Suomalaisfirma vie koulutusta naisille Lähi-itään

[Fiftari]

Suomalaisfirma vie koulutusta naisille Lähi-itään – kumppanina YK

Startup-yritys Funzi vie yhdessä YK:n UNOPSin kanssa koulutusta verkko-oppimisen keinoin
Suomalaiset ovat tehneet koulutuksesta viime vuosina aktiivisesti vientivalttia. Yksi hyvä esimerkki tästä on Peter Vesterbackan uusiin projekteihin kuuluva Lightneer, joka tekee hiukkasfysiikan oppimisesta pelin.

Slushissa bisnesideaansa esitellyt suomalainen kahden vuoden ikäinen oppimisalan startup Funzi lähestyy koulutusta aivan toisesta näkökulmasta. Yhtiö on aloittanut Jordaniassa projektin yhteistyössä UNOPSin eli YK:n hankepalveluiden toimiston kanssa. Siinä opetetaan paikallisille naisille yrittäjyyttä.
------
Eikö tämä herätä epäilyksiä siitä, että länsimaisella koulutusviennillä pyritään vaikuttamaan paikalliseen yhteiskuntaan epätoivotulla tavalla?

– Emme ole kohdanneet juurikaan epäluuloja. Sisällöt räätälöidään paikallisten kanssa. Jordaniassa kumppaninamme toimii kuningattaren suojelema Jordanvirran säätiö, selittää UNOPSin kumppanuusjohtaja Rolando Tomasini.

Jos naisyrittäjyys lisääntyisi Jordaniassa prosentin verran, sillä on laskettu olevan viiden prosentin vaikutus kansantuotteeseen, Pohjavirta huomauttaa.
-----
Mutta miten tästä tulee rahaa?

– Opiskelu on ilmaista, mutta kurssien jälkeen on mahdollista saada tutkinto. Niitä on mahdollista myydä, Pohjavirta selittää.

IS

[Alkuasukas]

Mutta miten tästä tulee rahaa?

Taikaseinästä.

[hattiwatti]

Ilmeisesti aiemmin maahanmuuttoa työvoimapulan poistamisen nimessä kannattanut Peter Vesterbacka pyrkii jonkun maailmanparannuksen nimissä teettämään tuotekehittelyä omille opetusohjelmilleen imemällä rahat tähän kehitysavusta tai järjestösektorilta.

Jordanian naiset eivät tee pätkäkään hiukkasfysiikalla, mutta Vesterbacka tekee niillä tiedoilla missä määrin asiaa voidaan ICT-ratkaisuina opettaa. Muita tarkoituksia varten.

Ei tässä missään olosuhteissa mitään pahaa olisi jos maksaisi omasta pussistaan tämän, vaan malli jota kannattaisi hyödyntää laajemminkin. Mutta silloin jos joku julkinen instanssi maksaa tämän niin kyseessä on ihan kylmäverinen vedätys.

[Java]

Hiukkasfysiikasta kannattaa koulutus toki aloittaa

[hattiwatti]

Olen käsittänyt, että kuuluisa Zen Robotics jonka logo vaikka öbaut rautatieasemaa vastapäätä Ateneumin viereisessä talossa, jossa robotteja käytetään jätehuollossa erottelemaan tekoälyalgoritmein eri materiaalit niiden hintojen mukaan on fuulaa myös jätteenkäsittelyn osalta. Ei noin monimutkaisia ja kalliita systeemejä tarvita. Kyse on vain tekoälystä, ja siitä että roska-alalta voisi löytyä rahaa touhuun jossa sitten voi edistää sitä tekoälyä.

Tämä hiukkasfysiikkaa Jordanialaisille naisille tuntuu samanlaiselta jutulta, ei hyödytä naisia vaan vie aikaansa, mutta aikaansaa Vesterbackalle ilmaista tuotekehittelyä e-learning alalla, kun Angry Birds ei myy enää niin kuin ennen.

