Sotahistoriaketju

[Golimar]

Ruotsalaista panssarivaunujen testausta.

Stridsvagnars framkomlighet [Tank cross-country capability] (1951)
https://www.dailymotion.com/video/x77umb8

[Titus]

Tällainen osui silmään ja ehkäpä pitkällä aasinsillalla yhdistettävissä tähän ketjuun (paljon Suomen käyttämiä koneita).

Myynnissä kasaamattomia pienoismalleja;

Myydään suuri noin 300 kappaleen kokoelma keräilijän jäämistöstä. Sarjat ovat kasaamattomia.

Pääpaino on 1/72-kokoisissa WWI/WWII -lentokoneissa, mutta joukossa on myös autoja ja tankkeja sekä muita rakennussarjoja.
Valmistajina mm. Revell, Italeri, Hasegawa, Airfix, MPM, Heller, Frog, sekä paljon muita pienempiä valmistajia ympäri maailman.

Suurin osa sarjoista on ilman muoveja, joten on syytä olettaa, että ne on ainakin avattu. Tarkempaa analyysiä sisällöistä on valitettavasti mahdoton antaa. Muoveissa olevia sarjoja on arviolta 30-50.

Keräilijöille, kerhoille yms. yhteisöille mahtava tilaisuus, sillä joukossa on mahdollisesti myös harvinaisuuksia.

https://www.huuto.net/kohteet/suuri-pienoismallikokoelma--leko-autot-jne-n-300-kpl/545959375

(en ole myyjä, tai missään tekemisissä näiden kanssa)

[Titus]

^
Ruotsalaisten panssarivideosta (kiitos siitä) tuli mieleen, että heillä oli myös sodan jälkeen testattavaksi hankittu Panzerkampfwagen Tiger Ausf.B or 'Königstiger'.

https://tanks-encyclopedia.com/coldwar/Sweden/SwedishKonigstiger

https://www.sphf.se/svenskt-pansar/fordon/utlandska-stridsfordon-i-sverige/en_the-swedish-king-tiger/

In late 1948, it was decided to move the tank to the Karlsborg testing area, roughly 60 km to the east. There, the Königstiger would fulfill its intended role as a guinea pig for gun tests. This operation proved to be of a gargantuan scale and full of complications. The transport had originally been planned for between 24th and 29th September 1948, but the swing arm incident postponed the transport indefinitely. Due to the weight of the vehicle, the easy option, to transport it by train directly to Karlsborg and then tow it to the facilities, was not plausible, as the line crossed a canal bridge which would not support the extra weight of the tank. In the end, the tank was transported by train to Finnerödja and then transported by a convoy to its final destination in Karlsborg, 60 km away. The convoy needed to transport it was made up of a turretless M4A4 Sherman, the tractor unit of an M26 Dragon Wagon, a terrängdragbil (tdgb) m/46 (a Swedish Brockway B666), a 10-tonne (11 tons) recovery vehicle, a fuel truck, two cars for personnel and four motorbikes. The roads, not having been built to take this kind of weight, and the abundance of forest meant that the journey took between November 10th and 15th and cost a staggering SEK10,000 and a total consumption of 6,000 liters of gasoline. Once in Karlsborg, testing could resume.


Mielestäni olen nähnyt lyhyen filmin tästä siirtoepisodista ja siinä esiteltiin levennettyä risteystä ja teitä jotta kolonna olisi mahtunut menemään.

[Golimar]

^ Mark Felton on tehnyt videon kyseisestä Tiger II panssarivaunusta.

The Swedish King Tiger
https://www.youtube.com/watch?v=3nIPCULX23Q

[Golimar]

The German Sturmgewehr and the Soviet Kalashnikov are widely and rightly considered the two most influential and iconic of the modern military rifles. While the German rifle certainly influenced the Soviet design, the two were designed with different intentions and goals. The Sturmgewehr was an attempt to blend the roles of rifle and light machine gun, while the Kalashnikov was intended to blend the roles of rifle and submachine gun - and yet they both reached largely the same practical reality.

Which do you think was the better system?

Kalashnikov vs Sturmgewehr!
https://www.youtube.com/watch?v=sPWJOJZQCs8

https://fi.wikipedia.org/wiki/Sturmgewehr_44

https://fi.wikipedia.org/wiki/AK-47

[Hippo]

The German Sturmgewehr and the Soviet Kalashnikov are widely and rightly considered the two most influential and iconic of the modern military rifles. While the German rifle certainly influenced the Soviet design, the two were designed with different intentions and goals. The Sturmgewehr was an attempt to blend the roles of rifle and light machine gun, while the Kalashnikov was intended to blend the roles of rifle and submachine gun - and yet they both reached largely the same practical reality.

Which do you think was the better system?

