2017-11-25 IL: Liki 1500 huippukoodaria lennätettiin Suomeen

[Profit]

Miksi sitten alan opiskelijat eivät saa edes alan työharjoittelupaikkoja, jos pula on niin valtava? Miksi alalle kouluttautuneet eivät pääse edes työhaastatteluun asti, työpaikan saamisesta puhumattakaan? Jokin mättää tässä pahasti. Sanoisin, että pelkkää kusetusta koko pula. Sitä paitsi nykyään tunnetaan jo myös etätyö, kun on netti ja kaikki. Miksi ns. huippuspesialistit ja alan yritykset eivät osaa hyödyntää edes tätä mahdollisuutta?

Monet opiskelijat ja kouluttautuneet ei ole kovin lahjakkaita koodaajia?

[Nuiva kansalainen]

On myös erittäin tärkeää mitä sielä yliopistossa on opiskellut ja tehnyt:

opiskellut 'tietojenkäsittelytiedettä' (computer science) = olet matematiikan filosofi jollaisille on kaksi työpaikkaa olemassa työmarkkinoilla

opiskellut ohjelmistotuotantoa (software development) ja käyttänyt kaikki yösi erilaisten FOSS projektien pyörittämiseen = rekrytointifirmat soittelevat sinulle kokoajan kun niiden asiakasfirmat ovat nähneet tuotoksesi käytössä maailmalla

Opiskelimme molemmat Ohjelmistotuotannon DI-koulutusohjelmassa ja, toisin kuin moni muu opiskelutoverimme, saimme myös paperit. Tähän tosin meni jonkun verran aikaa, kun työllistyimme jo ennen valmistumista. Nyt olen itse ollut työelämässä jo lukuisia vuosia, työskentelen erittäin vaativissa projekteissa, joista monissa myös ihan johtotehtävissä. Silti, ei noita työtarjouksia mitenkään ovista ja ikkunoista tulvi, jos vaikka päättäisin vaihtaa firmaa.

Kaiken kaikkiaan sanoisin, että tämä "koodaripula" on vain taas yksi tapa yrittää perustella humanitaarista maahanmuuttoa. Aiemminhan meille median toimesta toitotettiin, että vastaava karjuva työvoimapula on vanhustenhoitoalalla emmekä mitenkään selviä ilman "maahanmuuttoa". Nyt kun maahan tulvivat partalapset eivät haluakaan hoitaa vanhuksiamme, niin piti keksiä jotain uutta.

Edit: typoja

[Tappivanukas]

Eipä tarvitse enää ihmetellä miten geeli-insinöörit saavat koko päivän menemään naama kiinni iphonessa. Nehän koodaavat niin että sahajauhot savuavat. Yksi abdurrahman voi vuorokaudessa koodata tuhansia aasinraiskaus- ja jihadistivideoita. Monesti abubabut koodaavat ryhmässä, kymmenenkin yksilöä yhden koodin kimpussa, ja luova pöhinä on huipussaan. Koodia lähtee myös kantaväestön naaraiden viestimiin jatkuvana streamina.

Ennen luulin että koodaaminen on jotain ohjelmointia, mutta nyt se on jotain mitä lähi-idän mieslapset tekevät aikaa tappaakseen, ja päiväkotilapset leikkivät kaupungin ostamilla tableteilla, kun pitäisi olla ulkona temmeltämässä.

Koodaaminen on stiiknafuulia 2017-luvun ihmisoikeuskielellä.

