Sotahistoriaketju

[Vaniljaihminen]

Glorifieringen av en rasist väntar på sin Oscar

Winston Churchills rent fysiska uppenbarelse – den fryntliga uppsynen, de tjocka cigarrerna, cylinderhatten – är egentligen som klippt och skuren för en ikonisk bild av den rasistiska utsugare han var.

[...]

Men hur intressant hade det inte varit med en film som strukit honom mothårs? Det finns en uppsjö kontrafaktisk fiktion om hur världen sett ut ifall Hitler segrat, men vad om man tänker sig att han aldrig kommit till makten, att Tyskland utvecklats till en fredlig välfärdsstat under 20- och 30-talen? Var hade det ställt Churchill?

Naturligtvis är det inte alls säkert att Churchill blivit premiärminister i fredligare tider. Men om han blivit det hade han blivit ledare för en synnerligen brutal kolonialmakt som bevakade sina intressen med skoningslös repression och motiverade den med luddiga föreställningar om vit överhöghet, eller i varje fall sitt ansvar som kulturbärare.

Churchill själv hyste inga ideologiska betänkligheter beträffande sitt hemlands rätt att förtrycka och suga ut afrikaner, araber och indier. Han hörde till systemets hårdnackade försvarare i sin samtid, både på brittisk hemmaplan och internationellt. I en värld utan Hitler är det inte alls osannolikt att Churchill i dag varit själva sinnebilden för en europeisk imperialist. Sin formuleringsförmåga utnyttjade han flitigt också för hatiska uttalanden om indier som dog av svält och kränkande oneliners om Mahatma Gandhi. Hans rent fysiska uppenbarelse – den fryntliga uppsynen, de tjocka cigarrerna, cylinderhatten – är egentligen som klippt och skuren för en ikonisk bild av den rasistiska utsugare han var. Men genom Hitlers oöverträffade grymhet och brott mot mänskligheten fick Churchill – och i någon mån hela Storbritannien – ett alibi som håller än i dag.

[...]

Fredrik Sonck Kulturchef

Hbl 1.3.2018

Oli kyllä semmoinen läjäys roskaa, että vaikutti lähinnä jonkun seitkytlukulaisen partaradikaalin yritykseltä suggeroida itsensä johonkin hysteeriseen tilaan. Nuo perusteet, jännä kyllä, vaikuttivat enemmän natsien omalta propagandalta kuin miltään muulta.

[Pekka Kemppainen]

Ei Stauffenberg ollut mikään pelinappula vielä vuonna 1941, kun englantilaiset päättivät aloittaa Neuvostoliiton tukemisen.

Englanti oli Stalin kanssa yhteistyössä jo Talvisodan aikana.

Saksan yleisesikuntakenraaleilla oli kuullemma jo 1938 pöytälaatikossa operaatio sen varalta, että länsi reagoi Reininmaan miehitykseen: Valta olisi tylysti vaihtunut.

USA:n edustajan Allen Dullesin ja Stauffenberg-salaliiton kontaktit, ja nimenomaan Rooseveltin paniikki niiden takia kertovat, mikä oli kupletin juoni.

Jos Saksa olisi tuhonnut Neukut liian aikaisin, olisi Eurooppaankin ollut vielä vaikeampi hyökätä myöhemminkään

...totta tosiaan: Stalinin auttaminen olisi vaikeutunut oleellisesti.

ja uusi rintama olisi syntynyt brittien dominoiman Iranin ja valloitetun neuvostoalueen rajalle. Se olisi ollut jo aivan toinen peli varsinkin kun Irak, Libanon ja Syyria olivat mahdollisia akselivaltoja ja nämä kävivät lyhyen sodankin brittejä vastaan tuolloin.

Hitlerin olisi ollut hyvin hankalaa aloittaa sota brittien kanssa uudelleen millään sotanäyttämöllä.

Rooseveltin hönöilyt saa jättää omaan arvoonsa. Kyllä mä lisäksi epäilen, että ensisijassa Euroopan kommunismista saadaan kiittää etupäässä Stalinia.

Stalin oli kesän 1941 katastrofin jälkeen täysin Rooseveltin avun varassa. So: Oli jenkkien taskussa.

[Vaniljaihminen]

Englanti oli Stalin kanssa yhteistyössä jo Talvisodan aikana.

Tuollaisen väitteen esittäminen uhkaa tehdä keskustelusta erittäin lyhyen. Englanti aika konkreettisesti tuki pääministeri Chamberlainin johtamana Suomea. Stalinia uhkasivat lähinnä Bakun öljykenttien pommitukset.

[Pekka Kemppainen]

Englanti oli Stalin kanssa yhteistyössä jo Talvisodan aikana.

Tuollaisen väitteen esittäminen uhkaa tehdä keskustelusta erittäin lyhyen. Englanti aika konkreettisesti tuki pääministeri Chamberlainin johtamana Suomea. Stalinia uhkasivat lähinnä Bakun öljykenttien pommitukset.

Äläkä unohda "avustusretkikuntaa" Narvikiin, jonka motivaatio ei kärsinyt lainkaan Talvisodan päättymisestä. 

Pommitettiinko muuten Bakua?

Churchillin henkilökohtainen kaveri Sir Stafford Cripps oli brittihallituksen edustajana Moskovassa "kauppaneuvotteluissa" 16.-17.01.1940. Mistähän siellä puhuttiin?

[Vaniljaihminen]

Bakua ei tarvinnut pommittaa koska Stalin antautui Suomelle jo ennemmin, tai oikeastaan liittoutuneille. Tiedätkös keneltä Saksa sai panssareihinsa polttoaineet vielä pitkään tuon jälkeenkin?

Ja kohta varmaan taas kuulemme kuinka "Saksa tuki Suomea koko Talvisodan ajan" ja ratkaisi koko taistelunkin.


Britannialla oli diplomaatteja aivan joka maassa, ja tietysti jokainen Neuvostoliitossa oleva britti kävi jotain sensaatiomaisen salaisia keskusteluja juuri tulevista suuroperaatioista. Aivan kuin jotkut Petsamossa 1920-luvun alussa nähdyt saksalaiset kalastusalan miehet ennakoivat koko toisen maailmansodan asetelmia. Cripps tuskin oli mikään Churchillin henkilökohtainen kaveri kun tämä ei tuossa vaiheessa sanellut vielä mitään Britannian politiikan suunnista, saati ollut ylipäänsä mielletty edes mahdollisena pääministerinäkään. Churchill tuli pääministeriksi vasta paljon Talvisodan jälkeen eikä Britanniassa venäläismielisyyttä löytynyt juuri muualta kuin Labourin radikaalien parista.

[Pekka Kemppainen]

Cripps tuskin oli mikään Churchillin henkilökohtainen kaveri

Cripps lähetettiin Lontoosta Moskovaan kahteen kertaan, 16.-17.01. ja 16.2.-40. Virallinen asia oli kauppaneuvottelut, mutta ajankohta hyvin outo. Tapasi Molotovin, jonka puheille turisti ei pääse.

Edelleenkin on epäselvää, miksi brittejä ja jenkkejä piti tapattaa vain sen takia, että Stalin pääsisi mahdollisimman syvälle Eurooppaan. Joko ww2 oli turha, tai kylmä sota. Jos pitäydymme "virallisessa" kuvassa, jompi kumpi on paradoksi.

[Vaniljaihminen]

Siis, tuommoinen näennäisyys ilman ainoataan viittausta mihinkään historialliseen tutkimukseen, dokumenttiin tai muuhun vastaavaan esitykseen ei riitä missään olosuhteissa todistamaan väitettä, että "englanti tuki stalinia jo talvisodan aikana". Jos mitään noin sensaatiomaista olisi hahmotettavissa, sen olisi joku tutkija jo aikoja sitten ilmoittanut. Tuommoinen nyt vain on menossa muistojen lippaaseen muidenkin salaliittokyhäelmien kanssa.

Lienen aluksi ymmärtänyt tahallanikin väärin koko pointtisi, että brittejä ja jenkkejä tapatettiin Stalinin vuoksi. Mutta ei, et näemmä ole edes ymmärtänyt koko strategista kuvaa. Britit ja jenkit tapattivat omiensa sijasta kyllä neuvostosotilaita, koska lend-lease tuli halvemmaksi kuin omat puuarkut.

Joko ww2 oli turha, tai kylmä sota. Jos pitäydymme "virallisessa" kuvassa, jompi kumpi on paradoksi.

Tuollaisiin truismeihin en ota kantaa. Minua kiinnostaa vain tosiasiat.

[Pekka Kemppainen]

Mutta ei, et näemmä ole edes ymmärtänyt koko strategista kuvaa. Britit ja jenkit tapattivat omiensa sijasta kyllä neuvostosotilaita, koska lend-lease tuli halvemmaksi kuin omat puuarkut.

... Minua kiinnostaa vain tosiasiat.

Ne tosiasiat olis hyvä myös ymmärtää. Jengiä siis tapettiin, jotta Stalin pääsee Elbelle asti. Niin kenen hyväksi se tappaminen siis koituikaan?

Itä-Euroopalle 50 vuotta nälkää ja orjuutta. -Ehdottomasti sen arvoista.

[Aksiooma]

Sata vuotta sitten tänään, 2.3.1918

"Suomen virallinen nimi on nyt Suomen sosialistinen työväentasavalta"

Kirjoittaa punainen toimittaja, Magnus Lodenin julkaisussa:

https://www.magnuslonden.net/fi/manu_fi/valkoinen_toimittaja/arkisto/viikko_6_2_3_8_3_1918_2012_/

[duc]

Olen viehättynyt sotilasmusiikista. Siitä genrestä kuuntelen erityisesti Yhdysvaltain sisällissodan musiikkia. Lauluissa sodan luonne ja eletyt tunteet tulevat hyvin esiin. Laulujen antama kuva on toisaalta idealistinen kuten taistelulauluissa, esim. Battle cry of freedom, josta molemmat puolet tekivät oman versionsa, toisaalta surullinen kuten kotiin kaipuusta kertovissa lauluissa, esim. Lorena. Usein vihollinen nähdään taistelulauluissa epäinhimillisen pahana ja oma puoli yli-inhimillisen hyvänä.

Viimeisin ko. aihepiiristä kertova laulu, joka on mieleeni jäänyt, on itseasiassa moderni Lisa Godanon ja Chuck Winchin säveltämä ja sanoittama No longer gray or blue. Siitä olisi mukava kuulla suomenkielinen sovitus, jossa harmaa ja sininen olisi korvattu punaisella ja valkoisella, ja siten se voisi tuoda uutta näkökulmaa näin vuoden 1918 sodan satavuotta sitten riehuessa tässä maassa.

