Ahvenanmaata voisi kohdata Krimin kohtalo

[UgriProPatria]

Kävin kesällä myös Oolannin sodan taistelupaikoilla. Kyllä tuli juhlallinen, isänmaallinen olo. Ne oli tosi miehiä ja naisia siellä. Tosi perheitä.

Vanha kaarti - Oolannin sota      Jee, hyvä Oolanti!

Krimin sodassa Oolanti oli Venäjän läntisin linnoitus. Opas kertoi meille paljon myös tuon sodan historiaa. Vieläkin oli siellä, täällä, linnoituksen, sekä sotaväen rakennusten muurien / seinien jäännöksiä.

Oolannin fästinki ja sen edustalla oleva lahti tuli nähdyksi ja kuvatuksi.

[UgriProPatria]

Kyllä kyynel vierähtää poskelle, kun Ruotsin hurjat sotavoimat rynnivät Ahvenanmaalle, raiskaten jokaisen vastaantulevan miespuolisen...

Rkp saisi sätkyn. Ei Parempaakansaa kohdella kuin fennoja! 

[Takinravistaja]

Vaihdetaan Ahvenanmaa menettyyn Kannakseen väestöineen päivineen. Ainakin Suomi voittaisi siinä.

Suomi saisi paljon venäläisväestöä siinä kaupassa.

[Takinravistaja]

Kasakka ottaa sen, mikä on helposti otettavissa, mutta medelsvenssoni antaa pois senkin, mikä perustellusti kuuluisi hänelle.

Ahvenanmaan merkitys Itämeren pohjoisosan hallinnassa on iso. Siellä oli Oolannin sodan -- jota yleisemmin muuten Krimin sodaksi kutsutaan -- aikaan sotilastukikohta. Se oli tietenkin venäläisten, koska Suomi oli silloin osa Venäjää, ja Suomella ei ollut edes omia sotavoimia pieniä pataljoonia lukuunottamatta. Britit tuhosivat sen sodassa. Britit olivat merien supervalta -- ja ovat sitä yhä --. Venäjän merivoimat olivat silloin surkea -- ja ovat yhä ja ovat aina olleet --. Pietari Suuri eli vuosia Hollannissa harjoittelemassa merisotaa, mutta lopulta onnistuttuaan voittamaan Ruotsin, totesi merisodan olevan huono juttu ja teki mitä teki. Ahvenanmaan kohtalosta niinä aikoina on kirjoittanut Topelius Maamme kirjaan. Siinä on yksi surullinen lehti historiassamme.

Myöhempinä aikoina Venäjä aina välillä yritti laivastotoimia harjoittaa. Viimeinen suuri Itämeren laivasto kuitenkin lähti Japaniin sotimaan 1905. Se joutui kulkemaan pitkää reitti kiertäen Kap Hornin, koska britit kielsivät Suezin käytön. Heti menomatkalla laivasto tuhottiin lähes kokonaan. Se on Venäjän sotahistorian yksi surkeimmista hetkistä. Se teki koko keisarikunnasta heikon, ja sen johdosta meillekin tuli Eduskunta. Murskahäviön jälkeen venäläiset päättivät puolustaa Itämerta ainoastaan rannikolta -- ja ovat näihin päiviin asti niin tehneet --. Siksi Stalinikin halusi Hangon. Jos Putin jotain haluaisi, hän haluaisi Hangon. Ahvenanmaata ryssät eivät halua, eivät tarvitse, eivätkä tule ottamaan.