[Pkymppi]

On myös erittäin tärkeää mitä sielä yliopistossa on opiskellut ja tehnyt:

opiskellut 'tietojenkäsittelytiedettä' (computer science) = olet matematiikan filosofi jollaisille on kaksi työpaikkaa olemassa työmarkkinoilla

opiskellut ohjelmistotuotantoa (software development) ja käyttänyt kaikki yösi erilaisten FOSS projektien pyörittämiseen = rekrytointifirmat soittelevat sinulle kokoajan kun niiden asiakasfirmat ovat nähneet tuotoksesi käytössä maailmalla

Opiskelimme molemmat Ohjelmistotuotannon DI-koulutusohjelmassa ja, toisin kuin moni muu opiskelutoverimme, saimme myös paperit. Tähän tosin meni jonkun verran aikaa, kun työllistyimme jo ennen valmistumista. Nyt olen itse ollut työelämässä jo lukuisia vuosia, työskentelen erittäin vaatisissa projekteissa, joista monissa myös ihan johtotehtävissä. Silti, ei noita työtarjouksia mitenkään ovista ja ikkunosta tulvi, jos vaikka päättäisin vaihtaa firmaa.

Kaiken kaikkiaan sanoisin, että tämä "koodaripula" on vain taas yksi tapa yrittää perustella humanitaarista maahanmuuttoa. Aiemminhan meille median toimesta toitotettiin, että vastaava karjuva työvoimapula on vanhustenhoitoalalla emmekä mitenkään selviä ilman "maahanmuuttoa". Nyt kun maahan tulvivat partalapset eivät haluakaan hoitaa vanhuksiamme, niin piti keksiä jotain uutta.

Työvoimapula huutaa. Koodareita llennätetään. Moniosaajia laivataan.

[hullu1234]

Eiköhän jokaisella alla ole huippuosaajista pulaa. Työntekijöistä ei niinkään välttämättä.

[Spesialisti]

2015 maahan lampsineista läpsyistä luulisi vielä tiristämällä löytyvän niitä, jotka ovat selanneet koneella muutakin kuin Facebookkia ja Pornhubia. Pitääkö vastaavan osaamis- ja älykkyystason tyyppejä erikseen kehitysmaista lennättää? Tuskin länkkäreitä on tänne hakemalla lennätetty.

[Mika]

Koko ilmiön takana on työnantajien kyltymättömäksi kasvanut ahneus ja pyrkimys voiton maksimointiin. Yksi parhaista keinoista tehostaa toimintaa on pyörittää YT-karusellia niin, että keskinkertaisuudet (tai ne joiden naama ei muuten miellytä) voidaan tasaisin välein heittää ulos, ja ottaa tilalle uutta ainesta siivilöitäväksi.  Sama ilmiö toimii kullanhuuhdonnassa: laariiin joutuu heittämään tonnikaupalla hiekkaa kultahippujen löytämiseksi. Yrityksen kannalta tässä on vielä se hyvä puoli, että usein uudet työntekijät ovat selvästi kokeneempia halvempia esim. palkkakustannusten suhteen.

Koodarien maahantuonnissa työvoimapulan verukkeella ei kyllä ole mitään järkeä,  koska ammattitaito on hyvin helppo testata vaikka netin yli, ja työluvan saa helposti, jos joku täkäläinen softafirma haluaa (ja sitoutuu palkkaamaan) tällaisen ammattilaisen esim. Intiasta.

[nollatoleranssi]

Oikeasti turvikset ja pakolaiset eivät ole niitä huippuosaajia, joista Suomessa paljon puhutaan. Kaarnalaivatelakkateollisuus osoitti viimeistään kaikille mistä on kysymys.

Nämä oikeat huippuosaajat löytyvät Aasiasta ja länsimaista. Ovat oppineet perusasiat pienestä lähtien.

[Mr.Reese]

Maikkarin kymppiuutisissa tämä oli ykkösaihe. Rekrytilaisuudesta koostetusta kuvamateriaalista en bongannut yhtään toiseutta, jos olisi ollut, niin taatusti näytetty. Etelä-afrikkalainenkin oli valkoinen. Rasistista.

