Sotahistoriaketju

[Golimar]

Hunnit ja mongolit olivat arojen rosvojoukkioita joten metsäinen alue ei niitä kiinnostanut asuinpaikkana ja toisekseen etelässä oli enemmän ryöstettävää.

[P]

Minne ne olisivat olleet menossa?

On todennäköistä, että mongolien tiedustelijoita on Suomessa liikkunut. Tiedustelu on sotimisen kulmakiviä.

Eri asia on, olivatko tiedustelijat mongoleja vai näille työtä tekeviä venäläisiä, karjalaisia tai vaikka suomalaisia esim kauppamiehiä. Mongolien armeija oli monikansallinen.

No kaikki tarpeellinen tieto oli kyllä saatavissa ihan Laatokanlinnasta. Aika riski olisi lähettää pikkuporukka tai yksittäisiä mongoleja suomalaisten kynsiin.

[Augustus]

Minne ne olisivat olleet menossa?

On todennäköistä, että mongolien tiedustelijoita on Suomessa liikkunut. Tiedustelu on sotimisen kulmakiviä.

Eri asia on, olivatko tiedustelijat mongoleja vai näille työtä tekeviä venäläisiä, karjalaisia tai vaikka suomalaisia esim kauppamiehiä. Mongolien armeija oli monikansallinen.

Hyvä huomio tosiaankin, mongolien sotavoima oli paljon muutakin kuin etnisiä mongoleja. En nyt muista lähteitä ja tapahtumien aikoja tarkkaan, mutta silloin kun mongolien armeijoita saapui suurinpiirtein nykyisen Unkarin ja Puolan alueille joskus 1240-luvulla, liikkui mongolien tiedustelijoita jopa pohjois-Italiassa, näin siis aikalaislähteet kertovat, keitä siellä sitten on ollut, jää spekulaatioksi.

edit:

Löysin tälläisen lähteen väitteelleni nopeasti:

Late in 1241, the Mongols were ready to move again. In December the army crossed the frozen Danube. Scouting parties raided into northern Italy toward Venice and Treviso, and up the Danube toward Vienna.

Lainaus linkistä:

https://factsanddetails.com/asian/cat65/sub423/entry-5482.html

[P]

Ja oliko edes todella Italiassa. Tilanne on voinut olla sama kuin nykyään. Joita kuita matkalaisia, kauppiaita yms. on vain syytetty "mongolien tiedustelijoiksi". Näyttö väitteelle on kyllä heppoinen näin jälkikäteen.

[Augustus]

Ja oliko edes todella Italiassa. Tilanne on voinut olla sama kuin nykyään. Joita kuita matkalaisia, kauppiaita yms. on vain syytetty "mongolien tiedustelijoiksi". Näyttö väitteelle on kyllä heppoinen näin jälkikäteen.

Tietysti joo, mutta onhan tuo mahdollista. Kyllähän hevosilla (varahevosineen) liikkuu eteenpäin aika ripeästi (muutamassa viikossa kai 1000 km, en tiedä kuinka paljon mutta idea) ja käsittääkseni mongoleilla oli juuri tuollainen tapa suorittaa tiedustelutoimintaa, joka yhtenä syynä oli varmasti heidän sotilaalliseen menestykseen vähän kaikkialla.

[HMV]

Tuossa laittamassani kartassa Novgorod on merkitty mongolien imperiumiin kuuluvaksi koska Novgorod oli alistettu maksamaan veroja mongoleille. Imperiumihan on laajempi käsite kuin jokin valtakunta tai kuningaskunta. Imperiumi voi käsittää useampia alisteisia kuningaskuntia. Ylin hallitsija imperiumissa on keisari (engl. emperor). Mongolien tapauksessa nimitys oli kaani heidän oman kielensä mukaisesti.

Mongolien merimiestaidot eivät tainneet, arojen ja sisämaan kansaa kun olivat, olla kovinkaan hyviä.
Niinpä he pistivätkin muita alistamiaan kansoja asialle. Japaniin mongolit yrittivät hyökätä meritse pariinkin otteeseen, mukanaan kiinalaisia ja korealaisia, mutta hyökkäykset epäonnistuivat. Epäonnistumiseen vaikutti paitsi japanilaisten päättäväinen puolustustaistelu maissa, myös kamikaze eli jumalten tuuli. Sopivaan aikaan tullut myrsky joka uhkasi hyökkääjien laivastoa.

