Sotahistoriaketju

[Tabula Rasa]

Olisikohan Suomen sodasta mahdollista tehdä oikein hienoa ja vaikuttavaa sotaelokuvaa?

Jos olisi, niin keksittekö miten se kannattaisi toteuttaa ja mitä tapahtumaa tai tapahtumia siinä kannattaisi käsitellä?

Itse pohdin henkilöhahmoja. Päämajasta voisi tehdä, mikäli löytyisi Airon, Nenosen yms mahtijätkien veroisia näyttelijöitä ja ymmärrystä todellisuudesta siihen aikaan. Tietoahan sieltä ei koskaan ole paljoa tihkunut. Toinen tietysti nimihenkilöt, eli esim jalkaväkirykmentti 34, marokon kauhu pomona, velipoika suomen ykköslentäjä-ässänä häyhän simuna samassa kortteerissa, sotaville Teittinen ylempänä portaana. Onhan näitä suuria persoonallisuuksia. Tai Pärmin pirut. Mies joka toteaa murhamiehistä täydennyksissä vain että kele kuinka hienoa, ammattimiehiä täällä tarvitaan, on jo sen verran kova luu että joutaa mainita. Näitä kärkipersoonallisuuksia ja niiden tapaamisia ja tapauksia eri sotatilanteiden yhteydessä voisi olla kokonaisuutena hieno leffanaihe.

[Tavan]

^Tarkoitin vuosien 1808-1809 konfliktia.

[JP73]

Mannerheimin 75 v. syntymäpäivistä 1942 saisi aikaiseksi kokoillan elokuvan. Ohjaajaksi ei kuitenkaan kannata valita Visa Mäkistä tai Jari Halosta.

[Shemeikka]

Olisikohan Suomen sodasta mahdollista tehdä oikein hienoa ja vaikuttavaa sotaelokuvaa?

Tuskin, paitsi venäläisten kannalta katsottuna. Ruotsalaisten Suomen sota olisi surkuhupaisaa, jos sotaa ei olisi käyty Suomessa. Huonot varusteet, huono johto ja lähes pelkkää perääntymistä Uumajaan asti.

[Vaniljaihminen]

Olisikohan Suomen sodasta mahdollista tehdä oikein hienoa ja vaikuttavaa sotaelokuvaa?

Tuskin, paitsi venäläisten kannalta katsottuna. Ruotsalaisten Suomen sota olisi surkuhupaisaa, jos sotaa ei olisi käyty Suomessa. Huonot varusteet, huono johto ja lähes pelkkää perääntymistä Uumajaan asti.

Riippuu nyt vähän minkä tason johdosta on kysymys. Perääntymisellä vedettiin tarkoituksellisesti venäläisten huoltolinjoja pitkiksi, jotta Savon sissit pääsisivät häiritsemään niitä vielä edelleen. Sota oli vaikea myös venäläisille, joiden täytyi samanaikaisesti käydä sotaa Turkkia vastaan. Suomen suunnalle jouduttiin tuomaan lisää joukkoja ja myös komentajia vaihdettiin. Ruotsalaisten vastaoffensiivi menestyi aluksi ja varsinkin Von Döbeln tuntui olleen aika hurja sotilas. Se vain että Adlercreutz epäonnistui Oravaisten vastahyökkäyksessä, kulutti ruotsalaisten hyökkäysvoimat loppuun. Jos Oravaisten taistelu olisi päättynyt ruotsalaisten voittoon, venäläiset olisivat joutuneet vetäytymään paljon kauemmaksi välttääkseen motituksen. - - tämä vaan siitä mitä Robert Brantbergilta ja Danielson-Kalmarilta muistan lukeneeni.

[JoKaGO]

Itse pohdin henkilöhahmoja. Päämajasta voisi tehdä, mikäli löytyisi Airon, Nenosen yms mahtijätkien veroisia näyttelijöitä ja ymmärrystä todellisuudesta siihen aikaan.

