2016-10-26 Aminkeng Alemanji: Antirasistinen kasvatus Suomessa (väitöskirja)

[Roope]

Rasisminvastainen kasvatus on Suomessa järjestöjen vastuulla

Suomalaisessa monikulttuurisuuskasvatuksessa on runsaasti ongelmia, joita ruokkivat luutuneet käsitykset siitä, että erilaisuus on toiseutta ja että suomalainen kulttuuri on jotain erityistä. Myös maahanmuuttajien integroiminen suomalaisuuteen aiheuttaa ongelmia.

Aiheesta Helsingin yliopistossa väittelevä kasvatustieteen maisteri Aminkeng A Alemanji sanoo, että mikäli Suomessa lisätään antirasistista kasvatusta, on sen lähtökohtana oltava rasismin tunnistaminen samalla kun se etsii uusia keinoja taistella rasismia vastaan kaikilla elämänalueilla.

En­sim­mäi­nen tut­ki­mus ra­sis­min­vas­tai­ses­ta kas­va­tuk­ses­ta Suo­mes­sa

Aminkeng A Alemanji tutkii ensimmäisenä Suomessa mitä suomalainen antirasistinen kasvatus on käsitteellisellä, metodologisella ja käytännöllisellä tasolla. Käsitteellisellä tasolla Alemanji tutkii, miten antirasismin käsite ymmärretään, miksi se ymmärretään näin sekä millaisia haasteita ja uusia avauksia sisältyy olemassa olevien antirasististen strategioiden mahdolliseen muuttumiseen Suomessa.

- Tutkin, miten antirasistista kasvatusta Suomessa toteutetaan ja miten sitä voitaisiin tehdä toisin, Alemanji sanoo.

On­gel­ma ei yk­si­löis­sä vaan val­ta­ra­ken­teis­sa

Tutkiessaan rasismia Alemanji hyödyntää neljää toisiinsa kiinnittyvää näkökulmaa. Näkökulmat ovat: suomalaisen erinomaisuuden ja erityisyyden kertomus, koloniaaliset valtarakenteet, valkoisuuden teoria sekä rasismin kiistäminen. Näitä kuvaavat lauseet kuten jos ei Suomi kelpaa, voit kiivetä takaisin puuhusi, mustia suomalaisia ei ole olemassa, olen kristitty enkä siten voi olla rasisti sekä en ole rasisti, minulla on musta ystävä. Vaikka nämä lauseet on lainattu yksilöiltä, Alemanji esittää, että rasismi ei liity ensisijaisesti yksilöihin. Ongelman aiheuttavat valtarakenteet, jotka mahdollistavat rasismin ja antavat yksilöille välineet, vallan ja tahdon uhriuttaa "toiset", joita he usein pitävät vähempiarvoisina tai vähemmän ihmisinä.

Antirasistinen kasvatus jätetty kansalaisjärjestöille

Alemanjin mukaan Suomessa antirasistista kasvatusta harjoittavat kansalaisjärjestöt. Hän kritisoi nykytilannetta ja esittää, ettei antirasistista kasvatusta saa jättää yksin kolmannen sektorin harteille. Alemanji antirasistisen kasvatuksen liittämistä suomalaiseen koulutusjärjestelmään ja tarjoaa konkreettisia keinoja sen toteuttamiseksi. Alemanji suosittaakin, että antirasistinen kasvatus olisi keskeistä suomalaisissa kouluissa.

Aminkeng A Alemanji väittelee 31.10.2016 käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa kasvatustieteen alaan kuuluvasta aiheesta Is there such a thing...?: A study of antiracism education in Finland. Väitöstiivistelmä on luettavissa e-thesiksessä http://urn.fi/URN:ISBN:951-51-2559-0

Tiedote 26.10.2016

AMINKENG ATABONG ALEMANJI: IS THERE SUCH A THING...?

Aminkeng Atabong Alemanji väittelee 31.10.2016 kello 12 Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Is there such a thing...? - A study of antiracism education in Finland.". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Aurora, Auditorio 229, Siltavuorenpenger 10, 2. krs..

Vastaväittäjänä on Professor Heidi Mirza, University of London - ‎Goldsmiths, ja kustoksena on professori Lasse Lipponen.

Väitöskirjan tiivistelmä on luettavissa E-thesis -palvelussa.

