Ulkomaalaisasia – Oleskelulupa – Ammattiurheilu – Jalkapallo – Pelaajasopimus –

[Mikko pa]

joku divariseura kikkailee 16v gambialaisille oleskelulupia?


"Asiassa oli ratkaistavana oliko Suomen Kakkosessa eli kolmanneksi korkeimmalla sarjatasolla pelaavan jalkapalloseuran kanssa pelaajasopimuksen tehnyttä gambialaista A:ta pidettävä ammattimaisena urheilijana, jolle myönnetään ulkomaalaislain 77 §:n 1 momentin 2 kohdan perusteella muu oleskelulupa ansiotyötä varten.
Ulkomaisen työvoiman käytön yleisiä edellytyksiä koskevista valtakunnallisista linjauksista annetun valtioneuvoston päätöksen mukaan ammattimaisuutta voidaan osoittaa kahdella seuraavista kriteereistä: koulutus urheiluoppilaitoksessa, urheiluseuran jäsenyys, ammatillista työhistoriaa urheilun alalla tai toimeentulon saaminen urheilun parissa tehdystä työstä. Korkein hallinto-oikeus totesi, että valtioneuvoston päätöksestä ilmeneviä soveltamista ohjaavia kriteerejä käytettäessä on otettava huomioon, että eri kriteerien painoarvo ei välttämättä kaikissa tapauksissa ole sama.
Luvan myöntämistä harkittaessa on siten sovellettava kokonaisharkintaa, jossa otetaan huomioon kaikki asiaan liittyvät olosuhteet. Lähtökohtaisesti keskeisin tekijä urheilijan ammattimaisuutta arvioitaessa on se, että hän saa toimeentulonsa urheilemisesta. Pelkästään toimeentulon takaavan palkkion maksaminen ei kuitenkaan ole välttämättä riittävää, jos urheilun ammattimaisen harjoittamisen edellytykset muutoin puuttuvat.
A sai pelaajasopimuksen perusteella riittävän toimeentulon jalkapallon pelaamisesta. Kun hänellä lisäksi oli saadun selvityksen ja hänen työnantajansa arvion perusteella edellytykset pelata ammattilaisena jalkapalloa, korkein hallinto-oikeus katsoi kokonaisuutena arvioiden, että asiassa oli kysymys ulkomaalaislaissa tarkoitetusta ammattimaisen urheilun harjoittamisesta."

"Maahanmuuttovirasto ei kohtele oleskeluluvan hakijoita tasa-arvoisesti. Valittaja haki urheilijan oleskelulupaa samanaikaisesti kahden muun gambialaisen kanssa, mutta vain valittajan hakemus hylättiin. Kyseisillä henkilöillä ei ole ollut valittajaa enempää kokemusta jalkapallosta ja toinen heistä jopa on pelannut täysin samassa joukkueessa kuin valittaja.
Maahanmuuttovirasto on antanut valituksen johdosta lausunnon, jossa on ulkomaalaislain 6 §:ään ja 77 §:n 1 momentin 2 kohtaan sekä lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen (SopS 59-60/1991) 3 artiklan 1 kohtaan viitaten katsonut, että valitus tulisi hylätä."

"Valittaja on hakenut oleskelulupaa pelatakseen jalkapalloa urheiluseuran miesten joukkueessa toisessa divisioonassa. Hän on solminut seuran kanssa määräaikaisen sopimuksen, jonka mukaan hänelle maksetaan pelaamisesta 1 000 euroa/kk ja tarjotaan asunto luontoisetuna.
Valittaja on kertonut pelanneensa jalkapalloa kotimaassaan harrastelijajoukkueessa noin 5–6 vuoden ajan. Hakemukseen on liitetty gambialaisen urheiluseuran ja Gambian jalkapalloliiton antamat todistukset valittajan jalkapallon pelaamisesta liiton alaisessa seurassa."

"Hakija on käyttänyt valituksessaan hallinto-oikeudessa esimerkkeinä kahta muuta oleskeluluvan saanutta gambialaista jalkapallon pelaajaa, jotka ovat tehneet sopimuksen saman seuran kanssa kuin hakija. Kumpikaan pelaajista ei kuitenkaan ole luvan saatuaan pelannut kyseisessä joukkueessa, vaikka molemmat ovat saapuneet Suomeen. Toinen pelaajista on solminut sopimuksen toisen Suomen Kakkosen seuran kanssa selvästi huonommalla palkalla ja toinen pelaa amatöörijalkapalloa vielä alemman sarjatason joukkueessa. Jos nämä seikat olisivat olleet Maahanmuuttoviraston tiedossa, oleskelulupia ei olisi myönnetty. Lisäksi ne muodostavat ulkomaalaislain 58 §:n 5 momentin mukaisen perusteen harkita lupien peruuttamista.
Hallinto-oikeus on antanut liian suuren painoarvon hakijan suomalaisen seuran kanssa solmimalle sopimukselle tekemättä kokonaisharkintaa. Hakijalla ei ole ollut ammattimaisuutta osoittavaa historiaa ennen sopimuksen tekemistä suomalaisen seuran kanssa. Gambian jalkapalloliiton 27.10.2015 antaman todistuksen mukaan hakija on liittynyt B:hen vasta kaudella 2012/2013. Hakija on siis amatöörinäkin pelannut jalkapalloa seurassa vain noin kolmen vuoden ajan ennen sopimuksen solmimista. Tämä on lisäksi tapahtunut hakijan ollessa hyvin nuori eli noin 13–16-vuotias.

"Joukkue ja sarjataso, jossa A:n on tarkoitus Suomessa pelata, täyttää ammattimaisuuden kriteerit. Suomen Palloliiton kilpailumääräysten 3 §:n mukaan ammattilaisena pidetään pelikauden aikana vähintään 16 vuotta täyttävää pelaajaa, joka saa tai tulee saamaan jalkapallon pelaamisesta pelikaudessa yli 2 000 euroa veronalaista tuloa, ja joka pelaa miesten kolmessa ylimmässä sarjassa tai naisten kahdessa ylimmässä sarjassa."

"Edellä lausutun johdosta ja kun otetaan huomioon korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, ei ole perusteita muuttaa hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta, jolla Maahanmuuttoviraston päätös on kumottu ja asia palautettu Maahanmuuttovirastolle uudelleen käsiteltäväksi. "

http://www.kho.fi/fi/index/paatoksia/vuosikirjapaatokset/vuosikirjapaatos/1482477612103.html


muita päätöksiä
http://www.kho.fi/fi/index/paatoksia/vuosikirjapaatokset.html