Onhan "Päämaja" jo tehty!
Siinä kuvataan aika estottomasti, kuinka Mannerheim oli jo väsynyt vanha mies, ja sodan johto käytännössä Airon hanskassa, joka pärjäsi olemattoman lyhyillä yöunilla. Jos Mannerheimin ja Airon välillä tuli riitaa, niin Airon jo tekemät ratkaisut olivat menestyksiä, jotka Mannerheim joutui myöntämään ja ottamaan kunniankin itselleen, vaikka oli ensin haukkunut Airon.
Ja kun suunniteltiin tulevia strategioita, ja Mannerheim oli eri mieltä Airon kanssa, niin Airon vahva kortti oli: "Herra Marsalkka, pyydän siirtoa rintamalle", jolloin Mannerheim ymmärsi, että Airon vaihtoehto kannatti toteuttaa.

Elokuvan lopussa Airo kävelee rinta rottingilla ja kunniamerkit kilisten, kentsun juhlapuvussa, Helsingin katuja, kun välirauha oli jo solmittu. Joku tuttu vastaantulija kysyy, minne matka. "Hotelli Torniin, Valvontakomission kuulusteluun".

[Faidros.]

Tänään on 80 vuotta matskustajakone Kalevan alasampumisesta. Paljon on teorioita syiksi miksi näin tapahtui.
Itse uskon vain siihen, että neuvostopommarin miehistö ylireagoi NL:n salaiseen Baltian saartokäskyyn, joka taas liittyi koko Baltian miehitykseen vain kaksi päivää myöhemmin.
Itse alasampuminen tapahtui vain 50 metrin päästä suoraan vasempaan moottoriin.

Yksi asia jää mietityttämään. Miksi Kalevan ohjaaja ei kääntänyt kurssia takaisin Tallinnaan, kun pommarit ampuivat varoituslaukauksia Kalevan nokan edestä?

[Nikolas]

Tänään on 80 vuotta matskustajakone Kalevan alasampumisesta. Paljon on teorioita syiksi miksi näin tapahtui.

Oma näkemykseni on, että Kalevan tuhoaminen ja muut välirauhan aikaiset Neuvostoliiton sotatoimet Suomea vastaan todistavat sen puolesta, että välirauha ei ollut todellinen kahden sodan välinen rauhan aika vaan Neuvostoliiton puolelta huonosti pidetty aselepo. Tämän tulkinnan mukaan talvisota, välirauha ja jatkosota olivat yhtä ja samaa sotaa, jonka välirauhaksi kutsuttu aselepo joksikin aikaa keskeytti mutta ei kokonaan, kuten välirauhan aikaisista tapahtumista tiedetään.

[Faidros.]

Tykistöpiiru. Täyden kulman jakaminen osiin, parhaimman mahdollisen osumatarkkuuden saavuttamiseksi.

Tämä jäi multa kysymättä, kun olin asekoulussa, vuosikymmenet sitten. En edes tajunnut silloin, vaikka olin tykistöstä sinne lähetetty.
NL ja Suomi käyttivät sodissaan samaa tykistöpiirua(6000/ympyrä) ja kai vielä nykyisinkin?
Piirujakoja on muitakin, mutta miksi ne eivät täsmää normaaliin 360asteen jakoon?
NATO-piiru on nykyään 6400 piirua/ympyrä.
Mulla on vanha marssikompassi 6000 jaolla, oli varmaan tarpeellinen joskus!

[kelloseppä]

Tykistöpiiru. Täyden kulman jakaminen osiin, parhaimman mahdollisen osumatarkkuuden saavuttamiseksi.

Tämä jäi multa kysymättä, kun olin asekoulussa, vuosikymmenet sitten. En edes tajunnut silloin, vaikka olin tykistöstä sinne lähetetty.
NL ja Suomi käyttivät sodissaan samaa tykistöpiirua(6000/ympyrä) ja kai vielä nykyisinkin?
Piirujakoja on muitakin, mutta miksi ne eivät täsmää normaaliin 360asteen jakoon?
NATO-piiru on nykyään 6400 piirua/ympyrä.
Mulla on vanha marssikompassi 6000 jaolla, oli varmaan tarpeellinen joskus!