Kalashnikov vs Sturmgewehr!
https://www.youtube.com/watch?v=sPWJOJZQCs8

https://fi.wikipedia.org/wiki/Sturmgewehr_44

https://fi.wikipedia.org/wiki/AK-47

Oleellista noissa oli itse aseen kehittelyn lisäksi patruunan kehittely. Ajatus kiväärin patruunaa pienemmästä mutta konepistoolin patruunaa tehokkaamasta patruunasta kulki toisen maailmansodan aikana rinnan sekä Saksassa että Neuvostoliitossa. Pitkä kiväärin patruuna kun oli liian tehokas useimpiin tilanteisiin, se oli painava kantaa eikä sitä pystynyt kunnolla hallitsemaan sarjatulella yhden miehen voimin. Neuvostoliitossa ensimmäinen käyttöön tullut ase 7.62x39 patruunalle oli itselataava karbiini Simonov SKS. Se jäi nopeasti käyttöön tulleen AK-47 syrjäyttämäksi, tosin se toimii edelleen paraatiaseena esim. Venäjällä.

[Golimar]

Aika futuristisen näköinen vehje tuo StG 45.

X

The StG 45(M) (abbreviation of Sturmgewehr 45, "Assault Rifle 45") sometimes referred to as the MP 45(M), was a prototype assault rifle developed by Mauser for the Wehrmacht at the end of World War II, using an innovative roller-delayed blowback operating system. It fired the 7.92×33mm Kurz (or "Pistolenpatrone 7.9mm") intermediate cartridge at a cyclic rate of around 450 rounds per minute.

X

https://en.wikipedia.org/wiki/StG_45(M)

WW2 Mauser Becomes Heckler & Koch: the StG-45(M), or Gerat 06H
https://www.youtube.com/watch?v=NrKhJC35QRA

[artti]

Suomalaiset tulivat Suomeen perääntyvän mannerjäätikön perässä Baltiasta 10 000 vuotta sitten. Suomi oli tuhansia vuosia metsästäjä-keräilijöiden kulttuuri. Sivilisaatioiden alkaessa järjestäytyä Suomesta tuli osa Ruotsin kuningaskuntaa, ja Venäjän Keisarikunnan vallattua Suomen Ruotsin Kuningaskunnalta, osa Venäjän Keisarikuntaa. Ensimmäisen maailmansodan melskeissä 1917 itsenäistynyt Suomi lähentyi Saksan Keisarikunnan kanssa. Punaisten yrittäessä kaapata vallan Suomessakin alkoi Suomen sisällissota, joka käytiin 27. Tammikuuta 1918 – 15. Toukokuuta 1918. Talvisota Neuvostoliittoa vastaan käytiin 30. Marraskuuta 1939 - 13. Maaliskuuta 1940. Jatkosota Neuvostoliittoa vastaan käytiin 25. Kesäkuuta 1941 - 19. Syyskuuta 1944

Suomen asento perustuu Ruotsista ja Saksasta omaksuttuihin yhteiskunnallisiin malleihin. Jotkut sanovat, että Suomen hallinnossa on Tsaarin aikaisiakin asentoja suhteissa hallintoalamaisiin. Etenkin Suomen asentoon politiikassa vaikuttaa Suomen käymät sodat. Suomi taisteli itselleen itsenäisyyden 1917 ensin Keisarillista Venäjää vastaan, jonka Suomi voitti helposti siksi, että Venäjällä raivosi samaan aikaan punainen vallankumous. Punaiset yrittivät kommunistista vallankumousta Suomessakin, joka johti sisällissotaan, jonka punaiset hävisivät ja valkoinen osapuoli voitti. Talvisodassa Suomi taisteli ruotsalaisten vapaaehtoisten tuella Neuvostoliittoa vastaan, joka on helpompi käsiteltävä kuin yhteistyö Natsi-Saksan kanssa jatkosodassa Neuvostoliittoa vastaan. Suomi sanoo, että Suomi kävi erillissotaa Neuvostoliittoa vastaan vaikka vihollinen olikin samaan aikaan yhteinen Natsi-Saksan kanssa

Suomi otti torjuntavoiton Talvisodassa ja Jatkosodassa. Neuvostoliitto ei kyennyt valtaamaan Suomea, mutta Suomi kuitenkin päätti rauhansopimuksessa luovuttaa Suomenlahden saaret, Karjalan kannaksen, Sallan ja Petsamon Stalinille, ja lisäksi maksaa sotakorvaukset vastineena itsenäisyydestään ja demokratian säilyttämisestä. Kylmän sodan aikana saksalainen tutkija keksi käsitteen suomettuneisuus siksi, että Suomi kommentoi erittäin varovaisesti Neuvostoliiton politiikkaa, mutta muistetaan nyt kuitenkin, että Saksa otti turpiin Neuvostoliitolta, Suomi torjui Neuvostoliiton suurhyökkäyksen

Suomi taisteli Sturmgeschütz III panssarivaunuilla ja Messerschmitt Bf 109 G-2, G-6, G-6 AS ja G-8 ja Junkers Ju 88 A-4  lentokoneilla Neuvostoliittoa vastaan. Vaikka Natsi-Saksa tuki monin tavoin Suomen taistelua Neuvostoliittoa vastaan niin Suomi ei antanut suomenjuutalaisia natseille. Suomi on pohjoismainen demokratia, joka olosuhteiden pakosta joutui taistelemaan Stalinia vastaan Hitlerin tuella

