Ranskan presidentinvaalit 2017 ja Marine Le Pen

[Kimmo Pirkkala]

Donald Trump tulla jytkytti ja hyvä niin. Muutos USAssa heijastuu varmasti maailmalle ja luo uutta uskoa muihinkin muutosta haluaviin. Josta tulikin mieleen; mitkä vaalit ovat meille suomalaisille lähitulevaisuudessa merkityksellisimmät? Kunnallisvaalit? Seuraavat eduskuntavaalit? Eurovaalit?

Ei, ei ja ei. Suomenkin kohtalo saattaa ratketa jo ensi keväänä. Ranskassa. Jos Le Pen nousee presidentiksi, EUssa voi käynnistyä perustavaa laatua oleva muutosprosessi, joka tekee lopun integraatiosta ja EUn maahanmuuttopolitiikasta.

Sormet ristissä ja toivottavasti seuraava iso fuck you päättäjille tulee sieltä. Ja vajaan vuoden päästähän onkin jo myös Saksan liittopäivävaalit. Elämme mielenkiintoisia aikoja.

[Micke90]

Pitäisikö lyödä vetoa Le Penin puolesta? Saattaisin taas voittaa. 

[Datsy]

Toimittelijoiden pitää olla nyt tarkkana. Mainostivat jo brexitin läpi ja Trumpin voittoon. Olisiko jo virheistä opittu, ja tasapuolinen uutisointi tulevaisuutta, vai jatketaanko samalla kurakampanjoinnilla? Aika näyttää.

[Impi Waara]

Mielinkiintoiset ajat tosiaankin on käynnissä. Vielä, kun suomalaiset kansallismieliset lopettaisivat keskinäiset nahinansa hetkeksi ja asettautuisivat yhdessä nuivien ehdokkaiden taakse tulevissa vaaleissa, saataisiin uusi suunta Suomessakin. Toistaiseksi utopistinen ajatus, mutta ehkä joskus...

[Emo]

Mielinkiintoiset ajat tosiaankin on käynnissä. Vielä, kun suomalaiset kansallismieliset lopettaisivat keskinäiset nahinansa hetkeksi ja asettautuisivat yhdessä nuivien ehdokkaiden taakse tulevissa vaaleissa, saataisiin uusi suunta Suomessakin. Toistaiseksi utopistinen ajatus, mutta ehkä joskus...

Paitsi että ei se ollut jytkyn jälkihyödyntämisessä se ongelma, että suomalaiset matukriittiset eivät olisi olleet sovussa keskenään.

[Impi Waara]

Mielinkiintoiset ajat tosiaankin on käynnissä. Vielä, kun suomalaiset kansallismieliset lopettaisivat keskinäiset nahinansa hetkeksi ja asettautuisivat yhdessä nuivien ehdokkaiden taakse tulevissa vaaleissa, saataisiin uusi suunta Suomessakin. Toistaiseksi utopistinen ajatus, mutta ehkä joskus...

Paitsi että ei se ollut jytkyn jälkihyödyntämisessä se ongelma, että suomalaiset matukriittiset eivät olisi olleet sovussa keskenään.

No lopputulema oli kuitenkin käytännössä se, että homma meni ns. reisille. Syitä en jaksa vatvoa jälleen kerran. Eiköhän jokaisella ole siihen oma näkemyksensä.

[Micke90]

Toimittelijoiden pitää olla nyt tarkkana. Mainostivat jo brexitin läpi ja Trumpin voittoon. Olisiko jo virheistä opittu, ja tasapuolinen uutisointi tulevaisuutta, vai jatketaanko samalla kurakampanjoinnilla? Aika näyttää.

Ehkä toimittelijat salaa kannattavatkin Brexitiä, Trumpia ja Le Peniä...

[qwerty]

Pitäisikö lyödä vetoa Le Penin puolesta? Saattaisin taas voittaa.