Helsingin yliopisto

Julkaisun nimi:   Is there such a thing...? : A study of antiracism education in Finland.
Tekijä:   Alemanji, Aminkeng Atabong
Muu tekijä:   Helsingin yliopisto, käyttäytymistieteellinen tiedekunta, opettajankoulutuslaitos
Opinnäytteen taso:   Väitöskirja (artikkeli)

Tiivistelmä:
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan antirasistista kasvatusta Suomessa käsitteellisellä, menetelmällisellä ja käytäntöjen tasolla. Antirasistisen kasvatuksen käsitteellinen tarkastelu keskittyy siihen, miten antirasismin käsite ymmärretään, miksi se ymmärretään näin sekä millaisia haasteita ja uusia avauksia sisältyy olemassa olevien antirasististen strategioiden mahdolliseen muuttumiseen Suomessa. Antirasistisen kasvatuksen menetelmien ja käytäntöjen osalta tarkastelen sekä tutkimuskirjallisuutta että aineistoa hyödyntäen sitä, miten antirasistista kasvatusta Suomessa tehdään ja kuinka sitä voitaisiin tehdä toisin.

Väitöskirja koostuu viidesta artikkelista. Ensimmäinen artikkeli  If an apple is a foreign apple you have to wash it very carefully : Youth discourses on racism (painossa), joka käsittelee formalin ja non-formaalin kasvatuksen yhtymäkohtaa, kritisoi antirasistisia diskursseja väärien kysymysten kysymisestä. Toinen artikkeli Antiracism Apps as Actants of Education for Diversities (2015), tarkastelee, kuinka kahta mobiilisovellusta voidaan käyttää antirasistisen kasvatuksen välineinä pitäen samalla mielessä sekä teknologian tuomat mahdollisuudet että sen ajat. Kolmas artikkeli Educating Children to Survive within a Neo-Racist Framework: Parents' Struggle, (lähetetty arvioitavaksi), asettuu informaalin ja non-formaalin kasvatuksen alueelle tarkastellen, millaisia strategioita maahanmuuttajataustaisten lasten äidit käyttävät kasvattaessaan lastaan tai lapsiaan kohtaamaan ja vastaamaan rodullistamiseen perustuvaan väkivaltaan. Neljäs artikkeli  Zebra World - The Promotion of Imperial Stereotypes in a Children's Book (2015) haastaa kasvatusmateriaalien binaarisen ja stereotyyppisen asetelman kysyessään kuinka ne kertovat tarinaa meistä ja heistä. Viimeinen, viides artikkeli Holocaust Education: An Alternative Approach to Antiracism Education? A Study of a Holocaust Textbook Used in 8th Grade in an International School in Finland (2015) tarkastelee, kuinka kasvattajat voivat hyödyntää intersektionaalisuuden käsitettä käyttäessään rasismin ja uusrasismin käsitteitä holokaustin ja rasismin välisiä yhteyksiä opettaessaan.

Tämä tutkimus nostaa Suomessa ilmenevän rasismin tarkastelun kohteeksi hyödyntäen neljää toisiinsa kiinnittyvää näkökulmaa, jotka perustuvat postkolonialistisiin ja uusrasismia käsitteleviin teoretisointeihin. Näkökulmat ovat: suomalaisen erinomaisuuden ja erityisyyden kertomus (Finnish exceptionalism), koloniaaliset valtarakenteet (coloniality of power), valkoisuuden teoria (whiteness theory) sekä rasismin kiistäminen (denial of racism). Nämä näkökulmat tuovat esiin näkymättömät rakenteelliset hierarkiat, joita valtarakenteet tuottavat, pitävät yllä sekä muodostavat ja käyttävät yhä uudelleen. Lisäksi tämä tutkimus painottaa, että koska antirasismin käsite perustuu rasismin olemassaolon tunnistamiselle, antirasististen kasvatusmenetelmien rakentaminen ja tarjoaminen sekä koulussa että sen ulkopuolella on tärkeää. Tutkimus peräänkuuluttaa antirasistisen kasvatuksen näkemistä omana tutkimusalanaan, jolle tulisi olla enemmän tilaa formaalissa kasvatuksessa sekä esittää keinoja tämän toteuttamiseksi. Tutkimus myös ehdottaa, että antirasistisen kasvatuksen sisällä tarvitaan valmiutta itsekriittisyyteen, sillä rasismin ongelmaan ei ole yhtä ainoaa ratkaisua.

Monikulttuurisuus perustuu ajatukselle, että kaikkien ihmisten taustalla on perustavanlaatuinen ihmisyys ja eri rotujen ja kansojen välillä on jaettuja yhteneväisyyksiä. Kun puhutaan monikulttuurisuudesta, korostetaan kulttuurien rinnakkaista yhteiseloa.

Oulun yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa väitöskirjaa tekevä Boby Mafi ja hänen kollegansa Aminkeng Atabong Alemanji Helsingin yliopistosta haluavat tuoda keskusteluun lisää aineksia. Meiltä puuttuu antirasismin käsite.