Ruotsin suhteen ei kannata suurempaa pelkoa lietsoa. Kuten moni on puolileikillä sanonut, olisi ilo, jos he sen veisivät, mutta eivät he sitä vie. Ensimmäisessä Maailmansodassa keisarillinen Saksa lupasi Ahvenanmaan Ruotsille, jos Ruotsi liittyy sotaan. Ruotsi ei liittynyt sotaan. Keisarillinen Saksa teki maihinnousun Ahvenanmaalle ja yritti siten pakottaa myös ruotsalaisia joukkoja sinne, ja siten sekaantumaan sotaan. Ruotsi ei liittynyt sotaan. Sodan jälkeen Ruotsi ei halunnut Ahvenanmaata. Lopulta eräs taidemaalari uhkasi Ruotsia sodalla, jos siellä edes keskustellaan Ahvenmaan vaatimisesta -- kieliriitojen ja Ruotsin sotilaallisen "urheuden" innoittamana --. Ruotsissa lopetettiin keskustelu. Sen jälkeen vain Suomi oli valmis ottamaan Ahvenanmaan omakseen, joten Kansainliitto sen Suomelle liitti -- samalla vaatien sen pysyvän demilitarisoituna --. Niistä sopimuksista on jo sen verran aikaa, että YYA-sopimuksetkin on jo sen jälkeen kirjoitettu ja kumottu. Mikään oikea vaatimus ei estäisi sotilaiden viemistä Ahvenanmaalle, mutta miksi viedä?

Ruotsi ei enää ole merivalta. Venäjä ei koskaan ole ollut merivalta. Suomesta ei kannata tehdä merivaltaa. Tanska on joskus ollut merivalta, ja on yhä ainoa maa maailmassa, joka voisi Ahvenanmaalle jotain sotilaallista käyttöä keksiä. Kalmarin Unionin hajottua tanskalaiset taisivatkin sieltä käsin terrorisoida Suomea ja polttivat Turunkin. Mutta kannattaako sotilaspanostuksia uhrata penniäkään mahdolliseen sotaan Tanskaa vastaan?

Ruosihan vaati Suomen itsenäistymisen jälkeen Ahvenmaata, ja alueen asukkaatkin halusivat liittyä Ruotsiin. Kansainliitto teki kuitenkin päätöksen, että Ahvenmaa säilyy Suomella.

[Takinravistaja]

Kävin kesällä myös Oolannin sodan taistelupaikoilla. Kyllä tuli juhlallinen, isänmaallinen olo. Ne oli tosi miehiä ja naisia siellä. Tosi perheitä.

Vanha kaarti - Oolannin sota      Jee, hyvä Oolanti!

Krimin sodassa Oolanti oli Venäjän läntisin linnoitus. Opas kertoi meille paljon myös tuon sodan historiaa. Vieläkin oli siellä, täällä, linnoituksen, sekä sotaväen rakennusten muurien / seinien jäännöksiä.

Oolannin fästinki ja sen edustalla oleva lahti tuli nähdyksi ja kuvatuksi.

Huonostihan siinä Oolannin sodassa kävi puolustajille. Britannia ja Ranska tuhosivat rantalinnoituksiamme ja polttivat Oulua. Mutta Kokkolassa paikallinen siviilikaarti puolustautui hyvin ja valtasi brittien veneen.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Halkokarin_kahakka

[UgriProPatria]

Tuo laulu, tai runo Oolannin sodasta löytyi kuulemma Britanniasta, jonkun vankilan arkistoista ja sen oli kirjoittanut joku suomalainen upseerimies, joka monien muiden upseerien kanssa oli viety sinne sotavangiksi. Runossa oli n. 20 säkeistöä. Tämän runon löydyttyä, joku suomalainen säveltäjä teki siihen sävelen, eli sotilasmarssin.

Näin kertoi meille hyvä oppaamme. 

Suomalaiset herrasmiesupseerit olivat kuulemma kunnioitettuja vieraita paikallisissa, brittien tanssiaisissa.

Laulu on siis suomenkielinen, eikä siihen ole ruotsinkielisiä sanoja. Ålandissa väki aina ihmettelee mitä kumman virttä suomalaiset tuppaavat vetämään tunnetuilla taistelupaikoilla.

Myös meidän joukkomme kajautti marssilaulun, niin, että fästingin muurit ne kaikuivat ja Oolannin rannat ne raikuivat!

[Möhömaha]

Ahvenanmaa voitaisiin myydä huutokaupalla.
Erästä TV -persoonaa lainatakseni :"Onko sinulla näille tavaroille joku hinta".
USA osti Alaskan hintaan 7.2 miljonaa dollaria vuonna 1867.

Aloitushuuto 1 miljoonaa euroa , huudot sadantuhannen välein.