[Pallopääkissa]

Rannikkoalueiden hallinta ei tarkoita että itse olisi kumminen merimies. Voi olla että mongolit laittoivat valloitettujen rannikkoalueiden paikalliset purjehtimaan laivoilla kun itsellä ei ollut kummoisia purjehdustaitoja. Mongolien sotimistaito oli painoittunut maajoukoilla käytyihin sotiin joten meritaistelut ja maihinnousut on pitänyt improvisoida. Jos mongoleja uskalsi mennä sotalaivoihin.

Mongolien tiedustelijat eivät varmaan raahanneet jurttia mukanaan, kun yksi heppa ei varmaan riitä vetämään sitä kärryä missä se on. Hidastaa liikaa kulkua ja ehkä jurtta herättäisi liikaa huomiota ja epäilyksiä. Jurtat taisivat olla varsinaisten sotilasosastojen luona. Kaanikin asui jurtassa ainakin kun oli mukana sotatoimissa. Toisaalta oliko mongoleilla edes varsinaisia kiinteitä rakennuksia vaan pelkkiä jurttia?

Mongolit tiedustelivat ja kävivät taisteluita myös valloitettujen alueiden ulkopuolisilla alueilla. Joko eivät kyenneet valtaamaan niitä tai sitten ei kiinnotanut niin paljon että olisi ollut vaivan arvoista.

[Shemeikka]

Ja oliko edes todella Italiassa. Tilanne on voinut olla sama kuin nykyään. Joita kuita matkalaisia, kauppiaita yms. on vain syytetty "mongolien tiedustelijoiksi". Näyttö väitteelle on kyllä heppoinen näin jälkikäteen.

Scouting parties raided into northern Italy toward Venice and Treviso, and up the Danube toward Vienna.

Sanan "raid" käyttäminen viittaa väkivaltaiseen tiedusteluun ja ryöstelyyn matkan varrella. Esim ruuan ryöstämistä siviileiltä.

[Augustus]

Rannikkoalueiden hallinta ei tarkoita että itse olisi kumminen merimies. Voi olla että mongolit laittoivat valloitettujen rannikkoalueiden paikalliset purjehtimaan laivoilla kun itsellä ei ollut kummoisia purjehdustaitoja. Mongolien sotimistaito oli painoittunut maajoukoilla käytyihin sotiin joten meritaistelut ja maihinnousut on pitänyt improvisoida. Jos mongoleja uskalsi mennä sotalaivoihin.

Mongolien tiedustelijat eivät varmaan raahanneet jurttia mukanaan, kun yksi heppa ei varmaan riitä vetämään sitä kärryä missä se on. Hidastaa liikaa kulkua ja ehkä jurtta herättäisi liikaa huomiota ja epäilyksiä. Jurtat taisivat olla varsinaisten sotilasosastojen luona. Kaanikin asui jurtassa ainakin kun oli mukana sotatoimissa. Toisaalta oliko mongoleilla edes varsinaisia kiinteitä rakennuksia vaan pelkkiä jurttia?

Mongolit tiedustelivat ja kävivät taisteluita myös valloitettujen alueiden ulkopuolisilla alueilla. Joko eivät kyenneet valtaamaan niitä tai sitten ei kiinnotanut niin paljon että olisi ollut vaivan arvoista.

Jotenkin mielikuva mongoleista arojen ratsumiehinä vallitsee edelleen. Vaikka mongolit itse olivat perinteiltään ratsumiehiä, niin mongoliarmeijat olivat kyllä kykeneviä piirittämään kaupunkeja käyttäen piirityskoneita, esimerkiksi nykyisen Venäjän alueella käytettiin piirityskoneita murtamaan kaupunkien muureja ihan ajan standardien mukaisesti ja menestyksekkäästi. Myös Kiinassa muurit murtuivat  piirityskoneita käyttäen. Vaikka on kuinka arojen ratsumies, niin tehokasta sotateknologiaa hänkään ei  ylenkatso, tai ei kukaan sotilas nykyänkään. Olkoonkin, että hän on oppinut taidon muilta.