Tykkimiehen kolmio.

http://oppejatarkka-ammunnasta.blogspot.com/2015/07/etaisyyden-arviointi.html

[Shemeikka]

Joskus oikein synkkinä hetkinä mieleen tulee ajatus, että ehkä Suomea olisi talvi-tai jatkosodassa pitänyt puolustaa pikkuisen vähemmän.

Jos Suomesta olisi tullut neuvostotasavalta tai kansandemokratia, Suomi olisi nyt samassa ryhmässä ja samalla asenteella Viron, Puolan, Unkarin, Tshekin kanssa.

Kovia aikojahan Kylmän sodan vuosina olisi ollut ja 1990-luvulla surkeutta mutta loppupeleissä itäblokille taisi olla hyödyksi 50 vuoden pesäero rappeutuvasta Lännestä.

Baltia ja Itä-Eurooppa seisovat omilla jaloillaan ja vielä uskaltavat panna Unionille hanttiin ja sikäläinen Taikaseinä ajaa matut uppoavaan Länteen.

[Vaniljaihminen]

ТАНКИСТ - Военный фильм (Panssarivaunumies - sotaelokuva)

https://www.youtube.com/watch?v=buPy0MsHwns

Ilmeisesti sangen uusi venäläinen tankkiramboilu, jossa hienoja panssarivaunukohtauksia (BT-7,Pz III, T-34, StuG III), mutta tilanteet ovat tietysti tyyliä yksi tankki vastaan iso joukko fritsejä, jotka yhdessä kohtauksessa menettävät 22 vaunuaan yhdelle sotkalle. Heikolla venäjäntaidollani en paljoa muuten saanut selville, mutta oli silti mielenkiintoista katsottavaa. Talvisotaan viitataan pari kertaa, katsotaan järkyttyneinä kuvanauhaa Raatteen tien tuhoista.

Omaa kuvaani puna-armeijasta tämä ei mitenkään vastannut, tämä oli sellainen nostalginen katsaus sota-aikaan, mikä Putinin aikana on tietysti sääntö eikä poikkeus.

[Faidros.]

Jos noilla edes yritti osua mihinkään vaunu täytyi pysäyttää ennen tähtäystä. Vauhdissa tähtäinkaukoputkesta ei olisi näkynyt kuin maata ja taivasta vuoronperään, kun putkenvakauttajia silloin ei ollut.

[Vaniljaihminen]

Jos noilla edes yritti osua mihinkään vaunu täytyi pysäyttää ennen tähtäystä. Vauhdissa tähtäinkaukoputkesta ei olisi näkynyt kuin maata ja taivasta vuoronperään, kun putkenvakauttajia silloin ei ollut.

Pitää paikkansa, kyseisessä elokuvassa noin tehdäänkin. Tosin fritsit eivät osu silloinkaan. Sen sijaan BT-7 suorittaa hurjan ritariässämäisen hypyn yli rikkoutuneen sillan. Ja myöhemmin se ajaa joen yli käyttäen pelkkiä kannatinpalkkeja.

[Golimar]

Käsittääkseni Neuvostoliitto menetti noin kaksinkertaisen määrän panssarivaunuja yms. verrattuna Saksaan. Pitkäpiippuiset Panzer IV ja sturmit lienevät olleet melko tasaväkisiä T-34 vastaan.

[Vaniljaihminen]

Käsittääkseni Neuvostoliitto menetti noin kaksinkertaisen määrän panssarivaunuja yms. verrattuna Saksaan. Pitkäpiippuiset Panzer IV ja sturmit lienevät olleet melko tasaväkisiä T-34 vastaan.

Tappiosuhteet vaihtelee sen mukaan minkä ajanjakson vertailuja tehdään. Panzer IV:n tykki on ollut tarkempi kuin sotkan, mutta sotka oli nopeampi kuin suurin osa saksalaistankeista ennen Pantherin käyttöön ottoa. Sotkakin sittemmin parani 85mm tykillä varustettuna.