Edit. Youtube-linkin kappaleen nimi korjattu

[duc]

Talvisota oli juuri päättynyt 78 vuotta sitten sopimuksen mukaan 13.3.1940 klo 11.00. Muistan, että varusmiespalveluksessa ollessani, kun kysyttiin, kuinka monta päivää talvisota kesti, ei hyväksytty vastaukseksi, sataviisi päivää, vaan vastauksen piti olla 105 kunnian päivää. Iltasanomien 100 tarinaa sodasta -sarjassa on tänään vuorossa Kollaan rintama, tuo mm. Aarne Juutilaisen ja Simo Häyhän tunnetuksi tekemä taistelupaikka. Kunnioitus on merkillinen tunne, jonka tietyssä mielessä toivon saavan kunnianpalautuksen osakseen. Ehkä ihmisten pitää ensin menettää esim. vapaus, ennen kuin tajutaan, kuinka kallisarvoinen tuo menetetty oli. Vasta sitten alkaa taistelu sen takaisinsaamiseksi.

[kelloseppä]

...
Ehkä ihmisten pitää ensin menettää esim. vapaus, ennen kuin tajutaan, kuinka kallisarvoinen tuo menetetty oli. Vasta sitten alkaa taistelu sen takaisinsaamiseksi.

Ensin ihmisten pitää ymmärtää menettäneensä vapautensa. Vasta sitten he ovet menettäneet vapautensa.

Jos tätä ajatusta peilaa nykypäivään ja tulevaisuuden näkymiimme, kysymys vapauden menettämisen ymmärtämisestä muodostuu olennaiseksi. Sen verran totalitaarinen hallintomalli on 1930-luvun nasse-kommari -versioistaan kehittynyt tämän päivän salavihkaisen aivan jokapäiväiseen arkielämään ujuttamisen metodiikkaa tavattoman taitavasti soveltavaan muotoon.

[duc]

Ensin ihmisten pitää ymmärtää menettäneensä vapautensa. Vasta sitten he ovat menettäneet vapautensa.

Teoreettisen filosofian näkökulmasta tarkasteltuna vapaus on erilainen kuin käytännöllisen filosofian näkökulmasta. Osa ei myönnä vapautta menneeksi, vaikka olisivat fyysisesti kaltereiden takana, koska aina voi vedota vapaus-käsitteen riippuvuuteen näkökulmasta. Vapautta ja orjuutta on monenlaista. Sudelle ja lampaalle vapaus tarkoittaa eri asioita, kuten A. Lincolnin kerrotaan todenneen. Usa ja Csa taistelivat molemmat mielestään vapauden puolesta.

Mutta turha tätä on viedä sivupoluille, koska kuten totesit:

Jos tätä ajatusta peilaa nykypäivään ja tulevaisuuden näkymiimme, kysymys vapauden menettämisen ymmärtämisestä muodostuu olennaiseksi.

EU ja siitä liittovaltioksi ajava poliitikkojen, viranomaisten ja kansalaisten "armeija" on nuivien ja/tai kansallismielisten vihollinen, jota vastaan nyt taistellaan poliittisin keinoin. Toivottavasti tuo sota ei koskaan yllä vapaustaisteluksi tuliasein.

Tässä netissä vastaantullut pikkutarina:

I'm trying to get information on Capt. Patrick Dodd of Saline County, Arkansas. He was my gg uncle. He was in command of a Union Patrol Unit, operating near the present day town of Sheridan, Arkansas, that captured and hanged Sgt. Joel Henry Brazeal, CSA, in late September, 1864. Joel Henry Brazeal was my gggrandfather. I'm trying to prove my grandmother's uncle hanged my grandfather's grandfather.

Sisällissota saa sukujen jäsenet tappamaan toisiaan, ja siinä on jälkipolvilla ihmettelemistä.

[duc]

Päivälleen sata vuotta sitten alkoi valkoisten hyökkäys Hämeessä ja Satakunnassa kohti Tamperetta. Siihen mennessä valkoiset olivat lähinnä puolustaneet asemiaan tuolla rintamalla. Katja-Maria Miettunen kirjoittaa Suomi 80 -sivustolla hyökkäyksen etenemisestä seuraavina päivinä:

16.3. Valkoiset aloittivat Länkipohjan valtaamisen. Aamulla Lapuan suojeluskunnan päällikkö Matti Laurila piti taisteluun lähteville miehilleen puheen, jossa hän totesi :"Pojat, tähän asti on leikitelty, mutta nyt alkaa sota. Ja sota vaatii uhria. Minä toivon, että te ymmärrätte tämän. Minä uskon, että Lapuan miehet täyttävät velvollisuutensa." Sekä Matti Laurila että hänen poikansa Ilmari kaatuivat Länkipohjan taistelussa mutta heidän tarinansa jäi elämään. Länkipohjan taistelusta muodostui sisällissodan siihenastisista kamppailuista ankarin. Taistelu päättyi valkoisten voittoon. Kiväärien vaiettua punaiset lähtivät pakenemaan. Ensimmäisen kerran myös siviiliväestö liittyi pakoon mukaan ja varsinkin punaisten tukijat jättivät kotinsa. Valkoiset saapuivat kylään ja toimeenpanivat verilöylyn. Länkipohjassa kuoli 129 punaista joista ainakin 70 teloitettiin taistelujen tauottua. Valkoisia taistelussa kaatui 37.

16.3. Satakunnan ryhmä aloitti Laviasta hyökkäyksen kohti Suodenniemen ja Mouhijärven kirkonkyliä. Osasto koki heti karvaan takaiskun, kun heidän komentajansa majuri Schönberg kaatui Suodenniemellä. Komennon ottanut luutnantti Lindholm keskeytti taistelun illalla ja palasi joukkoineen Laviaan. 47 ansaan jäänyttä punaista otettiin vangiksi.

16.3. Taistelut Kurusta alkoivat. Valkoista puolta komensi eversti Hjalmarson. Noin kahdeksan tunnin taistelujen jälkeen hän määräsi joukkojen suureksi yllätykseksi nämä vetäytymään. Valkoiset tottelivat päällikkönsä käskyä vastahakoisesti, sillä huolimatta hyökkäyksen takeltelusta he olisivat halunneet jatkaa taistelua ratkaisuun saakka. Samankaltainen tilanne syntyi punaisten puolella, kun heitä komentanut Stolbov antoi illansuussa joukoilleen käskyn vetäytyä. Punakaartilaiset eivät ymmärtäneet, mitä syytä heillä oli väistyä. Joukot jäivät lähelle Kurua, kunnes jälleen tuli käsky perääntyä. Joukot lähtivät vyörymään pois, mutta kukaan ei tuntunut tietävän minne oli määrä mennä. Lopulta suunnaksi otettiin Tampere. Tampereelle saapuneet miehet liioittelivat taistelun suuruutta tehdäkseen paostaan oikeutetun. Ajatus siitä, että johto oli pettänyt taistelevat joukot valtasi mielet.
- -
17.3. Eversti Hjalmarsonin Virtain osasto miehitti punaisten jättämän Kurun.

17.3. Tieto valkoisten aloittamasta hyökkäyksestä tavoitti aamulla Tampereen, kun Kurusta paenneet punakaartilaiset saapuivat kaupunkiin. Sitä, että hyökkäys olisi odotettavissa myös Oriveden suunnalta ei vielä tiedetty yleisesti. Tampereen ylipäällikkö Hugo Salmela oli vaarasta tietoinen mitä kuvaa hänen kommenttinsa:"He hyökkäävät Kurusta ja Orivedeltä Tamperetta kohti minkä ennättävät. He ovat saaneet perkeleesti apujoukkoja emmekä me saa enää mistään."

17.3. Punaiset aloittivat hyökkäyksensä kohti Vilppulaa, mutta hyökkäys tyssäsi valkoisten vastarintaan. Punaiset aloittivat vetäytymisensä kohti etelää, jolloin Mannerheimin suunnitelma punaisten saartamisesta ansaan alkoi romuttua.

18.3. Valkoiset aloittivat etenemisensä Vilppulan eteläpuolelle

18.3. Valkoisten Jämsän ryhmä hyökkäsi kohti Orivettä tavoitteena lyödä punaisten pääjoukot ennen näiden mahdollista Tamperelle vetäytymistä. Punaiset torjuivat hyökkäyksen rajulla vastarinnalla, mutta joutuivat pakokauhun valtaan ja lähtivät joukoittain pakenemaan. Osa joukoista lähti matkaan radalla seisseillä junilla ja toiset taivalsivat Näsijärven jäätä pitkin Tampereelle.

18.3. Työmiehessä julkaistiin ilmoitus, jonka mukaan punakaartiin otettaisiin vapaaehtoisia sotilaita rajaton määrä.

19.3. Punaiset jatkoivat sekasortoista pakoaan kohti etelää huolimatta johdon ankarasta vastustuksesta.Valkoiset tajusivat iltapäivän aikana, että vihollinen pakeni vinhaa vauhtia ja yritti ilmeisesti päästä Tampereelle. Valkoiset valtasivat helposti Korkeakosken ja Muroleen.

20.3. Eversti Hjalmarsonin joukot marssivat Teiskoon kohtaamatta matkalla merkittävää vastarintaa. Wilkmanin ja Wetzerin ryhmät valtaavat helposti Oriveden sillä punaiset ovat jo jättäneet paikkakunnan.
- -
22.3. Eversti Wilkmanin joukot valloittivat punaisten tyhjentämän Kangasalan kirkonkylän ja Eversti Hjalmarsonin joukot ylittivät Näsijärven. Valkoisten operaation päätarkoitus eli punaisten pääjoukkojen tuhoaminen ennen Tamperetta oli epäonnistunut. Aloite sodassa oli nyt kuitenkin vahvasti valkoisten käsissä, ja johto katsoi ainoaksi vaihtoehdoksi jääneen Tampereen tehokkaan saartamisen ja hyökkäyksen kaupunkiin.

Valkoisten joukkojen eteneminen  15.-27.3.2018 Tampereelle on nähtävissä  tällä kartalla.

Edit.
Lainausta jatkettu ja karttaviittaus lisätty.

[dothefake]

Olin tänään Kouvolassa kuuntelemassa kapteeni evp. Sire'nin luentoa Viipurista talvisodassa ja ennen sitä esiintyneitä tunnelmia. Hyvä oli.

[Pekka Kemppainen]

Mitään muita lähteitä ei tarvita, kuin yleissivistys

Käyttää sitä sitten. Stalin aloitti suureen sotaan valmistautumisen 10-vuoden suunnitelmalla v.1931.  Sotaan tarvittavan teollisuuden rakentamisessa auttoivat amerikkalaiset. Päätös tehtiin siis jo ennenkuin kukaan uskoi Hitlerin pääsevän valtaan Saksassa.