[Nuivettunut Han-nenetsi]

Rannikkoalueiden hallinta ei tarkoita että itse olisi kumminen merimies. Voi olla että mongolit laittoivat valloitettujen rannikkoalueiden paikalliset purjehtimaan laivoilla kun itsellä ei ollut kummoisia purjehdustaitoja. Mongolien sotimistaito oli painoittunut maajoukoilla käytyihin sotiin joten meritaistelut ja maihinnousut on pitänyt improvisoida. Jos mongoleja uskalsi mennä sotalaivoihin.

Mongolien tiedustelijat eivät varmaan raahanneet jurttia mukanaan, kun yksi heppa ei varmaan riitä vetämään sitä kärryä missä se on. Hidastaa liikaa kulkua ja ehkä jurtta herättäisi liikaa huomiota ja epäilyksiä. Jurtat taisivat olla varsinaisten sotilasosastojen luona. Kaanikin asui jurtassa ainakin kun oli mukana sotatoimissa. Toisaalta oliko mongoleilla edes varsinaisia kiinteitä rakennuksia vaan pelkkiä jurttia?

Mongolit tiedustelivat ja kävivät taisteluita myös valloitettujen alueiden ulkopuolisilla alueilla. Joko eivät kyenneet valtaamaan niitä tai sitten ei kiinnotanut niin paljon että olisi ollut vaivan arvoista.

Jotenkin mielikuva mongoleista arojen ratsumiehinä vallitsee edelleen. Vaikka mongolit itse olivat perinteiltään ratsumiehiä, niin mongoliarmeijat olivat kyllä kykeneviä piirittämään kaupunkeja käyttäen piirityskoneita, esimerkiksi nykyisen Venäjän alueella käytettiin piirityskoneita murtamaan kaupunkien muureja ihan ajan standardien mukaisesti ja menestyksekkäästi. Myös Kiinassa muurit murtuivat  piirityskoneita käyttäen. Vaikka on kuinka arojen ratsumies, niin tehokasta sotateknologiaa hänkään ei  ylenkatso, tai ei kukaan sotilas nykyänkään. Olkoonkin, että hän on oppinut taidon muilta.

Ja ylipäänsä yleinen mielikuva mongolien valloitusretkistä on spontaani satunnaisesti vaelteleva ja ryöstelevä ratsujoukko joka ei tarkemmin suunnitellut mihin ja milloin hyökkäävät, kunhan siellä on ruokaa, juomaa ja naisia nautittavaksi.

Todellisuudessa mongoliarmeija suunnitteli valloitusretkiään aina vuosikausia ja keräsi erittäin tarkkaan ja ovelin keinoin tiedustelutietoa valituista viholliskohteista, eivätkä lähteneet päätä pahkaa hyökkäämään tuntematta vihollistaan ja olosuhteita perinpohjin. Tsingis-kaanin sotapäälliköksi nimittämä Subutai tunnetaan yhtenä historian etevimmistä sota strategeista, joka oli taitava harhauttamaan ja yllättämään viholliset innovatiivisin keinoin (https://en.wikipedia.org/wiki/Subutai)

Uuden alueen vallattuaan, ryöstelyn, tappamisen ja raiskailun ohella mongolit tutustuivat tarkasti paikallisten asukkaiden erityisosaamiseen ja innovaatioihin, ja hyödynsivät niitä tulevia valloituksiaan varten. Mm. piiritysaseiden käytön mongolit oppivat lähi-idän piiritysinsinööreiltä joita he ottivat mukaan valloitusretkilleen. Mongolien imperiumi myös perustui omanlaiseensa vasallijärjestelmään, ja usein armeijan pääjoukot koostuivat liittolaiskansojen sotureista ja valloitettujen alueiden pakkovärvätyistä.

[Golimar]

Muutama kysymys herää noista kuvista, ensinnäkin kuinka pitkään tuota Maximin malmikasaa käytettiin Suomen armeijassa ja toisekseen milloin "nazikypärän" käyttö loppui? Tyypeillä on päällään M62 maastopuvut joten siitä voi arvailla vuosilukuja, jännä että ensimmäisessä kuvassa ampujalla on "Calimerokypärä" ja lataajalla "nazikypärä".