Mafi ja Alemanji tutkivat rasismia monissa muodoissaan. Hiljattain ilmestyneessä tutkimusartikkelissaan he tarkastelevat suomalaisissa yläkouluissa järjestettyjä rasisminvastaisia työpajoja.
...

Oulun ylioppilaslehti: Viikon 39 tiedejulkaisu: Monikulttuurisuus vaatii yllättymistä ja järkyttymistä 27.9.2016

[foobar]

Jaetut yhtäläisyydet jotka edellyttävät rinnakkaiseloa kuulostavat vähän siltä, ettei ajatusta olla uskallettu tai ehkä jopa haluttu viedä loppupisteeseensä asti.

Miksi erilaiset kulttuurit on väkisin limitettävä toistensa kanssa jos ainoastaan niiden rinnakkaiselo - esim. aidon sulautumisen tai paikalliseen pääkulttuuriin liukenemisen sijaan - on hyväksyttävä lähestymistapa?

Monikulttuurisuus on aina kuulostanut mielestäni ideologialta jossa halutaan tehdä perse edellä puuhun kiipeämisestä normi ja suoranainen ideaali siksi, että se on jo moneen kertaan todettu ikävän toimimattomaksi ideaksi - ja jostain on löytynyt ihminen jonka mielestä ikäviksi koettujen asioiden määrää maailmassa on rajattava. Siis ei suinkaan asioita, vaan asenteita hallinnoimalla.

[Saturnalia]

Tuo huttu on kuin suoraan täältä:

http://rauta-aika.blogspot.fi/2012/04/frankfurtin-koulukunnan.html

Ensin ne sanovat että matut kotoutuvat kyllä. Sitten heti perään ne alkavat kampanjoida sitä vastaan että vastaanottajamaan kulttuuri olisi mitään erityistä. Tavoitteena tuhota vastaanottajamaan oma kulttuuri, ei mikään muu. Puhdasta kulttuurimarxismia.

[Ullatusnillitus]

Hienoa, että Suomi tarjoaa Bobylle, Aminkengille ja kaltaisilleen (joille omassa maassaan ei olisi ollut tarjolla kuin ura kadunlakaisijana tai vastaavana) akateemisen karriäärin. Itse tohtorikoulutettavana en ymmärrä, että antirasismi olisi arvo sinänsä.

[Java]

Hienoa, että Suomi tarjoaa Bobylle, Aminkengille ja kaltaisilleen (joille omassa maassaan ei olisi ollut tarjolla kuin ura kadunlakaisijana tai vastaavana) akateemisen karriäärin. Itse tohtorikoulutettavana en ymmärrä, että antirasismi olisi arvo sinänsä.

Älä vaan sano tota töissä ääneen....

[nevahood]

Kasvatus on Suomessa vanhempien vastuulla.

[Tulituki]

"luutuneet käsitykset siitä, että erilaisuus on toiseutta ja että suomalainen kulttuuri on jotain erityistä. Myös maahanmuuttajien integroiminen suomalaisuuteen aiheuttaa ongelmia."

Miksi näin, vaikka suomalainen kulttuuri ei ole mitään erityistä?

[Marko L.]

"luutuneet käsitykset siitä, että erilaisuus on toiseutta ja että suomalainen kulttuuri on jotain erityistä."
Näinhän se on. Kaikilla muilla on erityistä kulttuuria paitsi eurooppalaisilla. Eivätkö nämä "antirasistit" lainkaan huomaa, kuinka he ovat vain kääntäneet kolonialismin aikaiset eurooppalaiset asenteet muiden maanosien ja rotujen kulttuureista toisinpäin ja heittävät niitä sitten ohimennen sivulauseessa kuin itsestäänselvyyksinä.

[fennikko]

Finland is a nation that prides itself on being the best of the best at many things, from education (although not anymore according to the Programme for International Student Assessment results, PISA), to gender equality, and human rights (see, for example, Sahlberg, 2015). This idea of being the best frames Finland as exceptional or superior to other nations, which are necessarily inferior. This self- perception is exported abroad, where Finns are portrayed as 'good global citizens', conflict resolvers and rational subjects. Exceptionalism therefore involves ideas of moral superiority and it is applied for strategic purposes like selective amnesia to avoid ethical judgements related to responsibilities towards those who are not included in the national (Nordic/European) "us" (Rastas, 2012).

