Miksi suomalaiset eivät tee vauvoja?

[Jochanan]

Mies voi elää tasapainoisen ja merkitysrikkaan elämän vain olemalla munkki tai sitten isä. Voisiko näin tiivistää?

Ei. Minkälainen on "tasapainoinen ja merkitysrikas elämä", selviää katselemalla ympärille! Munkkius on aika lailla out. Samoin isyyskään ei oo kovin in.

Nykyajassa merkitystä ihmisten elämään tuo se, että saa toteuttaa itseään ja tehdä juuri sitä, mitä itse haluaa. Elämme aikaa, jolloin itsekkyys on huipussaan. Ihminen ei liene koskaan ollut yhtä itsekäs kuin tänä päivänä länsimaissa.

Ihminen on aikansa lapsi. Vain uskoontulo ja muu "valaistuminen" tai hurahtaminen johonkin elämänfilosofiaan tarjoaa irtioton tästä ajasta.

[newspeak]

*) Exkursio: Ei liene sattumaa, että Ihmisen Poika syntyi juuri tänä aikana

Jeesus, oppinut keskiluokkainen ja lapseton n. 30 v mies. Ironia on ilmiselvä nykyaikaa katsottaessa.

Jopa Ville Ranta on ottanut tähän kantaa seuraavaan uutiseen liitetyssä pyhäinhäväistyksessä: http://www.kaleva.fi/uutiset/oulu/seurakunta-kutsuu-30-vuotiaat-noah-leffaan-oulussa/658731/

[Impi Waara]

Newspeak puhuu asiaa. Ei ole helppoa nuorten miesten elää ja yrittää löytää oma paikkansa. Etenkään, kun painetaan päälle naisnäkökulmien kanssa joka suunnasta koohkaten ongelmista, jota enää ei ole olemassakaan. Siinä on nuorenmiehen vaikea luoda tervettä minäkuvaa ja itsetuntoa. Tuntuu, että kaiken kanssa on pakko vetää överiksi, jolloin asia kääntyy väkisinkin itseään vastaan.

[Chew Bacca]

Joka tapauksessa jotain elämää suurempaa tarvitaan elämän keskiöön. Elämä itsessään ei voi olla elämän tarkoitus.

Jos rakkaimmat vaarannetaan, myös viha ja kosto voivat olla elämän sisältö.

[Ernst]

Lapset on tehty. Tuskin muistan, miten se tapahtui. Vaan edelleen on hauska paritella eli kopuloida.

[Jochanan]

Ei ole helppoa nuorten miesten elää ja yrittää löytää oma paikkansa. Etenkään, kun painetaan päälle naisnäkökulmien kanssa joka suunnasta koohkaten ongelmista, jota enää ei ole olemassakaan. Siinä on nuorenmiehen vaikea luoda tervettä minäkuvaa ja itsetuntoa. Tuntuu, että kaiken kanssa on pakko vetää överiksi, jolloin asia kääntyy väkisinkin itseään vastaan.

Tässä on perää. En nyt muista, mistä luin, mutta jossain sanottiin, että miehet ei halua nykyään mennä nuorena naimisiin ja venyttävät poikamiesvuosiaan, koska "naiset ei oo enää naisia". Miehet voivat huonosti parisuhteissaan, koska he eivät saa enää olla miehiä. Jos muija koko ajan pyrkii niskan päälle, koska "tasa-arvo", niin kyllähän siinä pienoinen identiteettikriisi voi tulla.

Feminismi ja "tasa-arvo"-liike ovat pilannut länsimaisen yhteiskunnan. Tasa-arvo vallitsee silloin, kun mies saa olla mies ja nainen saa olla nainen. Kumpikaan ei pyri toisen tontille. Sukupuolet OVAT erilaisia ja jos eroja pyritään tarkoituksella hälventämään, siitä seuraa vain pahoinvointia ja identiteettikriisejä ja miesten ja naiseten väliset suhteet häiriintyvät.

[Kuli]

Feminismi, cosmopolitan ja sinkkuelämää sarjat. Erilaiset arvomaailmat ovat myös yksi tekijä. Sen lisäksi kestämättömälle tasolle karanneet asuntojen hinnat/ostovoiman heikkeneminen ja työpaikkojen kaikkoaminen ts. yleinen epätoivo.