[Veikko]

ТАНКИСТ - Военный фильм (Panssarivaunumies - sotaelokuva)

https://www.youtube.com/watch?v=buPy0MsHwns

Ilmeisesti sangen uusi venäläinen tankkiramboilu, jossa hienoja panssarivaunukohtauksia (BT-7,Pz III, T-34, StuG III), mutta tilanteet ovat tietysti tyyliä yksi tankki vastaan iso joukko fritsejä, jotka yhdessä kohtauksessa menettävät 22 vaunuaan yhdelle sotkalle. Heikolla venäjäntaidollani en paljoa muuten saanut selville, mutta oli silti mielenkiintoista katsottavaa. Talvisotaan viitataan pari kertaa, katsotaan järkyttyneinä kuvanauhaa Raatteen tien tuhoista.

Omaa kuvaani puna-armeijasta tämä ei mitenkään vastannut, tämä oli sellainen nostalginen katsaus sota-aikaan, mikä Putinin aikana on tietysti sääntö eikä poikkeus.

Heh heh... Todellisuudessahan neuvostoliittolaiset menettivät sotkia 5-6 yhtä saksalaista tankkia kohden (esim. Kursk). Neuvostoliiton sodanjohto uskoi hyökkäystilanteissa alusta loppuun saakka suuren materiaalin heittämiseen vastustajan tulta vastaan. Kun hirveä massa painaa täyttää höökiä (Sotilaan päiväannos vodkaa oli sto gram, eli sata grammaa, ja hyökkäyksen edellä annettiin kolminkertainen annos. Siitä sai vielä lisää höökiä. Puhumattakaan siitä, että politrukit olivat Naganeineen ja teloituskomppanioineen vahtimassa, että riittävästi höökittiin.) niin ainakin jotkut pääsevät murtautumaan läpi, uskoivat Neuvostoliiton sotalasjohtajat. Tämä päti niin Suomen kuin Saksan rintamilla. Ja niin suojattoman ihmismateriaalin kuin raudalla vahvistetun ihmismateriaalin suhteen. "Määrä ennen laatua" oli sosialismin motto niin sodassa kuin rauhassakin.

[Jaska Pankkaaja]

Todellisuudessahan neuvostoliittolaiset menettivät sotkia 5-6 yhtä saksalaista tankkia kohden (esim. Kursk).

En sinänsä väitä vastaan mutta kannattaa huomata mikä on menetys. Ainakin puolet R "menetetyistä" tankeista fixatiin takaisin iskuun hyvinkin nopeasti mutta saksalaisten tankit jäivät sattuneesta syystä pääosin rintaman taakse. Tarkkoja tuotantomääriä en muista mutta ei R sentään 5-6 kertaa enemmän tankkeja tuottanut, ainakin tuplasti enemmän kylläkin.

Sotka oli käytettyihin resursseihin suhteutettuna luultavasti WWII paras tankki, Stugg ehkä paras omassa luokassaan.

[Vaniljaihminen]

Tankki on kaikkein tehokkain silloin, kun sen keskittää läpimurtokohtaan ja sillä pääsee ajamaan vastustajan selustaan. Aivan turha sitä on ensimmäiseksi vastustajan tankkeja vastaan laittaa, silloin tasapeli on aika lähellä tai sitten ratkaisu riippuu koulutuksesta ja tankin laadusta. Sellainen ei ole edes edullisessa suhteessa parasta tankin käyttöä. Tottakai suurvallat voivat keskittää tankkiylivoimansa sillä tavalla, mutta ei Suomi.

Se miten suomalaiset käyttivät tankkeja, taisi olla lähes yksinomaan läpimurtotaistelussa sekä yllätyksestä lähtevässä vastahyökkäyksessä tai sitten silloin kun edetään nopeasti linnoittamatonta kohdetta vastaan tai takaa-ajossa. Kerrotaan että Laguksen tunnuslause oli "panssarit kärkeen", mutta en usko että hän sillä tavalla niitä käytti kertaakaan. Kovin montaa tankkia Lagus ei tainnut menettääkään miinoihin, lähitorjuntaan taikka pst-tykkeihin. Se oli ansaittu Mannerheim-risti (kaikkihan ne oli).

