2016-08-09 IS: Suomen talouskriisi

[Saturnalia]

Suomalaiset ovat köyhiä kuin kirkonrotat ja Suomen talouden alamäki vastaa tieteellistä teoriaa.

Emme enää tavoittele loistavia tuloksia, mainetta tai kunniaa. Tavoittelemme hyvää fiilistä. Haluamme että työllämme on merkitystä. Haluamme kehittyä ihmisinä. Haluamme, että meillä on hyvät ihmissuhteet. Nämä ovat tärkeitä asioita – fundamentaalisia jopa – mutta niillä ei voiteta kultamitaleita, valloiteta maailmanmarkkinoita tai saada Suomen talouden suuntaa käännettyä, Penttilä kommentoi blogissaan.

Penttilä viittaa Harvardin yliopiston professoriin Michael Porteriin, joka on jakanut kansantalouksien kehittymisen kolmeen vaiheeseen. Ne ovat raaka-aineperusteinen, investointiperusteinen ja innovaatioperusteinen. Penttilä listaa, että Suomessa elettiin metsistä ja pelloista toiseen maailmansotaan saakka. Sitten alkoi voimakkaiden teollisten investointien aika. 1990-luvulla siirryimme Nokian siivittämän innovaatioperusteiseen aikaan. Teoria siis toimii. Mutta mitä tulee innovaatioperusteisen vaiheen jälkeen? Alamäki. Yhteiskunnat siirtyvät "varallisuusperusteiseen vaiheeseen". Ne alkavat nauttia edellisten sukupolvien töiden hedelmistä ja niiden kansallinen kilpailukyky kääntyy laskuun, hän sanoo.

Tällä hetkellä Suomi toteuttaa Penttilän mukaan Michael Porterin teoriaa innovaatiokeskeistä vaihetta seuraavasta alamäestä. Ongelma on hänen mukaansa siinä, että Suomi ei oikeasti ole siirtynyt varallisuuskeskeiseen vaiheeseen.

–Me vain kuvittelemme niin. Kun vertaamme suomalaisten perheiden, yritysten tai valtion varallisuutta Ruotsiin, huomaamme olevamme köyhiä kuin kirkon rotat. Meidän mahdollisuudet levätä laakereilla ovat paljon huonommat kuin Norjan, Ruotsin tai Sveitsin.

–Olemmeko menneet eteenpäin? Arkkitehtuuri ja design? Ei yhtään Aaltoa tai Saarista, ei yhtään Franckia tai Sarpanevaa. Kirjallisuus ja musiikki? Ei yhtään Sibeliusta tai Linnaa, ei yhtään Veijo Merta tai Reino Helismaata. Politiikka? Ei yhtään Kekkosta, ei yhtään Lipposta. Talouselämä? Ei yhtään Jaakko Pöyryä, ei yhtään Jorma Ollilaa, hän luettelee.

Penttilä on terävä kaveri ja hän kirjoittaa tapansa mukaan hyvin, mutta jopa hänellekin tuntuu olevan tuntematon se lähde, mistä uudet Linnat ja vastaavat syntyvät. Lahjakkuuden raaka-aine on kansallismielisyys. Eivät ihmiset halua tehdä työtä ja tekoja koko maailmalle, vaan omalla maalle ja kansalle. Ilman kansallismielisyytttä ei synny mitään mainitsemisen arvoista, koska ketään ei oikeasti kiinnosta. Ihmiset haluavat kunniaa omiltaan ja tuottaa hyvää omilleen.

[Tabula Rasa]

Tai sitten opponentin kannattaisi vain tajuta, että nostetut asiat ovat laajuudeltaan yksinkertaisesti tämän hetkisen ymmärtämisen ulottumattomissa. Sellaista aukkoa ei voi korjata millään muutaman virkkeen referoinnilla, kun vielä asennekin on itse ongelman - heterot lisääntyvät liikaa ja ryystävät maan kuivaksi resursseista - kieltävä. Toisaalta tällöin asetelma on sama kuin pyytäisi suvakkia, joka kyynelehtii #unelmaa, lukea Scriptaa. Tunteeseen harvemmin järki puree.