[KTM]

Suomessa huutava pula koodaajista – Huippuosaajan palkka jopa satoja tuhansia vuodessa

Suomessa on tällä hetkellä 9000 koodaajan pula ja määrä kasvaa vuosittain. Tällä hetkellä monien kasvuyritysten pullonkaulaksi muodostuu pula osaavista työntekijöistä, jotka voisivat rakentaa yrityksen tuotteita.
Ohjelmointitapahtumia Suomeen järjestävän Junctionin toimitusjohtaja Ville Leppälän mukaan Suomesta löytyy huippukoodareita, mutta ei riittävästi.

Eipä ole satoja tonneja tarjottu vaikka itse olen vuosien varrella opettanut koodaamista useammakin yliopistossa. Tälläkin hetkellä pidän ohjelmoinnin kurssia. Ehkä on vääränlaista koodaamista. Väitöskirjanikin tein ohjelmoinnista. Mutta en kyllä tunne yhtään koodaria joka tienaisi satoja tonneja vaikka tunnen aika monia tosi huippuhyviä koodareita.

Mutta rakastan kyllä ohjelmointia, se on upeaa kun saa tietokoneen tekemään mitä tahansa, se on upeaa kun tietää olevansa tietokoneen herra eikä Bill Gatesin orja.

[Aeon]

Softapuolella mennään todella paljon trendien perässä. Jokunen vuosi sitten SAP-konsultit olivat kiven alla ja osaaville tyypeille maksettiin avokätisesti. Tällä hetkellä weppipuolella Node.js ja vastaavilla on kysyntää, samoin IoT / pilvipuoli on kovassa huudossa. IoT on sinällään hauska trendi, että ei tästä ole kauaa, kun sulautetun softan tekijöille ei ollut kummoista kysyntää verrattuna trenditeknologioihin, mutta IoT:n ansiosta tyypit, jotka osaava leikkiä raudan kanssa, ovat taas haluttuja. Tosin, tyyppien pitää myös omaksua ja oppia se toinen puoli, eli pelkkä sulautetun softan tekeminen ei välttämättä riitä, kun raudan pitää kommunikoida pilveen.

Toiset ihmettelevät miksi rekrytointifirmat eivät ole yhteyksissä. Se todennäköisesti johtuu siitä, että CV ei sisällä tällä hetkellä kuumia teknologoita. Itsellä ei ole noita js-pohjaisia teknologioita hallussa, mutta tutuilta olen kuullut, että niille on kysyntää. IoT / pilvi ovat taikasanoja, joilla rupeaa yhteydenottoja ja tarjouksia tulemaan riesaksi asti, ainakin, jos on riittävästi kokemusta ja näyttöjä projektien muodossa.

[Saturoitunut]

Suomessa huutava pula koodaajista – Huippuosaajan palkka jopa satoja tuhansia vuodessa

Suomessa on tällä hetkellä 9000 koodaajan pula ja määrä kasvaa vuosittain. Tällä hetkellä monien kasvuyritysten pullonkaulaksi muodostuu pula osaavista työntekijöistä, jotka voisivat rakentaa yrityksen tuotteita.
Ohjelmointitapahtumia Suomeen järjestävän Junctionin toimitusjohtaja Ville Leppälän mukaan Suomesta löytyy huippukoodareita, mutta ei riittävästi.

Eipä ole satoja tonneja tarjottu vaikka itse olen vuosien varrella opettanut koodaamista useammakin yliopistossa. Tälläkin hetkellä pidän ohjelmoinnin kurssia. Ehkä on vääränlaista koodaamista. Väitöskirjanikin tein ohjelmoinnista. Mutta en kyllä tunne yhtään koodaria joka tienaisi satoja tonneja vaikka tunnen aika monia tosi huippuhyviä koodareita.

Mutta rakastan kyllä ohjelmointia, se on upeaa kun saa tietokoneen tekemään mitä tahansa, se on upeaa kun tietää olevansa tietokoneen herra eikä Bill Gatesin orja.