[Pyhä Olavi]

Tankkitaistelun voittaa se, jolle taistelutanner jää haltuun. Liikkumattomiksi ammutuista omista tankeista saadaan valtaosa joko korjattua tai varaosiksi. Wehrmachtin johto vähensi 30% itärintamalla ilmoitetuista tankkivoitoista arvioissaan ja jälkikäteen arvioituna pääsi aika oikeaan tulokseen.

[Vaniljaihminen]

Tankkitaistelun voittaa se, jolle taistelutanner jää haltuun. Liikkumattomiksi ammutuista omista tankeista saadaan valtaosa joko korjattua tai varaosiksi. Wehrmachtin johto vähensi 30% itärintamalla ilmoitetuista tankkivoitoista arvioissaan ja jälkikäteen arvioituna pääsi aika oikeaan tulokseen.

Pyrrhoksen voitto ei silti ole kummoinen voitto. Tankkien välisen nokkapokerin voittaa se, kummalla on enemmän terästehtaita ja kykyä sietää tappioita.

[Tabula Rasa]

Jos noilla edes yritti osua mihinkään vaunu täytyi pysäyttää ennen tähtäystä. Vauhdissa tähtäinkaukoputkesta ei olisi näkynyt kuin maata ja taivasta vuoronperään, kun putkenvakauttajia silloin ei ollut.

Pitää paikkansa, kyseisessä elokuvassa noin tehdäänkin. Tosin fritsit eivät osu silloinkaan. Sen sijaan BT-7 suorittaa hurjan ritariässämäisen hypyn yli rikkoutuneen sillan. Ja myöhemmin se ajaa joen yli käyttäen pelkkiä kannatinpalkkeja.

Juu, tähtäysautomatiikka tuli vaunuihin vasta 60-luvun lopulla. Sitä ennen ei liikkeestä ole voinut ampua. Chieftainissa sellainen oli ymmärtääkseni ensimmäisenä?(brittien silloinen päätaisteluvaunu otettu käyttöön 1966). Tuosta BT-7-ketteryydestä on vanhoja videoita. (esimerkki alhaalla). Tosin perustuu Brittien Christie-vaunun erikoiseen jousitusratkaisuun joka tarjosi varsin erinomaisen jousituksen ja aikaansa nähden nopean vauhdin keskiraskaaseen vaunuun. Tuo pelkillä siltatolpilla ajaminen on tietysti propagandaa ja tuohon pystynee vain parhaimmat kuskit. Kuitenkin se on tehty.
https://www.youtube.com/watch?v=QKaJ1hT6tUc

[Veikko]

Jos noilla edes yritti osua mihinkään vaunu täytyi pysäyttää ennen tähtäystä. Vauhdissa tähtäinkaukoputkesta ei olisi näkynyt kuin maata ja taivasta vuoronperään, kun putkenvakauttajia silloin ei ollut.

Pitää paikkansa, kyseisessä elokuvassa noin tehdäänkin. Tosin fritsit eivät osu silloinkaan. Sen sijaan BT-7 suorittaa hurjan ritariässämäisen hypyn yli rikkoutuneen sillan. Ja myöhemmin se ajaa joen yli käyttäen pelkkiä kannatinpalkkeja.