Se miten julmasti natsit iskivät Neuvostoliittoa vastaan, joka kulutti armottomalla raivolla Neuvostoliiton joukkoja, niin se auttoi Suomea selviytymään Stalinin suurhyökkäyksestä kesällä 1944. Edes Neuvostoliitolla ei ollut laittaa kapasiteettia Suomen valtaamiseen samaan aikaan, kun kilpajuoksu Berliiniin oli käynnissä. Suomen onneksi Stalin ei enään jatkanut toista maailmansotaa Suomen kanssa, että rauha on kestänyt vaikka Suomenlahden saaret ja Karjalan kannas ja Salla ja Petsamo menivätkin ja sotakorvaukset maksettiin, jotka kaikki olivat täysin väärin, mutta milloinkas se maailma olisi oikeudenmukainen. Suomen piti vielä sodan päätteeksi seurailla saksalaisten perääntymistä Lapista. Saksalaiset olivat siinä vaiheessa menettäneet kykynsä käydä sotaa, ja siksi se Lapin sota oli saksalaisten perässä kävelemistä. Saksalaiset siinä mennessään räjäyttelivät paikkoja, kun ei ne niitä räjähteitään suomalaisille voineet jättää siltä varalta, että Neuvostoliitto hyökkää uudelleen Suomen kimppuun

2017 vietettiin Suomen 100 vuotispäivää, jonka yhteydessä Suomessa 1918 käyty kansalaissotakin tuli esille. Se on järkevämpää äänestää vaaleissa eduskuntaenemmistö kuin yrittää ratkaista sisällissodalla kenellä on valta. Jos Suomi aina vaihtaisi valtaa sisällissodalla niin Suomi olisi rikkiammuttu rutiköyhä helvetti, ja Suomi tietää mitä se on, että museoissa on kuvia, joissa Tampereella ja Helsingissä on taisteltu ja siellä oli rikki ammuttuja rakennuksia ja montut täynnä raatoja. Tuolla on montut täynnä pääkalloja, joissa on reikä, ne ovat punaisten ja valkoisten pääkalloja, jotka on haudattu Suomen maaperään. Ne pääkallot kertovat, että jopa Suomessakin, jos asiat kulkee huonoon suuntaan, niin Suomenkin politiikassa voi tulla reikä päähän, mutta sen ei pidä antaa estää itseä etsimästä totuutta. Jos ihmiset alkavat pelkäämään niin roistot ovat voittaneet. Se Suomen politiikka ja se miksi me olemme demokratia perustuu siihen, että kaikki tietävät mikä se vaihtoehto on, että kukaan ei halua sitä

https://ilmavoimat.fi/documents/1951206/2016331/Ilmavoimien+lentokalusto+-+Toinen+maailmansota.pdf/d97f9df0-709e-4106-b61c-9ba973741899/Ilmavoimien+lentokalusto+-+Toinen+maailmansota.pdf

https://fi.wikipedia.org/wiki/Sturmgesch%C3%BCtz_III

[Ajatolloh]

Suomen piti vielä sodan päätteeksi seurailla saksalaisten perääntymistä Lapista. Saksalaiset olivat siinä vaiheessa menettäneet kykynsä käydä sotaa, ja siksi se Lapin sota oli saksalaisten perässä kävelemistä. Saksalaiset siinä mennessään räjäyttelivät paikkoja, kun ei ne niitä räjähteitään suomalaisille voineet jättää siltä varalta, että Neuvostoliitto hyökkää uudelleen Suomen kimppuun

Monikos muistaa, että Neuvostoliitto tuli aselevossa sovitun rajalinjan yli 1944 kahdessakin kohtaa: Kuusamo oli neuvostomiehitettynä parisen kuukautta syksyllä 1944 ja Ivalosta iivana lähti vasta syksyllä 1945! (joiden lähteiden mukaan viimeiset iivanat poistuvat vasta tammikuussa 1946!)

Tämä, ilmeisen paljon paikallistuntemusta omaava lähde väittää viimeisten venäläisten poistuneen pohjoisimmasta Suomesta vasta tammikuussa 1946! Liki puolitoistavuotta aselevon solmimisen jälkeen!

Venäläiset Ivalossa ennen suomalaisia

Saksalaiset olivat rakentaneet Schutzwall-puolustuslinjan Tankavaaraan voidakseen varmistaa Petsamon rintamalla taistelleiden joukkojen perääntymisen Ivalon kautta kohti Norjaa.

Tankavaaran ja myöhemmin Kaunispään maaston taistelut hidastivat suomalaisten etenemistä siten, että saksalaiset ehtivät perääntyä Petsamon suunnasta Nellimin kautta jäämättä mottiin.

Mukaan tuli kuitenkin uusi ongelma: Petsamossa taistelleiden saksalaisten perässä tulleet venäläiset ehtivät lähes täysin poltettuun Ivaloon päivää ennen suomalaisia.