Suurin syy käsittääkseni minkä perheen haluavat, mutta sitä ilman jääneet ovat ilmoittaneet, on sopivan kumppanin puute. Hypogamia lienee syynä tähän ja tulevaisuudessa Suomi miehen asema vain heikkenee ja on jo heikentynyt, kun maahan tuotiin montakymmentä tuhatta eksoottista mokkamunaa, jotka ovat Suomi naisten mieleen. Tutkitusti suomalaiset naiset antavat maailmassa helpoiten ulkomaalaisille, he kun ovat eksoottisia ja ainakin median mukaan kaikin puolin kaikessa parempia.

Suomi mies on juntti kuulemma ja väkivaltainen, joten ei ole ihme, että heille ei perhettä suoda.

Sen lisäksi osalla ihmisistä perheen perustamiseen liittyy suoraan oman lapsuuden hirveydet ja mielikuva siitä, että perhe-elämä ei ole hirveän positiivinen asia. Heiltä puuttuu positiiviset kokemukset perhe-elämästä, joten he eivät näe sitä tavoittelemisen arvoisena asiana.

[Saturnalia]

http://rauta-aika.blogspot.fi/2012/04/frankfurtin-koulukunnan.html

Tässä parhaiten, aiheesta toki kirjoitettu lukemattomia artikkeleja.

Tuo on loistava linkki, suosittelen kaikille sen lukemista.

Tuskin mistään muusta asiasta kirjoitettiin kansanrintamakaudella 1966-70 niin paljon palstametrejä kuin uusvasemmistolaisesta radikalismista. Samalla kävi ilmi, että Suomi oli joutunut suoranaiseen "informaatiosotaan" idän ja lännen rajamaana (informaatio = tiedotus, tiedonanto, aines, jolla viestintä operoi). Suomalainen joukkoviestintä perustui länsimaiseen liberaaliin teoriaan, jonka lähtökohtana oli yksilön oikeus päättää itse eri kanavista saamiensa tietojen käytöstä. Sen vastakohtana oli Neuvostoliitossa ja sen satelliiteissa vallinnut marxilainen teoria, jonka mukaan yhteiskunnan etu oli ratkaiseva. Siinä "edistyksellinen luokka" tiesi, mitkä olivat teorian mukaan oikeita tietoja. Joukkoviestinnän tuli välittää vain tätä yhdenmukaistettua informaatiota massoille.

Kumpaako teoriaa valtamediamme tällä hetkellä noudattaa?

OT loppuu.

[-PPT-]

Vuoden 1989 jälkeen Itä-Euroopassa syntyvyys romahti ja sama on jatkunut tähän päivään saakka. Hedelmällisyys on paljon alhaisempi kuin esim Suomessa, abortteja tehdään niin paljon että noin puolet raskauksista päättyy siihen.

Mehän tiedämme mitä v1989 tapahtui.

[Sakari]

Joka tapauksessa jotain elämää suurempaa tarvitaan elämän keskiöön. Elämä itsessään ei voi olla elämän tarkoitus.

Jos rakkaimmat vaarannetaan, myös viha ja kosto voivat olla elämän sisältö.

Kulttuurimarxismi vaarantaa jälkikasvuni ja suomalaiset, siksi vastustan sitä henkeen ja vereen. Kulttuurimarxismi on kulttuurin eli perinteiden ja arvojen murhayritys. Arvoista luopuminen jättää jäljelle arvottoman ihmisen.

[Sakari]

Vuoden 1989 jälkeen Itä-Euroopassa syntyvyys romahti ja sama on jatkunut tähän päivään saakka. Hedelmällisyys on paljon alhaisempi kuin esim Suomessa, abortteja tehdään niin paljon että noin puolet raskauksista päättyy siihen.

Mehän tiedämme mitä v1989 tapahtui.

Koulutus alkoi ilmeisesti purra. Niinhän sitä opetetaan että Afrikassakin koulutus laskee syntyvyyttä. 

[mannym]

Vaihtamalla paranee mentaliteetti, suhteet eivät ole enää muuta kuin kulutustavaraa. Sitoutuminen parisuhteeseen ja toiseen, on korvautunut omalla voimaantumisella ja "itsenäisyydellä". Minulla kuten monella tuntemallani miehellä ei ole mitään ongelmaa sanoa että nainen täydentää meitä. Feminismin myrkyttämät naiset taasen ovat oppineet feministien aivopierun, nainen ilman miestä on kuin kala ilman polkupyörää.