Juu, tähtäysautomatiikka tuli vaunuihin vasta 60-luvun lopulla. Sitä ennen ei liikkeestä ole voinut ampua. Chieftainissa sellainen oli ymmärtääkseni ensimmäisenä?(brittien silloinen päätaisteluvaunu otettu käyttöön 1966). Tuosta BT-7-ketteryydestä on vanhoja videoita. (esimerkki alhaalla). Tosin perustuu Brittien Christie-vaunun erikoiseen jousitusratkaisuun joka tarjosi varsin erinomaisen jousituksen ja aikaansa nähden nopean vauhdin keskiraskaaseen vaunuun. Tuo pelkillä siltatolpilla ajaminen on tietysti propagandaa ja tuohon pystynee vain parhaimmat kuskit. Kuitenkin se on tehty.
https://www.youtube.com/watch?v=QKaJ1hT6tUc

Muutoin varmasti asiaa, mutta pienenä oikaisuna: BT-sarjan tankin perustuivat yhdysvaltalaisen insinöörin J. Walter Christien prototyyppiin ihan suoraan*. Neuvostoliittolaiset tekivät näitä tankkeja lisenssillä. Mutta brittiyhteyskin on, nimittäin Britit kekivät samoihin ratkaisuihin perustuvaa tankkia myös, eli Cruiser-sarjan tankit.

Erityistä näillä oli erittäin tehokas jousitus- ja telapyöräratkaisu, joka teki tankista erittäin maastokelpoisen ja nopean. Lisäksi maantieajossa telaketjut voitiin riisua pois, jolloin tankkia voitiin ajaa pelkillä kumipäällysteisillä telapyörillä vieläkin nopeammin.

Jousitusratkaisu omittiin T-34:ään sellaisenaan, ja juuri se teki vaunusta niin maastokelpoisen ja nopean kuin se oli.

* https://en.wikipedia.org/wiki/Christie_suspension

(Rättärin uskomattoman tehokas jousitus on muuten myös muunnos Cristie-jousituksesta.)

[Faidros.]

^Kaikki Christien tankit myytiin Neuvostoliittoon, kun eivät kelvanneet USA:n armeijalle.

[Shemeikka]

Näin dokumentin Viimeinen Hitler. Elokuva keskittyi Adolf Hitlerin veljenpojan, irlantilais-saksalaisen William Patrick Hitlerin (sodan jälkeen William Patrick Stuart-Houston) elämään ja perheeseen. Nippelitietona kerrottiin Adolf Hitlerin serkun jälkeläisen nimeltä Michael Mach (äiti omaa sukua Hitler) muuttaneen Israeliin 1970-luvulla ja asuvan edelleen juutalaisena Jerusalemissa perheensä kanssa.

Aika jännä, että Israelissa on juutalainen Hitlerin sukulainen ja suku ilmeisesti jatkuu siellä. Dokumentissa mainittiin usean natsipomon lapsen valinneen elää Israelissa, kaiketi korvatakseen isien ja äitienkin pahat teot. Michael Mach tosin erikseen sanoi dokumentissa, että hänen muuttonsa Israeliin nuorena miehenä ei mitenkään liittynyt kuuluisaan sukulaiseen Adolf Hitleriin. Syytä muutolle Michael ei kertonut, mahdollisesti sattui vain tapaamaan israelilaisen naisen tms.

William Patrick Hitler teki sodan aikana tiukan pesäeron Adolf-setäänsä, mutta toisaalta hän tuntuu nimenneen itsensä sodan jälkeen Stuart-Houstoniksi tunnetun brittiläisen Hitlerin ihailijan ja antisemitistin Stewart Houston Chamberlainin mukaan. W.P. myös antoi sodan jälkeen syntyneelle vanhimmalle pojalleen nimeksi Alexander Adolf Stuart-Houston.

Poikia William Patrickilla oli kaikkiaan neljä. Yksi kuoli liikenneonnettomuudessa 1989 mutta kolme elää edelleen. Kaikki ovat pysyneet naimattomina eikä heillä tiettävästi ole lapsia. Huhun mukaan he olisivat sopineet keskenään Adolf Hitlerin suvun loppuvan heihin, mutta ohjelmassa puhutettu Alexander Adolf Stuart -Houston ei vahvistanut huhua.

[Vaniljaihminen]

Joskus istuin Eero Kuparisen  luennolla ja hän kertoi omaa tutkimustaan tehdessään yrittäneensä etsiä tuota William Patrick Hitleriä. Oli yrittänyt soittaa New Yorkin osoitetietopalveluun, mutta siellä oli vaan naurettu.

