2016-04-29 YLE: "Punakynä viuhui myös Japani-professuurille"

[qwerty]

KK 534/2016 vp

Kirjallinen kysymys japanin kielen ja kulttuurin opetuksen tulevaisuudesta Suomessa

Eduskunnan puhemiehelle

Japanin kielen opetus päättyy Aalto-yliopiston kielikeskuksessa vuoden loppuun mennessä, ja kielen viimeinen alkeiskurssi on meneillään. Aiemmin kielivalikoimassa luovuttiin italian kielen opetuksesta. Aalto-yliopistossa oli viime vuonna peräti 140 japanin kielen opiskelijaa, ja kielikeskuksen johtokunnan opiskelijajäsenet ovat olleet johdonmukaisesti lopettamispäätöstä vastaan.

Japanin kieli on ollut opiskelijoiden keskuudessa kolmanneksi halutuin kieli englannin ja saksan jälkeen. Suomalaisilla on lähtökohtaisesti paremmat mahdollisuudet japanin kielen oppimiseen, sillä meidän on ääntämyksen puolesta helpompaa opiskella japania moneen muuhun kansaan verrattuna.

Opiskelijat kokevat, että japanin kielestä on erityistä hyötyä työuralla etenkin teknologiateollisuudessa. Aalto-yliopisto on ollut ainoa yliopisto Suomessa, joka on tarjonnut teknillisen alan japanin kielen opetusta. Helsingin yliopisto ei tule korvaamaan tätä opetusta, vaan tämän alan opetus tulee käytännössä kokonaan lakkaamaan Suomesta.

Japanin kielen ja kulttuurin opetuksella on tärkeä merkitys myös japanilaisten yhtiöiden sijoituksille Suomeen. Investointipäätöksiä voidaan siirtää, jos koetaan, ettei Suomi kykene katsomaan pidemmälle tulevaisuuteen. Suomella on paljon hyödyntämätöntä liiketoimintapotentiaalia Japanissa, jossa arvostetaan kielen ja kulttuurin tuntemusta. Japanin kielen osaajia on maailmassa äärimmäisen vähän ottaen huomioon maan taloudellinen merkitys. Tällä hetkellä Suomen vienti Japaniin on noin miljardi euroa.

Tilanteessa, jossa japanin kielen opetusta ei ole tarpeeksi kysyntään nähden, on varsin lyhytnäköistä lakkauttaa jo olemassa oleva opetus. Tänä syksynä japanin kieli tuli lukion opetussuunnitelmaan B3-kielenä. Opetussuunnitelma uhkaa tyrehtyä jo alkuunsa, jos jatko-opiskelussa viedään mahdollisuudet opiskella maailman yhdeksänneksi suurinta kieltä. Edellä mainitusta syystä japanin kieltä ei voi pitää kauhean suurena harvinaisuutena. Nyt tilanne uhkaa muuttua siten, että vain alkeistason opetusta on saatavilla ja sitäkin lähinnä maakunnissa.

Aalto-yliopistolla on opiskelijavaihtoon liittyviä sopimuksia 12 japanilaisen yliopiston kanssa, joissa opetus on pääosin japanin kielellä. Opetuksen lakkauttaminen uhkaa myös näitä yhteistyösopimuksia ja sitä kautta liike-elämän yhteistyötä. Olisi tulevaisuuteen katsova arvovalinta jatkaa japanin kielen ja kulttuurin opetusta Aalto-yliopistossa ja Helsingin yliopistossa.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Onko hallitus tietoinen japanin kielen asemasta erityisesti teknologiapainotteisilla aloilla ja

mihin toimiin asianomainen ministeri aikoo ryhtyä, jotta japanin kielen ja kulttuurin opetuksen tulevaisuus Suomessa voidaan turvata?