There are many strands of Nordic/Finnish exceptionalism that produce and sustain racism in Finland, but I give particular focus to two. The first is the idea of Finland's peripheral status in relation to broader European colonialism and its racial, imperial and neo-colonial consequences. The second is that the roots of the Finnish/Nordic self-image are intrinsically different from those of the rest of Europe, which has led to many tragic consequences, but which, ironically, has also set the Nordic countries on a civilising mission of their own to export their self-perception of being 'good global citizens', conflict resolvers and rational subjects.

Kirjoittajan mukaan rasismi siis kumpuaa mm. suomalaisten "erityisyydestä", eli hyvistä PISA-tuloksista, sukupuolten välisestä tasa-arvosta ja ihmisoikeuksien kunnioittamisesta.

Suomalais-pohjoismaalaisen "erityisyyden" tietyt piirteet, kuten suomalais-pohjoismaalaisen minäkuvan alkuperän olennainen erilaisuus muusta Euroopasta tuottavat ja pitävät yllä rasismia. Tästä syystä monet pohjoismaat ovatkin lähteneet omalle "sivistämismissiolleen", pönkittämään omaa erinomaisen "globaalia" omakuvaansa.

Finland's relationship with its minorities can be likened to that of colonisation refer to the fact that Finland's relationship with the Saami can be considered internal colonisation, evident in the way Finland has attempted to modernise them through education and welfare as well as by physically displacing them to the north of the country from their earlier settlements in the south. Moreover, Saami history is not still incorporated into the history of Finland as taught in Finnish schools.

Finland, like other European countries, benefits from the power structures established by colonisation with regard to socio-political relationships with previously colonised people

Koska Suomi ei osallistunut kolonialismiin (tervalaivojen terva!), etsitään väitöskirjassa muita tapoja asettaa Suomi huonoon valoon mm. esittämällä että saamelaisten kohtelu oli "sisäistä kolonialismia".

Kolonialismin olemattomuuden takia valkoisen miehen taakkaa eivät suomalaiset liioin kantaneet, mutta tämä ei ole ongelma arvon tutkijalle, sillä Suomi hyötyi etäisesti kolonialismiin osallistuneiden maiden postkolonialistisista valtasuhteista. Samalla tulee myös muistaa moderni muiden "sivistämismissio", sekä se että suomalaiset yrittivät modernisoida saamelaisia koulutuksen ja sosiiaaliavun kautta. He jopa liikkuivat pohjoiseen entisiltä asuinsijoiltaan.

Halla-Ahon profetia toteutui jälleen kerran:

Suomalaiset ovat vastuussa kolonialismista, koska orjalaivoissa käytettiin suomalaista tervaa ja koska Suomi oli osa Ruotsia, joka harjoitti kolonialismia (esim. kolonisoimalla Suomen). Se on Periaattees Ihan Sama Juttu kuin jos suomalaiset olisivat käyneet itse lohkaisemassa itselleen palan Afrikasta, kuskanneet sen väestön tänne orjalaivoissa ja panneet nääntyneet afrikkalaiset metsätöihin Kainuun korpiin.

http://www.halla-aho.com/scripta/kymrien_konnantyot.html

Neo-racism is an expressive Eurocentric notion of progress and civilization in which the hierarchy of biological (race) is reconstituted in the very type of criteria applied in conceptualising the difference between cultures

Tämä taas on sosiokulttuurisen evoluutioteorian yksi naurettavimmista taidonnäytteistä.

Väitöskirja ei yksinkertaisesti kestä tarkempaa tarkastelua.

[Eisernes Kreuz]

Kasvatus on Suomessa vanhempien vastuulla.

Juuri siihen nämä kulttuurimarxilaiset (kuten tämä väittelevä Atabingobongo) haluaisivat päästä vaikuttamaan lapsuudessa ja nuoruudessa koululaitoksen kautta tapahtuvan aivopesun avulla.

[-PPT-]

"luutuneet käsitykset siitä, että erilaisuus on toiseutta ja että suomalainen kulttuuri on jotain erityistä."
Näinhän se on. Kaikilla muilla on erityistä kulttuuria paitsi eurooppalaisilla. Eivätkö nämä "antirasistit" lainkaan huomaa, kuinka he ovat vain kääntäneet kolonialismin aikaiset eurooppalaiset asenteet muiden maanosien ja rotujen kulttuureista toisinpäin ja heittävät niitä sitten ohimennen sivulauseessa kuin itsestäänselvyyksinä.

Kyllä ovat ja tarkoituksella sekoittavat pakkaa ja hämmentyneiden ihmisten mieliä.

[Blanc73]

Näkökulmat ovat: suomalaisen erinomaisuuden ja erityisyyden kertomus, koloniaaliset valtarakenteet, valkoisuuden teoria sekä rasismin kiistäminen

Mielipuolen päiväkirja, osa XXIV. 