[Artisti]

"Mitä tapahtuu jos Venäjä miehittää Ahvenanmaan?
Seuran arkistosta: Demilitarisoidun alueen riskinä on, että sotilaallisilla tyhjiöllä on taipumus täyttyä. Jos sitä ei tee oma armeija, niin joku muu tekee.

Ari Korvola
Seura 07/2016 | 21.10.2016

Ruotsi ei sitä saanut, Venäjä ei pystynyt kaappaamaan, Saksa ei tarvinnut. Ahvenanmaa jäi pattitilanteessa Suomelle.

Suomen ja Ruotsin kannalta nämä saaret ovat ylivoimaisen keskeisessä strategisessa kohdassa.

Jos joku kolmas taho saisi ne haltuunsa, panttivankeina olisivat molemmat maat.

Talouspakotteet, ilmatilaloukkaukset sekä Krimin ja Ukrainan kiristynyt tilanne 2014 nostivat jännitettä myös Saaristomerellä ja herättivät kysymyksen: mitä Venäjä suunnittelee Ahvenanmaan varalle?

Puolustusministeri Jussi Niinistö (ps) esitti viime kesänä arvionaan, että saarella voisi tapahtua Krim-ilmiö: pienet vihreät miehet kaappaisivat alueen. Ahvenanmaan puolustaminen on Niinistön mielestä "haasteellista", koska alue on demilitarisoitu ja neutralisoitu.

Vaikka Niinistö sittemmin lieventeli sanomisiaan, tilanne on selvä. Suomen on pakko puolustaa Ahvenanmaata tarvittaessa aseellisestikin, vaikka varautuminen siihen on kansainvälisin sopimuksin tehty mahdollisimman hankalaksi. Alueella ei saa olla sotilaita, eikä saaria saa linnoittaa tai varustaa sotilaallisesti, eivätkä Ahvenanmaan nuoret miehet joudu asepalvelukseen.
Välttämättömyydestä hyve

Vielä vuonna 1918 saarilla oli venäläisiä joukkoja, punakaarti ja suojeluskunnat. Ruotsalaisen sotilasretkikunnan tarkoituksena oli liittää Ahvenanmaa Ruotsiin, mutta se joutui väistymään maihin nousseiden saksalaisten tieltä. Englantilaiset hautoivat maihinnousua, mutta maailmansota loppui kesken.

Ahvenanmaan saarten linnoittamattomuudesta ja puolueettomuudesta sovittiin vuoden 1921 yleissopimuksessa, jossa olivat mukana Itämeren rantavaltiot ja länsivallat. Vain yksi oli joukosta poissa: Venäjä.

"Kyllä se silloin oli Neuvosto-Venäjältä tarkoituksellinen ratkaisu. Jos tiukempi paikka tulee Itämerellä, Venäjä pitää niin sanotusti optiot auki", saarten asemaa tutkinut kansainvälisen oikeuden emeritus professori Lauri Hannikainen sanoo.

Ahvenanmaan sopimusoikeudellinen asema vahvistettiin Suomen ja Venäjän välillä heti talvisodan jälkeen ja jälleen 1947 Pariisin rauhansopimuksessa. Niiden mukaan Venäjällä on erityinen oikeus valvoa alueen demilitarisointia ja perustaa saarille sitä varten pysyvä konsulaatti. Vastaavanlaista oikeutta ei ole muilla mailla, ei edes Ruotsilla.

"Vuosikymmenten kuluessa ahvenanmaalaiset ja venäläiset ovat tulleet hyviksi kavereiksi, koska he molemmat valvovat tätä demilitarisointia pilkuntarkkaan", Hannikainen toteaa.
Miehityksen realismi

Nykyisistä sopimuksista on hankala pyristellä irti. Esimerkiksi vuoden 1921 sopimus on tarkoitettu pysyväksi.

Kansainvälisen tilanteen kiristyminen Itämerellä voi silti aikaansaada Venäjälle – tai etuottona Natolle tai Suomelle – halun ottaa Ahvenanmaa tai osa siitä sotilaalliseen käyttöön. Tämä olisi Hannikaisen mukaan joka tapauksessa vastoin Suomen pitemmän tähtäimen etua.