Stalin asetti NL:n talouden sotakannalle jo ennen Talvisotaa, ja v.1940 astui voimaan 7 päivän työviikko ja kielto irtisanoutua työpaikasta. Teollisuus oli siis militarisoitu. Stalin muutti asevelvollisuuslakia ja pidensi palvelusaikoja niin, että kesällä 1941 hänellä oli kaikkiin muihin nähden ylivoimainen armeija:

Yleinen asevelvollisuus astui voimaan NL:ssa syksyllä 1939, ja samalla palveluaikaa pidennettiin. Asepalvelus oli ollut  siihen asti valikoivaa: Vain osa ikäluokasta oli kutsuttu palvelukseen.

Kun kutsu varusmiespalvelukseen koski nyt myös aiempien ikäluokkien kutsumatta jätettyjä, puna-armeijan miesmäärä kasvoi miljoonilla.

Asevelvollisuus-uudistuksen ja pidennettyjen (esm. ennen 2, nyt 3 vuotta) varusmiespalvelus-aikojen tuoma miesmäärän lisä kotiutuisi syksyllä 1941. Sen jälkeen olisi palattu normaaliin rauhanajan vahvuuteen.

Tämä asettaa Stalinin sotasuunnitelmalle aikaikkunan: Kevät-syksy 1941. Silloin sota syttyikin, mutta Hitler ymmärsi hyökätä itse, -juuri kun puna-armeija oli haavoittuvana hyökkäysryhmityksessä.

Uusien joukko-osastojen ja mm. koulutuskeskusten perustaminen kiihtyi v.1940 aikana ja jatkui kesään 1941 asti. Näissä toimenpiteissä ei olisi ollut mitään järkeä, jos olisi syksyllä -41 palattu normaaliin vahvuuteen, tai edes lähelle sitä.
Paisutettu puna-armeija oli NL:lle taloudellisesti sitämätön rasite, -ellei tule sotaa.

Neuvostoliitto siis valmistautui määrätietoisesti sotaan koko 30-luvun, -ainoana valtiona maailmassa. USA:n tuki varustelulle ei katkennut edes Talvisodan ajaksi.

NL oli siis jenkkien varustama sotilasmahti, paljon Saksaa voimakkaampi.

Toinen kysymys on, miksi Roosevelt jatkoi sotaa ja päästi Stalinin keskelle Eurooppaa? Hyvin monet lännessä toivoivat, että Hitler ja Stalin olisivat näännyttäneet toisensa, mutta USA:n politiikka oli voimistaa NL:oa, ja jakaa sitten maailma sen kanssa.

Winston Churchill oli täydellinen typerys, joka ei tätä tajunnut, vaan brittiläinen imperiumi katosi pian sodan jälkeen. Winstonin kännissä tekemien valintojen seurauksena.

Saksassa oli hyvin vahva blokki, joka halusi pelastaa Euroopan kommunismilta, jolle Rooselvelt oli sitä syöttämässä. Neuvottelut käytiin Bernissä Sveitsissä, ja osapuolina olivat USA:n Euroopassa oleva vakoilupäällikkö Allen Dulles ja mm. samat voimat jotka tekivät attentaatin Hitleriä vastaan.

Keskustelujen sisältönä oli lännen ja Hitlerin jälkeisen Saksan aselepo, ja tietty sodan jatkaminen idässä kunnes bolsut on ajettu omalle tontilleen.

Rauhaa siis tarjosi porukka, joka oli päättänyt tappaa Hitlerin ja tehdä kumouksen. Roosevelt kielsi ehdottomasti neuvottelujen jatkamisen, vaikka sodan -ja Hitlerin- loppu oli yhden kädenpuristuksen päässä.

Himmler tunnusteli rauhaa Churchillin kanssa, ja ilmeisesti samoilla parametreilla. Rauhantunnusteluissa oli välimiehinä mm. Folke Bernadotte, kuullemma myös Risto Ryti.

Johtopäätökseksi jää, että USA:n tarkoitus oli tuoda kommunistit niin pitkälle länteen, kuin mahdollista. -Ja nostaa NL suurvallaksi.

Stalinin hyökkäysvalmisteluista: https://eurooppalaisuus.wordpress.com/2017/12/28/stalinin-hyokkayssuunnitelma-lanteen-v-1941-totta-vai-tarua/

Siirretty Muslimiveljeskunta-ketjusta tänne.

[Pekka Kemppainen]

Johtopäätös on se, että on aivan turha puhua, että "Eurooppa pelastui, koska Hitler ja Stalin kuluttivat toistensa voimia". Eihän Eurooppa mihinkään pelastunut, kun bolsut päästettiin Elbelle asti.

Että Stalinilla oli myös espanjankielisillä (pakolaisilla) vahvistettu divisioona, se antaa pienen vinkin mihin asti oli tarkoitus päästä. Että vain puoli Eurooppaa joutui kommunismin orjuuteen 50 vuodeksi, johtuu saksalaisten sitkeästä vastarinnasta itärintamalla.

Kuten edellä kerroin, Roosevelt ei sotinut Hitleriä ja natseja vastaan, vaan Saksaa ja Eurooppaa. Sodan päämäärä oli mahdollisesti dipolaarinen maailma, jossa Eurooppa ei ole poliittinen tekijä.

[Perttu Ahonen]

Risto Rytin päiväkirja 7.8.1941

Sanoin edelleen, että saattaa käydä niin, ettei Englantikaan voi voittaa tätä sotaa. En tosin tiedä, kuka sen voittaa, enkä sitäkään kuka sen häviää, mutta siinäkin tapauksessa, että sodan voittaisi se puoli, jolla Englanti taistelee, ei voittaja tule olemaan Englanti, vaan joko Venäjä tai Yhdysvallat, joka todennäköisesti kietoutuu myös sotaan.   Amerikkahan on omaksunut imperialistisen ulkopolitiikan hankkien tukikohtia kaukaa omien rajojensa ulkopuolelta. Se ei tulekaan taistelemaan Englannin hyväksi, vaan kylmästi omaksi vain omaksi hyväkseen. Tytär on kasvanut äitiänsä suuremmaksi ja varttunut kylmän itsekkääksi, joka katsoo itsensä äitinsä maailmanvallan perijäksi ja äidin toivomuksista huolimatta tulee tämän mukaisesti myös toimimaan. Venäjän voitto taas merkitsisi minun uskoni mukaan Euroopan hegemonian häviämistä.

Ote keskustelusta Ison-Britannian Helsingin lähettilään  Georg Verekerin kanssa.

Toinen maailmansota käytiin, jotta maailma jaettaisiin kaksinapaiseen maailman järjestykseen. Kapitalistista maailmanvaltaa tulisi hallitsemaan Amerikka ja kommunistista maailman valtaa Neuvostoliitto.  Saksa, Italia, Ranka, Englanti - Eurooppa yleensä ja Japani tuli kukistaa mahtitekijöinä ja imperiumeina ja siihen tarvittiin toinen maailmansota.  Käsitykseni mukaan toisen maailmansodan syttymisen takana olivat koko sodan todelliset voittajat, eli USA ja Neuvostoliitto ja jossa hyödyllisen idiootin rooli pelattiin Ranskalle, Englannille ja Puolalle. Japanin nousu Tyynenmeren kaupalliseksi ja sotilaalliseksi valtiaaksi ei sopinut USA:lle joka katsoi Tyynenmeren alueen olevan sen etupiiriä, Saksan nousu Euroopan taloudelliseksi, teknologiseksi ja sotilaalliseksi valtiaaksi oli kestämätön ajatus USA:lle, Neuvostoliitolle, Ranskalle ja Englannille ja Italian ajatus hallita Välimeren talousaluetta ei sopinut etenkään Englannille ja Ranskalle.

Sekä USA:n että Neuvostoliiton intressi oli, että Eurooppa alkaisi sotimaan keskenään. USA:n intressi oli aloittaa sota Japania vastaan.   Neuvostoliiton intressi oli saada valtaa Euroopassa ja liittää itseensä takaisin Tsaarin Venäjästä vapautuneet valtiot/alueet, sekä levittää "vallankumouksen ja rauhan" aatetta, jotta ylikansallinen kommunismi saisi jalansijaa maailmalla Neuvostoliiton ohjauksessa.

Rooseveltin USA ja Stalinin Neuvostoliitto olivat saman kolikon eri puolet. Musta ja valkoinen - valkoinen ja musta, aina halutun asetelman mukaisesti. Stalin ja Roosevelt jakoivat Euroopan omien intressiensä mukaisesti ja siinä ei Churchillin mielipiteillä ollut paljoakaan merkitystä - Kreikan jääminen Englannin etupiiriin oli oikeastaan ainoa myönnytys Englannille.
Kuvaava on Rooseveltin pojan luonnehdinta Isänsä ja Stalinin välisestä lämpimästä suhteesta ja myötämielisyydestä. >>jos isäni olisi saanut elää pidempään, mitään kylmää sotaa ei olisi koskaan alkanutkaan>>.

[Pekka Kemppainen]

Toinen maailmansota käytiin, jotta maailma jaettaisiin kaksinapaiseen maailman järjestykseen. Kapitalistista maailmanvaltaa tulisi hallitsemaan Amerikka ja kommunistista maailman valtaa Neuvostoliitto.

Täälläkin sen joku oivaltaa! 70-luvulla, viime vuosituhannella, hyvin harva ymmärsi että kylmä sota oli kahden peliä kummankin oman reviirin kurittomien alistamiseksi. Valtiollisella tasolla sen olivat oivaltaneet de Gaulle ja Tito, jotka rikkoivat blokkikuria, Suomessa kumarreltiin kumpaankin suuntaan, oltiin tuplasti nöyriä.

USA oli vastavoima kommunismille, mutta oliko kommunismia olemassakaan? Siis minkä oli toi ilmiö Venäjällä, mikä orjuutti ihmiset ja ihan piruuttaan tappoi varovaisen arvion mukaan 20 miljoonaa alamaistaan raauhan aikana. Pikkutarkan ja kirjaviisaan marxilaiseen teoriaan pohjautuvan analyysin mukaan se ei voinut täyttää sosialismin tuntomerkkejä, vaan oli jonkinlaista valtiokapitalismia, jossa byrokratia on asettunut markkinavoimien tilalle.

Verrokki oli lähinnä historialliset itämaiset despotiat, joissa jonkinlainen Hirveä Hospodar päättää alamaistensa elämästä ja kuolemasta, ja heidän omaisuuksillaan ei ole minkäänlaista lain suojaa.