Varsinaisesti mikään muu kuin jumala ei ole määritelmällisesti ymmärryksen tuolla puolen. Käsityskyvyn puutteesta syyttely on elitististä urpoutta kun sille ei ole perusteluja. Haluttomuutesi perustella väitettäsi kertoo enemmän siitä ettei sinulla ole kattavaa perustelua. Eri tasojen sotkeminen on mokujen peruskauraa, minä sanoin että eurooppalaisten lisääntyminen ei ollut ongelma, euroopan väkimäärä oli vähenemään ennen matuvyöryä joten et voi syyttää niitä heteröitä joiden lisääntyminen on ollut vastuullista yhtään mistään. Eli perustelusi joka kattaa kaikki heteröt on pitämätön. Se että matut lisääntyvät vastuuttomasti ei ole täkäläisten syytä tai ongelma. Voit toki mennä afrikkaan tarjoamaan homojohtajiasi. Ehkäpä siellä parantuisi homma näin helposti.

[Laskentanuiva]

"EK vastustaa uusia koulutusleikkauksia"

"EK:n mukaan yliopistot ja muut koulutuksen järjestäjät eivät kuulu julkiseen sektoriin, vaan ne ovat yksityisessä muodossa toimivia organisaatioita."
Iltalehti 16.8.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016081622139715_uu.shtml

Ilmeisesti sitten jatkossa Ek rahoittaa suoraan niin perusopetuksen kuin jatkokoulutuksen jos ne kerta ovat yksityisessä muodossa toimivia organisaatioita.

Koko opetus järjestelmä opetushallintoineen on niin valtava byrokratia, että ihmetellä sopii lausuntoa.
Kannattaa tutustua vaikka ihan oman kaupunkinsa/ kuntayhtymän koulutusbyrokratiaan.

[Tabula Rasa]

Kenkää koko joukolle ja palkataan takaisin koulun puolelle vain opettajat, rehtorit ja koulunkäyntiavustajat. Tuota ylempi virkamiehistö kokonaan pois ja rehtorien yhteistoimintaelin määrittää entisen opetushallituksen sijaan koulutuksen sisältöä istuvan hallituksen valvonnassa.

[Foundation]

Ja mitä Simula ja Immonen kuuluvat asiaan?

Samaa mieltä, ei minullekaan tuosta kaksikosta asia/asiallisuus tule mieleen.

[Tabula Rasa]

Ja mitä Simula ja Immonen kuuluvat asiaan?

Samaa mieltä, ei minullekaan tuosta kaksikosta asia/asiallisuus tule mieleen.

Et vastannut kysymykseen, miksi nostit nämä keskusteluun?

[Shemeikka]

Minulle on joskus opetettu, että ollaan tuhon tiellä kun velkaa maksetaan uudella velalla, mutta juuri niin Suomi tekee. Pahalta näyttää.

Suomi lainaa ensi vuonna 22,7 miljardia euroa – erääntyvät velat maksetaan pois uudella

Suomi ottaa ensi vuonna 5,6 miljardia euroa nettovelkaa. Vanhoja velkoja uusitaan 17,1 miljardilla, joten lainanottotarve on kaikkiaan 22,7 miljardia euroa.
Hallituksen ensi vuoden budjettiesitys edellyttää, että Suomi ottaa ensi vuonna 5,6 miljardia euroa nettovelkaa, kertoo Valtiokonttori tiedotteessaan.

Lisäksi ensi vuonna erääntyy kaksi viitelainaa, joiden arvo on yhteensä noin 17,1 miljardia euroa. Näin olleen bruttolainanottotarve on ensi vuonna noin 22,7 miljardia.

– Siinä on mukana sekä lyhyt että pitkä lainanotto, kertoo Valtiokonttorin finanssijohtaja Teppo Koivisto Taloussanomille.

Koiviston mukaan Valtiokonttorin tavoitteena on laskea liikkeelle kaksi uutta syndikoitua lainaa, joista toinen on 30-vuotinen laina ja toinen kymmenvuotinen. Syndikoidussa lainassa useiden pankkien ryhmä hankkii lainaa varten tarjouksia sijoittajilta, jotka merkitsevät lainan.

Valtion rahoitusstrategia noudattaa ensi vuonna pääosin edellisten vuosien linjaa, ja valtio aikoo kattaa rahoitustarpeesta noin 70 prosenttia pitkäaikaisilla viitelainoilla.

– Loput on alle vuoden mittaista velkasitoumuslainanottoa, Koivisto sanoo.

Ensi vuonna suunnitelmissa on myös järjestää noin kolmen kuukauden välein huutokauppoja, joissa aiemmin liikkeeseen laskettuja viitelainoja myydään lisää lainakantaa kasvattamalla.

http://www.iltasanomat.fi/taloussanomat/porssiuutiset/art-2000005019130.html?ref=rss

[MattiN]

Ei erääntyvien velkojen uusinnassa ole mitään ihmeellistä, Suomen talouden kipupisteet ovat muualla.