Kaiken lisäksi venäläisjoukot eivät millään tavoin näyttäneet kiirehtivän takaisin Moskovan rauhan mukaisen rajan taakse Nautsin toiselle puolelle. Venäläiset jakoivat oma-aloitteisesti alueen kahtia niin sanotulla demarkaatiolinjalla, joka kulki Mukkavuopajaa myöten nykyiselle Rajankankaalle ja toiseen suuntaan nelostietä pitkin Inariin. Tältä alueelta he saattoivat valvoa miltei kaikkea toimintaa Ivalossa.
Demarkaatiolinja jakoi Inarin kahtia

Tilanne johti samalla siihen, ettei jälleenrakennustoimia evakosta paluun jälkeen voitu aloittaa mm. Akujärven ja Veskoniemen kylissä Nellimin suunnasta puhumattakaan – sinne ei yksinkertaisesti ollut kenelläkään suomalaisella mitään asiaa, sen enempää kuin Inarijärvellekään.

Kummallisemmaksi asia kävi sen vuoksi, ettei venäläisillä näyttänyt olevan mitään kiirettä lähteä Suomen rajojen sisältä pois. Venäläiset miehittivät myös osan Kuusamon ja Suomussalmen pitäjistä, mutta lähtivät jo marraskuussa 1944 rajan taakse.

Sen sijaan Ivalon tuntumassa valvontajoukot oleilivat demarkaatiolinjan takana talven yli, ja lisäksi jostain syystä myös vuoden 1945, jolloin koko maailmansota oli jo päättynyt. Viimeiset venäläisjoukot poistuivat vasta 1946 tammikuussa.

Syy oleskelun venymiseen ei ole täysin selvillä, mutta ilmeisesti venäläiset halusivat varmistaa etujensa toteutumisen Petsamon Nikkeli-kaivoksen suhteen, ja samalla kiristää suomalaisia rauhan ehtojen toteutumisessa.

[BarkAtTheMoon]

Ikivanha vainooja...Paska säkä meille kävi suhteessa esi-isien majoituspaikkaan, mutta ehkä parempi kuin monilla muilla, kumma on että nykyhallituksella tämä ei kiinnosta pätkääkään

[duc]

Pitkä oli Kalevi Kannuksen odotusaika, että isä tulisi kotiin.

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000008192823.html

Kannaksella 24-vuotiaana kaatunut Aate pääsee viimein haudan lepoon – Kalevi-poika odotti isää kotiin vuosi­kymmenet, kaivo ratkaisi arvoituksen


Kalevi Kannus sai vihdoin 24-vuotiaana kaatuneen isänsä Aate Hautamäen kotiin. "Niin lyhyt on askel ajasta ikuisuuteen."

PIAN pääsee kotipitäjänsä multiin viisi sankarivainajaa, jotka katosivat talvisodassa Muolaan pitäjän Punnuksen kylässä.

Heidän jäännöksensä löytyivät kylän kansakoulun kahdeksan metriä syvästä kaivosta joulukuussa 2018 ja keväällä 2019.

Aivan kuten vuosikymmeniä elänyt synkkä huhu oli osannut kertoa. Venäläisten kaivoon hautaamien vainajien päällä oli neljä metriä maata.

Sotavainajien etsijät joutuivat tekemään salapoliisityötä, sillä kansakoulua ei enää ollut ja kaivokin oli kadonnut huomaamattomaksi painanteeksi.

Kuudes kaivosta löytynyt vainaja, sotamies Pertti Joukainen, ehti jo saada oman viimeisen leposijansa Vehkalahdelta.

Kannustamo.net-blogissa on julkaistu sotavainajien valokuvat.

ENSI viikon lauantaina lasketaan maan poveen Nivalan kirkkomaalla Aate Hautamäen maalliset jäännökset.

Kuolinilmoitus Kalajokilaakson paikallislehdessä alkaa sanoilla "kaipaamani isä, sankarivainaja".

Aate Hautamäki oli Kalevi Kannuksen, 83, isä. Kalevi oli isän kaatuessa kaksi ja puoli vuotias. Äidillä ja isällä oli ollut lyhyt romanssi.

Isä oli 24-vuotias kaatuessaan "Suomen vapauden puolesta".

– Lapsille näistä asioista ei silloin paljon puhuttu, mutta keskikoulusta se alkoi, Kalevi kuvailee pitkää matkaansa isän luo. Hän on kertonut matkasta blogissaan Kannustamo.net.

Nyt matka on ohi, isä on kotona.

Kalevi valitsi kuolinilmoitukseen kauniin, hauraan muistovirkkeen "Niin lyhyt on askel ajasta ikuisuuteen, niin kapea raja välillä taivaan ja maan".

Aate Hautamäki otti tuon askeleen 15. helmikuuta 1940.

Kymenlaaksolaisen JR 5:n Iitin pitäjät miehistä koottu 4. komppania yritti vallata takaisin Punnuksen kylän kansakoulun tukikohtaa. Ja valtasikin, mutta joutui verissä päin ja suurin tappioin vetäytymään.