Tämänkaltaiset tilanteet olivat syntyneet esm. kun autiomaasta ryntää joku beduiinijoukko kaupunkiin, ja alkaa ryöstää ja raiskata mielensä mukaan. Ne asettuvat johonkin komeaan palatsiin, tapettuaan ensin kaikki sen asukkaat. Muut kaupunkilaiset yrittävät jatkaa elämäänsä hissun kissun, ja se onnistuukin jos ei satu roistojen tielle kun  nämä on tappamistuulella.

Palatsissa nämä käyvät välillä verisiä puukkohippasteluja, kännissä ollessaan, ja lopulta on yksi hallitsija joka käyttää valtaa orjiensa kautta: Jos orja toimii hyvin, hänelle annetaan jonkun rikkaan talo ja tavarat, ja kun orja mokaa, irtoaa pää ja seuraaja saa kaikki herkut.

Omistusoikeuksia ei kirjata mihinkään, ja se olisikin turhaa sillä hallitsijat eivät osaa lukea. Tässä olikin hiukka kärjistetty neuvostokommunismin kuvaus.

Venäjälle muodostunut systeemi olikin historiallisten nomadivalloitukseen perustuneiden itämaisten despotioiden toisinto, ja länsimaisessa ei-valtiollisessa marxilaisessa keskustelussa oli termi "itämainen tuotantotapa" klassisten "orjanomistus yhteiskunnan" ja "kapitalismin" rinnalla. Jostain syystä institutionaalinen marxismi ei tätä käsitettä käytä.

Näitä despotioita olivat historiassa:

• Tsingis kaanin valtakunta,
• muinais-Persia,etc. ja
• Neuvostoliitto, ja
  
• Maon Kiina klooneineen.

Kaikialla ei kuspäisyyttä toteutettu loppuun asti, mutta alamaisten oikeudettomuus oli kattava piirre.

60-70-luvulla istuin samassa pöydässä, kuin näitä juttuja kerrottiin. Luimme myös itäeurooppalaisten kavereiden papereita, joissa kuvailtiin juuri tuota dipolaarista sortojärjestelmää, ja kaivattiin taistelua molempia vastaan. Vuoden 1991 jälkeen kuulin venäläiseltä kontaktilta, että heilläpäin pidetään Neuvostoliittoa "ei-venäläisenä miehityshallintona", ja seurataan huolestuneina Putinin ympärille kerääntyviä Chapad Lubawitseja.

Jetsinin aikana oli arkistot hetken auki, vaikka ulkoministeri Kosyrev olikin ehtinyt -ensimmäisenä virkatoimenaan- palauttaa länteen  le Grande Orientin paperit, jotka Hitler oli siepannut Pariisissa v.1940. Bai tö vei, maksettiinko tällä jokin asia? Esm. lupa kaataa kommarihallinto?

Neukkulan kaatamisessa oli mukana "kaikkien rahat", myös tavanomaisten epäiltyjen. Temppu tehtiin houkuttelemalla Gorba valuuttakeinotteluun koko NL:n varannolla. Sitten tehtiin finanssikriisi, ja kassa suli tyhjäx yx kax. Kommari ei snaijannu mikä häneen osu ja ihmettelee vieläkin. Asiasta aivan toiseen mennäkseni: Oliko Kremlillä hyvät neuvonantajat, suorastaan tavanomaisen hyvät, chappadaidaa.

Neukku-projekti oli globalisaatio 1.0, ja se siivottiin pois 2.0:n tieltä, joka on muutakin kuin EU. Gordievski kertoo KGB:ssä tiedetyn jo vuotta ennen kollapsia, että se on vuorenvarma:

Kaikkien hallintojen päälliköt menivät yhdessä ylijohtajan puheille, saman hölmön joka oli mukana sitten myöhemmin Janajev-putchissa. "Toveri päällikkö, Suuri Isänmaa on menetetty. Meidän on toimittava niin, että pelastamme elimet."

Juuri näillä sanoilla. Idiootti ei tajunnut, ja oli siitä alkaen "pihalla".

Nyt "elimet" voivat hyvin. Ne hallitsevat Venäjää.

"Neuvostoliitto oli Wall Streetin luomus", sanoivat 90-luvulla  ne venäläiset, joilla oli ymmärrystä. Jüri Lina on kirjoittanut samat jutut jotka kuulin. Ne ovat totta.

Wall Street, Lontoon City ja Kreml eivät ole koskaan 1900-luvulla pettäneet toisiaan, eivät toimineet toisiaan vastaan.

Jossain kirjassa oli 1919 Suomenlahdella olleeseen brittiläiseen laivasto-osastoon kuuluneen upseerin kertomaa: Tallinnassa ja Helsingissä makasivat satamissa taistelulaivat, Koiviston salmessa hävittäjä, ja Terijoella kaksi moottoritorpedovenettä. Ja käsky toimia makasi Amiraliteetissa Lontoossa. Sitä ei koskaan lähetetty.

Brittilaivasto oli Suomessa "tukemassa" valkoisten hyökkäystä Pietaria vastaan.
Pietarissa oli brittiagentteja, miehistä parhaita. Heitä jäi henkiin ja he kertoivat myöhemmin, että kaupunki oli kypsä heittämään bolsut ulos. Leniniä ja hänen nomadirosvojaan ei kannattanut juuri kukaan, eikä tseka-terroristit pystyneet edes estämään valkomielisten kokoontumisia kahviloissa. Kaupunki odotti Judenitshia ja brittejä.

Judenitshin voimat eivät yksin riittäneet, vaikka Inkerinmaan suomalaiset nousivat myös kapinaan. Suomalaisten perheet oli evakuoitu, turvaan bolshevikki-terroristeilta, Krasnaja Goran linnakkeeseen, joka kannatti valkoisia.

Bolsujen puolella oleva taistelulaiva Petropavlovsk pommitti mereltä Krasna Goraa kun punikit hyökkäsivät maitse. Kapteeni Agar Terijoella pyysi Helsingistä, brittiosaston komentajalta, lupaa hyökätä Petropavlovskia vastaan torpeedoilla. Lupaa ei tullut, vaikka pyyntö toistettiin. Lopulta Agar päätti lähteä öiseen harjoitukseen, kertomatta edes Koivoston salmessa kelluvalle esimiehelleen.

Petropavlovsk upotettiin toisella yrityksellä, ja bolsu-pirulaiset kuolivat. Mutta isku tuli liian myöhään, Krasna Gora kukistui. Siviileille kuvattiin vapaa poistuminen, mutta vallien juurella kaikki heidät surmattiin. Äskettäin on kauhistelu mediassa Hennalan vankileiriä, joten lehtiä lukeneiden on helppo luoda mielikuvaa, paitsi se jäänee liian lieväksi.

Inkerinsuomalaisten tuhosta oli siis päätetty Lontoon Cityssä.

Näiden 70-luvun itäeurooppalaisten maanalaisten vasemmistoradikaalien käyttämä sanonta oli: "Meillä on yhteinen vihollinen." Totta. Kaikkien kansojen vihollinen on olemassa, eikä se pidä kansallisvaltioista.

Btittiläisen imperiumin tuhoajasta Suursillistä ja ww2:n kummallisuuksista linkeissä:

https://eurooppalaisuus.wordpress.com/2018/02/02/u-kekkosen-mietteita-toisen-maailmansodan-rauhanmahdollisuuksista-11-2-1943/

https://eurooppalaisuus.wordpress.com/2018/02/08/19548/

[Perttu Ahonen]

Nyt laitan lainauksia kirjoista Risto Rytin muistelmat ja Maailma palaa osat 1. 2 ja 3.

Lainaukset ovat varmasti poliittisesti epäkorrektia materiaalia, mutta siinä paljastuu ajankuva ja lainatut asiat ovat todellisia ja dokumentoituja ja siksi en itse sensuroi niistä mitään pois - jos sensuroi totuuden, syyllistyy valehteluun, eli poliittiseen korrektiuteen.

Risto Rytin muistelmat s. 146-147
Karl Schnurren(Hitlerin henkilökohtainen lähetti ja kauppaneuvottelija) muistiinpanot 24 ja 27.10 1941 keskusteluista Risto Rytin kanssa.

Rytin käsityksen mukaan Englanti ei sodan päätyttyä enää olisi maailmanmahti. Englannin asema brittiläisessä imperiumissa perustui uskoon sen voimasta ja rikkaudesta. Rikkaus myöntäen, teollisuutta ja rahataloutta he eivät pystyisi enää koskaan pitämään vanhalla hallitsevalla tasolla. Englanti eläisi parhaimmillaankin tämän sodan jälkeen tavalla, joka muistuttaa Espanjaa ja voitettua Ranskaa. Mitä kauemmin sota jatkuisi, sitä perusteellisemmin tuhoutuisi Englannin arvostus maailmassa ja maailmanmahti.  Voittaja ja Englannin perillinen olisi joka tilanteessa Amerikka. Churchillin Ryti määritteli "mad"(hulluksi), koska hän samaistui tähän sodan kohtalokkaaseen tulokseen ja oli juuttunut itsensä aikaansaamaan sotapsykoosiin. Englannissa ja Amerikassa tehdyn kommunistisen propagandan Ryti määritteli menestyksekkääksi ja huolestuttavaksi.
Ryti oli vasta nyt täysin ymmärtänyt Hitlerin Euroopan-suunnitelmien johdonmukaisuuden. Venäjä täytyisi lyödä hajalle, jotta Eurooppa voisi elää. Saksan täytyi ottaa idästä suuria alueita valtaansa estääkseen slaavien ja aasialaisten Eurooppaan kohdistuvan uhan uudelleensyntyminen.

Roosevelt toimii.
Maailma palaa osa1 s. 354 ja 355.
Rooseveltin toimintaa rajoitti (1940)kuitenkin edelleen maassa vallinnut yleinen mielipide. Se muuttui tehokkaan propagandan myötä tosin koko ajan yhä saksalaisvastaisemmaksi, mutta enemmistö halusi Yhdysvaltojen pysyvän silti sodan ulkopuolella. Syksyn presidentinvaalissa saattoi menestyä vain sellainen ehdokas, joka lupasi pitää maan erossa sodasta. Taitavana poliitikkona Roosevelt ottikin tämän asian johtavaksi vaaliteemakseen ja lupasi estää Yhdysvaltojen liittymisen sotaan. " Sanon yhä uudelleen ja uudelleen ja uudelleen: teidän poikianne ei lähetetä mihinkään ulkomaiseen sotaan".

Roosevelt voitti marraskuussa 1940 pidetyt vaalit ja vapautti voittajan vaalitaktillisista näkökohdista.