X

The Maxim M/32-33 is a Finnish modification of the Russian M1910 Maxim, developed by Aimo Lahti in 1932. Lahti was ordered to adapt the Maxim so that it could be fed with more modern metallic ammunition belts as opposed to the original cloth belts.

X

https://en.wikipedia.org/wiki/Maxim_M/32-33

X

Puolustusvoimissa aloitettiin 1950-luvun alussa uuden kotimaisen pst-aseen suunnittelu. Lopputuloksena oli kevyt sinko 55 S 55. Se oli valmistuessaan alan kärkituotteita maailmassa.


X

https://www.reservilainen.fi/uutiset/kevyt_sinko_55_s_55_kesti_palveluksessa_46_vuotta_-_oli_aikanaan_alansa_karkituotteita

[Shemeikka]

kuinka pitkään tuota Maximin malmikasaa käytettiin Suomen armeijassa ja toisekseen milloin "nazikypärän" käyttö loppui? Tyypeillä on päällään M62 maastopuvut joten siitä voi arvailla vuosilukuja,

Natsikypärä oli huhujen mukaan reserviläisilöä päässä vielä 1990-luvulla mutta käyttö laajemmassa mittakaavassa loppui käsittääkseni 1970-luvulla.

Uudempi kypärä m62 eli ruotsalaisilta kopsattiin heidän m37-kypäränsä, tuli käyttöön 1962 alkaen.

[matti]

Muutama kysymys herää noista kuvista, ensinnäkin kuinka pitkään tuota Maximin malmikasaa käytettiin Suomen armeijassa ja toisekseen milloin "nazikypärän" käyttö loppui? Tyypeillä on päällään M62 maastopuvut joten siitä voi arvailla vuosilukuja, jännä että ensimmäisessä kuvassa ampujalla on "Calimerokypärä" ja lataajalla "nazikypärä".

Maxim oli käytössä rannikkötykistöllä varmaan aselajin loppuun saakka, linnakkeillahan oli kantalinnoitetut, kallioon louhitut asemat joihin Maxim sopi oikein hyvin. Eli vahva mutu että 2000-luvun alkuun saakka.

Mitä kypäriin tulee, niin tuossa kuvassasihan on tuorein kypärämalli M/55:

https://pkymasehist.fi/uploads/1/0/9/7/109744391/sakskypara.pdf

"M-55
Suomalaiset tilasivat kypärävajeeseen Saksasta M-35/40 -mallin mukaista kypärää 50 000 kappaletta. Hans Römer-tehtaalta
Länsi-Saksasta. Kypärä oli täysin esikuvansa kaltainen, mutta ilmavaihtoventtiilin rengas on M-55 leveämpi, kuva. M-55 -kypärässä ei ole kypärän kokoa ja valmistajaa osoittavia leimoja kuten sota-aikaisissa kypärissä. Sisukset kypäriin tehtiin kotimaassa vaaleasta nahasta, mutta myöhemmin on laitettu jopa  neonkeltaista, mustaa, ruskeaa ja harmaata nahkaa vähän sen  mukaan kait mitä on sattunut olemaan. Kypärät maalattiin Suomessa ensin pohjamaali ja sitten tummanvihreä pintamaali ns. Kimmo-kenttävihreä."

Samasta lähteestä:

Saksalaismallinen kypärä oli Suomen armeijan pääkypärä yli 40 vuotta, kunnes 60-luvulla Hackman alkoi toimittamaan kotimaista kypärää armeijan käyttöön. Saksalaismallinen kypärä poistui vasta lopullisesti nyt alkuvuodesta 2006 varikoista, josta ne on koottu talousvarikkoon. Poistoon menee kaikkiaan reilut 70 000 saksalaismallista kypärää ja niiden kohtalo on vielä auki.