Kun tämä kulttuurinmurros (40 - 50 vuoden sykli) pian loppuu, alkaa joko uusi konservatiivisempi aikakausi, tai sitten mennään entistä enemmän perse edellä puuhun.

[Jochanan]

Kun tämä kulttuurinmurros (40 - 50 vuoden sykli) pian loppuu, alkaa joko uusi konservatiivisempi aikakausi, tai sitten mennään entistä enemmän perse edellä puuhun.

Minä uskon, että tämä aikakausi on tullut päätökseensä ja tässä mennään nyt perse edellä puuhun ja sen jälkeen tulee Jeesus takaisin. 

[newspeak]

Yksi mihin haluaisin kiinnittää huomiota on myös miesten ja naisten välinen ystävyys. Ystävyys on aina kultaakin kalliimpaa, mutta lopulta näen nykyisen asetelman olevan toispuoleista. Nainen on hyötyjä näissä suhteissa. Nainen saa turvaa miesystävältään, myyttinen homokaveri tukee häntä kaikissa älyttömyyksissä ja ex-mieheltä hän lypsää lapset, rahat ja sielunkin jos voi mitään antamatta. Tämä kaikki on äärimmäisen kuvottavaa.

Mainitsen tässä muinaisen elokuvan "Tuulen viemää". Siinähän kerrotaan USA:n sisällissodan aikaisesta talonomistajasuvun tyttärestä, jolla on monivaiheinen suhde renttumaiseen mieheen, jolla on lähinnä huorana pidettävä naisystävä. Sukupuoliroolit ovat tarinassa selvät eli kartanon tytär kuuluu yhteen tämän rentun kanssa, joka on kartanon tytärtä vanhempi ja tämän lisäksi sankarillinen überhetero. Elokuvan lopussa renttu hylkää kartanon tyttären tultuaan petetyksi. "Frankly, my dear, I don't give a damn."

Mainitsen myös "Casablancan". Miksi nykyään ei tehdä enää kunnon rakkauselokuvia?

[Eino P. Keravalta]

Eipä tälläiseen maailmaan enää kannata tehdä.

Mutta kun ei sitä aina sillä hetkellä tule ajatelleeksi.

Näen asian siten, että juuri paskaan maailmaan niitä lapsia kannattaakin 'tehdä' - kuka muukaan sen paskan muuttaisi, elleivät sitten ne, jotka ovat tänne syntyneet?

Jos me humanistit emme tee lapsia, jää koko Maapallo pronssikautta elävien barbaarien haltuun.

[Kuli]

^^Kyllä tehdään nykyäänkin kunnon rakkauselokuvia, mutta satun tietämään vain muutaman eli "Elämä on ihanaa". Sattuu olemaan lempielokuviani ja on oikealta nimeltään "As good as it gets".

Suosittelen.

http://www.imdb.com/title/tt0119822/

Toinen hyvä ja romanttinen elokuva joka kertoo rypyistä rakkaudessa on "kerran sotureita". Aluperäiseltä nimeltään "Once Were Warriors"

http://www.imdb.com/title/tt0110729/

Tietenkin jokaisen romantikon must see eli "Fight club" jossa on mm. elokuvahistorian romanttisin kohtaus keltaisin kumihanskoin ryyditettynä.

http://www.imdb.com/title/tt0137523/

Oma suosikkini Suomi skenen rakkausleffoista on "21 tapaa pilata avioliitto"

https://fi.wikipedia.org/wiki/21_tapaa_pilata_avioliitto

Noilla pääseekin sitten jo alkuun romantiikan ihmeellisessä maailmassa.

Suosittelen pitempiin suhteisiin romantiikan nostattajaksi Rocco Sifredin leffoja, niin saattaa naispuolisilla arvostus nousta omaa hellempää kultaansa kohtaan.