Summa oli murtunut, rintama vetäytyi myös Punnuksessa.

Hautamäki oli muuttanut Iittiin työn perässä, uittoyhdistyksen hommiin. Se oli ennen kuin Kymijokeen rakennettiin sodan jälkeen Mankalan voimalaitos.

Kalevi halusi isän viimeisen leposijan Nivalaan, josta tämä oli maailmalle lähtenyt. Töihin ja sodan töihin.

NELJÄ muuta Punnuksen kansakoulun kaivosta löytynyttä sankarivainajaa siunataan myöhemmin tänä syksynä sotilaallisen kunniamenoin Iitin kirkkomaahan.

He ovat alikersantti Tapio Aalto, sotamies Paavo Haaparanta , sotamies Jaakko Hautamäki ja sotamies Artturi Savonen. Edellä mainuttu vehkalahtelainen Joukainen oli iittiläisten komppanian täydennysmies.

Ilta-Sanomat kertoi Punnuksen kylän kaivon arvoituksesta tammikuussa 2019, jolloin oli löydetty kolme tuntolevyä, yksi niistä Aate Hautamäen.

Sen jälkeen on tapahtunut paljon.

- -

[Hippo]

Ikivanha vainooja...Paska säkä meille kävi suhteessa esi-isien majoituspaikkaan, mutta ehkä parempi kuin monilla muilla, kumma on että nykyhallituksella tämä ei kiinnosta pätkääkään

война (voyna)= sota. Kun venäläiset lähtivät sotaan, merkitsi se suomalaisille vainoa.

[Random Walker]

Myös sotahistoriasta kiinnostuneena olen nettiä kolunnut ja kaikenlaista sieltä löytänyt, mutta vähän aikaa sitten tein oikean löydön.

WW2 week by week. Tosi pätevää tekstiä. Juontaja Indy Neydell on aivan loistava. Itse olen oppinut paljon uusia asioita. Suosittelen vahvasti.

https://www.youtube.com/playlist?list=PLsIk0qF0R1j4Y2QxGw33vYu3t70CAPV7X

[Shemeikka]

Ikivanha vainooja...Paska säkä meille kävi suhteessa esi-isien majoituspaikkaan, mutta ehkä parempi kuin monilla muilla, kumma on että nykyhallituksella tämä ei kiinnosta pätkääkään

война (voyna)= sota. Kun venäläiset lähtivät sotaan, merkitsi se suomalaisille vainoa.

1700/1800-luvuilla Venäjän ykkösvihollinen oli Turkki, ei Ruotsi. Toisaalta Isonvihan aikaan Suomesta värvättiin 1500 miehen rykmentti sotimaan Venäjän armeijassa Turkkia vastaan,  joten sekin koski Suomea.

[Golimar]

Eipä tuo venäläisten julmuus Isovihan aikaan paljon eroa neuvostoliittolaisten julmuudesta.

Dokumentissa kerrotaan, millaiset syyt johtivat 1700-luvun Suureen Pohjan sotaan ja kuinka taistelut laajenivat lopulta Euroopasta Suomeen Etelä-Pohjanmaalle, Isoonkyröön. Näiden taistelujen surkeaa lopputulosta seurasi terrori siviiliväestöä kohtaan, ja se levisi Pohjanmaalta koko Suomeen. Tänä päivänä tuo terrori kantaa nimeä Isoviha.

Dokumentissa ovat äänessä Kustaa H. J. Vilkuna, Heikki Ylikangas, Risto Knaapi, Kalervo Mielty, Eila Tuominen ja Matti Loukola.

Elokuvassa on englanninkielinen ja ruotsinkielinen tekstitys.

Musiikki: Mikko Tamminen
Kertoja: Manne Heikkilä
Haastattelija: Matti Loukola
Grafiikka, värimäärittely & animaatiot: Jussi Pernaa
Käsikirjoitus: Juha Rinnekari, Matti Loukola, Manne Heikkilä, Sirkku Rinnekari
Ohjaus: Juha Rinnekari
Tuotanto: Futuri filmi 2014

Isoviha-dokumenttielokuva
https://www.youtube.com/watch?v=XjFglWuwn6g

[Jaska Pankkaaja]

Ison vihan seurauksena Suomesta vietiin enemmän ihmisiä orjuuteen väestö määrään suhteutettuna kuin Afrikasta joten varmaan ihan kohta polvistellaan Turkissa ja Venäjällä ja vähän muuallakin Lähi-Idässä.

Tai ainakin Suomen kansan kaikkein lahjakkaimmat her/his henkilöt vaativat tätä nyt kun ovat niissäpäättävissä pöydissä ja keränneet poliittista pääomaa!!1

[Titus]

[tweet]1426939056970244103[/tweet]

https://twitter.com/whatismoo/status/1426939056970244103/photo/1

jos tosiaan sama kopteri, niin olisihan tuo jo aika legendaarista ( imo numero on 0 tuossa kannella olevassa, ei 8 )

edit: ainakin airwarriors/usmarinecorps sivulla oltaisiin sitä mieltä, että sama kopteri.