Helsingissä 19.10.2016
Simon Elo ps
Ville Skinnari sd

Hyvä kysymys. Nyt jo

Mielenkiintoista lukea Grahn-Laasosen perusteltu vastaus ylläolevaan. Kysymyksen esittäjät malttoivat olla irvailematta siitä että somali on katsottu tärkeämmäksi kieleksi. Itse en olisi pystynyt

[Sydämistynyt]

Eikö tässä japanin opetuksen taustoissa ollut myös tärkeä osuus Japanin valtiolla?  Voi vain kuvitella, millä merkityksellä Japanin valtio ja sen yritykset tähän suhtautuvat.  Tuskin ikinä asiaa suoraan ilmaisevat, kun kohteliaisuus estää, mutta me suomalaiset veronmaksajat tunnemme sen ikuisesti nahoissamme kun sikäläiset rahahanat sulkeutuvat ja tilalle tulee virnuilemaan luku- ja kirjoitustaidottomia somaleita...

[Nuïva]

->Syötä koneeseen olennaisimmat opintosi ja se vastaa sinulle jotain.

-Luin yliopistossa 7 vuotta somaliaa.

->Teillä on erinomaiset++ taidot sosiaalialalle joko sosiaalihuoltoon, KELAn luukulle taikka TE-keskukseen. Kaikki ovat kasvavia instituutioita, joissa työntekijät nauttivat suuren talon eduista.

Jospa minäkin koittaisin.

-7 vuotta japania.

-> Vaihda mitä pikimmiten somaliankieleen!!! Valtio ei tarvitse japanintaitajia. Japanilaisia ei ole sen enempää työttöminä työnhakijoina kuin toimeentulotuen hakijoinakaan. He eivät myöskään nykyisessä maailmantilanteessa kulje etsimässä turvapaikkaa maailmalla. Työllistymismahdollisuudet koulutuksellasi ovat nolla.

[qwerty]

KK 534/2016 vp

Kirjallinen kysymys japanin kielen ja kulttuurin opetuksen tulevaisuudesta Suomessa

Onko hallitus tietoinen japanin kielen asemasta erityisesti teknologiapainotteisilla aloilla ja

mihin toimiin asianomainen ministeri aikoo ryhtyä, jotta japanin kielen ja kulttuurin opetuksen tulevaisuus Suomessa voidaan turvata?

Helsingissä 19.10.2016
Simon Elo ps
Ville Skinnari sd

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Hallitusohjelman mukaisesti peruskoulua uudistetaan. Hallituksen yhtenä kärkihankkeena on lasten ja nuorten kieltenopiskelun lisääminen ja monipuolistaminen. Käynnistämme alueellisen kokeilun, jossa vieraan kielen opiskelu aloitetaan jo ensimmäisellä luokalla tai muutoin alkuopetuksen aikana.

Varhennetun kieltenopetuksen tavoitteena on kieltenoppimisen tukeminen, oppilaiden motivoiminen sekä kielivalintojen monipuolistaminen. Kokeilu mahdollistetaan myöntämällä erityisavustuksia koulutuksen järjestäjille kieltenopiskelun aloittamiseksi 1. vuosiluokalla ja varhaiskasvatuksessa. Kokeilukouluja valittaessa kiinnitetään huomiota monipuoliseen kielivarantoon. Harvinaisten kielten tarjonta voi olla yksi avustuksen myöntöperuste.

Valtion talousarvioesityksessä kielikokeiluihin esitetään 5 miljoonan euron määrärahaa vuodelle 2017. Määrärahaa saa käyttää yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen sekä niihin liittyvien kokeilu-, tutkimus- kehittämis- ja arviointihankkeista aiheutuvien suunnittelu- , käynnistämis- ja toimintamenojen sekä avustusten maksamiseen.

Japanin kielen opetus ja tutkimus ei sisälly yliopistojen koulutusvastuita koskevaan asetukseen, joten millekään yliopistolle ei ole osoitettu velvoitetta opetuksen järjestämiseen.

Helsingin yliopistossa japanin kielen lehtoraatti on ollut vuodesta 1980 lähtien. Kieliopintojen ohella tarjolla on myös maan historiaan, kulttuurin ja yhteiskunnallisiin kysymyksiin liittyviä opintoja. Vuodesta 2015 lähtien on Helsingin yliopistossa ollut myös japanin aineenopettajan opintomahdollisuus. Aineenopettajaopintojen käynnistyminen on perusedellytys japanin kouluopetuksen vakiintumisen, laajentumisen ja kehittymisen kannalta.