[Augustus]

kuinka pitkään tuota Maximin malmikasaa käytettiin Suomen armeijassa ja toisekseen milloin "nazikypärän" käyttö loppui? Tyypeillä on päällään M62 maastopuvut joten siitä voi arvailla vuosilukuja,

Natsikypärä oli huhujen mukaan reserviläisilöä päässä vielä 1990-luvulla mutta käyttö laajemmassa mittakaavassa loppui käsittääkseni 1970-luvulla.

Uudempi kypärä m62 eli ruotsalaisilta kopsattiin heidän m37-kypäränsä, tuli käyttöön 1962 alkaen.

Meillä oli käytössä nazikypärät ihan varusmiehillä vuonna 87. Tosin niissä oli aina päällä palveluksessa sellaiset irroitettavat maastokuviolliset/valkoiset kankaat, jottei armeijan piilofasismi paljastu. Mä olinkin tosin vaan tykistössä, joista ei huhupuheen mukaan ole niin väliä, vai miten se nyt se Honkajoen rukous meni siinä kirjassa.

edit: nyt kun mä muistelen, niin kyllä niillä kypärillä mentiin ilman kangasta, kun ei talvea ollut, ainakin jossain kohtaa.

[Pyhä Olavi]

Natsikypärää löytyy vielä varastoista, varusmieskäyttö loppui 1980 luvulla, tarkkaa aikaa en tiedä, lienee yksikkökohtaista. Osa kypäristä myytiin Hollywoodiin, natsikypärillä on siellä käyttöä.

[Shemeikka]

Natsikypärää löytyy vielä varastoista, varusmieskäyttö loppui 1980 luvulla, tarkkaa aikaa en tiedä, lienee yksikkökohtaista. Osa kypäristä myytiin Hollywoodiin, natsikypärillä on siellä käyttöä.

OT: minullakin on yksi. Ostin SA-kaupasta kahdella kympillä. Oulun SA-kaupan viimeisinä aikoina pyysivät m55-potasta sataa euroa ja vanhemmista malleista yli kahtasataa.

[HDRisto]

Mikä noiden "sarvikypärien" sarvien alkuperäinen tarkoitus oli?.

[repsikka]

Mikä noiden "sarvikypärien" sarvien alkuperäinen tarkoitus oli?.

Koska itse kypärä suojasi vain hidasnopeuksisilta sirpaleilta ja kiviltä, eikä kiväärinluodilta, voitiin kypärän etupuolelle asentaa ylimääräinen, irrotettava panssarilevy.Se tukeutui juuri noihin sarviin.  Sitä ilmeisesti käytettiin painonsa vuoksi vain puolustustauduttaessa juoksuhaudassa. Etenkin konekivääriampujalle se oli hyödyllinen kapine, nuppi kun oli koko ajan haudan reunaa korkeammalla.  Lisäksi ontot sarvet toimivat jonkinlaisina tuuletusreikinä.

[Faidros.]

Niitä "natsikypäriä" on sitten ihan saablarin montaa mallia + muissa maissa tehdyt variantit.

[Ajatolloh]

Mikä noiden "sarvikypärien" sarvien alkuperäinen tarkoitus oli?.

Koska itse kypärä suojasi vain hidasnopeuksisilta sirpaleilta ja kiviltä, eikä kiväärinluodilta, voitiin kypärän etupuolelle asentaa ylimääräinen, irrotettava panssarilevy.Se tukeutui juuri noihin sarviin.  Sitä ilmeisesti käytettiin painonsa vuoksi vain puolustustauduttaessa juoksuhaudassa. Etenkin konekivääriampujalle se oli hyödyllinen kapine, nuppi kun oli koko ajan haudan reunaa korkeammalla.  Lisäksi ontot sarvet toimivat jonkinlaisina tuuletusreikinä.

Lisäpanssarin nimi oli Stirnpanzer. Ripustettiin niihin sarviin ja nahkaremmillä takaa kiinni.

Käytännössä siitä ei ollut mitään vastusta kiväärinluodille. Tässä testataan toki .22-250 Rem kaliiperille mutta kyllä tuosta lisäpellistä olisi menneet kaikki 100 vuoden takaiset sotilaskiväärikaliiperitkin läpi alle 100 metrin etäisyyksiltä ammuttuina.

https://www.youtube.com/watch?v=XCjwl_7dhhw

[AcastusKolya]

Kypäristä sen verran, että muistaakseni Tapio Saarelaisen artikkelissa (joko Sotilasaikakauslehti tai Suomen sotilas) mainitaan, että kun iskuenergia ylittää olikohan n. 4000 J, niin luodin ei tarvitse edes lävistää kypärää, iskun voima aiheuttaa päähän/niskaan kuolettavat vammat...