Nyt kannattaa lyödä vastaan! Kun hämmennys hälvenee niin kertoimet heilahtavat epäedullisesti

French Election - Next President Betting Odds

Alain Juppe 1.70, Marine Le Pen 3.00, Nicolas Sarkozy 10

Ainoa tapa jolla Marine voi voittaa on 1. kierroksen yli 50%. Joka on, tiedättekös mitä pojat ja tytöt, aidosti mahdollista

Vikassa gallupissa Marine Le Pen 44% - KAIKKI MUUT 56%

(Edit: vika gallup oli ennen Trumpin valintaa)

[Finis Finlandiae]

Mielinkiintoiset ajat tosiaankin on käynnissä. Vielä, kun suomalaiset kansallismieliset lopettaisivat keskinäiset nahinansa hetkeksi ja asettautuisivat yhdessä nuivien ehdokkaiden taakse tulevissa vaaleissa, saataisiin uusi suunta Suomessakin. Toistaiseksi utopistinen ajatus, mutta ehkä joskus...

Ensin nuivilla pitäisi olla uskottava yhteinen johtaja.
Porukka luuli, että T. Sioni olisi sellainen, mutta se osoittautuikin vain appeella täytetyksi markkinapalloksi, joka lensi tuulen mukana päin ulkoministeriön seinää ja kulahti siihen.

[KTM]

Sinänsä huvittavaa että jotkut väittävät että me ollaan naisia vastaan.

Myönnän suoraan että olen Hillary Clintonia, Tarja Halosta ja ennen kaikkea Angela Merkeliä vastaan.

Mutta ottaisin mielelläni Marine Le Penin Ranskan presidentiksi.

Sukupuolella ei ole mitään väliä kunhan henkilö edustaa järjen ääntä.

[qwerty]

Porukka luuli, että T. Sioni olisi sellainen, mutta se osoittautuikin vain appeella täytetyksi markkinapalloksi, joka lensi tuulen mukana päin ulkoministeriön seinää ja kulahti siihen.

Hyvin sanottu! Niin hyvin että pääsit allekirjoitukseeni

[Micke90]

Sukupuolella ei ole mitään väliä kunhan henkilö edustaa järjen ääntä.

Aivan!

[Faidros.]

Marine Le Penille on myös jatkaja suvussa, nimittäin veljentytär Marion.
www.politico.eu/wp-content/uploads/2015/04/h_51107257.jpg

[Fiftari]

Jos Le Penistä tulisi Ranskan pressa niin koko eurooppa saisi sellaisen paskahalvauksen että oksat pois. Tiedostavat eivät vain ymmärrä että ihmisillä alkaa olla mitta täynnä tätä unelmahöttöä joka ei vain yksinkertaisesti toimi. Tai sitten ymmärtävät mutta oma lompakko on tärkeämpi kuin yleinen turvallisuus.

[Mr.Reese]

Sinänsä huvittavaa että jotkut väittävät että me ollaan naisia vastaan.

Myönnän suoraan että olen Hillary Clintonia, Tarja Halosta ja ennen kaikkea Angela Merkeliä vastaan.

Mutta ottaisin mielelläni Marine Le Penin Ranskan presidentiksi.

Sukupuolella ei ole mitään väliä kunhan henkilö edustaa järjen ääntä.

Tämä. Minusta myös Mona Walter Ruotsistanin päättäviin elimiin passaisi jättebra.

[Sakari]

Sinänsä huvittavaa että jotkut väittävät että me ollaan naisia vastaan.

Myönnän suoraan että olen Hillary Clintonia, Tarja Halosta ja ennen kaikkea Angela Merkeliä vastaan.

Mutta ottaisin mielelläni Marine Le Penin Ranskan presidentiksi.

Sukupuolella ei ole mitään väliä kunhan henkilö edustaa järjen ääntä.

Tämä. Minusta myös Mona Walter Ruotsistanin päättäviin elimiin passaisi jättebra.

Joillekkin on tärkeää valittaessa päättäjiä millainen värkki jalkojen välissä on. Kysymys kuuluu onko pimpillä/ pippelillä väliä päätöksen teossa? Molemmista sukupuolista löytyy hyviä ja huonoja johtajia. Tärkeimpänä johtajaa valittaessa ei ole millainen ulkonäkö,sukupuoli on.  Hieman merkitystä on yksittäisillä johtajan kannoilla, joihinkin tiettyihin asioihin. Tärkeintä johtajalle on arvomaailma ja aatteet joihin johtaja luottaa. Näistä arvoista voi päätellä äänestäjä miten johtajaksi pyrkivä käyttäytyy eteentulevissa päätöksissä.