Alkeiskurssin asioiden jankkaaminen muille vuodesta toiseen ei ole mitään huippukoodausta, se on alkeita. Huippukoodaus on niiden alkeiden (plus muun tiedon) soveltamista tehokkaasti monimutkaisten järjestelmien rakentamiseen. Ne ovat kaksi täysin eri asiaa.

Nuo "ohjelmointitapahtumat" taitavat valua samaan kategoriaan kuin Yhdysvalloista tutut ns. code campit, joiden ansaintalogiikkana on maksusta pikakouluttaa alanvaihtajia web-ohjelmoinnin saloihin. Tulokset ovat olleet rapakon takana huonoja (pikakurssilla ei opi riittävästi tietojenkäsittelytieteen perusteita, eivätkä kurssin käyneet siten juuri työllisty) ja kupla on noiden osalta pihisemässä tyhjiin.

Leppälän mainitseman sadantonnin palkan saa todennäköisesti jossain muualla kuin Suomessa. Se voi olla pieni ongelma suomalaisille yrityksille.

[Siili]

Alkeiskurssin asioiden jankkaaminen muille vuodesta toiseen ei ole mitään huippukoodausta, se on alkeita. Huippukoodaus on niiden alkeiden (plus muun tiedon) soveltamista tehokkaasti monimutkaisten järjestelmien rakentamiseen. Ne ovat kaksi täysin eri asiaa.

Enpä tunne alaa kovin hyvin, mutta oletan, että ollakseen huippukoodarin ei ole ainoastaan osattava tuottaa koodia, vaan hänellä pitää olla myös jonkin sortin kokonaisymmärrys siitä, mitä sovelluksella on tarkoitus tehdä.  Hänellä pitää niin ollen olla riittävästi älliä ja innostusta paneutua erityisalojen ongelmatiikkaan, ei ainoastaan kykyä pistää komentoja jonoon erityisasiantuntijan ohjauksessa. 

Olenko aivan pihalla?

[Oho]

Huippukoodarit lentävät omalla kustannuksellaan, ei heitä lennätetä.
Jotain kehitysmaa-ihmeitä vielä lennätetään mutta he taas ovat huipuista hyvin kaukana.

Höpö höpö, mä en ole edes huippukoodari ja silti työnantaja maksoi maltaita mun saamiseksi nykyiseen työpaikkaan...

Mutta 1500 huippukoodaria Suomeen ulkomailta? Helvetissä taidettiin just ryhtyä lumisotasille tai sitten kyseessä on kalajuttu ja jokseenkin liioiteltu sellainen....

[Saturoitunut]

Mitä tulee tuohon alkeiskurssin kanssa jaanaamiseen tulee, niin näyttää siltä että yhdellä jos toisella yliopistolla on avoimen kautta mahdollista rakentaa moduulimuotoista tietotekniikan(informaatiotekniikan)opintoja. Ovatko nämä sitten yhtä tyhjän kanssa?

Alkeiskurssin jankkaaminen tekee huippukoodarin yhtä tehokkaasti kuin mummon muovisten puolen kilon käsipainojen pumppaaminen nostaa penkkituloksen 150 kiloon. Alkeet on alkua varten. Niistä on tarkoitus siirtyä jossain vaiheessa eteenpäin.

[guest14935]

Mitä tulee tuohon alkeiskurssin kanssa jaanaamiseen tulee, niin näyttää siltä että yhdellä jos toisella yliopistolla on avoimen kautta mahdollista rakentaa moduulimuotoista tietotekniikan(informaatiotekniikan)opintoja. Ovatko nämä sitten yhtä tyhjän kanssa?

Alkeiskurssin jankkaaminen tekee huippukoodarin yhtä tehokkaasti kuin mummon muovisten puolen kilon käsipainojen pumppaaminen nostaa penkkituloksen 150 kiloon. Alkeet on alkua varten. Niistä on tarkoitus siirtyä jossain vaiheessa eteenpäin.

Jokaiselle seitenvuotiaalle se alkeiskurssi niin osa oppii.