[Ajatolloh]

Kypäristä sen verran, että muistaakseni Tapio Saarelaisen artikkelissa (joko Sotilasaikakauslehti tai Suomen sotilas) mainitaan, että kun iskuenergia ylittää olikohan n. 4000 J, niin luodin ei tarvitse edes lävistää kypärää, iskun voima aiheuttaa päähän/niskaan kuolettavat vammat...

Onko antaa jotain esimerkkiä sotilaskivääristä, jonka standardilatauksen luodissa olisi >4000 J iskuenergia esim. 100 metrin päässä?

[Faidros.]

Kypäristä sen verran, että muistaakseni Tapio Saarelaisen artikkelissa (joko Sotilasaikakauslehti tai Suomen sotilas) mainitaan, että kun iskuenergia ylittää olikohan n. 4000 J, niin luodin ei tarvitse edes lävistää kypärää, iskun voima aiheuttaa päähän/niskaan kuolettavat vammat...

Onko antaa jotain esimerkkiä sotilaskivääristä, jonka standardilatauksen luodissa olisi >4000 J iskuenergia esim. 100 metrin päässä?

Varmasti menee noilla jouleilla täysvaippaluoti läpikin, jos osuu kohtisuoraan teräkseen.
Mutta kuinka monta luotia osuu? Kypärässä on myös herkästi aukeava leukahihna, jotta kypärä putoaisi päästä, eikä taittaisi niskaa.

Noihin jouleihin päästään tarkka-ampujakivääreillä, eikä edes millä tahansa. Sitäpaitsi kuka tarkka-ampuja yrittäisi ampua kypärään? Kyllä se pehmytkudososuma on ainoa toivottava. Vanha kikka on se, että "nostakaa sitä kypärää pistimen varassa niin näen suuliekistä tarkka-ampujan ja tuhoan sen".
Poitsu oli tarkka-ampuja.
Osuman on oltava aina tappava/pahasti haavoittava(joskus vielä parempi, koska se sitoo vastustajaa haavoittuneen vuoksi enemmän).

Ajatellaanpas vielä uudestaan esimerkillä. Jos oma sissiryhmä on vihollisen jäljittämänä, ampuuko sniperi vain kuolettavia laukauksia(joka ei sido ainotakaan)? Haavoitetut myös aiheuttavat jäljittäjän moraltiltaan heikkenemistä miehistössä.

[Augustus]

Niitä "natsikypäriä" on sitten ihan saablarin montaa mallia + muissa maissa tehdyt variantit.

Niin, lisäksi tuo termi "natsikypärä" on kyllä vähän hassu kun se saksalainen toisen maailmansodan malli (tai mallit) perustui ensimmäisen maailmansodan Saksan armeijan kypärään ilmeisesti melko vähäisin muutoksin. Se, miksi kypärät liitetään aina natseihin, on varmaan seurausta elokuvista ym, joissa toki toisen maailmansodan saksalaisilla sotilailla on nämä yleensä päässään, kun lisäksi kypärä on muodoltaan helposti tunnistettava ja muistettava ihan historiasta tietämättömällekin.

Ensimmäisestä maailmansodasta ei ole tehty vastaavassa määrin elokuvia ainakaan ainakaan nykykatsojalle ( tai paremminkin WWII:n jälkeiselle elokuvissä käyvälle), joten assosiaatio natseihin on ymmärrettävä.

Tuossa linkki kiinnostuneille Wikipediasta "natsikypärästä":

https://en.wikipedia.org/wiki/Stahlhelm

edit: hieman korjattu.

[Ajatolloh]

Jospa sitten itse vastaan itselleni, kun kerran ei vastausta tullut (Ja Faidroksen tuotos tuossa ^^ on lähinnä kysymykseni harhaanjohdattelua)

Cal .50 Barrett varmaankin on tarkka-ampujankivääri, jossa saattaa sen luodissa vielä 100 metrin päässä se 4000 Joulea iskuenergiaa löytyäkkin. Virallisestihan .50 Barrett on sitten materiaalintuhoamiskivääri. Ei TA-ase henkilötehtäviin.