[Chew Bacca]

Once were warriors on todellakin romanttinen. Olen edelleenkin rakastunut Jake the Muss -hahmoon ja haluan olla kuin hän. Pikku vikoineenkin täydellinen isä ja aviomies. Naiset nyt aina suurentelevat kaikkea. Miehen kaverit ja harrastukset ovat tärkeitä! Jake myös laittaa nuorison ja muut häiriköt kuriin, hellästi mutta varmasti.

https://youtu.be/VZSv4HlyfIo

[newspeak]

Imperiumin vastaisku on myös aika romanttinen:

"I love you."
"I know."

Sanat jotka muuttivat elokuvan historiaa.

Tietenkin jokaisen romantikon must see eli "Fight club" jossa on mm. elokuvahistorian romanttisin kohtaus keltaisin kumihanskoin ryyditettynä.

http://www.imdb.com/title/tt0137523/

"Fight club" on tosiaan myös rakkauselokuva. Naisen puutteestahan siinä oli kyse. Anarkomarkoilu meni vain liian pitkälle.

[O. M. Hietamaa]

Vastasin tähän omalta osaltani jo puoli vuotta sitten.

[Mr.Reese]

Basic Instinct, jos suhteeseen kaipaa uutta värinää.

[Ari-Lee]

Ei mennyt ihan kuin Strömsössä. Luovuttiin omasta valuutasta ja otettiin käyttöön jäykkä €. Teollisuus ja työpaikat katosivat kaukomaihin. Nainen Hellsinkkiin opiskelemaan läx. Ja lähti muuten useampikin nainen. Hoodeista tuli naisvapaita. Ei silti, missä noita yh-valaita tapaisikaan kun anniskelubaarit ovat opted out. Ja mitäpä noista yh-valaista tapailemaankaan. Kuoleva koko pikkukaupunki. Ellei jo liki kuollut. Viime päivinä on uutisissa ollut sellaisia merkkejä, että rikolliset ottavat alueet haltuunsa.

[Artisti]

Elokuvaromantiikasta puheen ollen:

The Blues Brothers: https://www.youtube.com/watch?v=gWRH4P1HDcA

The Producers: https://www.youtube.com/watch?v=oNUqpl5D96w

[newspeak]

Eipä nykynuoriso varmaankaan mitään noista pikkukyliin tunkevista kriminaaleista mitään ymmärrä, kun perinteet ovat kadonneet parikymppisten muuttaessa muualle. Ja sitten alkavat huumeet ja muut pahuudet rehottamaan alueella, jossa poliisia ei näy.

Maaseutu pitäisi pelastaa, jotta se voisi taas toimia vilja-aittana koko maalle. Maanomistajien varaan tätä ei voi laskea, jos halutaan pitää kiinni koko maan asuttamisesta, mistä ollaan varmaankin jo luovuttu. Näyttäisi siltä, että Suomi metsäläistyy uudelleen ja romahtaa. Sitten pitää rakentaa taas uusi maa.

[Ullatusnillitus]

Kun tämä kulttuurinmurros (40 - 50 vuoden sykli) pian loppuu, alkaa joko uusi konservatiivisempi aikakausi, tai sitten mennään entistä enemmän perse edellä puuhun.

Minä uskon, että tämä aikakausi on tullut päätökseensä ja tässä mennään nyt perse edellä puuhun ja sen jälkeen tulee Jeesus takaisin. 

Jeesus-apina?

[J.M]

Jäsen Iku-roudan viesti: kun pelkkä like-napin painaminen ei riitä, on annettava myös sanallinen tunnustus. Erittäin hyvä ja ytimekäs kirjoitus!

Mehän olemme rouvani kanssa siitä kummallinen pariskunta näin 2010-luvulla, että olemme alle kolmekymppisiä, olleet kymmenen vuotta kimpassa ja neljä vuotta naimisissa, suurin piirtein päivästä yksi olemme haaveilleet perheestä.

Kohtalo on kuitenkin tarkemmin erittelemättä heittänyt ilkeästi kapuloita haaveemme rattaisiin monta kertaa, mutta onneksi on tuo yksi saatu. Toiveena olisi kolme tai jopa neljä lasta, saa nähdä, kestääkö terveys niin montaa raskautta.