[Saturoitunut]

Olen käsittänyt, että kuuluisa Zen Robotics jonka logo vaikka öbaut rautatieasemaa vastapäätä Ateneumin viereisessä talossa, jossa robotteja käytetään jätehuollossa erottelemaan tekoälyalgoritmein eri materiaalit niiden hintojen mukaan on fuulaa myös jätteenkäsittelyn osalta. Ei noin monimutkaisia ja kalliita systeemejä tarvita. Kyse on vain tekoälystä, ja siitä että roska-alalta voisi löytyä rahaa touhuun jossa sitten voi edistää sitä tekoälyä.

Jos vilaisee tekoälyn historiaa esimerkiksi englanninkielisestä Wikipediasta, käy ilmi, että se noudattaa sykliä:

1) hype
2) ylikuumeneminen
3) romahdus
4) jokusen vuoden hiljaiselo

Wikipedian historiikki luonnollisesti loppuu sepustukseen siitä, miten tämänkertainen hype on Ihan Eri Asia.

[Pyöräilijä]

Startup-yritys Funzi vie yhdessä YK:n UNOPSin kanssa koulutusta verkko-oppimisen keinoin
Suomalaiset ovat tehneet koulutuksesta viime vuosina aktiivisesti vientivalttia.

Mutta miten tästä tulee rahaa?

– Opiskelu on ilmaista, mutta kurssien jälkeen on mahdollista saada tutkinto. Niitä on mahdollista myydä, Pohjavirta selittää.

Funzilla taitaa olla vientituote, jonka suomalaiset palkansaajat lopulta maksavat.

Kaikki kehitysapuhankkeet ovat olleet megahuijauksia viime 50 vuotta. Afrikan satamissa ruostuvat troolarit, pelloille hyytyneet traktorit ja tyhjiksi varastetut sairaalat saavat kohta jatkokseen ison laskun Funzin kaltaisilta firmoilta.

En sano tätä pilkatakseni vaan korostaakseni faktaa, että kaikilla tuotteilla ja palveluilla pitää olla aidot markkinat, joilla ostajat maksavat hankintansa omilla rahoillaan. Tätä ei voi liikaa korostaa. Afrikassa kaupallisen liiketoiminnan rakentaminen on äärimmäisen vaikeaa kulttuurisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti. Suurimmalla osalla afrikkalaisista kuluttajista on käytettävissään vain dollari päivässä muuhun kuin välttämättömään. Usein ei sitäkään.

The Economist on julkaissut Afrikan taloudesta lukuisia artikkeleita, jotka paljastavat, kuinka käsittämättömän kaukana afrikkalainen kuluttaja on länsimaisesta ostajasta. Afrikassa on markkinat, mutta ne pyörivät muutamien senttien, käteisen rahan ja kaveriluoton varassa slummien ja savimajojen vierustoilla. Afrikassa ei ole luottokortteja, pankkitiliä tai laskutusta. Mobiiliaikaa ei myydä kuukausimaksuilla vaan käteisellä ja sekuntitaksoina slummikioskin nurkassa.

Afrikassa ei ole mitään tapaa laskuttaa asiakkaita koulutus- tai opetusohjelmista, jos ei käy noutamassa kymmenen sentin kolikkoa omin käsin jokaiselta asiakkaalta. Afrikan rappeutuneilta virkamiehiltä ja poliitikoilta saa rahaa vielä huonommin.   

Funzin perustaja Pohjavirralla lienee muutenkin vino kuva maailmasta. Hänen luottamuksensa maahanmuuton tuomaan rikkauteen on samaa luokkaa kuin valtapoliitikoilla.

Kauppapolitiikka-lehti 2.2.2015

Aape Pohjavirta sanoo, että suomalaisyritykset voisivat käyttää monikulttuurisia työntekijöitä enemmänkin hyödyksi esimerkiksi rakenteellisesta työvoimapulasta kärsivillä aloilla.

"Toinen osa-alue, jossa voisimme oppia maahanmuuttajilta, on asenne asiakaspalveluun ja siihen, että palvelee työkseen toisia."

"Suomalaisessa asiakaspalvelu- ja palvelukulttuurissa esiintyy vielä turhan usein palveluhaluttomuutta. Esimerkiksi Lähi-idän kulttuureissa vieraanvaraisuus ja kohteliaisuus ovat voimakkaammin läsnä", Pohjavirta toteaa.