Amerikkalaisten sotilaalliset suunnitelmat kypsyivät kevääseen 1941 mennessä valmiiksi. Jo vuoden 1939 aikana Yhdysvaltojen strategisiin perussuunnitelmiin oli lisätty vaihtoehto nimellä "Sateenkaari 5", jonka edellyttämässä tilanteessa maa oli sodassa sekä Saksaa ja Italiaa että Japania vastaan.

Tammi-maaliskuussa 1941 Washingtonissa pidetyissä yhteisissä amerikkalais-englantilaisissa esikuntaneuvotteluissa sovittiin lopulta yhteisen strategian perussuuntaviivoista. "Saksa ensin"-periaate. Koska Italiaa pidettiin akselivaltojen heikoimpana renkaana, katsottiin kuitenkin, että ennen kuin Saksan kimppuun voitiin käydä, tämä maa oli irrotettava ensimmäiseksi sodasta.

Hitlerin mielipide ja lehdistön ohjeistus Roosevelteista kesällä 1941:

"Suurin otsikoin on tuotava esiin paljastukset Rooseveltin aikaisemmasta toiminnasta finanssihuijarina, joka käytti hyväkseen Saksan inflaatiota petoksellisiin ja likaisiin liiketoimiin. Terävin kommentein, jotka on kirjoitettava osuvalla ivalla, on nämä Rooseveltin pahamaineiset huijaukset yhdistettävä siihen rouva Rooseveltin tyypilliseen tunnustukseen, etteivät hänen poikansa voisi elää maailmassa, jossa Hitler on voittoisa. Nämä Rooseveltit eivät siis voi oman tunnustuksensa mukaan elää työn ja suorituksen säädyllisyyden ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden maailmassa, jollainen oma maailmamme on. Elämä on heille siedettävää ainoastaan huijareiden, juutalaisten keinottelijoiden ja finanssirikollisten maailmassa. Nämä likaiset luonteet, jotka kaiken lisäksi ovat kyllin röyhkeitä saarnatakseen maailmalle moraalia ja kohottaakseen itsensä ihmiskunnan tuomareiksi, suorastaan vaativat purevan huumorin läpitunkemaa tilintekoa".

Hitler Ranskasta 1920-luvulla, lainaus kirjasta maailma palaa osa 2.s.275.

"Ranskan toivomuksena on ja sellaisena pysyy yhtenäisen Saksan vallan syntymisen ehkäiseminen, ilman yhtenäistä johtoa olevien, voimiltaan tasaväkisten saksalaisten pikkuvaltioiden järjestelmän voimassapito ja samalla Reinin vasemman rannan miehitys sen yliherruusaseman luomiseksi ja turvaamiseksi Euroopassa". Kun Ranskan "neekeristyvä kansa oli lisäksi liittynyt kannattamaan juutalaisten maailmanherruuden tarkoitusperiä", siitä oli tullut vaara "koko Euroopan valkoisen rodun olemassaololle".

Atlantin julistus 14.8. 1941. Roosevelt ja Churchill käyvät neuvotteluja, ja joissa Roosevelt näyttää Churchillille sen kuka käskee nyt.  Rooseveltin poika Elliot muistelee näin. Maailma palaa osa 1.s 367.

Churchill on tuohtunut tosiasioiden edessä:  " Herra presidentti, uskon että haluatte tuhota brittiläisen imperiumin. Kaikki mitä sanotte rauhan järjestelyistä sodan jälkeen todistaa sitä. Huolimatta siitä olemme tietoisia, että te olette meidän ainoa toivomme. Tiedätte meidänkin tietävän, että ilman Amerikkaa imperiumi ei pysty selviämään sodasta".

Hän huomasi, että Iso-Britannian siirtomaapolitiikka oli aikansa elänyt ja että maan pyrkimys hallita maailmankauppaa oli tuomittu epäonnistumaan. Lisäksi hän näytti käsittävän, että yritys pelata Yhdysvallat ja Neuvostoliitto vastakkain oli kannattamaton. Tai pitäisikö sanoa, että näin olisi tullut tapahtumaan, jos isäni olisi elänyt kauemmin.

Atlantin julistus:

1. Heidän maansa eivät pyri alueellisiin tai muuhun laajentumiseen.

2. Ne eivät halua mitään alueellisia muutoksia jotka eivät vastaa kyseessä olevien kansojen vapaata tahtoa.

3. Ne kunnioittavat kaikkien kansojen oikeutta valita hallitusmuoto, jonka alaisena ne tahtovat elää. Ne toivovat, että maat, joiden itsenäisyys on väkivalloin riistetty, voisivat saada sen takaisin.

4. Olemassa olevien sopimusten puitteissa ne haluavat taata kaikille valtioille, suurille  ja pienille, voittajille ja voitetuille niiden markkinoiden ja raaka-aineiden saannin, mikä on tarpeen niiden taloudelliselle menestymiselle.

5. Ne haluavat edistää parasta mahdollista yhteistyötä maiden välillä taloudellisella tasolla sekä työläisten parempien elinehtojen, taloudellisen tasapainon ja tulevaisuuden turvaamista.

6. Kun Hitlerin tyrannia on murskattu, ne toivovat saavansa aikaan rauhan, joka mahdollistaa kaikkien kansojen turvallisen elämän omien rajojensa sisällä sekä toivovat voivansa varmistaa kaikissa maissa pelosta ja puutteesta vapaan elämän.

7. Tällainen rauha takaa kaikille mahdollisuuden merien vapaaseen käyttöön.

8. Ne uskovat, että sekä realistisista että moraalisista syistä kaikki maailman kansat haluavat luopua väkivallan käytöstä. Koska tulevaa rauhaa ei voida pitää yllä, jos maat, jotka voivat uhata sitä, jatkavat kilpavarusteluaan maalla, merellä ja ilmassa, ne uskovat, että tällaisten maiden aseista riisuminen on välttämätöntä, kunnes yleinen turvallisuussysteemi on luotu. Samaten ne ryhtyvät kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin, jotka tukevat ja edistävät rauhaa rakastavien maiden varustautumistaakan keventämistä.

Ja kuinka sitten kävikään. Viimeinen näytös Euroopassa ja miten Atlantin julistus päti?

Maailma palaa osa 3. s.229.
"Teheranin konferenssissa marraskuussa 1943 Puolan kysymys tuli jälleen esille. Churchillin mielestä oli muodostettava jälleen "voimakas ja riippumaton Puola"., vaikka hän sanoikin ymmärtävänsä Neuvostoliiton turvallisuustarpeen.
Roosevelt sitä vastoin ilmoitti Stalinille kahden keskeisissä keskusteluissa suostuvansa rajan siirtämiseen länteen ja myös Baltian maiden liittämisen Neuvostoliittoon, mutta hän sanoi toivovansa, ettei asiasta tehtäisi vielä julkista päätöstä, jottei hän menettäisi edessä olevissa presidentin vaaleissa kuuden tai seitsemän miljoonan puolalaista tai balttilaista syntyperää olevan amerikkalaisen ääntä. Stalin sanoi ymmärtävänsä kun asia hänelle näin selitettiin."

Churchillille annettiin tehtäväksi selittää puolalaisille asian tila ja maan kohtalo Neuvostoliiton vasallivaltiona USA:n presidentinvaalien jälkeen, näin siis Roosevelt vielä nöyryytti Churchillia, joka oli painottanut Rooseveltille sitä, että Englanti julisti Saksalle sodan turvatakseen Puolan itsenäisyyden ja rajat. Toki Puola sai ottaa Saksalta saksalaista aluetta, siinä missä Neuvostoliitto otti Puolalta osan Länsi-Ukrainaa.

Myös Suomi menetti alueita Neuvostoliitolle, mutta ei sentään tullut miehitetyksi tai jäänyt Stalinin ja Rooseveltin junaileman rautaesiripun Neuvostoliiton puoleisen etupiiriosan kansandemokratiaksi.

Itä-Eurooppa siis joutui Neuvostoliiton etupiiriin.
Entä Saksa, Kohdeltiinko Saksaa Atlantin julistuksen mukaisella tavalla kohdella sodan hävinneitä maita ja kansoja.

Morgenthau-suunnitelma.  Tätä toteutettiin 1945-1946 ja sitä kenraali Patton kritisoi voimakkaasti.

Maailma palaa osa3 s.341-342.
vaikka rauhasta oltiinkin erimielisiä, sitä suurempi yksimielisyys vallitsi, kun kysymyksessä oli Saksalaisten voimattomaksi tekeminen ja saksalaisten rankaiseminen.
Presidentti Rooseveltin mukaan oli "jokaisen saksalaisen saatava tuntea, että koko kansakunta on ottanut osaa rikolliseen salaliittoon nykyaikaisen sivilisaation säädyllisyyttä vastaan".

Tsekkoslovakian Presidentti Benesin mielestä saksalaisilta oli otettava kaikki paitsi nenäliina, mihin ne voisivat itkeä, ja sotamarsalkka Montgomery antoi joukoilleen "veljeilykiellon", missä kiellettiin muun muassa puhuminen saksalaisten - lapsienkin - kanssa. Tiedemiehet todistelivat, että kaikki paha johtui saksalaisten kansallisluonteesta, eikä niinkään Hitleristä, ja monet näkivät Lutherinkin myöhemmän natsidiktaattorin henkisenä isänä.

Maailma palaa osa 3.s319
"Liittoutuneet vahvistavat Potsdamissa päätöksensä karkottaa "järjestetyllä ja humaanilla" tavalla Puolalle luovutettavien Saksan itäosien saksalainen väestö. Karkotettuja oli lähes 12 miljoonaa, joista noin kahden miljoonan arvioidaan menettäneen henkensä pakkomuuton yhteydessä."


Lisäksi länsiliittoutuneiden sotavankileireillä kuolee yli miljoona saksalaista sotavankia 1945-1946.

Kylmän sodan syttyminen pelasti saksalaiset vielä pahemmalta kohtalolta.

[Pekka Kemppainen]

Churchill on tuohtunut tosiasioiden edessä:  " Herra presidentti, uskon että haluatte tuhota brittiläisen imperiumin. Kaikki mitä sanotte rauhan järjestelyistä sodan jälkeen todistaa sitä. Huolimatta siitä olemme tietoisia, että te olette meidän ainoa toivomme. Tiedätte meidänkin tietävän, että ilman Amerikkaa imperiumi ei pysty selviämään sodasta".