Heinz Guderianista kirjoitettu artikkeli, joka nyt on niin perussotahistoriaa, että ei jaksa edes lukea.
https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000006566633.html

Saksalainen sotilas oli koulutuksen ja kurin ansiosta ylivertainen, Saksan sodanjohto myös oli ihan omaa luokkaansa. Taktisesti Saksa oli voittaja, mutta Strategisesti ei niin vahva. Saksalta puuttui mm. pitkän matkan nelimoottoriset pommikoneet, millä olisi saanut lamautettua NL:n asetuotannon. Saksa hyytyi materiaalipulaan, metallit, polttoaine, miehet meni vähiin ja Saksan rautakotka sakkasi. Ja hyvä että niin kävi, Eurooppa olisi aika karsea paikka jos natsit täällä jylläis vielä.

On kuitenkin mahtava juttu, että salamasodasta huolimatta äärioikeistolainen Natsi-Saksa hävisi sodan. Maailma on paljon parempi paikka ilman äärioikeistolaisia.

Ei maailmasta puutu äärioikeistoa. Vähänkin jos ymmärtää lukemaansa tajuaa tämän. USA:ta, Unkaria, Brasiliaa ja Venäjää johtaa äärioikeistolainen. Ja valitettavasti Brysselissä istuu Eurooppalaisia äärioikeisto puolueiden edustajia. Joten eipä ole hurraamista.

Eipä ollut taktiikasta hyötyä Žukovia vastaan, kaveri 4D shakkasi edut pois
motitti molemmat hyökkäävät armeija kunnat kahteen pussiin, siihen loppui maailmansota. Vatutin katseli mestarin opissa kuinka shakkia pelataan.

Neuvostoliitto innovoi älyttömän määrän keksintöjä täysin naurettavassa ajassa. Kahdella Il-2 lentoneella pystyi mattopommittamaan 400 metriä tietä tankeista puhtaaksi PTAB pommeilla, joiden valmistus hinta oli muutamia dollareita. Saksalaisilla ei ollut edes mahdollisuutta.

Lopuksi hyökkäävät joukot saivat niskaansa luonottoman keskityksen tykistöltä, sekä BM-8, BM-13, BM-31 uruista. Sen jäkeen tuli liki 150% suurempi määrä ehjiä ja tehdastuoreita T-34 panssareita asemaan mitä saksalaisilla oli alkujaankaan ollut.

Jalkaväelle jäi sitten saksalaisten jäänteiden hautaus, ei ollut paljon haudattavaa.

Enemmän kiinnosti nuo alle kirjoitetut kommentit, sillä niissä näyttää esiintyvän taas ne perusargumentit, jotka aina ilmaantuvat kun toinen maailmansota on puheenaiheena.

- Saksan armeija oli taktisesti ylivertainen.
- Saksa oli absoluuttinen pahuus, josta eroon pääseminen oikeutti kaikki toimenpiteet sekä nollasi muiden rikokset.
- Saksa olisi voittanut pienellä strategian muutoksella koko sodan.
- Persut ovat nykypäivän natseja.
- Venäjä oli kaikessa aivan ylivertainen.
- Sota käytiin pelkästään tankeilla (näin ei suoraan väitetä, mutta taistelujen lopputulokset selitetään pelkästään tankkien ansiona).
- Churchill oli tosiasiassa pahempi kuin Hitler.

[Tabula Rasa]

Oliko saksalla edes koskaan materiaalista mahdollisuutta voittaa sotaa? Ehkä ennen Usan liittymistä sotaan, mutta yksinkertaisesti Usan tuotanto oli niin omaa luokkaansa ja lisäksi käytännössä turvassa sodankäynniltä jolloin sotamateriaalia pystyttiin toimittamaan massiivisesti enemmän kuin mitä saksalla liittolaisineen oli mahdollisuutta.