[Kim Evil-666]

Ensinnäkin, suomalainen kulttuuri on todellakin jotain erityistä, Suomessa. Samaten on ruotsalainen kulttuuri Ruotsissa, etiopialainen Etiopiassa jne.

Toisekseen, suomessa tai euroopassa "rasismin" lisääntyminen kulkee käsi kädessä haittaväen sisään imuroinnin kanssa. Sisään imuroitu haittaväki on asenteiltaan, sekä käytökseltään rasistisempaa, kuin euroopassa on nähty mies muistiin. Näissä tekeleissä haukutaan kokonaan väärää puuta, eikä nähdä metsää puilta.

[PEMM]

Tämä teksti on niin täynnä sitä itseään, että siitä syntyvällä biokaasulla voitaisiin lämmittää koko pääkaupunkiseutu. 

[Impi Waara]

Tämä teksti on niin täynnä sitä itseään, että siitä syntyvällä biokaasulla voitaisiin lämmittää koko pääkaupunkiseutu.

Valkoisuuden teoria? Onko tämä nyt jotain sellaista yleissivistävää, joka pitäisi tietää?

Tohtorikoulutus menettää uskottavuuttaan, kun tälläinen puuta heinää- a la Jykä ja Rike tuotos ylipäätään pääsee syntymään.

Tervaa ja höyheniä tarjoan minä.

[b_kansalainen]

Kasvatus on Suomessa vanhempien vastuulla.

Väitöskirja taitaa henkiä sitä, että kaikki muukin kuin "antirasistinen" kasvatus pitäisi olla yhteiskunnan vastuulla, vaikka muuta yrittääkin kenties esittää.

[Pöllämystynyt]

Pseudohumanistinen näennäistutkimus yrittää useimmiten häivyttää räikeän epäloogisuutensa, kaksinaismoralisminsa ja epätieteellisyytensä, tosiasiapakoisuutensa ja poliittisen tarkoitushakuisuutensa kielellisellä ja teoreettisella kikkailulla, lainaamalla toinen toisiltaan kehässä, epäolennaisuuksien tulvalla ja harhapoluilla, sekä vahvoilla tunnepitoisilla mielikuvilla ja leimakorteilla. Tämäkin "tutkimus" käyttää näitä kaikkia keinoja, mutta ei silti onnistu häivyttämään mitään, vaan epärehellinen politikointi on ihan selvästi näkyvissä. Kukaan ei voi olla huomaamatta sitä. Jos joku hyväksyy tällaisen "tutkimuksen", se ei johdu "tutkimuksen" tieteellisistä ansioista, vaan siitä, hän itsekin kannattaa samoja poliittisia äärilaidan näkemyksiä. Tämä ei todellakaan ole mikään oikea väitöskirja, eikä yhteiskunnan kuulu järjestää tällaista poliittista pseudotutkimusta.

[Juffe]

Länsimaiset valkoihoiset ihmiset takuulla saavat muuhun maailman väestöön nähden paljon runsaampaa, tehokkaampaa ja sofistikoituneempaa valistusta ja työkaluja oman rasiminsa käsittelemiseen. Tämä asettaa muut kulttuurit ja etnisyydet eriarvoiseen asemaan. Vaadin, että rasmitutkimuksen resurssit kohdistetaan näiden muiden ryhmien rasismin kartoittamiseen ja heille soveltuvien antirasististen työkalujen kehittämiseen kunnes he ovat saavuttaneet tässä suhteessa tasa-arvoisen aseman! Kuinka moni afganistanilainen saa yliopistotasoista tutkimustietoa, saati opetusta, auttamaan oman rasisminsa jäsentämisessä?? Tämä alalla vallitseva räikeä eurosentrismi on syrjivä rakenne, joka tulee määrätietoisesti purkaa!

[Iku-routa]

Tässä taas hyvä esimerkki siitä, mitä saa, kun pistää muukalaisen puikkoihin. Se ajaa häikäilemättä omaa asiaansa ja on epälojaali. Tätä ovat eräät antirasistit toitottaneet vuosia. Että kun tulevaisuudessa puolikkaat ja kokonaiset muukalaistaustaiset pääsevät virkoihin ja pesteihin, puhdistus alkaa.

Ovat hekin jossain oikeassa.

Tämä on vaarallista peliä, johon pitäisi luoda keinoja vastata. Kas kun liikutaan alueella, jonka voi määritellä miten vaan. Jos määrittelyvalta annetaan näille, niin taattua kamaa tulee.