[Mr.Reese]

^Luettelosta tulisi äkkiä pitkä, kun aletaan luettelemaan meidän kelvottomia miespoliitikkoja. Sipilä, Stubb, Soini, Orpo, Katainen, Tuomioja, V.Niinistö, jne...

[maltti on valttia]

Mielinkiintoiset ajat tosiaankin on käynnissä. Vielä, kun suomalaiset kansallismieliset lopettaisivat keskinäiset nahinansa hetkeksi ja asettautuisivat yhdessä nuivien ehdokkaiden taakse tulevissa vaaleissa, saataisiin uusi suunta Suomessakin. Toistaiseksi utopistinen ajatus, mutta ehkä joskus...

Ensin nuivilla pitäisi olla uskottava yhteinen johtaja.
Porukka luuli, että T. Sioni olisi sellainen, mutta se osoittautuikin vain appeella täytetyksi markkinapalloksi, joka lensi tuulen mukana päin ulkoministeriön seinää ja kulahti siihen.

Ei

Homman Vajaatietoiset eivät vaan tiedä että Soini ei saanut 100% äänistä.

Eikä Homman vajaatietoisen kuulu ymmärtää mikä ero on että onko kannatus 20 tai 100 %. Homman muut tietämättömät liikettä toisiaan aivan haltioissaan !!!

 

[fennikko]

Le Penille taitaisi olla parasta Sarkozyn voitto parin viikon päästä pidettävissä UMP:n esivaaleissa. Tällöin olisi mahdollista välttää viime vuoden aluevaalien taktikoinnit, jossa vasemmisto siirtyi toisella kieroksella tukemaan UMP:tä National Frontia vastaan.

Sarkozy toki johti UMP:tä tuolloinkin mutta silloin ei äänestetty kahden naaman väliltä vaan puoluiden väliltä. Vasemmistolla on Sarkozyta vastaan sen verran kovat antipatiat, ettei äänestäminen välttämättä maistuisi tai voisi jopa olla, että osa heistä äänestäisi  Le Peniä. Jos joku vielä gallupeihin uskoo niin Le Penin prosentit Sarkozyta vastaan ovat kovemmat, kuin vastaavat Alain Juppea vastaan. Jos taas Juppe astuu esivaaleista ulos voittajana, on huhtikuun presidentinvaalien asetelmat jokseenkin samat kuin Yhdysvalloissa muutama päivä sitten: establishment - anti-establishment jne.

Brexit ja Yhdysvaltain presidentinvaalit: "Jos nuoret saisivat äänestää niin...".

https://mobile.twitter.com/EuropeElects/status/795235433533816832/photo/1
https://mobile.twitter.com/EuropeElects/status/795055756869562368/photo/1

[Kimmo Pirkkala]

Sinänsä huvittavaa että jotkut väittävät että me ollaan naisia vastaan.

Myönnän suoraan että olen Hillary Clintonia, Tarja Halosta ja ennen kaikkea Angela Merkeliä vastaan.

Mutta ottaisin mielelläni Marine Le Penin Ranskan presidentiksi.

Sukupuolella ei ole mitään väliä kunhan henkilö edustaa järjen ääntä.

Tämä. Minusta myös Mona Walter Ruotsistanin päättäviin elimiin passaisi jättebra.

Ja samaan jatkumoon myös Saksan AfD:n johtaja Frauke Petry.

Miksei myös Laura Huhtasaari.

[hattiwatti]

Joskus UPIkin kertoo aiheeseen jotain, lähinnä kai kauhistellakseen millaisia nämä pahat populistit ovat ja miksi niitä tulee ehdottomasti vastustaa. Muuten olen sitä mieltä, että jos joku kansallis-puolue täällä nousee vielä, niin sillä pitää olla työkalupakissa oma Chauprade tai muuten ei tule mitään.

http://www.ulkopolitiikka.fi/artikkeli/1327/kadonnutta_suuruutta_palauttamassa/

Marine Le Penin johtama kan­sallinen rintama saavutti toukokuun eurovaaleissa hurjan vaalivoiton Rans­kassa. Le Pen on todennut, ettei EU:n koneistoa ole mahdollista korjata ja että unioni romahtaa lopulta Neuvostoliiton tapaan.