"Olen varma, että jos Venäjällä on jotain haluja Ahvenanmaahan, sinne ei ilmesty pieniä vihreitä miehiä. Jos ilmestyisi, Suomen olisi ehdottomasti otettava heidät kiinni ja tuhottava", Hannikainen arvioi.

Tuon kynnyksen ylittäminen olisi Suomelta varsin fataalia. Tai voisiko Ruotsilta saada tuolloin apua?

"Ei Ruotsilla ole mitään erityisiä velvoitteita. Suomi voisi toivoa, että Ruotsilla olisi vahvat intressit toimia, mutta historiahan on opettanut, ettei meidän kannata Ruotsiin liikaa luottaa", Hannikainen toppuuttelee.

Entä voiko Venäjä miehittää saaret tukikohtanaan konsulaatti?

Ei, professori Hannikainen ei pidä todennäköisenä, että konsulaattiin kerättäisiin "asiantuntijoita" valmistelemaan valtausta salaa.

"Kyllä valtaus täytyy tehdä kertarysäyksellä, mutta sitä edeltäisi kriisi Itämerellä. Sellaista ei kuitenkaan ole nyt näköpiirissä, vaan tilanne on rauhoittunut toissa syksystä tuntuvasti."

Professori Hannikaisen mielestä Venäjän hallitsema Kaliningrad Baltiassa helpottaa Ahvenanmaan asemaa, sillä sieltä Venäjä pystyy pitämään Itämerta silmällä.

Toisen näkemyksen mukaan juuri Kaliningradin puolustaminen vaatii nimenomaan Ahvenanmaan miehittämistä. Silloin kriisi olisikin muuttunut jo konfliktiksi.
Toivoton puolustettava

"Konfliktissa Venäjän on otettava haltuun Ahvenanmaa, Gotlanti ja Bornholm, muuten se ei pysty puolustamaan Kaliningradia", sotahistorian dosentti Markku Salomaa sanoo.

Hän kuvailee uhkatilanteen tavalla, jollaista lienee pyöritelty myös Ruotsin armeijan suunnittelupöydillä. Ruotsalaiskenraali Anders Brännström totesi kuukausi sitten, että tilanne voi kehittyä niin, että Ruotsi voi olla sodassa kahden vuoden kuluessa.

"Venäjän erikoisjoukoille Maarianhaminan kentän haltuunotto olisi vain 2–3 tunnin operaatio ja sen jälkeen käynnistyisi suuri ilmasilta pariksi kolmeksi päiväksi. Suomen rannikkolaivasto ja pienet rannikkojääkärivoimat, kaksi taisteluosastoa, eivät Ahvenanmaalle ehtisikään, eivätkä pysty valtaamaan sitä takaisin", Salomaa arvioi.

Dosentti Salomaankaan mielestä Ahvenanmaan haltuunotto ei kysy pieniä vihreitä miehiä. Puvun väri voi olla muukin.

"Erikoisjoukot voidaan viedä Turusta Maarianhaminaan vaikka venäläisellä turistibussilla ja TsSKA:n verryttelypuvuissa Viking Linen autolautalle – potkupallovarusteissa."
Merivalvonnan resurssit

Suomella olisi tietysti mahdollisuus kikkailemalla kiertää Ahvenanmaan demilitarisointia. Silloin vahvistettaisiin saarten merivalvontaa: Merivartiostohan on sisä- vaan ei puolustusministeriön alainen. Ahvenanmaalla Merivartiostolla on vartioasemat Maarianhaminassa ja Kökarissa.

"Työntekijöitä on 40, vahvuus on ollut tuo viimeiset 10 vuotta. Sitä ennen oli enemmänkin, mutta säästötoimien takia väkeä vähennettiin. Toki valvontatekniikka on kehittynyt, ja partioveneet uusittiin 2009 – 2013", Länsi-Suomen Merivartioston apulaiskomentaja Tomi Kivenjuuri kertoo.

Suomi siis noudattaa tunnollisesti sitoumuksiaan.
Uskon asia

Vuosi sitten tuli julkisuuteen Turun saaristossa tehtyjä tontti- ja kiinteistökauppoja, joissa ostajana oli venäläistaustainen yritys.