[JJohannes]

Tuo huttu on kuin suoraan täältä:

http://rauta-aika.blogspot.fi/2012/04/frankfurtin-koulukunnan.html

Ensin ne sanovat että matut kotoutuvat kyllä. Sitten heti perään ne alkavat kampanjoida sitä vastaan että vastaanottajamaan kulttuuri olisi mitään erityistä. Tavoitteena tuhota vastaanottajamaan oma kulttuuri, ei mikään muu. Puhdasta kulttuurimarxismia.

Ensiksikin on todettava, että tuo väitöskirja on 86 sivua pitkä. Lukematta sitä en voi sanoa, etteikö se silti olisi täyttä asiaa mutta tuo pituus vastaa kyllä enemmänkin humanististen aineiden pro gradu -työtä kuin väitöskirjaa.

Toisekseen, pikaisella vilkaisulla väitöskirjassa esiintyvät käsitteet liittyvät enemmänkin 70-80-luvuilta lähtien kehitettyihin juttuihin kuin Frankfurtin koulukuntaan/kulttuurimarxismiin.

Kolmanneksi, tuo Rauta-aika-blogin teksti osoittaa melkoista aatehistoriallisen ymmärryksen puutetta:

Ensinnäkin se vihjaa, että 1900-luvun alun marxilaisten liikkeiden tavoitteena olisi ollut korvata muuten täysin yhtenäinen ja monoliittinen "länsimainen kulttuuri", jota ne nimittivät "porvarilliseksi", jollain täysin vieraalla, epäorgaanisella kulttuurilla. Tosiasiassa tuolloin vallitsi (Euroopassa^*) laajamittainen "länsimaisen kulttuurin" kriisi ja länsimaiden illankoitosta puhuivat sosialistien lisäksi fasistit, konservatiivit ja monet muut poliittiset ja uskonnolliset liikkeet. Vain kirkasotsaisin liberaalidemokraatti tai vallanpitäjien hännystelijä varauksetta puolusti vallitsevaa kulttuuria. Viktoriaanisella ajalla oli nähty törkeimmät ökykapitalismin ylilyönnit ja jokainen kynnellekykenevä oli pelastamassa "länsimaista kulttuuria" itseltään.

Esimerkiksi uskontoa tai perhettä ei kaikissa teksteissä suinkaan hylätty, mutta niihin katsottiin pesiytyneen epäterveitä ajatuksia kapitalistisesta omanvoitonpyynnistä. Sikäli 1900-luvun alun marxilaiset eivät olleet mitään ufoja, vaan olivat monien muiden aikalaistensa tavoin huolissaan siitä, mihin suuntaan maailma oli menossa. Toki lopulta marxilaisten prognoosi oli radikaali ja olisi epäilemättä edellyttänyt monien vanhojen, hyvienkin rakenteiden sortamista maahan, mutta mitään täysin poikkeuksellista siinä ei ollut. On huomattavaa, että teksti nojaa varsin paljon amerikkalaisten^* käsitykseen kulttuurimarxismista. Amerikan tilannehan oli täysin poikkeuksellinen, siellä oli vasta kulttuuri puhkeamassa kukkaan eikä soraääniä tai kulttuurikriisejä esiintynyt.

Toisekseen tekstin kirjoittaja ei tunnu täysin käsittävän, mikä tarkalleen on marxismin ja kulttuurimarxismin suhde. Kulttuurimarxismi ei suinkaan ollut vain toinen (kulttuuri-instituutioiden haltuunottoon perustuva) tapa toteuttaa marxilainen/sosialistinen vallankumous vaan se katsoi, että Marxin teoria sosialismista oli jäänyt puutteelliseksi ja siinä oli korjaamisen varaa. Juuri tästä syystä kulttuurimarxismista tuli länsimainen marxismin suuntaus, kun taas Neuvostoliitossa kannatettiin ortodoksisempaa marxismi-leninismiä/stalinismia, joka perustui yksinkertaiseen tuotantovälineiden kansallistamiseen. Kulttuurimarxistit tavallisesti, ainakin sodan jälkeen, kritisoivat kovin sanoin Neuvostoliittoa ja sen järjestelmää (toisin kuin tekstissä väitetään)

Paljon paljastaa 70-luvun "marxilaista" koulukuria käsittelevä lainaus Antti Vuorilehdolta: Opettajan status joutui jyrän alle. Muistan, kuinka minullekin yksi oppilas tuli ilmoittamaan olevansa minun työnantajani. Vastasin, että se ei taida niin olla, sillä kyllä Porin kaupunki on vielä merkitty papereissa minun työnantajakseni. Faktisestihan oppilas, tai ainakin oppilaan vanhemmat tosiaan olivat opettajan työnantajia. Kuitenkaan tässä ei lopulta taida olla kyse kulttuurimarxismista tai marxismista ylipäänsä, sillä samanlaisia väitteitä kuulee nykyään ihan yhtä hyvin rikkaiden westendiläiskakaroiden suusta. Kyse on pikemminkin siitä yleisestä, aaterajat rikkovasta kehityksestä, jonka seurauksena kulttuurimarxismi eikä marxismi-leninismi kukoisti nimenomaan länsimaissa.