[Faidros.]

Kekkonen halusi ydinaseen!

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/e9fa511a-dd58-4901-8ae1-094b8f2e579f

---
Neuvostoliiton kanssa tehdyn YYA-sopimuksen lisäksi toisen maailmansodan päätteeksi solmittu Pariisin rauhansopimus rajoitti tiukasti Suomen armeijaa ja sen varustusta. Ydinaseet oli kielletty erikseen molemmissa sopimuksissa.

Lehmuksen Kekkoselle laatimassa muistiossa kuitenkin esitellään ristiriita, jonka sopimukset aiheuttavat keskenään ja perustellaan, että Suomen pitäisi saada maavoimille atomiase, sekä merivoimille niiltä nyt kiellettyjä sukellusveneitä, torpedoja ja miinoja. Lehmuksen mukaan olisi ollut Neuvostoliitonkin etujen mukaista, jos Suomi pääsisi rajoituksista.

Kirjan mukaan Kekkosen Lehmukselta pyytämistä kahdesta eri luottamuksellisesta muistiosta eivät tienneet edes pääesikunta tai puolustusvoimien komentaja. Kekkonen oli pyytänyt Lehmusta pitämään asian salassa. Tavoitteena oli taivutella Neuvostoliiton johto siihen, että Suomea koskevat Pariisin rauhansopimuksen rajoitukset poistetaan.

– Tämä ehdotus kainalossa Kekkonen meni sitten keväällä -58 Moskovaan. Ei se tietenkään mennyt läpi, Lasse Lehtinen toteaa.
---

[Faidros.]

Pieni välihymöri sopii tähänkin ketjuun.
https://www.youtube.com/watch?v=KQLLGyOO8BE&t=1s

[Ajatolloh]

Kekkonen halusi ydinaseen!
...
– Tämä ehdotus kainalossa Kekkonen meni sitten keväällä -58 Moskovaan. Ei se tietenkään mennyt läpi, Lasse Lehtinen toteaa.
---

Tuo oli kyllä hyvä veto Kekkoselta ja hyvä taiming. 1958 hänet oli vastaanottamassa pikkumies Hrutsev, jonka kanssa Kekkonen tuli ilmeisen erinomaisesti toimeen ja omasi jopa 'erityissuhteen', jos näin voidaan sanoa. Mm. sen ansiosta Porkkala palautui etuajassa. Max Jacobsonin mukaan Kekkonen ajoi Karjala asiaa suorastaan pakkomielteisesti eri yhteyksissä Kremlin kanssa - tuloksetta.

Koivistohan muistaakseni jätti Jeltsinin tarjouksen Karjalan palauttamisesta  epämääräisiin syihin vedoten tai jättämällä kommentoimatta kokonaan.

[Ajatolloh]

Elonkapinaketjusta siirrettyä:

Tsaari Aleksanteri I olisi saanut määrätä Porvoon pääkaupungiksi. Porvoolla on pitkä historia kauppa-, hallinto- ja koulukaupunkina. Vanha Kuninkaantie Turusta Viipuriin kulkee Porvoon kautta.  Kun rautateitä alettiin aikoinaan rakentamaan, veikkaan että rantarata myötäilisi Kuninkaantien reittiä ja menisi Turusta pääkaupunki-Porvoon kautta Viipuriin, josta sitten haarautuisi Pietariin.

Off-topic mutta piti saada sanotuksi.

Eipä ole off-topic enää täällä. Porvoosta ei tehty pääkaupunkia koska:

a) se oli liian ruotsinkielinen 1809

b) sen puolustamieen tarvittavat linnoitukset puuttuivat

c) kunnollinen satama puuttuu

Helsingin edustalla oli Viaporin merilinnoitus, joka oli valttikortti uutta pääkaupungin paikkaa arpoessa. Venäjä pelkäsi aidosti 1810-luvun alkupuoliskon ajan, että Ruotsi yrittää vallata Suomen takaisin. Sen vuoksi esim. perustettiin Kemi, jottei Torniossa olisi kaupunkielämää liian lähellä sveduja yms. Samoin suomenkielen asemaa ruvettiin vahvistamaan urakalla. Ei jotta oltaisiin kivoja vaan siksi, että etäännytettäisiin suomalaisia mahdollisimman tehokkaasti Ruotsista.

Porvoossa ei puolustusrakennelmia ollut eikä oikein laivakelpoisia purjehtimisvesiä lähelle kaupunkia (ei satamaa)

Degerby (nyk. Loviisa) olisi täyttänyt nuo ehdot ja jopa linnoitus löytyy (Svartholm - Viaporin sisarlinnoitus merellä + plus kaupungin ympärillä jotain maalinnoitteita)

Degerby/Loviisa ei tietenkään ollut suomenkielinen juurikaan. Joten sitä ehtoa se ei täyttänyt. Mutta jos Helsingille kilpailijoita haetaan, niin 200 vuoden takainen Loviisa olisi ollut  vahvempi kandidaatti kuin Porvoo.