Airiston Helmi -yhtiön taustoja ei pystytty selvittämään, ja salaperäisyyttä lisäsi myös se, että Puolustusvoimien poistohuutokaupoissa myydyt entiset sota-alukset ilmestyivät pian yhtiön tiettyjen saariosoitteiden rantaan. Paraisilla on herättänyt huomiota myös venäläisten helikoptereiden vilkastunut lentotoiminta.

Onko tämä hivuttaminen tiedustelua?

"Ei ole poissuljettua, että se kuluisi siihen strategiaan. Sieltähän voidaan selvitellä maantieteellistä aluetta, mistä voisi olla hyvä mennä", arvelee professori Hannikainen.

Markku Salomaa ei usko kansainvälisten sopimusten suojaan tiukan paikan tullessa.

"Ahvenanmaalaisille on uskon asia, että he ovat sopimusten suojaamia sodassa ja rauhassa – niin luulivat Georgian ja Krimin asukkaatkin", täräyttää Salomaa.

"Demilitarisointi ei ole ahvenanmaalaisten oman edun mukaista – se on nykyoloissa yksipuolisesti vain Venäjän edun mukaista."

Artikkeli on ilmestynyt Seurassa 7/2016"

http://seura.fi/puheenaihe/ajankohtaista/miten-ahvenanmaa-voisi-joutua-venajan-miehittamaksi/?shared=334607-3d44dc63-500

[UgriProPatria]

Ahvenanmaalle olisi onnekkaampaa saada sinne venäläinen kuin matu-miehittäjä.

Oikein tässä siunailin, kuinka onnekasta, että näin kesällä Ahvenanmaan sellaisena, vielä aitona. Se Ahvenanmaa tullaan matujen puolesta tuhoamaan.

Suomalaiset eivät ole heille kelvanneet, mutta tuon roskajoukon he toivottavat tervetulleeksi.

Ei voi mitään. Heidän oma valintansa.

[Ville Hämäläinen]

Ahvenanmaalle olisi onnekkaampaa saada sinne venäläinen kuin matu-miehittäjä.

Oikein tässä siunailin, kuinka onnekasta, että näin kesällä Ahvenanmaan sellaisena, vielä aitona. Se Ahvenanmaa tullaan matujen puolesta tuhoamaan.

Suomalaiset eivät ole heille kelvanneet, mutta tuon roskajoukon he toivottavat tervetulleeksi.

Ei voi mitään. Heidän oma valintansa.

Ahvenanmaa on kohtalonsa ansainnut, katotaan mitä he tykkäävät mamuista

[ISO]

Ahvenanmaalaiset on aivan riittävän pitkään kupanneet meitä Suomalaisia, irrotetaan koko alue ja annetaan Ruotsalaisille, voivat salvoa saaren täyteen rikkautta minun puolestani.

Suomi ei tarvitse Ahvenanmaata yhtään mihinkään, se on pelkkä kustannus, joka vielä aukoo päätään kiittämättömyyttään.

[Ville Hämäläinen]

Ahvenanmaalaiset on aivan riittävän pitkään kupanneet meitä Suomalaisia, irrotetaan koko alue ja annetaan Ruotsalaisille, voivat salvoa saaren täyteen rikkautta minun puolestani.

Suomi ei tarvitse Ahvenanmaata yhtään mihinkään, se on pelkkä kustannus, joka vielä aukoo päätään kiittämättömyyttään.

Rikolliset mamut voisi pistää ahvenanmaalle ja sitten myydä ruotsalaisille, niille muutenkin annetaan parhaat lomakylät niin mikä olisi parempi kuin merimaisema suomen lämpimimmässä kolkassa

[märtsy]

Mielestäni on aika selvää, että pitkään jatkunut globaali suhteellisen rauhallinen aika on lopussa. Affenanmaalaiset tekisivät viisaasti, jos suostuisivat ajoissa alkamaan puolustamaan aluettaan. Vitkastelu johtunee siitä kuvitelmasta, että mahdollisen sodan alkaessa maakunta voisi irrottautua Suomesta ja liittyä Ruotsiin. Se ei kuitenkaan tule tapahtumaan, vaan pikemminkin Åland ska bli en ny Porkkala.