Lopulta vikaan mennään käsiteltäessä suhdetta ns. vastakulttuurin ja Frankfurtin koulukunnan välillä. Vaikka länsimainen vastakulttuuri toki juonsi juurensa Frankfurtin koulukunnan kritiikistä, se oli lopulta siitä itsenäinen ja täysin uusi ilmiö. Theodor Adornoa jopa estettiin luennoimasta Berliinissä vuonna '68, kun opiskelijaradikaalit eivät pitäneet hänen aiheenvalinnoistaan (Goethe ja saksalainen kirjallisuus). Vastakulttuuri oli itsessään juuri jotain sellaista, josta kulttuurimarxistit olivat varoitelleet. Se internalisoi opposition osaksi kaupallista kulttuuriteollisuutta. Viimeiseksi sekoitetaan postmodernismi ja kulttuurimarxismi keskenään. Postmoderni ajattelu kritisoi kovin sanoin kulttuurimarxismin emansipatorista päämäärää/vapautuskertomusta ja korosti äärimmäistä individualismia, jossa "luokkataistelu" käydään yksilöiden kesken. Vasta tästä lähti liikkeelle varsinainen nykypäivänä tunnettu feminismi ja antirasismi.

[märtsy]

Tuli kyllä todella ikävä olo tuosta väitöskirjasta. Tunteekohan tutkija lainkaan suomalaisten historiaa? Suomi oli yli 500 vuotta käytännössä Ruotsin kolonia - tästä tietysti kiistellään, mutta yksittäisiä osa-alueita tarkastellessa määritelmä täyttyy. Silti Suomi koitetaan väitöskirjassa väen väkisin vääntää kolonialistiseksi. Saamelaiskysymyskin on sikäli ongelmallinen, että pakkosulauttaminen alkoi Ruotsin ja Venäjän vallan aikana ja itsenäisen Suomen syntyessä väestöt olivat jo suureksi osaksi sekoittuneet ja osa saamenkielisistä ryhmistä kadonnut.

Olen aiemminkin törmännyt tähän samaan rasistiseen oletukseen, että suomalaiset ovat myös kolonialisteja, koska ovat valkoisia eurooppalaisia. Ilmeisesti rasismi ei ole paha juttu, jos kohde on valkoinen.

Väitöskirjan ensimmäisen artikkelin otsikko oli aika huvittava: suomeksi "Sinun on pestävä omena huolellisesti, jos se on ulkolainen". Tuo neuvo, jonka itsekin sain lapsena, ei liity ulkomaalaisuuteen sinänsä, vaan siihen, että ulkomaisissa omenoissa on enemmän säilöntä- ja torjunta-aineita, koska ne ovat massatuotantoa ja tarkoitettu kestämään pitkän varastoinnin. Aineet ovat lähinnä kuoressa, joten itse kuorin ne. Kotimaisetkin omenat pesen, jos en ota niitä suoraan puusta.

[Kallan]

Näköjään väitöskirja voidaan kirjoittaa nykypäivänä puhtaasti vilkkaan mielikuvituksen pohjalta....

[Sakari]

Jaahas kulttuurimarxismi se vaan nostelee rumaa päätään. Voisin tehdä tutkimuksen aiheesta: Sosialistien arvomaailma. Tutkimus olisi helppo toteuttaa yhdellä mustaksi väritetyllä sivulla.

[VeePee]

"luutuneet käsitykset siitä, että erilaisuus on toiseutta ja että suomalainen kulttuuri on jotain erityistä."

Voisiko tuo toimia myös toisin päin eli tänne oman kulttuurinsa luomaa hätää, kauhua, vainoa ja sortoa paenneet ihmiset asennoituisivat näin:

"luutuneet käsitykset siitä, että erilaisuus on toiseutta ja että suomalainen, somalialainen, afganistanilainen, islamilainen kulttuuri on jotain erityistä."

Jotain parempaa täytyy kuitenkin länsimaisessa kulttuurissa olla, kun hätää kärsivien ihmisten virta suuntautuu yksinomaan länsimaihin. Vaikea nähdä, että miksi me emme saisi ajatella oman kulttuurimme olevan meille itsellemme parempi. Minä ainakin pidän monen kehitysmaan "kulttuuria" aivan paskana verrattuna omaamme, missä ihmisten on pääsääntöisesti hyvä ja turvallinen olla.

