikä kelvottomassa maahanmuuttaja-aineksessa? Laittakaapa suvakit pikkuhiljaa valoja päälle siellä peräkammarissa.

[Uuno Nuivanen]

Mihin ihmeeseen nykyaikainen yhteiskunta tarvitsee tuhansittain ihmisiä jotka ei osaa edes lukea ja kirjoittaa, edes omalla äidinkielellään.

Ne ovat itse se työ.

[Khalifatta]

Koko kotouttamispuuhastelu ei ole mitään muuta, kuin helvetillinen puhallus ja tulonsiirto veronmaksajien kassasta parempiin taskuihin.

"Eurooppa kotouttaa kurjasti hurjasti - matujen työllistyminen vaikeaa"

[Finanz Schwein]

Kuinka paljon menestyksekkäämmässä Pohjois-Amerikassa mällätään rahaa kotouttamiseen? Jos ei Eurooppaa enemmän, niin kenties ensin voisi etsiä ratkaisua halvemmista keinoista, kuten sosiaaliturvan rajoittamiseen ainoastaan maan kansalaisille ja maassa esim. 5 vuotta työskenneille?

[Kelpo Hääppönen]

Jos kotouttaminen puolestaan epäonnistuu, voi siitä seurata arvaamattomia poliittisia ja sosiaalisia riskejä sekä suuria kustannuksia valtioille.

Puuduttavan usein oletetaan, että kotouttaminen on helposti tehty, vaikka päinvastaisista esimerkeistä ei ole pulaa. Saksassa on kuinka mones turkkilaissukupolvi menossa, koulutusta ja työtä on ollut tasaisesti tarjolla, mutta mitäs niistä jos tulija ja posse tulijan ympärillä ei halua kotoutua.

Tälläkin kertaa seuraavaksi siirrytään uhkailuun; toinen vaihtoehto ovat sitten moninaiset riskit ja kustannukset.

Kyllä viimeistään toisen vaihtoehdon pitäisi olla kotiuttaminen. Lähtömaahan. 

[Kallan]

Mielessäni kävi sellainen järkyttävä skenaario että mitäpä jos Suomi nyt kylmästi ottaisi jatkossa vastaan ihan vaan länsieurooppalaisia (siis kantaeurooppalaisia). Tietty suojatyöpaikat jouduttaisiin lopettamaan kun onnettomat eivät suostu radikalisoitumaan ja muutenkin valtaosa sulautuisi kantaväestöön vauhdilla ulkonäöltään kuin myös käytöstavoilta tärkeimmiltä osin (rugbyn katsominen sallittakoon).

Kotoutuminen onnistuisi huomattavasti pienemmällä kotoutuskoneistolla, lähinnä suomen kielen kurssien tarjonnan riittävyys pitäisi varmistaa sekä se että valikoidaan parhaat päältä.

Mutta tämähän olisi luonnollisesti hyvin populistinen ratkaisu koska maailmanhalaus ja vokkibisnes kärsivät. Ja sitten ei voisi valittaa rasismista enää samalla tapaa. 

[Kemolitor]

Mielessäni kävi sellainen järkyttävä skenaario että mitäpä jos Suomi nyt kylmästi ottaisi jatkossa vastaan ihan vaan länsieurooppalaisia (siis kantaeurooppalaisia). Tietty suojatyöpaikat jouduttaisiin lopettamaan kun onnettomat eivät suostu radikalisoitumaan ja muutenkin valtaosa sulautuisi kantaväestöön vauhdilla ulkonäöltään kuin myös käytöstavoilta tärkeimmiltä osin (rugbyn katsominen sallittakoon).

Tarkoitat käytännössä sitä, että Suomi aloittaisi täydet rajatarkastukset kaikilla rajoillaan eikä ottaisi turvapaikkahakemuksia vastaan. Ihan mielenkiintoinen ajatus, mutta miten se käytännössä toteutuisi. Tässä vaiheessa minäkin sorrun muistuttamaan niistä lukuisista kansainvälisistä sopimuksista, jotka Suomi on allekirjoittanut, vaikka en tiedäkään, mistä sopimuksista oikeastaan on kyse. No, EU-jäsenyys ainakin vaikuttaa asiaan.