[-PPT-]

Siis jos venäläiset tekevät Ahvenanmaalle Krimit niin Suomi ei voi reagoida asiaan ainakaan sotilaallisesti koska kansainväliset sopimukset estävät sen? Suomi se pitää sopimuksista kiinni vielä siinäkin vaiheessa kun paperi joille ne on kirjoitettu toimii nuotion sytykkeenä.

[Vaniljaihminen]

Kävin kesällä myös Oolannin sodan taistelupaikoilla. Kyllä tuli juhlallinen, isänmaallinen olo. Ne oli tosi miehiä ja naisia siellä. Tosi perheitä.

Vanha kaarti - Oolannin sota      Jee, hyvä Oolanti!

Krimin sodassa Oolanti oli Venäjän läntisin linnoitus. Opas kertoi meille paljon myös tuon sodan historiaa. Vieläkin oli siellä, täällä, linnoituksen, sekä sotaväen rakennusten muurien / seinien jäännöksiä.

Oolannin fästinki ja sen edustalla oleva lahti tuli nähdyksi ja kuvatuksi.

Huonostihan siinä Oolannin sodassa kävi puolustajille. Britannia ja Ranska tuhosivat rantalinnoituksiamme ja polttivat Oulua. Mutta Kokkolassa paikallinen siviilikaarti puolustautui hyvin ja valtasi brittien veneen.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Halkokarin_kahakka

Brittien laivatykkien kantama oli niin suuri, etteivät venäläiset pystyneet ampumaan takaisin. Aikansa pommitettuaan britit vaan totesivat voittaneensa taistelun.

Sittemmin Mats Kankkosen osuus tuossa mainitussa kahakassa toki vähän ylensi puolustajien mieltä. Kankkosesta tehtiin jopa muotokuva.

Tokassa maailmansodassa ei Ahvenanmaa näytellyt mitään suurta sotanayttämöä, yksi rykmentti (vai pataljoona?) sinne oli sijoitettu jatkosodan alussa, mutta sitten kävi selväksi ettei sinnepäin kohdistu sotatoimia ja joukot lähetettiin muualle. Saksalaisten herruus Itämerellä poisti ongelman lopullisesti päiväjärjestyksestä.

Kovasti on nykyäänkin kritisoitu merivoimien panssarilaivahankintoja, mutta Ahvenanmeren puolustuksessa niillä olisi ollut huomattavasti tärkeämpi osa. Ahvenanmeren kautta kulki merkittävä osa Suomen viljalaivoista ja sinne myös venäläisten sukellusveneet ja miinanlaskijat pyrkivät.

Nykytilanteessa Ahvenanmaa on aivan erilaisessa tilanteessa kuin 40-luvulla. Sitä ei suojele strateginen tilanne eikä minkään huomattavan maan merivoimat. Mitään miinoitettakaan ei ole sinne yhtäkkiä heitettävissä. Putinin ei tarvitsisi kuin kävellä sinne prkl..

[ArtturiE]

Seuran Ari Korvola on entinen ylenannon toimittaja, näin Korvola itse kommentoi siirtymistään:

"Ylekin on muuttunut niin, ettei meikäläisen edustamaa journalismia tarvita siellä kuin juhlapuheissa", Korvola sanoo.

Näin siis vuonna 2011

[hattiwatti]

Kaikki Suomen matu-vokit voisi keskittää Ahvenanmaalle, tuonne RKP:n äänestäjäpesäkkeeseen niin saavat mitä tilaavat.

Tällöin ei itse Stalinkaan koskisi saareen pitkällä tikullakaan.

[UgriProPatria]

Kaikki Suomen matu-vokit voisi keskittää Ahvenanmaalle, tuonne RKP:n äänestäjäpesäkkeeseen niin saavat mitä tilaavat.

Tällöin ei itse Stalinkaan koskisi saareen pitkällä tikullakaan.

           Nej! Nej! Nej! Nej! Se o Finland ku pitä tuhota!