Churchill kuitenkin oli itse päättänyt kieltäytyä Hitlerin julkisesta rauhantarjouksesta Ranskan kukistumisen jälkeen. Urho Kekkonen / Pekka Peitsi 11.02.1943:

Vielä tehtiin kolmas julkinen yritys kompromissirauhan aikaansaamiseksi, kun Hitler Ranskan luhistumisen jälkeen heinäkuun 19. päivänä 1940 vetosi Englannin järkeen ja kehoitti sitä lopettamaan hyödyttömän vastarinnan. Joutuu kysymään, oliko tämä Hitlerin rauhantarjous tehty siinä mielessä, että oletettiin todella Englannin siihen taipuvan. Tunnettiin huonosti Englannin historiaa, sen kansan mentaliteettia ja kansan johtajan Churchillin bulldoggimaista päättäväisyyttä, jos toivottiin voittajan jalomielisyyteen vetoamalla saavutettavan rauha. https://eurooppalaisuus.wordpress.com/2018/02/02/u-kekkosen-mietteita-toisen-maailmansodan-rauhanmahdollisuuksista-11-2-1943/

Ilmeisesti kaikkien aikojen terävin tunnettu strategi Sun Tsu muuten kehoitti jalomielisyyteen voitettuja kohtaan, mutta tää on toinen juttu. Hitlerin puhe Reichtagille tuona päivänä sisälsi kehoituksen välittömään aselepoon, eikä maininnut Saksalla olevan mitään ennakkoehtoja neuvottelujen aloittamiselle. Hitler siis oli luonut tilanteen, jossa minkäänlaisten status quosta poikkeavien ehtojen esittäminen mahdollisten neuvottelujen aluksi olisi merkinnyt Saksalle kasvojen menetystä, -ja näistä asioista oltiin silloin hyvin tarkkoja.

Hitlerin rauhantarjousten torjumista on myöhemmin perusteltu "Münchenin petoksella", so. Hitlerin epäluotettavuudella. Mahdollisen aselevon mahdollisesti rikkoutuessa Hitler olisi ollut sekä poliittinen, että sotilaallinen häviäjä:

Saksan iskut Atlantia ylittäviin saattuisiin olivat tuolloin pahimmillaan, ja Englannissa nähtiin jopa nälkää. Jokainen sotataidon auktoriteetti kehoittaa pinteessä olevaa sodan osapuolta hankkimaan lyhyenkin levähdysajan itselleen keinolla millä hyvänsä, ja ankarasti varoittaa antamasta painostuksen alla olevalle viholliselle aikaa toipua ja kohottaa taistelukykyään.

Kuitenkin Hitler oli menettelemässä juuri näin: Hän tarjosi aselepoa, joka lopettaisi taistelut, -ja päästäisi saattueet ajamaan suoraan Englannin satamiin ja täyttämään kaikki varastot sotamateriaalilla. Hitler ei puheessaan vihjaisutkaan mistään neuvotteluiden ennakkoehdoista, joten sellaisten ilmaantuminen pilaisi Hitlerin julkisuuspelin. Tällä hän sitoi mahdollisten saksalaisten rauhanneuvottelijoiden kädet: Rauha olisi 19.07. puheen jälkeen voitu tehdä vain status quo:n pohjalta.

Brittihallituksella oli myös hyvä tilaisuus nolata Hitler: Kutsua Saksan neuvottelijat, ja kuulla heiltä kohtuuttomat ehdot. Kruununjalokivien luovutus?, SS-joukot miehittämään Towerin linnaa?, etc. Vaan jos näitä kohtuuttomuuksia ei ollutkaan tulossa? -Silloin nolaa itse itsensä.

Olisiko Hitleriin voinut luottaa?? Tehdään rauha kohtuu ehdoin, mutta Hitler sen pian rikkoo. Mitä siitä olisi seurannut?

Kuten jo huomasimme, yksi aamupäivä jolloin rahtialukset höyryävät satamiin Luftwaffen tai sukellusveneiden häiritsemättä, ja purkavat laitureille elintarvikkeita, ajoneuvoja, koneita, polttoainetta, -kaikkea mitä sotaa käyvä maa tarvitsee ja josta oli jo huutava puute Britanniassa, tälläinen aamupäivä olisi ehdottomasti yhden allekirjoituksen ja kädenpuristuksen arvoinen. Miksei Hitlerin kanssa, kun myöhemmin Winston Churchillille kelpasi Stalin.

1940 Englanti oli vaikeassa tilanteessa, ja Roosevelt pystyi kiristämään, ja Churchill taipui. Hitler sensijaan tarjosi julkisesti Englannille ulospääsyä sodasta, l. rauhaa Ranskan kustannuksella.

Ulospääsy sodasta oli välittömästi käsillä, ilman brittiläisen imperiumin tuhoamista. Kuullemma Churchillistä on tehty elokuva. Kehuukoi ne tota juoppoa?

Kylmän sodan syttyminen pelasti saksalaiset vielä pahemmalta kohtalolta.

Kansanmurhalta.

[Golimar]

Mielestäni kevytsinko 55 S 55 oli paljon parempi kuin 66 KES 75, jotenkin on sellainen mielikuva että 55 S 55 joutui käyttökieltoon.

https://fi.wikipedia.org/wiki/55_S_55

https://fi.wikipedia.org/wiki/M72_LAW

[sivullinen.]

Perussuomalaisten putinismia käsittelevästä ketjusta tänne siirrettyä keskustelua sodista ylipäätään.
@P

Miksi Venäjä tahtoi viimeksi 48 000 km2 maata Suomelta?

Miksi Venäjä tahtoi Krimin.

Venäjä -- tai Neuvostoliitto -- tahtoi Karjalan, koska se kuuluu Venäjään. Se liitettiin Venäjään Uuden Kaupungin rauhassa vuonna 1721, ja oli ollut osa Venäjää jo lähes sata vuotta ennen muiden maakuntien Venäjään liittämistä vuonna 1809, jolloin myös luotiin uusi hallinnollinen yksikkö nimeltä Suomen suurruhtinaskunta, johon tämä "Vanha Suomi" liitettiin osana. Krimin historia on hyvin samanlainen. Krim on ikiaikaisen vanhaa Venäjän kantamaata. Neuvostoliiton aikoina Hrutsev liitti sen neuvosto-Ukrainaan. Siinä hän teki väärin. Vaikka käytännössä liitos ei aiheuttanut harmia seuraavaan 50 vuoteen, jonka Neuvostoliitto vielä oli elossa, erotti se tämän jälkeisenä aikana Krimin 30 vuodeksi oikealta omistajaltaan. Venäjä ei siis halua mitään muilta, mutta aivan oikeutetusti ja kaikkien etua katsoen se haluaa tarjota suojelustaan omilleen.

Lähtökohtaisesti sotimalla saadut voittomaat kuuluvat sodan voittajille. Viekkaudella viedyistä taas voi olla montaa mieltä. Karjalan Neuvostoliitto ansaitsi sotimalla; siitä heille kaikki kunnia. Kysymys vain on, olisiko Karjalaan pitänyt jättää karjalainen väestö eikä siirtää sitä Suomeen? Karjalaiset olivat ortodokseja, tottuneet venäläiseen maaorjuuteen ja kulttuurisesti lähempänä Venäjää kuin Suomea. Vain kielisukulaisuus liitti heidät Suomeen. Sama kielisukulaisuus liitti kuitenkin myös Vienan Karjalan, Marin ja monet muut Venäjän alueet Suomeen. Mannerheim halusikin aikoinaan vapauttaa myös nämä kansat ja liittää Suomeen asuma-alueineen. Ilman asuma-alueita heidän olisi jopa noin vuoden 1918 paikkella ollut mahdollista siirtyä Suomeen. Mutta he eivät halunneet; heille oma maa oli rakkaampi kuin Suomen maa. Tästä päätellen myös Karjalasta tänne siirretyt siirtokarjalaiset on oikeasti pakkosiirretty vastentahtoisesti vieraalle maalle.

Putin on nyt palauttanut monille edellä mainituille kielisukulaisuusalueillemme itsehallintoa, oikeuksia ja vaurautta. Putin on selvästi korjannut Neuvostoliiton sosialististotalitaristisen yhteiskuntajärjestelmän syntynnyttämiä vaurioita. Olisiko meidän syytä auttaa häntä tässä tehtävässä? Mielestäni karjalaiset voitaisiin palauttaa jälleen takaisin kotiseuduilleen nauttimaan uuden Venäjän loistosta, jonka Putin on saanut aikaan. Erityisesti Neuvostoliiton hajoamisen yhteydessä maahanmme sekasorron aikoja paenneet inkeriläiset, jotka vain hyvin etäisesti liittyvät missään määrin Suomeen, ja elävät alueella, joka hetkellisesti kuului Ruotsin valtakuntaan Ruotsin suurvalta-aikana 1600-luvulla, pitäisi ehdottomasti palauttaa kotiinsa. Putin itse inkeriläisenä varmasti pitäisi heistä paljon parempaa huolta kuin meidän sekasortoon ajautunut sosialististotalitaristinen yhteiskuntajärjestelmämme.

[kelloseppä]

...

Venäjä -- tai Neuvostoliitto -- tahtoi Karjalan, koska se kuuluu Venäjään. Se liitettiin Venäjään Uuden Kaupungin rauhassa vuonna 1721, ja oli ollut osa Venäjää jo lähes sata vuotta ennen muiden maakuntien Venäjään liittämistä vuonna 1809, jolloin myös luotiin uusi hallinnollinen yksikkö nimeltä Suomen suurruhtinaskunta, johon tämä "Vanha Suomi" liitettiin osana. Krimin historia on hyvin samanlainen. Krim on ikiaikaisen vanhaa Venäjän kantamaata. Neuvostoliiton aikoina Hrutsev liitti sen neuvosto-Ukrainaan. Siinä hän teki väärin. Vaikka käytännössä liitos ei aiheuttanut harmia seuraavaan 50 vuoteen, jonka Neuvostoliitto vielä oli elossa, erotti se tämän jälkeisenä aikana Krimin 30 vuodeksi oikealta omistajaltaan. Venäjä ei siis halua mitään muilta, mutta aivan oikeutetusti ja kaikkien etua katsoen se haluaa tarjota suojelustaan omilleen.