Joka tapauksessa epäilen, että olisiko Suomen käytännössä mahdollista EU:n jäsenenä noin tehdä? Ainakin Brysselissä kovasti asiasta pöyristyttäisiin. Onko itse asiassa mikään EU-maa noin tehnyt? Rajatarkastuksia on kyllä otettu käyttöön, mutta lähinnä siksi ettei maassa ja maan läpi ihan holtittomasti vaelleltaisi. Tanskalla ja Ruotsilla on rajatarkastukset käytössä, mutta ei niissäkään ole turvapaikanhakemisjärjestelmään mitään muutoksia tehty, tarkoitan siis että edelleen voi turvapaikkaa hakea, kuten ymmärtääkseni edelleen kaikissa muissakin EU-maissa.

Eikä Suomesta löydy nyt eikä tuskin tulevaisuudessakaan sellaista hallitusta, joka päättäisi kokonaan lopettaa turvapaikanhakemismahdollisuuden.

Realistisempaa olisi toivoa ja tavoitella kaikenlaisten vetovoimatekijöiden heikentämistä ja/tai poistamista, mahdollisimman pientä määrää myönteisiä päätöksiä ja tehokkaampia maasta poistamisia, jotta Suomeen suuntautuisi Eurooppaan tulijoista mahdollisimman pieni osuus. Tämäkin tosin toimii vain, jos muissa maissa ei tehdä vastaavia heikennyksiä.

[sivullinen.]

Tässä vaiheessa minäkin sorrun muistuttamaan niistä lukuisista kansainvälisistä sopimuksista, jotka Suomi on allekirjoittanut, vaikka en tiedäkään, mistä sopimuksista oikeastaan on kyse. No, EU-jäsenyys ainakin vaikuttaa asiaan.

Tarkoitatko Dublinin-sopimusta, jonka mukaan turvapaikanhakijan pitää rekisteröityä ensimmäiseen saapumaansa eurostomaahan?

Tarkoitatko Schengen-sopimusta, joka on nyt tosin katkolla väliaikaisesti ja äskettäin päätettiin väliaikaisen katkon saavan jatkua toistaiseksi?

Tarkoitatko YK:n pakolaissopimusta, jonka mukaan pakolaisille ei tarvitse antaa samoja oikeuksia kuin kansalaisille, pakolaiset voidaan laittaa leireille ja monta muuta kohtaa?

Et taida tarkoittaa yhtään näistä sopimuksista puhuessasi kansainvälisistä sopimuksista. Tarkoitat niitä mielikuvia kansainvälisistä sopimuksista, jotka Suomen sosialistinen lehdistö on sinunkin arvostettuun päähäsi aivopessyt. Edes eurostojäsenyys ei mihinkään velvoita. Kaikki on pelkkää sosialistien satua ja pelottelua. Sen sadun ja pelottelun alla ei saa nöyrtyä. Vaikka sosialisti sanoo, ettei saa erottaa mustaa valkoisesta, on uskallettava katsoa omin silmin, ja tehtävä ero mustan ja valkoisen välillä; niillä nimittäin on ero. Sosialistien valheiden uskominen on suurin virhe, minkä voi tehdä. Se on perisyy kaikille muille virheille. Silloin kuvitelma siitä, mikä on totta ja mahdollista, on väärä.

Minun tulkintani mukaan Dublin-sopimus sanoo, että jokainen Tornion kautta tullut voidaan palauttaa nyt ensisijassa takaisin Ruotsiin, ja jos Ruotsi kokee tarpeelliseksi, he voivat palauttaa niitä eteenpäin. Ei ole tarve kysellä, onko palautettava kokenut vainoa tai täyttääkö hän YK:n pakolaismääritelmiä -- joita ei todennäköisesti täytä --. Se tehtävä on sen maan viranomaisten, jonka kautta hän saapui Eurostoliittoon -- tai Schengen-alueelle --. Ruotsi on täsmälleen yhtä turvallinen maa jokaiselle ihmisille kuin Suomikin; lukuunottamatta tietenkään Julian Assangea ja muutamaa muuta poliittisen vainon kohdetta. Tämä on kansainvälisten sopimusten mukainen totuus.

Jos lähes jokainen eurostomaa -- mukaanlukien Suomi -- ei noudata suurinta osaa Eurostoliiton taloussopimuksistakaan, niin miksi pitäisi noudattaa muitakaan sopimuksia?

[Kemolitor]

Tarkoitatko Dublinin-sopimusta, jonka mukaan turvapaikanhakijan pitää rekisteröityä ensimmäiseen saapumaansa eurostomaahan?

Tarkoitatko Schengen-sopimusta, joka on nyt tosin katkolla väliaikaisesti ja äskettäin päätettiin väliaikaisen katkon saavan jatkua toistaiseksi?