[Vaniljaihminen]

Oliko saksalla edes koskaan materiaalista mahdollisuutta voittaa sotaa? Ehkä ennen Usan liittymistä sotaan, mutta yksinkertaisesti Usan tuotanto oli niin omaa luokkaansa ja lisäksi käytännössä turvassa sodankäynniltä jolloin sotamateriaalia pystyttiin toimittamaan massiivisesti enemmän kuin mitä saksalla liittolaisineen oli mahdollisuutta.

No jos otetaan tarkasteluun tämän Puutiaisen Volodjan viimeisin puhe aiheen tiimoilta, niin ilmeisesti Saksalla oli täysi mahdollisuus sodan voittoon. Putinin mukaan Neuvostoliittoa vastasssa oli 600 divisioonaa, mikä suunnilleen vastaa kaikkia akselivaltojen divisioonia joka puolella maailmaa. Kyllä sillä voimalla olisi pitänyt Neuvostoliittoa kaatua. Eihän sitä muuten niin juhlittaisi. Ja ne kaikki divisioonat tietysti tuhottiin jokainen viimeiseen mieheen, ja pelkästään taistelemalla ilman luonnonolosuhteiden myötävaikutusta.

Samalla Puutiainen muistutti kuinka he taistelivat absoluuttista pahaa vastaan, mikä nyt on tietysti sitä omien syntien nollaamista. Lisäksi Venäjä ja Neuvostoliitto oli hänen mukaansa aivan sama asia. Sodankäynti oli kunniakasta ja puhdasta, Puolaa ei miehitetty, Ribbentrop-sopimusta ei ollut, Karjalaa miehitettiin pelkästään Leningradin turvavyöhykkeen hankkimiseksi eikä mitään lend-leasea koskaan ollut. Kaikki länteen päin työntyminen oli lisäksi pelkkää vapauttamista.

[P]

Oliko saksalla edes koskaan materiaalista mahdollisuutta voittaa sotaa? Ehkä ennen Usan liittymistä sotaan, mutta yksinkertaisesti Usan tuotanto oli niin omaa luokkaansa ja lisäksi käytännössä turvassa sodankäynniltä jolloin sotamateriaalia pystyttiin toimittamaan massiivisesti enemmän kuin mitä saksalla liittolaisineen oli mahdollisuutta.

Hitlerin päätös julistaa sota USA:lle Japanin hyökkäyksen jälkeen taputteli Hitlerin ja "kolmannen valtakunnan".

Muutenkin ihmetyttää sen toimenpiteen järjettömyys. Japani ei julistanut Sotaa Neuvostoliitolle. Ja NL julisti sodan Japanille vasta loppukesästä 1945, kun Saksa oli jo kaatunut pari kuuta aikaisemmin.

Vaikea käsittää mitä Hitler sillä sodanjulistuksella tavoitteli? Ukko oli selkeästi ihan daiju.

Ilman sodanjulistusta Saksalta, USA:ssa olisi sisäpoliittisista syistä ollut vaikeaa liittyä sotaan. Kun sitten Aatu kaikessa neroudessaan julisti sodan, niin avoin USA:n tuki Neuvostoliitolle ja Britannialle aukesi.

Hitler oli kyllä moninkertainen ääliö tekemiensä päätösten valossa.

[Golimar]

Oliko saksalla edes koskaan materiaalista mahdollisuutta voittaa sotaa? Ehkä ennen Usan liittymistä sotaan, mutta yksinkertaisesti Usan tuotanto oli niin omaa luokkaansa ja lisäksi käytännössä turvassa sodankäynniltä jolloin sotamateriaalia pystyttiin toimittamaan massiivisesti enemmän kuin mitä saksalla liittolaisineen oli mahdollisuutta.

Luulen että Saksalla olisi ollut mahdollisuus voittaa sota jos Britannia olisi miehitetty tai saatu pakotettua rauhaan, saksalaiset olisivat valloittaneet Moskovan vuonna 1941, Neuvostoliitto ei olisi saanut Lend-Lease apua, japanilaiset olisivat painostaneet Neuvostoliittoa.