Kuvaliite. Svartholman merilinnoitus Loviisan edustalla 1809, Gavril Sergejev

[Pallopääkissa]

@Ajatolloh Saa sitten olla täällä. Mites olosuhteet olivat 1810-luvulla Kotkan tai Haminan osalta, jos ajatellaan vaihtoehtoista pääkaupunkia?

Tsaari teki hölmösti kun piti Pohjois-Ruotsin Ruotsilla. Sinne jäivät suomalaisalueet. Raja olisi kannattanut laittaa kulkemaan Luulajanjokea pitkin, jolloin suomalaisalueet olisi saatu mukaan uuteen Suomen suuriruhtinaskuntaan. Tai ottaa sen alueen mikä vastaa Norrbottelin lääniä tai sekä Norrbottenin että Västerbottenin läänin alueita. Samalla oltaisiin saatu myös Kiirunan ja Jällivaaran malmiesiintymät.

Näitä tässä katselin:
https://fi.wikipedia.org/wiki/V%C3%A4sterbottenin_l%C3%A4%C3%A4ni#/media/Tiedosto:V%C3%A4sterbottens_l%C3%A4n_och_svenska_lappmarken_1796.svg

[Pallopääkissa]

Tietääkö kukaan tai onko valistuneita arvauksia siitä miten lähelle Suomen aluetta mongolit pääsivät Tšingis-kaanin aikaan? Karjalan kannakselle tai Laatokalle tms? Joko taisteluita tai vakoilureissuja? Toisaalta Novgorod oli välttänyt mongolien valloitukset sillä että suostui maksamaan mongoleille veroja. Joten voisi arvella ettei mongoleita pyörinyt ihmeemmin Suomen nurkilla.

[HMV]

Löytyi oheinen kartta (linkki).
https://www.worldhistory.org/image/11309/map-of-the-mongol-empire/
Vastaa suunnilleen sitä minkä muistan historiankirjoissa nähneeni.

[P]

Tietääkö kukaan tai onko valistuneita arvauksia siitä miten lähelle Suomen aluetta mongolit pääsivät Tšingis-kaanin aikaan? Karjalan kannakselle tai Laatokalle tms? Joko taisteluita tai vakoilureissuja? Toisaalta Novgorod oli välttänyt mongolien valloitukset sillä että suostui maksamaan mongoleille veroja. Joten voisi arvella ettei mongoleita pyörinyt ihmeemmin Suomen nurkilla.

Eivät käsittääkseni pyörineet täällä. Ei ole mitään todisteita. Ja siihen aikaan lyhyetkin matkat olivat haaste. Mitä pidemmälle omien voimien vaikutusvallasta joku joukko olisi lähtenyt sen omillaan olisi ollut. Idea lähteä Novgorodin maiden halki pikkujoukolla käytännössä metsään, mahdollisesti vihamielisten maille...

[Pallopääkissa]

@P Mongolit ovat voineet lähettää vakoilijoita, diplomaatteja ja kauppamiehiä mutta se ei ole kuitenkaan sotilaallinen operaatio. Tuosta Kartasta näkyy Suomenlahti, Karjalan kannas ja Laatokka. Ne on merkitty Mongolivaltakuntaan, mutta olivat Novgorodin alueella, ja se siis säästyi valtaamiselta kun suostui maksamaan veroja mongoleille.

Mongoleita ei taidettu pitää kovin kummoisina merimiehinä joten voi sitten arvailla miten ne olisivat menetelleet jos olisivat päässeet Suomenlahdelle ja sitä kautta muualle Itämerelle. Vakoilijat, diplomaatit ja kauppamiehet ovat voineet kertoa tuosta merestä, mutta siihen se jäi. Tai miten sitten oli mongolien merenkäynti muilla alueilla kuten Aasiassa, Kaspianmerellä, Lähi-idässä, Mustallamerellä tai Välimerellä.

[Shemeikka]

@Ajatolloh

Tsaari teki hölmösti kun piti Pohjois-Ruotsin Ruotsilla. Sinne jäivät suomalaisalueet. Raja olisi kannattanut laittaa kulkemaan Luulajanjokea pitkin, jolloin suomalaisalueet olisi saatu mukaan uuteen Suomen suuriruhtinaskuntaan. Tai ottaa sen alueen mikä vastaa Norrbottelin lääniä tai sekä Norrbottenin että Västerbottenin läänin alueita. Samalla oltaisiin saatu myös Kiirunan ja Jällivaaran malmiesiintymät.

Näitä tässä katselin:
https://fi.wikipedia.org/wiki/V%C3%A4sterbottenin_l%C3%A4%C3%A4ni#/media/Tiedosto:V%C3%A4sterbottens_l%C3%A4n_och_svenska_lappmarken_1796.svg

Käsittääkseni kävi näin: venäläiset vaativat rauhanneuvotteluissa  1809 Pohjois-Ruotsia mutta ruotsalainen neuvottelija sairastui. Venäjän ja Napoleonin välien viilennettyä tms tsaarille tuli kiire solmia rauha Ruotsin kanssa ja siksi jätti pohjoisen Ruotsin suomalaisalueet Ruotsille.