Kussakin kulttuurissa elävät ihmiset luovat ja muodostavat ympärillään olevan kulttuurin, joten jos se luotu kulttuuri on paska, niin mitä se kertoo kyseisen kulttuurin ihmisistä? Ovatko he paskan kulttuurin uhreja vai sen kulttuurin ylläpitäjiä? Haluammeko oman kulttuurimme alkavan muistuttaa enemmän sellaisia kulttuureita, joista ihmisten on pakko lähteä pakosalle?

[onni4me]

If an apple is a foreign apple you have to wash it very carefully

Märtsy jo sanoikin, miksi ulkolaiset omenat pitää pestä. Ne on kaupallisista syistä - jotta näyttäisivät kauniin kiiltäviltä pitkään - myös useimmiten vahattu. Itse en osta kaupasta omenoita ollenkaan. Tämä maaseutukaupunki on täynnä ilmaisia omenoita, kun sesonki koittaa. Omassa pihassakin kasvaa pari nuorempaa puuta.

Tällä varmaan Suomi nousuun, kun rasismitutkimusta ja tohtoreita pulpahtelee pintaa kuin sieniä sateella?

Itseasiassa, miksi kyseinen tohtoriksi haluava tekee väitöstään juuri täällä? Kun emme ole erityinen kulttuuri, emme erityinen maa ja helvetinmoinen rasismi jyllää täällä vihurin tavoin alistaakseen ja pahaa oloa tuottaakseen aamusta iltaan ja illasta aamuun?

Ettei vaan olisi, että tämä ei-erityinen kulttuuri kustantaa moisen rasismiulisijan asunnon, ruoan, vaatteet ja apurahat itsensä haukkumiseen? Kyllä, me olemme erityinen kansakunta. Kansakunta, joka jatkuvasti ruoskii itseään masokistisessa kiimassaan.

Haluan pois tästä maasta. Lahjoitetaan se näille paremmintietäville ja vaihdossa otetaan vaikka joku luonnonrikkauksiltaan valtava maa sieltä, missä aurinko paistaa ympäri vuoden ja ei tartte kuunnella tai nähdä tälläisiä "tutkimuksia". Tutkimuksia oman napanöyhtän ja anuksen kutinoista.

VMP! 

[aethanol]

Väitöskirjaosuus on kiihkeät 64 sivua ilman esipuheita ja viiteitä. Tutkimusryhmien koko on semmoista 5-20 ihmisen keskusteluryhmää jota sitten analysoitu. Puolet väitöskirjasta nykytilanteen kartoitusta eli käytännössä muiden tutkijoiden aiempien tulosten siteeraamista.

Aika heppoiselta kyllä vaikuttaa mutta läpihän tämä menee niin että heilahtaa.

[Jane Doe]

Antirasismin jännä piirre on siinä, että se tarvitsee rasismia oikeuttaakseen olemassaolonsa. Antirasisti ei voi vain todeta "ei rasismia täällä, työni on siis tehty", vaan kaivaa rasismia tarvittaessa kivenkolosta, ehkä jopa keksii sitä tai ainakin venyttää määritelmää sopivasti. Siksi en luota mihinkään antirasistiseen selontekoon sitten pätkääkään; kaikki on tehty todella vahvasti värittyneiden ideologisten lasien läpi puolisokkona tiiraillen.

Jos väikkärin nimi olisi "antibasistinen kasvatus Suomessa", ei tekijä toteaisi basson soiton ja lastenkasvatuksen välisen yhteyden olevan olematon, vaan etsisi toinen toistaan mielikuvituksellisimpia linkkiä kavalien basistien aikomuksista myrkyttää pilttien mielet ja -kauhistus- kannustaa heitä jopa itse tarttumaan nelikieliseen.

[Lemmy]

Yliopistoille lisää rahoitusleikkauksia. 

[Ajattelija2008]

Väittelijä on oikeassa siinä, että ongelmana on valtarakenteiden rasismi. Nimittäin suomalaisia syrjivän rasismin vuoksi rahaa on jaettu tälle ulkomaiselle väittelijälle Suomesta.

Valtarakenteet on saatava näkemään suomalaiset tasa-arvoisina ulkomaalaisiin nähden ja on lopetettava ulkomaalaisten suosiminen yliopistoissa.

[Nikolas]

Aika heppoiselta kyllä vaikuttaa mutta läpihän tämä menee niin että heilahtaa.

Se on sitten yliopiston asia, minkälaista tasoa haluaa pitää ja minkälaisen maineen sietää. Muistanette tapaus Prycen.