Le Pen tunnetaan räväköistä lausun­noistaan, mutta kansallisen rintaman ulkopoliittista linjaa on olennaisesti ol­lut muotoilemassa vähemmän tunnettu vaikuttaja, Le Penin ulkopoliittisena neuvonantajana vuodesta 2009 lähtien toiminut Aymeric Chauprade, joka on työskennellyt aiemmin sotakorkeakou­lun opettajana. Myös Chauprade nou­si Euroopan parlamenttiin toukokuun vaaleissa.

Chaupraden näkemys kansainväli­sestä politiikasta perustuu ajatukselle kansakuntien suvereenisuudesta. Hän kannattaa moninapaista maailmaa, jos­sa on useita valtakeskuksia. Käytännössä tämä tarkoittaa tasavertaisia voimasuh­teita erityisesti Yhdysvaltojen ja Kiinan, mutta myös muiden nousevien valtakes­kusten välillä.
Kansallisen itsenäisyyden vastavoi­mana Chauprade näkee imperialismin, joka ilmenee hänen mukaansa ennen kaikkea Yhdysvaltojen johtamana glo­balisaationa. Ranskan taloudellisista ongelmista ja vaikutusvallan laskusta Chauprade syyttää Yhdysvaltojen, Na­ton ja EU:n euroatlanttista projektia, jon­ka tarkoituksena on edistää globalisaa­tiota, suuryritysten etua ja ylikansallisten eliittien valtaa.

Kansallisen rintaman kauppapoliit­tisessa linjassa näkyy ranskalainen pro­tektionistinen perinne. Siinä on myös yllättävän paljon samankaltaisuutta vasemmistolaisen globalisaatiokritiikin kanssa.

Osana globalisaatiota vastustavaa linjaansa kansallinen rintama on nos­tanut esille EU:n ja Yhdysvaltojen neu­votteleman Transatlanttisen kauppa- ja investointikumppanuuden (TTIP). Puo­lue pelkää TTIP:n olevan "taloudellinen Nato", joka suosisi amerikkalaisia suur­yrityksiä ja olisi uhka Ranskan ja Euroo­pan taloudelle ja demokratialle.

Chauprade kannattaa erilaisten si­vilisaatioiden erityislaatuisuuden tun­nustamista, sillä sivilisaatiot ovat hänen mukaansa yhteen sovittamattomia. Tässä hän on samoilla linjoilla Samuel Hun­tingtonin kanssa, jonka mukaan kylmän sodan jälkeisessä maailmassa pääasial­lisia konfliktien syitä ovat toisistaan poikkeavien kulttuuripiirien törmäykset rajavyöhykkeillään.

Chauprade tunnistaa 15 kulttuuripii­riä omiksi sivilisaatioikseen. Huntington ja Chauprade ovat samaa mieltä siitä, että Afrikka, Intia, Itä-Euroopan orto­doksinen kulttuuripiiri, Japani, Kaak­kois-Aasian buddhalainen kulttuuripiiri, Kiina ja Latinalainen Amerikka muodos­tavat omat sivilisaationsa.

Huntingtonista poiketen Chauprade jakaa kuitenkin länsimaisen ja islami­laisen sivilisaation pienempiin osasiin. Länsimaista Chauprade erottaa euroop­palaisen, anglosaksisen ja oseanialaisen sivilisaation, islamilaisesta maailmasta puolestaan arabialaisen, iranilaisen, turk­kilaisen ja aasianislamilaisen sivilisaati­on. Näiden lisäksi hän pitää juutalaista Israelia omana sivilisaationaan.

Maailman hahmottaminen erillisten si­vilisaatioiden kokonaisuudeksi on se pohja, jolle kansallisen rintaman ulko­poliittiset tavoitteet perustuvat. Puolue haluaa luoda Euroopan unionin tilalle uuden kansakuntien Euroopan, jolla on eurooppalaiset ulkorajat. Kansakuntien Eurooppa perustuisi suvereenien valti­oiden yhteistyölle, jossa kunnioitetaan jäsenvaltioiden puolueettomuutta, kan­sallista budjettivaltaa sekä kansainvälistä oikeutta.