Tarkoitatko YK:n pakolaissopimusta, jonka mukaan pakolaisille ei tarvitse antaa samoja oikeuksia kuin kansalaisille, pakolaiset voidaan laittaa leireille ja monta muuta kohtaa?

Puhumme nyt ehkä vähän eri asiasta. Minä ainakin ymmmärsin Kallanin ajatuksen niin, ettei Suomi enää ottaisi vastaan turvapaikkahakemuksia, siis lopettaisi turvapaikkajärjestelmän kokonaan ja aloin pohtimaan, että mitä se oikeastaan vaatisi tai yleensäkin, mikä siihen velvoittaa.

Dublin-sopimuksessa sanotaan näin:

1. Jos tämän asetuksen 22 artiklan 3 kohdassa mainituissa kahdessa luettelossa selostettujen todisteiden tai aihetodisteiden, myös asetuksessa (EU) N:o 603/2013 tarkoitettujen tietojen, perusteella voidaan todeta, että hakija on ylittänyt jäsenvaltion rajan luvattomasti maitse, meritse tai lentoteitse kolmannesta maasta käsin, on kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa se jäsenvaltio, johon hän on tällä tavoin tullut. Tämä vastuu päättyy 12 kuukauden kuluttua päivästä, jona luvaton rajan ylittäminen tapahtui.

2. Jos jäsenvaltion ei ollenkaan tai ei enää voida katsoa olevan tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti vastuussa ja jos 22 artiklan 3 kohdassa mainituissa kahdessa luettelossa selostettujen todisteiden tai aihetodisteiden perusteella voidaan todeta, että hakija, joka on tullut jäsenvaltioiden alueelle luvattomasti tai jonka tuloon liittyviä olosuhteita ei voida selvittää, on ennen kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen jättämistä oleskellut yhtäjaksoisesti vähintään viiden kuukauden ajan jossakin jäsenvaltiossa, tämä jäsenvaltio on vastuussa kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä.

Tuo on niin epäselvä kokonaisuus, etten tuosta oikein ymmärrä lopputulosta. Migrin sivuilla todetaan näin:

Tätä kutsutaan vastuunmäärittämiseksi tai niin sanotuksi Dublin-menettelyksi. Menettelyn taustalla on Dublin-asetus, joka velvoittaa jäsenvaltioita suoraan. Sen mukaan vastuu turvapaikkahakemuksesi käsittelystä kuuluu sille jäsenvaltiolle,

    jossa sinulla on perheenjäseniä,
    joka on myöntänyt sinulle oleskeluluvan tai viisumin,
    jonka ulkorajan olet luvattomasti ylittänyt kolmannesta maasta käsin, tai
    jossa olet aikaisemmin hakenut turvapaikkaa.

Tämä valtio on velvollinen ottamaan sinut takaisin ja käsittelemään Suomessa jättämäsi hakemuksen.

Jos toinen jäsenvaltio on vastuussa turvapaikkahakemuksesi käsittelystä, hakemustasi ei tutkita Suomessa vaan sinut käännytetään vastuussa olevaan jäsenvaltioon.

http://www.migri.fi/turvapaikka_suomesta/turvapaikan_hakeminen/hakemuksen_kasittely/tutkimatta_jattaminen

Ymmärtääkseni Migrin tulkinta Dublin-tapauksista on, että on jättänyt tietonsa johonkin muuhun EU-maahan. Mutta varsinaisesti siis tavoittelin aivan kokonaan turvapaikkajärjestelmästä luopumista, mitä siitä käytännössä voisi seurata. Schengen-sopimus käsittelee enemmänkin EU:n sisällä liikkumista. YK:n pakolaissopimus itse asiassa taitaa määrittää se, että siihen sitoutuneet maat sitoutuvat turvapaikkahakemusten vastaanottoon ja käsittelyyn.

No, tämä on vain spekulointia, koska en usko että Suomeen mitenkään syntyisi sellaista hallitusta, jolla olisi siihen rahkeita. Aivan jo pelkästään lehdistön nostattama älämölö olisi sellainen, että tuskin uskallettaisiin viedä loppuun asti.

[Kallan]

Puhumme nyt ehkä vähän eri asiasta. Minä ainakin ymmmärsin Kallanin ajatuksen niin, ettei Suomi enää ottaisi vastaan turvapaikkahakemuksia, siis lopettaisi turvapaikkajärjestelmän kokonaan ja aloin pohtimaan, että mitä se oikeastaan vaatisi tai yleensäkin, mikä siihen velvoittaa.