Lapsissa on tulevaisuus. Suomea ei tulevaisuudessa ole, ellei Suomea ylläpidä ja kehitä suomalaiset. Ei meilläkään ole punaista tupaa eikä perunamaata, mutta meillä on kaksi tervettä aikuista hoitamaan saamansa lapset ja talous silleen kondiksessa, ettei elämisen perustarpeista tarvitse tinkiä. Lisäksi molemmat olemme sitoutuneet 100% lapsien saantiin ja niistä huolehtimiseen. Ennen kuin sitä ensimmäistäkään alettiin yrittämään, kävimme pääpiirteittäin läpi kasvatusperiaatteemme, emmekä havainneet niissä mittavia ristiriitoja, eli lasten turvallinen tulevaisuus on varmistettu myös tällä tavalla. Otettakoon huomioon myös se, että vaimoni on lapsena ilmoittanut unelma-ammatikseen äiti

Yritän siis sanoa, että nuoret: mikäli ette ole päihteiden ammattikäyttäjiä tai elämänhallintanne ei ole muuten vakavasti puutteellista, älkää odottako sitä täydellistä tilannetta lasten yrittämiselle. Sitä ei ole, sitä ei tule. On vain elämä, jota ei voi käsikirjoittaa etukäteen täydelliseksi, vaan on toimittava siten kuin oikealta tuntuu. Vaikka sitä lasta kuinka toivoo ja kuinka olisi mielestään valmis lapsen saantiin, silti se odotusaika on yhtä pähkäilyä, että miten sitä nyt sen kanssa pärjää ja miten sitä nyt voihyvänenaika... Kuuluu asiaan. Aikaa on kuitenkin rajallisesti. Itse ajattelin aikoinaan, että mikäli olisi käynyt niin, että olisin tietoisesti vitkastellut kauan lasten saantia, ja minua olisikin kohdannut vaikkapa onnettomuus, joka olisi vienyt mahdollisuuteni saada lapsia, en olisi antanut vitkastelua itselleni koskaan anteeksi ja tämä olisi vaikuttanut loppuelämän elämänlaatuuni merkittävästi.

Suomalaiset, hedelmällisessä iässä olevat, varmistakaamme, että maailmassa on tulevaisuudessakin suomalaisia. Siten voimme parhaiten turvata jälkeläistemme tulevaisuuden!

Jotkut saattoivat kiinnittää huomiota siihen, etten käyttänyt kertaakaan sanaparia lasten hankinta. Enkä käytä. Elämä on opettanut, ettei lapsia hankita, ne saadaan.

[ArtturiE]

Vaikka suomalaiset eivät tee vauvoja niin afrikkalaiset tekevät sitäkin enemmän, jopa omien lastensa kanssa.  Ei mene kauaa kun tämä moniosaajien porukka nostaa Suomen asukasluvun kuuteen miljoonaan.

[newspeak]

Jos vain näkisitte, kuinka pieni elämä revitään kohdusta ulos. Sillä ei ole luita ja se niin herkästi repeää. Pala palalta se revitään pois kasvatusalustaltaan. Lautasella se on hetken ennen päätymistään elämän roskakoriin, Molokin Kitaan. Hetken hoitohenkilökunta käyttää katsoakseen, mitä uusi tulokas voisi elämässään tehdä. Pieni pippelihän se siinä. Kiinnitettynä irtonaiseen alaruumiiseen. Tai ehkä se olikin tyttö eikä pippeliä ollut. Kuinka raakoja me ihmiset olemme, vaikka sivistyneiksi itseämme väitämme?

Lautanen on silti täynnä verta ja ruuminkappaleita. Ne ovat pehmeitä kuin hyytelöä. Ne ovat kylmiä ja kalpeita. Eivät kuten syntyneet lapset, sillä kaikki veri on niistä paennut. Kaikki ajatukset on heiltä ryöstetty. Vain Luoja on heidän puolellaan meidän muiden kirona. Kuinka kukaan voisi tätä katotsoa, on minulle mysteeri.

[Tabula Rasa]

Onnea yritykseen J.M & puoliso. Se että on sen vuosikymmenen ollut puoliso ei ole itsestäänselvyys. Ja vaikka sellainen olisi, niin mikäli töitä ei saa niin millä elättää syntyvä. Toisenlainen tarina. Vuosikymmenen turha haku. Ja paskemmaksi on mennyt vuosi vuodelta. On se sitten naiset tai minä enemmän sekaisin kuin alussa, ei vitunkaan väliä. Lopputulos on ettei yhteistä ole kyllin mihinkään.