[artti]

Mongolit olivat alunperin laajojen arojen paimentolaisia, joilla oli jurtat ja karja mukanaan, joita mongolit eivät kyenneet edes tuomaan aarniometsiin, että jos mietitään tuliko ne Suomeen, eihän ne edes kyenneet tulemaan Suomeen, kun ei ne saaneet niitä jurttiaan ja karjaeläimiään aarniometsiin

Ennen vanhaan, kun armeijat olivat sivilisaatio, jolla oli perheetkin mukanaan, niin nehän jäivät asumaan eri puolille, ja näin kaukaistenkin kansojen perimä sekoittui paikallisiin. Esimerkiksi Rooman valtakunta tiettävästi lahjoitti maata tietyn vuosimäärän palvelleille, ja lahjoitetut maat sijaitsivat valloitetuilla alueilla, että roomalaisten valloittajien verenperintöä on kaikkialla minne Rooman valtakunta eteni, että Brittein saarille saakka. Että, kun ihmetellään sitä eurooppalaisten valloittajan verenperintöä, siis sehän on jo ammoisen Rooman valtakunnan verenperintöä. Suomalaisten ja japanilaisten on helppoa oppia ääntämään latinaa siksi, että latinaa äännetään miltei samalla tavalla kuin suomea ja japania. Euraasiassa asuu euraasialaisia, kuta idempiä sen aasialaisempia, kuta lännempiä sen eurooppalaisempia

Suomi irtautui Venäjän Keisarikunnasta 1917 punaisen vallankumouksen raivotessa. Suomen valkokaartit torjuivat punaisen vallankumouksen Suomessa. Suomen itsenäistyttyä Ruotsi ja Suomi alkoivat kiistellä Ahvenanmaasta. Suomi ja Ruotsi veivät kiistansa Kansainliittoon, joka ratkaisi 1921, että Ahvenanmaa on Suomea. Ahvenanmaa saa tehdä mitä tahtoo - saavat vaikka itsenäistyä ja perustaa veroparatiisin. Ahvenanmaalaiset ovat tiettävästi kotoisin Gotlannista, joka on loogista merellisesti. Gotlanti on saari Itämerellä Ruotsin edustalla

Pohjois-Ruotsin suomalaisenemmistöiset alueet ovat Ruotsilla. Suomen rannikon ja Ahvenanmaan ruotsalaisenemmistöiset alueet ovat Suomella. Suomalaisten verenperintö on Baltiasta, joka on loogista maantieteellisesti. Ruotsalaisten verenperintö on Länsi-Euroopasta, joka on loogista maantieteellisesti. Ruotsissa asuu 400 000 ruotsinsuomalaista, joka puhuvat suomea. Ruotsinsuomalaisten enemmistö asuu Ruotsin pääkaupunkiseudulla. Suomessa asuu 300 000 suomenruotsalaista, jotka puhuvat suomenruotsia. Suomenruotsalaisten enemmistö asuu Suomen pääkaupunkiseudulla

Suomenruotsalaisten perinteiset enemmistöalueet Suomessa
https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/3/34/Finland.swedish.municipalities.2010.svg

Ruotsinsuomalaisten perinteiset enemmistöalueet Ruotsissa
https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/c/c0/Norrbotten_County.png

Eurooppalaisten verenperintö Euroopan kartalla Haplogroup

[P]

@P Mongolit ovat voineet lähettää vakoilijoita, diplomaatteja ja kauppamiehiä mutta se ei ole kuitenkaan sotilaallinen operaatio. Tuosta Kartasta näkyy Suomenlahti, Karjalan kannas ja Laatokka. Ne on merkitty Mongolivaltakuntaan, mutta olivat Novgorodin alueella, ja se siis säästyi valtaamiselta kun suostui maksamaan veroja mongoleille.

Mongoleita ei taidettu pitää kovin kummoisina merimiehinä joten voi sitten arvailla miten ne olisivat menetelleet jos olisivat päässeet Suomenlahdelle ja sitä kautta muualle Itämerelle. Vakoilijat, diplomaatit ja kauppamiehet ovat voineet kertoa tuosta merestä, mutta siihen se jäi. Tai miten sitten oli mongolien merenkäynti muilla alueilla kuten Aasiassa, Kaspianmerellä, Lähi-idässä, Mustallamerellä tai Välimerellä.

No tuo kartta on jälkikäteen piirrelty hahmotelma. Tuskin mongoleita edes ysittäisinä tapauksina Laatokan
linnaa kauemmas matkusteli. Minne ne olisivat olleet menossa?

[Shemeikka]

Minne ne olisivat olleet menossa?

On todennäköistä, että mongolien tiedustelijoita on Suomessa liikkunut. Tiedustelu on sotimisen kulmakiviä.

Eri asia on, olivatko tiedustelijat mongoleja vai näille työtä tekeviä venäläisiä, karjalaisia tai vaikka suomalaisia esim kauppamiehiä. Mongolien armeija oli monikansallinen.