Turkilla ei islamilaisena maana oli­si asiaa Chaupraden Eurooppaan. Sen sijaan kansallinen rintama olisi valmis ottamaan yhteisöön mukaan EU:n ulko­puoliset Sveitsin – ja Venäjän.

Vaikka Chauprade näkee ortodok­sisen maailman lännestä erillisenä si­vilisaationa, hän myös korostaa koko kristillisen maailman yhteisiä juuria ja sitä, että kristittyjen tulee eroistaan huo­limatta pitää yhtä. Sen vuoksi Venäjän yhteistyö Euroopan kanssa on tärkeää.

Kansallinen rintama haluaa Ranskan ja koko Euroopan hylkäävän Naton ja EU:n. Uusi kansakuntien Eurooppa ra­kentuisi akselin Pariisi–Berliini–Mos­kova varaan. Euroopan maiden tulisi solmia sotilaalliseen yhteistyöhön ja energiaan perustuva syvennetty kumppanuussopimus Venäjän kanssa. Lisäksi Chauprade katsoo, että Kansakuntien Eurooppaa hyötyisi yhteisen laivaston perustamisesta.

Historiallista vertailukohtaa Parii­sin–Berliinin–Moskovan-akselille voi etsiä 1800-luvun lopusta, jolloin Ranska solmi läheiset suhteet keisarillisen Venä­jän kanssa. Saksallakin oli samoihin ai­koihin halua yhteistyöhön Venäjän kans­sa. Akseli jäi kuitenkin silloin täydenty­mättä Saksan ja Ranskan vuoden 1870 sodan aiheuttamien kaunojen vuoksi.

Euroopassa on ihmetelty kansallisen rinta­man läheisiä suhteita Venäjään. Marine Le Pen sai valtiovierailijamaisen vas­taanoton Venäjän duuman puhemiehen Sergei Naryškinin vieraana Moskovassa kesäkuussa 2013. Kansallinen rintama on tukenut Venäjää myös Ukrainan krii­sin aikana ja syyttänyt Euroopan unionia uuden kylmän sodan aloittamisesta Ve­näjää vastaan.

Kansallisen rintaman ulkopoliittinen linja ja Venäjä-myönteisyys kytkeytyvät Ranskan geopoliittiseen perinteeseen. Ranskan entinen presidentti Charles de Gaulle korosti ulkopolitiikassaan Rans­kan suvereenisuutta ja pyrki luomaan Eurooppaan voimatasapainon sopivien liittolaisten avulla.

Aivan kuten kansallinen rintama ny­kyisin, de Gaulle kannatti kansakuntien Euroopan mallia ja arvosteli Yhdysvalto­jen vaikutusvaltaa Euroopassa. De Gaul­lelle Eurooppa tarkoitti koko maanosaa Atlantilta Uralille, ei vain euroatlanttis­ten instituutioiden varaan rakentuvaa aluetta.

Ulkopoliittisella linjallaan kansal­linen rintama haastaa Euroopan ulko­poliittisen status quon eli tukeutumisen Euroopan unioniin, Natoon ja Yhdysval­toihin. Ranskassa järjestetään seuraavat kansalliskokouksen ja presidentin vaalit vuonna 2017. Silloin nähdään, saako puolue vastuuta Ranskan poliittisen suunnan määrittäjänä.
Odotettavissa on, että kansallinen rintama ei pyri hakeutumaan poliittiseen keskustaan. Sen sijaan puolue painostaa kilpailijoitaan siirtymään perässään po­liittiselle laidalle myös ulkopoliittisissa kysymyksissä kasvattamalla omaa kan­natustaan.

Vaikka puolueen nousu hallitusval­taan ei tuntuisikaan todennäköiseltä, olisi Suomessakin syytä keskustella ajan hengen muuttumisen varalta siitä, mitä kansallisen rintaman ajama ulkopolitiik­ka merkitsisi maallemme.