Japanin opintoja on tarjolla avoimessa yliopistossa ja joidenkin yliopistojen kielikeskuksissa. Esimerkiksi Jyväskylän yliopistossa voi opiskella 30 opintopisteen laajuisen Japanin kieli ja kulttuuri – perusopintokokonaisuuden. Japanin kielen ja kulttuurin opintoja on Itä-Suomen yliopistossa tarjolla sivuaineena. Oulun yliopistossa japania on opetettu 1980-luvulta lähtien. Japani-opinnot ovat kaikille Oulun yliopiston opiskelijoille avoin monitieteinen ohjelma. Vapaasti valittava sivuaine koostuu 25 opintopisteen laajuisista perusopinnoista ja 35 opintopisteen laajuisista aineopinnoista. Turun yliopiston Itä-Aasian sivuaineeseen ja Itä-Aasian tutkimuksen maisteriohjelmaan sisältyy japanin opintoja. Aalto-yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston kielikeskuksissa on ollut mahdollisuus japanin opiskeluun, mutta kummassakaan yliopistossa opetusta ei tämän vuoden jälkeen enää ole tarjolla. Useilla yliopistoilla on alakohtaisia vaihto-ohjelmia ja niitä tukevia stipendejä japanilaisten yliopistojen kanssa tehtyjen sopimusten perusteella.

Japanin kielen perusteita voi opiskella myös ammattikorkeakouluissa. Esimerkiksi Metropolia-ammattikorkeakoulu, Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Haaga-Helia tarjoavat tähän mahdollisuuden. Oulun ammattikorkeakoululla ja Oulun yliopistolla on yhteistyötä japanin kielen opintotarjonnassa. Turun ammattikorkeakoululla on ollut harjoitteluohjelma Pohjois-Japanissa sijaitsevien teknillisten korkeakoulujen kanssa vuodesta 2008 lähtien.

Vuonna 2015 Suomesta lähti Japaniin vähintään kolmen kuukauden mittaiselle ulkomaanjaksolle yhteensä 243 korkeakouluopiskelijaa. Heistä 87 oli ammattikorkeakouluista ja 156 yliopistoista. Vastaavasti Suomeen tuli 168 japanilaisopiskelijaa. Heistä 49 oli ulkomaanjaksolla ammattikorkeakoulussa ja 119 yliopistossa.

Yliopistot päättävät autonomisesti, missä laajuudessa ne suuntaavat voimavarojaan kielikeskustensa kielivalikoiman monipuolisuuteen. Kielikeskusopintojen ainevalikoimasta ja laajuudesta ei ole velvoittavaa säännöstä, joka edellyttäisi tietyn kielen opetustarjonnan ylläpitämistä.

Opetus- ja  kulttuuriministeriö pitää myönteisenä sitä, että kiinnostus ja mahdollisuudet japanin kielen opiskeluun ovat lisääntyneet eri oppilaitosmuodoissa. Valitettavaa on, että yliopistojen tekniikan koulutusalalla japanin kielen opiskelumahdollisuudet ovat päättymässä. Ministeriö näkee, että korkeakoulujen kielikoulutuksen keskinäistä yhteistyötä lisäämällä ja hyödyntämällä verkkokurssitarjonnan mahdollisuuksia voitaisiin turvata nykyistä monipuolisempi kielivalikoima korkeakoulujen kielikeskuksissa.

Helsingissä 14.11.2016

Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen

Joo, varmaan onkin. Jos lähtövuodeksi otetaan vaikka 1960 tjsp. Hieman kyllä epäilen alun skenariota jossa ekaluokkalaisille alettaisiin opettaa japania. Jotain kieltä kuitenkin, niin miksei sitten japania. Pessimistinä arvaan että hakemuksen saa todennäköisemmin läpi somalilla

1.luokkalaiset tarvitsevat motivointia, siksi heidän tulee opiskella harvinaista kieltä. Missä aineissa ne keksii näitä?