Se on totta, että mikä tahansa kuti, jolla on vielä 4000 J iskuenergiaa millä tahansa etäisyydellä, menee tuollaisesta peltikypärästä lisäplootuineen läpi niin että heilahtaa. 4000 J on nimittäin kova määrä energiaa luodissa.

Normirynkynkudissa, siis meikäläisessä 7.62x39 ryssänpatruunassa, on piipun suuaukolla noin 2000 J iskuenergian verta hönkyä. Ei sitäkään kukaan alitehoiseksi ole valitellut.

Näitähän voi itsekukin laskeskelle simppelillä kaavalla, joka toivonmukana opittiin jo peruskoulussa E = m x v^2 / 2

Esim rynkesterin kuti 8 grammaa, lähtönopeus 715 m/s piipun suulla, iskuenergiaa on tällöin 2045 Joulea:

https://www.wolframalpha.com/input/?i=8e-3+x+715%5E2+%2F2

[Tunkki]

Sitä puoliautomaattibarrettia ei pilkunviilaajat ta-pyssynä pidä koska väärä toimintaperiaate. Sama kuin Browning M2-kk:ssa eli lyhytrekyyli - laukaistessa piippu peräytyy muutaman sentin, purkaa sulun ja potkaisee liikkuvat käymään takana. Kun piippu liikkuu se ei ole pysyvästi paikallaan

[Keza]

Itsekin olen törmännyt tuohon AK:n mainitsemaan väitteeseen 4 000 J:n iskun fataalisuuteen. Brittien Ekan Ison aikaisen Lee-Enfild III/III* käyttäessä sen aikaista Mk VIIz patruunaa energia piipun suulla oli 3 105 J, jenkkien M1903 Springfield 3 293 J. Veikkaan kyllä että joku 2 500 J tärsky otsaan sotkee ainakin hetkellisesti ampujan pasmat vaikkei luoti läpäisisikään lisälevyllä varustettua kypärää. Saksalaisen omalla Karabiner 98:lla 3816 J.

[Golimar]

Ensimmäisen maailmansodan loppupuolella saksalaisilla oli käytössä panssarinläpäisy luodeilla varustettuja patruunoita normaaliin Mauser sotilaskivääriin mutta en tiedä oliko liittoutuneilla vastaavia.

X

Germans conceived the "K bullet", which was purposely developed as an armor-piercing ammunition. The K bullet was in use by the battle of Messines Ridge in June 1917 and had one out of three chance to penetrate 12–13 mm thick armor at a range of up to 100 meters.

X

https://en.wikipedia.org/wiki/K_bullet

[Melbac]

Mjooh,siellä kiven takana on vähän ahdasta kun porukka alkaa ammuskelemaan tollaisilla.Ei sillä ole mitään väliä vaikka ei läpäisisi jos porukka pelkää sitä että ne ammukset menee jonkun (länsimaisen auton tyyliin volvo) auton läpi jolloin aletaan toimimaan ihan eri tavalla.

/offtopic
Läpäiseekö normi ammukset moottorin eli kannattaako sen takana olla?.Ovien läpi pitäisi kai mennä?.

[Ajatolloh]

^Briteillä ainakin oli .303 sotilaskiväärikaliiperiinsa. Konstruktioita oli useita, ehkä tunnetuin Kynochin Mark 7. Suorituskyky Ranskassa kesällä 1916 tehtyjen kenttäkokeiden perusteella tyydyttävä.

https://www.icollector.com/303-BRITISH-ARMOUR-PIERCING-LOT_i38063266

Toisaalta sakujen panssariase oli vaatimaton ja taisipa olla niin, että lukuisista proto- ja koevanuista huolimatta rintamakäyttöön valmistettiin vain yhtä tankkia vähäisissä määrin. Noita AP luoteja tarvittiin toki muista syistä, esim. tarkka-ampujien kopauttamiseen pois pelistä peltisuojan läpi.