[Impi Waara]

Jäsen Iku-roudan viesti: kun pelkkä like-napin painaminen ei riitä, on annettava myös sanallinen tunnustus. Erittäin hyvä ja ytimekäs kirjoitus!

Mehän olemme rouvani kanssa siitä kummallinen pariskunta näin 2010-luvulla, että olemme alle kolmekymppisiä, olleet kymmenen vuotta kimpassa ja neljä vuotta naimisissa, suurin piirtein päivästä yksi olemme haaveilleet perheestä.

Kohtalo on kuitenkin tarkemmin erittelemättä heittänyt ilkeästi kapuloita haaveemme rattaisiin monta kertaa, mutta onneksi on tuo yksi saatu. Toiveena olisi kolme tai jopa neljä lasta, saa nähdä, kestääkö terveys niin montaa raskautta.

Lapsissa on tulevaisuus. Suomea ei tulevaisuudessa ole, ellei Suomea ylläpidä ja kehitä suomalaiset. Ei meilläkään ole punaista tupaa eikä perunamaata, mutta meillä on kaksi tervettä aikuista hoitamaan saamansa lapset ja talous silleen kondiksessa, ettei elämisen perustarpeista tarvitse tinkiä. Lisäksi molemmat olemme sitoutuneet 100% lapsien saantiin ja niistä huolehtimiseen. Ennen kuin sitä ensimmäistäkään alettiin yrittämään, kävimme pääpiirteittäin läpi kasvatusperiaatteemme, emmekä havainneet niissä mittavia ristiriitoja, eli lasten turvallinen tulevaisuus on varmistettu myös tällä tavalla. Otettakoon huomioon myös se, että vaimoni on lapsena ilmoittanut unelma-ammatikseen äiti

Yritän siis sanoa, että nuoret: mikäli ette ole päihteiden ammattikäyttäjiä tai elämänhallintanne ei ole muuten vakavasti puutteellista, älkää odottako sitä täydellistä tilannetta lasten yrittämiselle. Sitä ei ole, sitä ei tule. On vain elämä, jota ei voi käsikirjoittaa etukäteen täydelliseksi, vaan on toimittava siten kuin oikealta tuntuu. Vaikka sitä lasta kuinka toivoo ja kuinka olisi mielestään valmis lapsen saantiin, silti se odotusaika on yhtä pähkäilyä, että miten sitä nyt sen kanssa pärjää ja miten sitä nyt voihyvänenaika... Kuuluu asiaan. Aikaa on kuitenkin rajallisesti. Itse ajattelin aikoinaan, että mikäli olisi käynyt niin, että olisin tietoisesti vitkastellut kauan lasten saantia, ja minua olisikin kohdannut vaikkapa onnettomuus, joka olisi vienyt mahdollisuuteni saada lapsia, en olisi antanut vitkastelua itselleni koskaan anteeksi ja tämä olisi vaikuttanut loppuelämän elämänlaatuuni merkittävästi.

Suomalaiset, hedelmällisessä iässä olevat, varmistakaamme, että maailmassa on tulevaisuudessakin suomalaisia. Siten voimme parhaiten turvata jälkeläistemme tulevaisuuden!

Jotkut saattoivat kiinnittää huomiota siihen, etten käyttänyt kertaakaan sanaparia lasten hankinta. Enkä käytä. Elämä on opettanut, ettei lapsia hankita, ne saadaan.

Liippasi viiltävästi oman elämäni tarinaa. Jos en olisi laittanut etusijalle perheen perustamista nuorena opiskelujen lomassa, vaan olisin odottanut sinne 30+ ikään asti, olisivat lapset jääneet saamatta. Tuli nimittäin se onnettomuus 33-vuotiaana... Oli sitten jäljellä ne lapset, pari tutkintoa ja lyhyeksi jäänyt yrittäjänura. Onnettomuuden jälkeen oli jäljellä konkreettisesti vain ne lapset.

edit typo

[Larva]

^ Itsekin on tullut tehtyä molemmat lapset nuorena ja opiskeluaikana. Rahat on olleet tiukalla, mutta on selvitty, ja toisaalta se on opettanut myös lapsille, että ylimääräistä krääsää ei tarvita. Nyt päältä kolmekymppisenä ajattelen että minun jälkikasvu on tässä, nyt on jo niin vanha ettei jaksa enempää.