[Mika]

Enpä tunne alaa kovin hyvin, mutta oletan, että ollakseen huippukoodarin ei ole ainoastaan osattava tuottaa koodia, vaan hänellä pitää olla myös jonkin sortin kokonaisymmärrys siitä, mitä sovelluksella on tarkoitus tehdä.  Hänellä pitää niin ollen olla riittävästi älliä ja innostusta paneutua erityisalojen ongelmatiikkaan, ei ainoastaan kykyä pistää komentoja jonoon erityisasiantuntijan ohjauksessa. 

Olenko aivan pihalla?

Et ole aivan pihalla, mutta ei koodarin välttämättä tarvitse ymmärtää kokonaisuutta. Iso ohjelmisto sisältää niin monia aliohjelmia, että siinä riittää kyllä työsarjaa useammallekin koodarille pitkäksi aikaa.  Koodaamisen hienous on se, että yksittäisen ohjelmapalikankin tekeminen voi olla hyvin haasteellista, ja siinä saa parhaimmillaan käyttää kaiken taitonsa.  Kun sitten saa sen oman osuutensa toimimaan ja tuottamaan halutun lopputuloksen, se voi olla erittäin palkitsevaa.  Vaikka se olisikin kokonaisuudessa vain pieni osa. 

En ole koskaan varsinaisesti työskennellyt koodarina, mutta olen ollut pari vuotta systeemisuunittelijana ja myös opiskellut ohjelmointia. C-kieli oli joskus aika hyvinkin hanskassa, mutta sitten tuli C++...

[nollatoleranssi]

Alkeiskurssin asioiden jankkaaminen muille vuodesta toiseen ei ole mitään huippukoodausta, se on alkeita. Huippukoodaus on niiden alkeiden (plus muun tiedon) soveltamista tehokkaasti monimutkaisten järjestelmien rakentamiseen. Ne ovat kaksi täysin eri asiaa.

Enpä tunne alaa kovin hyvin, mutta oletan, että ollakseen huippukoodarin ei ole ainoastaan osattava tuottaa koodia, vaan hänellä pitää olla myös jonkin sortin kokonaisymmärrys siitä, mitä sovelluksella on tarkoitus tehdä.  Hänellä pitää niin ollen olla riittävästi älliä ja innostusta paneutua erityisalojen ongelmatiikkaan, ei ainoastaan kykyä pistää komentoja jonoon erityisasiantuntijan ohjauksessa. 

Olenko aivan pihalla?

Tuostahan sitä on aina puhuttu. Yleensä järjestelmät pitää suunnitella alusta asti, joten siinä korostuu ajankäyttö, nopeus ja suunnittelutaidot. Samalla pitäisi saada toimeksiantoja ja osata myydä niitä. Mutta siihen vaikuttaa kaikki koulutukset, referenssit yms., joilla voitetaan tarjouskilpailut, vaikka järjestelmän tekisikin joku itseoppinut expertti firman sisältä.

[sivullinen.]

Eräs hompanssi jo esitti koodareiden hankkimisen avustamiseksi ilmaista ruokaa ja ilmaista lastenhoitoa. Onhan näissä molemmissa kiva ilmaisuuden maku, mutta kyllä ne ruuat ja lastenhoitelut aina joku maksaa. Sosialismissa -- jossa on suunnitelmatalous -- valtio maksaa, mutta kerää veroja kulujen kattamiseksi. Markkinataloudessa työssäkäyvä maksaa työstään saamalla palkalla. Sosialistien mielestä sosialismi on näistä kahdesta tietenkin parempi, koska siinä oli ilmaiset jutut, mutta laskentataitoisen ihmisen mielestä sosialistissa maissa maksetut verot ovat lähes väistämättä huomattavasti suuremmat kuin niillä saadut "ilmaiset" jutut, koska hyvin hyvin harvoin valtio osaa paremmin ihmisten ruokailutottumuksia hoitaa tai lastenhoitoa järjestää kuin ihminen itse. Puhun näin kevytmaidon ystävänä ja syön myös pihviä.