Kannattaisiko Suomen pyrkiä osak­si tällaista akselia vai tasapainottaa asemaansa esimerkiksi transatlanttisten suhteiden avulla? Voisiko Suomen ase­ma vakautua, jos Saksasta ja Venäjästä tulisi strategiset liittolaiset, vai uhkaisi­ko Suomea jääminen uuden suurvaltojen etupiirijaon uhriksi, kuten vuonna 1939 kävi Molotov–Ribbentrop-sopimuk­sen jälkeen? Suomen kannattaisi joka tapauksessa hyödyntää taloudellisesti maksimaalisesti sijaintinsa lännen ja idän välissä, pitäen samalla mielessä turvalli­suuspoliittiset uhkakuvat.

..... jos joku on pitänyt outona sitä miksi vaikka joku Hallis on ollut niin voimakkaasti vastaan Euroopan toivon Le Penin puoluetta, ja sanonut ettei 'imagosyistä' voi toimia heidän kanssaan, niin toivottavasti tämä ylläoleva artikkeli valottaa mikä tämä 'imagohaitta' saataisi olla. Siitä taas ei ole epäilystäkään, etteikö Trumpin kanssa yhteistyö toimisi aivan mainiosti Front Nationalilla. Trump luultavasti näkisi Chaupraden linjalla varustetun puolueen jonka kautta olla epäsuorassa neuvotteluyhteydessä tulevan liittolaisensa Venäjän kanssa, joka avaakin Euroopan politiikkaan aivan uudenlaisia näkymiä. Sen sijaan Suomessa tilanne on surkea niin hallituksenkin kuin opposition ymmärtämättä miten transatlantismi toimii enää Trumpin tultua valtaan: http://mvlehti.net/2016/11/08/miten-kay-suomen-eliitille-trumpin-voittaessa/

[guest3656]

Kansallisen itsenäisyyden vastavoi­mana Chauprade näkee imperialismin, joka ilmenee hänen mukaansa ennen kaikkea Yhdysvaltojen johtamana glo­balisaationa. Ranskan taloudellisista ongelmista ja vaikutusvallan laskusta Chauprade syyttää Yhdysvaltojen, Na­ton ja EU:n euroatlanttista projektia, jon­ka tarkoituksena on edistää globalisaa­tiota, suuryritysten etua ja ylikansallisten eliittien valtaa.

Osana globalisaatiota vastustavaa linjaansa kansallinen rintama on nos­tanut esille EU:n ja Yhdysvaltojen neu­votteleman Transatlanttisen kauppa- ja investointikumppanuuden (TTIP). Puo­lue pelkää TTIP:n olevan "taloudellinen Nato", joka suosisi amerikkalaisia suur­yrityksiä ja olisi uhka Ranskan ja Euroo­pan taloudelle ja demokratialle.

Kansallinen rintama haluaa Ranskan ja koko Euroopan hylkäävän Naton ja EU:n. Uusi kansakuntien Eurooppa ra­kentuisi akselin Pariisi–Berliini–Mos­kova varaan.

Kannattaisiko Suomen pyrkiä osak­si tällaista akselia vai tasapainottaa asemaansa esimerkiksi transatlanttisten suhteiden avulla?

Suomalaiset ovat tyhmiä, jopa niin tyhmiä etteivät ymmärrä mistä tässä on kyse, nimittäin kansallismielisyydestä. Kansallismielinen pyrkii palauttamaan oman maansa suveneriteetin ja järjestämään suhteet muihin maihin tältä pohjalta. Niin kauan kun ei edes ymmärretä, mitä kansallismielisyys tarkoittaa, on tällainen ajattelu Suomessa vihapuheeseen verrattavaa kerettiläisyyttä kuten saamme jatkuvasti lukea tiedotusvälineistä.

Suomen itseään "kansallismielisinä" pitävät persut, J-Ha etunenässä edustavat kaikkea sitä, mitä tässä vastustetaan. Ristiriita aidon kansallismielisyyden kanssa on huutava.

[Tavan]

Eikö LePenin voitto ole nyt jo käytännössä pommin varmaa, jos hän vain elää ja hengittää vaalipäivänä? Jos Trump voitti, miksei LePen voittaisi?

[Takinravistaja]

Marine Le Penille on myös jatkaja suvussa, nimittäin veljentytär Marion.
www.politico.eu/wp-content/uploads/2015/04/h_51107257.jpg

Olihan se Le Peniksen isä itse asiassa koko liikkeen perustaja. Tytär taisi erottaa isänsä liiallisen ulkomaalaisvastisuuden vuoksi.