Lähtökohtaisesti sotimalla saadut voittomaat kuuluvat sodan voittajille. Viekkaudella viedyistä taas voi olla montaa mieltä. Karjalan Neuvostoliitto ansaitsi sotimalla; siitä heille kaikki kunnia. Kysymys vain on, olisiko Karjalaan pitänyt jättää karjalainen väestö eikä siirtää sitä Suomeen? Karjalaiset olivat ortodokseja, tottuneet venäläiseen maaorjuuteen ja kulttuurisesti lähempänä Venäjää kuin Suomea. Vain kielisukulaisuus liitti heidät Suomeen. Sama kielisukulaisuus liitti kuitenkin myös Vienan Karjalan, Marin ja monet muut Venäjän alueet Suomeen. Mannerheim halusikin aikoinaan vapauttaa myös nämä kansat ja liittää Suomeen asuma-alueineen. Ilman asuma-alueita heidän olisi jopa noin vuoden 1918 paikkella ollut mahdollista siirtyä Suomeen. Mutta he eivät halunneet; heille oma maa oli rakkaampi kuin Suomen maa. Tästä päätellen myös Karjalasta tänne siirretyt siirtokarjalaiset on oikeasti pakkosiirretty vastentahtoisesti vieraalle maalle.

Putin on nyt palauttanut monille edellä mainituille kielisukulaisuusalueillemme itsehallintoa, oikeuksia ja vaurautta. Putin on selvästi korjannut Neuvostoliiton sosialististotalitaristisen yhteiskuntajärjestelmän syntynnyttämiä vaurioita. Olisiko meidän syytä auttaa häntä tässä tehtävässä? Mielestäni karjalaiset voitaisiin palauttaa jälleen takaisin kotiseuduilleen nauttimaan uuden Venäjän loistosta, jonka Putin on saanut aikaan. Erityisesti Neuvostoliiton hajoamisen yhteydessä maahanmme sekasorron aikoja paenneet inkeriläiset, jotka vain hyvin etäisesti liittyvät missään määrin Suomeen, ja elävät alueella, joka hetkellisesti kuului Ruotsin valtakuntaan Ruotsin suurvalta-aikana 1600-luvulla, pitäisi ehdottomasti palauttaa kotiinsa. Putin itse inkeriläisenä varmasti pitäisi heistä paljon parempaa huolta kuin meidän sekasortoon ajautunut sosialististotalitaristinen yhteiskuntajärjestelmämme.

@sivullinen.

Onko ylläoleva tarkoitettu jonkinlaiseksi hjuumöripläjäykseksi? Ei kai sitä ole vakavissaan kirjoitettu?

[Timo Rainela]

Punaiselle Torille paraatia katsomaan.
Vanhaa ja uutta. Tämä kuuluu kurssiin.

LIVE: Military parade heads to Red Square for Victory Day
https://www.youtube.com/watch?v=LEbtIyPH_iM

EDIT linkki toimi vain hetken, muistutukseni antaa toisen, odotellaan:
https://www.youtube.com/watch?v=419iw7EDYK0 (tämä toimii)

Vielä lisäys / jos kiinnostaa kalustoesittely, Suomen Sotilas on listannut ne tänne:
http://www.suomensotilas.fi/moskovan-2018-voitonpaivan-paraati-ja-sen-kalustouutuudet/

[Oho]

Onko ylläoleva tarkoitettu jonkinlaiseksi hjuumöripläjäykseksi? Ei kai sitä ole vakavissaan kirjoitettu?

Toki se on kirjoitettu vakavissaan. Toisaalta samalla tokenilla loputkin Suomesta tulisi liittää Venäjään. Kuuluuhan Suomi kokonaisuudessaan Venäjälle oltuaan osa sitä yli sata vuotta ja irtaannuttuaan siitä ilman Venäjän valtion siunausta, laittomasti...

Että se kansallisesta itsemääräämisoikeudesta ja kansallismielisyydestä. Koska alue kuului Venäjälle kerran kuuluu se Venäjälle iänkaikkisesti, vaikkei asujamisto olisikaan venäläistä vaan suomalainen heimo...

[Pullervo]

Miksi Venäjä tahtoi viimeksi 48 000 km2 maata Suomelta?

Miksi Venäjä tahtoi Krimin.

Venäjä -- tai Neuvostoliitto -- tahtoi Karjalan, koska se kuuluu Venäjään. [jne, lyhennetty]

Edes alueiden miljoonavuotinen kuuluminen Venäjän imperiumiin joskus historiassa ei poistaisi niitä tosiasioita, että Neuvosto-Venäjä lenineineen ja stalineineen A) vapaaehtoisesti  tunnusti 1917 Suomen itsenäisyyden ja rajat (mukaan lukien mainitsemasi Karjala) ja B) erikseen 1920 Tarton rauhassa Suomen ja Neuvosto-Venäjän välillä luovutti Suomelle Petsamon ja vahvisti maiden väliset muuttuneet rajat. Suomi puolestaan luovutti Neuvosto-Venäjälle Repolan ja Porajärven kunnat, jotka olisivat asukkaineen halunneet liittyä Suomen tasavaltaan. Suomensukuiset kansat Itä-Karjalassa eivät päässeet Suomen tasavallan yhteyteen, vaan jäivät bolševikkien orjuuden alle. Tarton rauha päätti Suomen vapaussodasta 1918 alkaen Suomen ja Neuvosto-Venäjän vallinneen sotatilan Neuvosto-Venäjän sotkeuduttua Suomen vapaussotaan juuri tunnustamansa itsenäisen Suomen alueella tukemalla punakapinaa, muun muassa aseistamalla punakapinallisia. Lisäksi Tarton rauha asetti laillisen pohjan maiden välisille rajoille vapaaehtoisesti ja ilman epäselvyyksiä. (liitekuva)

Kaikki tuon jälkeinen olikin sitten Neuvostoliiton (perustettu 1922) aggressiota sekä hyökkäyssotaa, joilla Suomen itsenäisyys yritettiin riistää, Suomelle kuuluvat maa-alueet ja kansallisomaisuus varastaa sekä kansa orjuuttaa ja osa maata onnistuttiinkin varastamaan ja saatiin suuri määrä ihmisiä tapettua.

Ai niin; "Karjala kuuluu Venäjälle". Niin se nyt kuuluu, koska Venäjän federaation edeltäjävaltio Neuvostoliitto hyökkäsi 30.11.1939 Suomeen kaikista solmimistaan sopimuksista huolimatta (esim. Kansainliiton peruskirja sekä Suomen ja Neuvostoliiton välinen hyökkäämättömyyssopimus vuodelta 1932, jota Neuvostoliiton vaatimuksesta jatkettiin 1934 niin, että se olisi ollut voimassa vuoden 1945 loppuun saakka ja jonka Neuvostoliitto irtisanoi, koska lavasti Mainilan laukaukset) ja varasti Karjalan. Sen jälkeiset tapahtumat Karjalaan liittyen juonsivat kaikki tuosta rikoksesta.

Nyt toivotaan, että Venäjän federaation johtajat olisivat moraalisempia, kuin Neuvostoliiton johtajat olivat, ja että Venäjä ei harjoittaisi kv-oikeuden vastaista hyökkäyssotaa, eikä Venäjä syyllistyisi rikoksiin ihmisyyttä vastaan, rikoksiin rauhaa vastaan tai sotarikoksiin. Aika paljon jää toiveiden varaan.

[Perttu Ahonen]

Suomen sisällissota, kansalaissota, luokkasota ja vapaussota alkoi 27.1 1918 ja Suomen sisällissota päättyi 15.5. 1918, luokkasota ja kansalaissota päättyi, kun valkoinen terrori päättyi ja länsimaat tunnustivat Suomen ja Suomen vapaussota päättyi Tarton rauhansopimukseen Neuvosto-Venäjän kanssa 14.10 1920 ja joka astui voimaan 31.12. 1920. Näin minä olen alkanut lokeroida 1917-1920 tapahtumia.

Se mikä Suomessa unohdetaan pääsääntöisesti on se, että Suomen sisällissota oli osa ensimmäistä maailmansotaa ja Suomen vapaussota osa venäjän sisällissotaa. Venäjän sisällissota oli tarkemmin ajateltuna ensimmäisen maailmansodan jatkoa, jossa oli eri aikoina samoja osallistujia, kuin ensimmäisessä maailmansodassakin. Suomi myös osallistui osaltaan Venäjän sisällissotaan suoraan Kajalan vapauttamistaisteluissa ja epäsuoraan antamalla Englannin laivaston ja ilmavoimien käyttää Suomen aluetta Pietarin alueen sotaoperaatioihin Neuvosto-Venäjää vastaan. Neuvosto-Venäjä osallistui taas osin Suomen sisällissotaan 1918 mutta ei saksalaisia vastaan, heidän keskinäisen sopimuksensa mukaisesti.

Se, miksi Lenin aikoinaan "lahjoitti" Suomen itsenäisyyden oli puhtaasti laskelmoitua taktiikkaa ja Neuvosto-Venäjä ei olisi kyennyt käymään omaa sotaansa Venäjän valkoisia ja muita osallisia vastaan, jos sen voimat olisi hajotettu pitämään Tsaarin-Venäjästä itsenäistymään halunneet reunavaltiot, jotka olivat myös Saksan intressissä.   Siksi Neuvosto-Venäjä pyrki lähinnä aseistamaan näiden vasta vapautensa saaneiden valtioiden punakaarteja niiden omissa sisällissodissa. Ja kuten tunnettua, kaikki joissa punaiset voittivat, ne liittyivät "takaisin" Neuvosto-Venäjään/Neuvostoliittoon ja ne joissa valkoiset voittivat, ne säilyttivät itsenäisyytensä.

[Golimar]

 

Professori The Guardianissa: Ei Stalin halunnut miehittää Suomea

Irlantilaishistorioitsijan mukaan puna-armeija olisi voinut miehittää Suomen, mutta Neuvostoliitto leppyi.

The Guardian -lehden yleisönosastolla käydään keskustelua Suomen valinnoista toisessa maailmansodassa. National University of Irelandin historian emeritusprofessori Geoffrey Roberts on vastannut kirjoittajalle, jonka mukaan Stalinin tekemä valloitus olisi ollut suomalaisille paljon pahempi vaihtoehto kuin Adolf Hitlerin liittolaisuus.

– Tosiasiassa Suomi liittoutui natsi-Saksan kanssa toisessa maailmansodassa ei estääkseen Neuvostoliiton valloitusta vaan voittaakseen takaisin Neuvostoliitolle talvisodan 1939-40 seurauksena menettämiään alueita. Rauhansopimus joka lopetti sodan maaliskuussa 1940 jätti Suomen itsenäisyyden koskemattomaksi, professori Geoffrey Roberts kirjoittaa.

– Vastuuton yhtyminen natsien hyökkäykseen Neuvostoliittoon oli se teko, joka vaaransi Suomen kansallisen olemassaolon ja maksoi kymmeniä tuhansia henkiä. Vuosina 1944-45 puna-armeija olisi voinut miehittää Suomen rankaisematta, mutta Stalin valitsi toisin, lähinnä koska Suomen johtajat myönsivät virheensä ja lupasivat puolueettomuutta ja ystävyyttä Neuvostoliitolle, professori tulkitsee.