Ymmärsit asian oikein. Mutta syynä tähän ehdotukseeni oli lähtökohtaisesti onnistunut kotoutuminen ja miten siihen päästään;  tässä tapauksessa oma ehdotukseni oli että seulotaan ketä nyt tähän maahan ylipäätänsä otetaan. Sitähän en väittänyt realistiseksi vaihtoehdoksi saati edes pohtinut sen enempää koska asia oli puhdas ehdotus miten asia teoriassa voitaisiin ratkaista.

Olet aivan oikeassa että lievästi sanottuna aikamoinen myrskyhän siitä nousisi jos ehdotettaisiin nykyisestä turvapaikkajärjestelmästä luopumista.

[Kemolitor]

Ymmärsit asian oikein. Mutta syynä tähän ehdotukseeni oli lähtökohtaisesti onnistunut kotoutuminen ja miten siihen päästään;  tässä tapauksessa oma ehdotukseni oli että seulotaan ketä nyt tähän maahan ylipäätänsä otetaan. Sitähän en väittänyt realistiseksi vaihtoehdoksi saati edes pohtinut sen enempää koska asia oli puhdas ehdotus miten asia teoriassa voitaisiin ratkaista.

Olet aivan oikeassa että lievästi sanottuna aikamoinen myrskyhän siitä nousisi jos ehdotettaisiin nykyisestä turvapaikkajärjestelmästä luopumista.

Itse asiasta olen kanssasi aivan samaa mieltä: Suomelle ja koko Euroopalle järkevin vaihtoehto olisi lopettaa turvapaikkasysteemi kokonaan. Jokainen maa lennättäisi sitten itselleen pakolaisleireiltä perheitä sen verran kun katsoisi pystyvänsä kotouttamaan tai muuten vain tarvitsensa lisää työvoimaa, dynamiikkaa, rikkaampaa kulttuuria tai geeniperimän parannusta. Kaikkia tuskin Eurooppaan otettaisiin, joten kukin maa voisi myös aivan hyvällä omallatunnolla valita otettavat haluamillaan kriteereillä.

Voi hyvinkin olla, että tuohon asteittain mennäänkin, mutta sitä ennen tilanne ehtii huonontoa vielä moninverroin. Monipuoluedemokratiassa hyvin harvoin hallitukset uskaltavat tehdä järkevimpiä ratkaisuja, aina on seuraavat vaalit tulossa. Eikä se esimerkiksi Suomessa tarkoita neljän vuoden välein olevia eduskuntavaaleja vaan kaikkia vaaleja (kuntavaalit, EU-vaalit, sotevaalit).

[Larva]

No onhan se vaikeaa työllistyä, jos a) ei ole taitoja tai koulutusta mitä länkkärityöelämässä tarvitsee ja/tai b) ei osaa kieltä.

[Mr.Reese]

No onhan se vaikeaa työllistyä, jos a) ei ole taitoja tai koulutusta mitä länkkärityöelämässä tarvitsee ja/tai b) ei osaa kieltä.

Lisäksi työnantaja ottaa valtavan riskin, koska pyllistelyajat ja niistä sanominen rasismia, joista sakkoja, joka tuurilla lopettaa koko yrityksen. Myös työn ohessa huijauksien tehtailu tms. kulttuuriviritteinen toiminta vähentää kiinnostusta palkata sandaalimannekiini.

[Histon]

Hmm. Parhaiten kototus toimii siis USA:ssa ja Australiassa. Mitähän siellä tehdään toisin??

[ämpee]

Jos Eurooppa onnistuu kotouttamaan hyvin tänne tulleet pakolaiset, tulijat voivat olla merkittävä piristysruiske Euroopan taloudelle.

Nämä jos lausumat ovat niin tässä kuin monissa muissakin asioissa kotiutuneet politiikkojen puheisiin.
Aivan tätä samaa asiaa aivan samoilla sanoilla on hiljattain saatu kuulla kotilaisten politiikkojen suista.

Kyseessä on eräänlainen positiivinen olkiukko, sillä jokseenkin mitä tahansa asiaa voidaan ensin jossitella, ja sitten jatkaa ikäänkuin jossittelu olisi joko jo tapahtunut tosiasia tai väistämättä tapahtuva.
Jälkeenpäin tietenkin kiskaistaan esille sana jos, mikäli mitään vastuuta aletaan peräänkuuluttamaan.
Vastuu tietenkin on jo aikaa sitten ollut kuuntelijalla.