Alustuksen jälkeen hitaimmille saattoi jäädä vielä epäselväksi, mitä tekemistä tällä iänikuisella suunnitelmatalous vastaan markkinatalous keskustelulla on koodareihin, maahanmuuttoon ja yhtään mihinkään ketjuun liittyvään. Nopeammat jo tajusivat, etteivät huippukoodarit ole täysin laskutaidottomia ja pienipalkkaisia, joten heihin sosialismin haitat iskevät kuin kirves; heille sosialismi ja "hyvinvointivaltio" on pahin karkoitin, vaikka olisi ilmaiset bussilinjat ja ilmainen koulutuskin. Sosialismi on hyvä houkuttelemaan niitä kaikkein vähiten huippuja huippukoodareita; niitä, jotka osaavat laskea saatujen etujen olevan huomattavasti suuremmat kuin maksetut verot. Tänne eivät huippukoodarit tule edes ilmaisilla lennoilla. Tämä ei tietenkään poista sitä tosiasiaa, että joskus aina joku tännekin voi jostain syystä haluta ja joskus tänne tulevalle tietyn erikoisalan osaajalle on maksettava niin kovaa palkkaa, että hän tulee kaikesta huolimatta -- ainakin pariksi kuukaudeksi, jolloin tosin maksa veroja Suomeen --.

Sosialismistakin on syytä erottaa kaksi eri mallia. Ensimmäinen on toimiva sosialismi ja toinen on toimimaton sosialismi. Ensimmäinen aina ajan myötä muuttuu toiseksi ja sen jälkeen katoaa historian tunkiolle. Me elämme nyt tätä jälkimmäistä sosialismia. Meillä on korkeiden verojen lisäksi paljon muuta huonoa. Yhtä suurta byrokratiaa ei taida olla missään muualla: Täällä "työmarkkinat" tarkoittaa AY-liikkeen ja EK:n yhdessä sopimia sääntöjä kaikesta työhön liittyvästä aina saunapäivistä kahvitaukojen pituuteen. Koodari ei sentään joudu montaa passia, korttia ja toimilupatodistusta hankkimaan päästäkseen töihin, ja siinä mielessä koodareiden kohtaama byrokratia on jopa kahvinkeittäjäksi tänne tulevaan verrattuna pieni. Autoakin ajamaan saattaa tulija päästä pelkällä inssin suorittamisella, eikä tarvitse autokoulua läpi käydä, mutta pakollisten autovakuutusten kanssa voi olla ongelmia. Kaiken voisi tehdä niin paljon helpommaksi, jos vain haluttaisiin. Mutta vain paperittomille halutaan. Sitä en epäile, etteikö tänne haluttaisi huippukoodareita ja kovin halutaankin; tänne halutaan myös saudisheikit ja muut miljardöörit veroja maksamaan.

Tietenkin joku saattaisi tulla Suomeen kaikesta huolimatta, jos täällä olisi jotain erityistä. Moni menee Kuubaankin, koska siellä on paratiisimainen ilmasto, vaikka siellä muuten on hankala elää. Moni menee Venezuelaan, vaikka siellä on kauniita naisia; on niitä Suomessakin vielä, mutta uusista tulijoista johtuen vähemmän esillä ja sosialismin mädätyksestä johtuen yhä useammin hirviöiksi muokkailtuna. Valttejamme voisi myös olla turvallisuus, kiinnostavat kaupungit, suurempi vapaus, luonnonläheisyys, hyvä ruoka ja kiinnostavat ihmiset. Valitettavasti kuoleva sosialismimme on onnistunut nämä kaikki myös pilaamaan: Helsinki ilman romanikerjäläisiä ja päivystäviä neekereitä olisi värinätön ja kylmä, ja väkivaltarikollisuutta oli ennen näitä ilmiöitäkin paljon, mutta päivisin se silloin oli sentään kylmän apean rauhallinen. Nyt se ei ole. Nyt koodari -- tai kukaan muu tänne tulija -- ei halua enää elää Helsingissä. Tänne voi tulla töihin kuin norjalaiselle öljynporauslautalle: Olosuhteet pienessä kopissa elämiselle voidaan tehdä niin siedettäviksi, että moni osaava ammattilainenkin on valmis tulemaan töihin, kun vain palkka on vähintään kolminkertainen normaaleihin työoloihin verrattuna.