[Nationalisti]

Kaikki Suomen matu-vokit voisi keskittää Ahvenanmaalle, tuonne RKP:n äänestäjäpesäkkeeseen niin saavat mitä tilaavat.

Tällöin ei itse Stalinkaan koskisi saareen pitkällä tikullakaan.

Ahvenanmaalla ei ole RKP:ta. Ahvenanmaalaiset eivät päätä Suomen pakolaispolitiikkaa. Eikä sitä tee RKP:kaan.

[ArtturiE]

"Tähän päätökseen riittää sisäisen turvallisuuden järkkyminen eli esimerkiksi maarajan vuotaminen. Rajajoukkoja käytetään muun muassa maahanpyrkijöiden rekisteröintiin ja heidän kokoamiseen leireihin."

Lainaus eräästä ketjun kirjoituksesta.

Miksi Suomessa käytettiin vain rekisteröintiin?  Mitä vikaa leirittämisessä muka oli?  JungleII Ahvenanmaalle Calaisin malliin.

[Ville Hämäläinen]

Haglundin toimet paljastuu/paljastui tällä vaalikaudella ja se oli niin kova paikka että jätti politiikan.

[-PPT-]

Ahvenanmaan suhde Suomeen on verrattavissa Grönlannin suhdetta Tanskaan eli kuuluu valtakuntaan mutta on autonominen eli oma erillinen yhteiskuntansa.

[Nikolas]

Krimillä on Venäjän Mustanmeren laivastotukikohta. Ne sotalaivat ovat juuri siellä. Venäjälle oli tärkeää varmistaa kulku maitse tukikohtaan. Ahvenanmaa voisi olla strategisesti merkittävä, mutta ei Venäjällä ole siellä mitään puolustettavaa.

[Pellonpekko]

Krimillä on Venäjän Mustanmeren laivastotukikohta. Ne sotalaivat ovat juuri siellä. Venäjälle oli tärkeää varmistaa kulku maitse tukikohtaan. Ahvenanmaa voisi olla strategisesti merkittävä, mutta ei Venäjällä ole siellä mitään puolustettavaa.

Kysymys ei olekaan puolustettavasta, vaan hyökättävistä kohteista. Mikäli Venäjä keskittyisi puolustukseen ei tässä mitään ongelmia olisikaan.

[Artisti]

Ahvenanmaalaiset luottavat siihen, että Suomi kuitenkin puolustaa Ahvenanmaata tosi paikan tullen.

http://www.suomenmaa.fi/?app=NeoDirect&com=6/3/166680/5dbcb0af78

"Miten Ahvenanmaan puolustus on järjestetty? Kuka sitä puolustaa?

Suomen puolus­tus­voi­milla on omat suun­ni­tel­mansa, valmius ja kapasiteetti puolustaa demi­li­ta­ri­soitua Ahvenanmaata. Me Ahvenanmaalla emme tiedä, miten puolus­tus­voimat on Ahvenanmaan puolustuksen suunnitellut."

Ja kuitenkin: "Löfström Ahvenanmaan puolu­eet­to­muu­desta: "Emme pidä, että etenkään ministeri kysee­na­laistaa sen"."

Täysin kahjoa. Uskovat, että Suomen Puolustusvoimilla on valmius ja kapasiteetti puolustaa Ahvenanmaata etäältä. Ja mikä kumma siinä puolustusvalmiuden ylläpidossa kaihertaa? Puolustusvoimien läsnäolo saarilla ei olisi miehittäjän läsnäoloa, vaan tavallisen ihmisen arjessa huomaamatonta, näkymätöntä läsnäoloa. Jos Venäjä saa Ahvenanmaan itselleen, niin se näkyy kaikessa elämässä.

[sivullinen.]

Mitä puolustettavaa Suomella on Ahvenanmaassa? Ahvenanmaalaiset ihmiset ovat tietenkin hirveän mukavia ihmisiä, ja siellä on paljon yritystoimintaa. Ahvenanmaalaiset ovat kuitenkin kaikki ruotsin kielisiä eli ruotsalaisia ja yritystoimintakin on siellä lähinnä Ahvenanmaan poikkeavan veroaseman johdosta eli veronkierron vuoksi.