[mannym]

Takinravistaja voisi tunnekuohussaan minkä Trump aiheutti nyt lähteä vaikka huilimaan tai hukuttamaan murheitaan pulloon. Viestisi ovat nyt lähinnä trollausta.

Ketäs Le Penillä on vastaehdokkaana, Hollanden lisäksi?

Ranskalaisten mielenmaailmaan tutustuminen on paljon hankalampaa kuin Jenkkien, koska noista Ranskan opinnoista on sen 16 vuotta ja silloinkin osasin tilata vain oluen ja meno-paluu lippuja tgv:llä.

Ihan ilman mitään perusteluita, pelkästään yleiseen momentumiin ja pers tuntumaan perustuen. Le Pen on seuraava Ranskan presidentti.

Kuules siellä pilven päällä istuva mies, paljoa en ole pyytänyt. Mitä nyt Brexitin ja Trumpin, antaisitko vielä Le Penin Ranskalaisille, ja Saksalaisille vapautuksen Merkelistä? Kiitots...

[Tavan]

Ranskan pulssia on tosiaan hankalampi seurata kun kieltä ei osaa. Ymmärtääkseni eliitinvastaisuus siellä on nyt todella tymäkkää ja politiikka oksettavan, röyhkeän korruptoitunutta. Tämä siis koetaan vahvasti myös vasemmiston piirissä. Sikäläistä sosialistipuoluetta inhotaan vasemmalla ja oikealla.

Konservatiiviehdokkaan voittoa vaaleissa pohjaltaan vasemmiston oletettuun "never-Le Pen" asenteeseen. Että mieluummin äänestävät korruptoitunutta establishment-cuckservatiivia kuin systeemin ulkopuolelta nousevaa nationalistia. Näinköhän? Yliopistoväki toki, mutta entä työväenluokka?

[Kimmo Pirkkala]

Ranskan pulssia on tosiaan hankalampi seurata kun kieltä ei osaa.

Tämä on todella ikävä juttu. Ensi käden tuntumaa sieltä on mahdoton saada. Onneksi Ranska on kuitenkin sen verran iso maa, että englanninkielisestäkin mediasta asiaa löytyy. Ettei ihan tarvi valemedian armoilla olla.

[Raksa_Mies]

Olen itse asiassa täysin vakuuttunut, että Marie voittaa vaalit. Ja se on eu:n loppu, kun iso-britannian lisäksi ranska lähtee eu:sta.

[Porcius]

Marine Le Pen ei kuitenkaan pysty yksin irrottamaan Ranskaa EU:sta. Pitäisi voittaa myös parlamentti FN:lle, mikä on kyllä todella vaikeaa ottaen huomioon enemmistövaalitavan. Toisaalta en kyllä osaa ranskaa tai ole kovin hyvin perillä maan tilanteesta. Soinikin taisi sanoa: "Ihmeitä tapahtuu, kun niitä tehdään".

[Takinravistaja]

Takinravistaja voisi tunnekuohussaan minkä Trump aiheutti nyt lähteä vaikka huilimaan tai hukuttamaan murheitaan pulloon. Viestisi ovat nyt lähinnä trollausta.

Ketäs Le Penillä on vastaehdokkaana, Hollanden lisäksi?

Ranskalaisten mielenmaailmaan tutustuminen on paljon hankalampaa kuin Jenkkien, koska noista Ranskan opinnoista on sen 16 vuotta ja silloinkin osasin tilata vain oluen ja meno-paluu lippuja tgv:llä.

Ihan ilman mitään perusteluita, pelkästään yleiseen momentumiin ja pers tuntumaan perustuen. Le Pen on seuraava Ranskan presidentti.

Kuules siellä pilven päällä istuva mies, paljoa en ole pyytänyt. Mitä nyt Brexitin ja Trumpin, antaisitko vielä Le Penin Ranskalaisille, ja Saksalaisille vapautuksen Merkelistä? Kiitots...

Luuletko että brexit tai Trumpin valinta ovat Suomelle hyödyllisiä asioita? Jos Trump todella toteuttaa vaalilupauksiaan protektionismista ja tullimuureista, ei se ainakaan Suomea hyödytä mitenkään.