[Spesialisti]

Softapuolella mennään todella paljon trendien perässä. Jokunen vuosi sitten SAP-konsultit olivat kiven alla ja osaaville tyypeille maksettiin avokätisesti. Tällä hetkellä weppipuolella Node.js ja vastaavilla on kysyntää, samoin IoT / pilvipuoli on kovassa huudossa. IoT on sinällään hauska trendi, että ei tästä ole kauaa, kun sulautetun softan tekijöille ei ollut kummoista kysyntää verrattuna trenditeknologioihin, mutta IoT:n ansiosta tyypit, jotka osaava leikkiä raudan kanssa, ovat taas haluttuja. Tosin, tyyppien pitää myös omaksua ja oppia se toinen puoli, eli pelkkä sulautetun softan tekeminen ei välttämättä riitä, kun raudan pitää kommunikoida pilveen.

Toiset ihmettelevät miksi rekrytointifirmat eivät ole yhteyksissä. Se todennäköisesti johtuu siitä, että CV ei sisällä tällä hetkellä kuumia teknologoita. Itsellä ei ole noita js-pohjaisia teknologioita hallussa, mutta tutuilta olen kuullut, että niille on kysyntää. IoT / pilvi ovat taikasanoja, joilla rupeaa yhteydenottoja ja tarjouksia tulemaan riesaksi asti, ainakin, jos on riittävästi kokemusta ja näyttöjä projektien muodossa.

Itse olen ollut aiemmin vuosia SAP-hommissa, ja joskus vuosikymmenen vaihteessa alkoi yhtäkkiä puhelin soimaan useasti kun joku pääkallonmetsästäjä soitteli, useimmiten UK:sta. Sitä kesti vaihtelevasti varmaan puoli vuotta. Sitten yhtäkkiä puhelut vain loppuivat. Tarve on ollut todella adhocia, ja yleensä lyhyeen projektiin.

Koodauksesta; yleinen harhakuvitelma on, että kaikista vähänkin tietokoneiden päälle ymmärtävistä voidaan kouluttaa oikeaa arvoa tuottavia ohjelmoijia. Asiahan ei ole näin, työ vaatii loogista lahjakkuutta, pitkää pinnaa ja lähes riippuvuuden kaltaista intohimoa ongelmanratkaisuun. Itse olen ERP-yleismies IT-alalla, mutta minulla ei ole tarpeeksi älliä ja kiinnostusta edes yrittää alkaa opetella koodaajaksi. Minulla on sitä paitsi jo liikaa ikää lähteä nuorien jannujen kanssa samaan porukkaan nolaamaan itseäni. SQL:n perusteet toki osaan, mutta muuta en oikeastaan ole ikinä tarvinnut. Jotain ABAP:ia ja IBM RPG:tä osaan lukea välttävästi. Jälkimmäisen kielen lukutaidosta on vielä yllättävän paljon hyötyä, vaikka sen perusteet on kehitetty jo 60-luvulla... Vanhat veteraanit tekevät maailmalla vielä muhkeita tilejä osatessaan konesalien nurkissa pyörivien, liki unohdettujen tuotantoserverien hallintaa. Mutta maailmalla kokemusta ja senioriteettia vielä arvostetaan toisin kuin Hölmölässä.

[Profit]

Vaikka koulutettaisiin 100% ihmisistä, niin kohtuu älykkäitä on silti vain 20% ja huippuja vain muutama prosentti.