Jos venäläiset ehdottaisivat Ahvenanmaan vaihtamista Petsamoon, pitäisi ehdotusta jo harkita. Karjalaan vaihto kelpaisi mielihyvin. Norjan kanssa sen voisi myös vaihtaa siihen Haltin huippuun, jonka norjalaiset meinasivat antaa Suomelle 100 vuotisen itsenäisyyden lahjaksi. Ainoa haitta Suomen kannalta Ahvenmaan poisvaihtamisessa on se, jos sinne perustettaisiin voimakas laivastotukikohta, josta käsin sitten uhkailtaisiin Suomea. Kerroin jo Tanskan tehneen suunnilleen näin Kalmarin Unionin kaatumisen jälkeen.

Venäjä tappoi Ahvenanmaan tyhjäksi ihmisistä Ison Vihan aikana -- ja asumattomana ja tyhjänä se myös pysyi kauan --. Olettaisin, ettei siellä ole ollut merkittävässä määrin siviiliväestöä vielä Oolannin sodan aikanakaan -- eikä sen jälkeenkään --. Tyhjä Ahvenanmaa olisi paras Ahvenanmaa. Se voisi olla hirvien ja jänisten rauhoitettu luonnonpuisto. Ahvenanmaalaiset saisivat vaikka muuttaa Ruotsiin -- tai lähteä sinne pakolaisina, sillä pakolaisista Ruotsissa tykätään erityisen paljon --.

[Finka]

Jos annettaisiin Ahvenanmaalle itsenäisyys 

Ei ehkä järkevä temppu mutta olisi mielenkiintoista millaiseen ilmeeseen vääntyisi ahvenanmaalaisten suu.

[-PPT-]

Venäjä ei ole Petsamosta tai Karjalasta luopumassa tai vaihtamassa niitä yhtään mihinkään joten tuo ikivanha vitsi on yhtä tyhmä kuin aina ennenkin.

[tyhmyri]

Venäjä ei ole Petsamosta tai Karjalasta luopumassa tai vaihtamassa niitä yhtään mihinkään joten tuo ikivanha vitsi on yhtä tyhmä kuin aina ennenkin.

Mistä sinä tiedät, että ei ole luopumassa mikäli sopivaa kauppatavaraa on tarjolla?

Ainakaan minä en tiedä. Tähän mennessä historia on osoittanut, että suurvallat ovat valmiita aika hämmästyttäviin temppuihin mikäli niiden intressit moisia edellyttävät.

[P]

Venäjä ei ole Petsamosta tai Karjalasta luopumassa tai vaihtamassa niitä yhtään mihinkään joten tuo ikivanha vitsi on yhtä tyhmä kuin aina ennenkin.

Mistä sinä tiedät, että ei ole luopumassa mikäli sopivaa kauppatavaraa on tarjolla?

Ainakaan minä en tiedä. Tähän mennessä historia on osoittanut, että suurvallat ovat valmiita aika hämmästyttäviin temppuihin mikäli niiden intressit moisia edellyttävät.

Jep. Ranska myi Louisianan ja Venäjä Alaskan. Molemmilla oli epäsuotuisa tilanne. Vuotta paria aikaisemmin kukaan moisiin luopumisiin ei olisi uskonut. Tyhmyrillä on ihan pointtia. Historia ei todellakaan loppunut, vaikka Francis Fukuyaman johdolla moisesta intoiltiin 1989 > .

Siksi myös on suhtauduttava Ahvenanmaan tilanteeseen kyynisesti. On aika paljon puhuvaa, että paikalliset yhdessä Venäjän konsulaatin kanssa valvovat demilitarisointia, josta ei hyödy kuin suurvallat ja Itämerellä käytännössä vain Venäjä. Paikallisten sillinkalastajien valtio-opilla saari saa jäädä paistamaan perunalastuja ja kalastamaan, vaikka ympärillä sodittaisiin.. Kertoo kaiken siitä, että suomalaisia kukkahattujakin naivimpaa väkeä tallaa Telluksemme pintaa..