– "Suomettuminen", kuten sitä kutsuttiin, salli Suomen pysyä vapaana Neuvostoliiton dominoinnista ja kommunistien haltuunotolta, hän jatkaa.

https://www.verkkouutiset.fi/professori-the-guardianissa-ei-stalin-halunnut-miehittaa-suomea/

[Pekka Kemppainen]

Professori The Guardianissa: Ei Stalin halunnut miehittää Suomea

Irlantilaishistorioitsijan mukaan puna-armeija olisi voinut miehittää Suomen, mutta Neuvostoliitto leppyi.

The Guardian -lehden yleisönosastolla käydään keskustelua Suomen valinnoista toisessa maailmansodassa. National University of Irelandin historian emeritusprofessori Geoffrey Roberts on vastannut kirjoittajalle, jonka mukaan Stalinin tekemä valloitus olisi ollut suomalaisille paljon pahempi vaihtoehto kuin Adolf Hitlerin liittolaisuus.

– Tosiasiassa Suomi liittoutui natsi-Saksan kanssa toisessa maailmansodassa ei estääkseen Neuvostoliiton valloitusta vaan voittaakseen takaisin Neuvostoliitolle talvisodan 1939-40 seurauksena menettämiään alueita. Rauhansopimus joka lopetti sodan maaliskuussa 1940 jätti Suomen itsenäisyyden koskemattomaksi, professori Geoffrey Roberts kirjoittaa.

– Vastuuton yhtyminen natsien hyökkäykseen Neuvostoliittoon oli se teko, joka vaaransi Suomen kansallisen olemassaolon ja maksoi kymmeniä tuhansia henkiä. Vuosina 1944-45 puna-armeija olisi voinut miehittää Suomen rankaisematta, mutta Stalin valitsi toisin, lähinnä koska Suomen johtajat myönsivät virheensä ja lupasivat puolueettomuutta ja ystävyyttä Neuvostoliitolle, professori tulkitsee.

– "Suomettuminen", kuten sitä kutsuttiin, salli Suomen pysyä vapaana Neuvostoliiton dominoinnista ja kommunistien haltuunotolta, hän jatkaa.

https://www.verkkouutiset.fi/professori-the-guardianissa-ei-stalin-halunnut-miehittaa-suomea/

Katos, ovat löytäneet uuden yliopistomarxilaisen? Ei varmaan tartte tikulla hakee.

...ttu mitä potaskaa, mutta kuultu on jo miljuunaan kertaan. Hohhoijaa, jos vielä jaksais oikoo:

Toisessa maailmansodassa, jonka todellinen historia on vielä kirjoittamatta, Suomen valtion ja suomalaistenkin olemassaolo oli hiuskarvan varassa. Talvisodassa rauha saatiin vain paria viikkoa ennen armeijan resurssien loppumista, -hyökkääjä Neuvostoliiton liittolaisen Saksan painostettua välittömään aselepoon.

Saksa oli myös taivutellut Suomea hyväksymään huononkin rauhansopimuksen, peläten itse länsiliittoutuneiden pesiytyvän Suomen auttamisen varjolla Skandinaviaan, ja uhkaavan Saksalle tärkeän rautamalmin saantia.

Neuvostoliitto oli sopinut Saksan kanssa #intressipiirien jaosta, so. millä alueella sopimuskumppani ei häiritse toisen tavoitteita. (Molotov-Ribbentrop -sopimus)
Neuvostoliitto sai em. protokollassa Saksan suostumuksen vaatia Romanialta Bessarabiaa (nyk. Moldavia), minkä se riistikin itselleen. NL sieppasi myös Bukovinan, mistä ei oltu Saksan kanssa keskusteltu.

Ulkoministereiden Molotovin ja Ribbentropin sopimasta oli siis heti poikettu.
Näyttää siltä, että sama toistui Suomen kohdalla Talvisodassa.

NL:n vaatimukset Suomelle ennen Talvisotaa käsittivät a) sotilastukikohdan Suomen alueelle, b) kompensoituja rajansiirtoja Karjalan Kannaksella. -Tämä oli M-R-sopimuksen mukaista, eikä NL olisi näillä toimenpiteillä tullut Pohjanlahdelle, uhkaamaan Saksan malmilaivauksia.

NL:n todelliset, M-R+ vaatimukset, paljastuvat ns. O.W.Kuusisen hallituksen nimittämisestä: Stalin aikoikin ottaa koko Suomen, mihin Saksa ei em. syystä ollutkaan suostunut.

Keväällä 1940 A.Hitler lähetti Stalinille kaksi noottia, joissa suositteli rauhan tekemistä Suomen kanssa pikaisesti. Näiden asiakirjojen tekstejä ei ole julkaistu, mutta Hitlerin tunnettu vastaus Vjatseslav Molotoville kesällä 1940, tämän ollessa Stalinin puolesta pyytämässä Hitlerin lupaa "Suomen kysymyksen ratkaisemiseen", toistaa em.  kannan: Hitler ei halunnut sallia NL:lle koko Suomen haltuunottoa.

Englannin ja Ranskan paljonpuhuttu #avustusretkikunta Suomen auttamiseksi Talvisodassa tähtäsi Ruotsin malmin ottamiseen pois saksalaisten ulottuvilta, -ja vain siihen. Stalinin ei tarvinnut huolestua Churchillin touhuista, eikä po. retkikunta-hankkeella ollut merkitystä NL:n suostumiseen rauhantekoon Suomen kanssa.

Todelliset tunnetut tapahtumat tukevat y.o. skenaariota:

Englanti ja Ranska todella tekivät maihinnousun Norjaan, -Talvisodan jälkeen. Meillä ei ole mitään syytä kuvitella, että "avustusretkikunnalla" olisi ollut eri motiivi.

Hitler todella kielsi Stalinia valtaamasta Suomea: Vastauksessaan ulkoministeri Molotoville kesällä 1940: Ns. "sateenvarjopuhe".

Näemme siis Skandinavian sotilaspoliittisen kuvion syksystä 1939 kesään 1940.

Kesäkuussa 1941 liittolaiset Saksa ja NL olivat yhteenoton partaalla: Kumpikin ryhmitti joukkojaan hyökkäykseen, -Saksa vain ehti ensin.

Suomi oli tilanteessa, jossa sota maamme ympäristössä alkaa suomalaisten tahdosta riippumatta. Kun Viro, Latvia ja Liettua olivat joutuneet ensin sotilaallisesti miehitetyiksi ja sitten NL:oon liitetyiksi suostuttuaan puolustusliitto- ja tukikohtasopimuksiin NL:n kanssa, Suomella ei ollut muuta mahdollisuutta, kuin turvautua Saksaan.

NL:n painostettua Suomea kesällä 1940 ja Hangon sotilastukikohdan ollessa alueellamme,  Suomi oli hyväksynyt saksalaisten joukkojen #kauttakulun Suomen satamista Norjaan. Näin maassa oli neuvostoliittolaisten lisäksi myös saksalaisia joukkoja.

Ruotsikin oli  sopinut Saksan kanssa sotilaiden kauttakulusta Pohjanlahden satamista Norjaan.

Saksan  Barbarossa-hyökkäyksestä alkanutta vaihetta kutsutaan Suomen sotahistoriassa jatkosodaksi. Nimitys tukee näkemystä, että sota oli seurausta NL:n hyökkäyksestä syksyllä 1939. Jatkosodassa Suomen sota-päämäärät olivat eri kuin Saksan. Tämä näkyy seuraavista seikoista:

Marsalkka Mannerheim pysäytti suomalaisten hyökkäyksen edullisen puolustuslinjan, "kolmen kannaksen rajojen", saavuttamisen jälkeen. Asetelma oli siis puolustuksellinen.

Saksan vaatimuksista huolimatta suomalaiset eivät jatkaneet hyökkäystä a) Muurmannin-rataa vastaan Sorokkaan, b) Syväriltä etelään Tihvinään, jolloin Leningradin saarto olisi toteutunut.

Itärintamalla Jäämereltä Mustallemerelle vain Suomen kohdalla koettiin #asemasota-vaihe. Missään muualla eivät taistelut laantuneet.

Tämä tarkoittaa, että Suomen passiivisuus oli oma-aloitteista, ja poliittinen päätös, ei seurausta rintamatapahtumista.

Tiedetään USA:n ja Englannin lähetelleen Suomelle nootteja ja muitakin viestejä, kieltäen etenemästä liian itään, Rooseveltin Stalinille lähettämän massiivisen ase-avun kuljetusreittejä vaarantamaan. Tapahtumat osoittivat, että Suomi noudatti näitä toiveita t. vaatimuksia.

Suomen ja Neuvostoliiton sota v.1941-44 oli siis suomalaisten puolelta Saksan ja NL:n konfliktista riippumaton #erillissota.

Käydessään omaa erillistä sotaansa Suomi noudatti länsiliittoutuneiden ja ilmeisesti myös NL:n antamia rajoituksia: Suomen toimenpiteet eivät tukeneet Saksaa vaan tapahtuivat liittoutuneiden suostumuksella.

https://eurooppalaisuus.wordpress.com/2018/05/23/anthony-eden-halusi-tuhota-suomen-ja-f-d-roosevelt-koko-euroopan/

Mitä tulee paljonmölyttyyn "hyökkäyssotaan", myös Stalinin joukot olivat kesäkuussa -41 hyökkäysasemissa. Tosin niiden ryhmittyminen oli vasta kesken, mutta väärä ryhmitys johtikin valtaviin tappioihin.

Ennaltaehkäisevällä iskulla Saksa pelasti Euroopan siltä kohtalolta, jota Roosevelt, Tsöötsilli ja Stalin olivat sille aikoneet. Tsöötsilli vieläpä oli julkisesti luvannut briteille "Vertä, hikeä ja neekereitä" vai mitens se meni? No nyt on ne neekeritkin saatu kuningashuoneeseen puoliseemiläisten sekaan.

Britit näki nälkää v.1945-47 kun sotavelkoja maksettiin pois, venäläisillä nälgä ja bolsujen orjuus keski vuoteen 1991. Hävinneet saksalaiset olivat jo aiemmin jälleenrakentaneet taloutensa ja hyvinvointinsa, että kyllä kannatti "voittajien" sotia. Brittiläinen imperiumikin hävitettiin.

WW2:n sotapäämäärä oli Euroopan tuho ja dipolaarinen maailmanjärjestys NL:n ja USA:n hallitessa reviirejään.

Voisko nää yliopistostallarit lopettaa pötypuheidensa levittämisen ulkomaille?  Kuullemma jo irkku on uskonut ja nolannut ittensä.