Moraalipaniikin terrori - vasurilta harvinaisen selväjärkinen teksti

[Risto A.]

http://kimmokautio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/223222-moraalipaniikin-terrori

Kuinka moni tuntee termin "moraalipaniikki" sisällön? Minusta jokaisen yhteiskunnallisista asioista kiinnostuneen ja aikaansa seuraavan ihmisen on tärkeää tuntea tämä termi ja ilmiö.

Sosiologian professori Stanley Cohen (1942-2013) on kirjoittanut aiheesta tutkittuaan kahta vastakkaista brittiläisen nuorisokulttuurin alalajia; niin sanottua "mods & rockers" –ilmiötä. Nuo kaksi nuorisoryhmää ajautuivat väkivaltaisiin mellakoihin Etelä-Englannissa ja näiden tapahtumien medianäkyvyys lietsoi nuorison keskuudessa Cohenin moraalipaniikiksi (moral panic) nimeämän ilmiön, jonka johdosta molemmat ryhmät leimattiin "kansanvihollisiksi" (folk devils). Uskokaa tai älkää, tämä kaikki tapahtui jo kauan ennen internetin ja sosiaalisen median olemassaoloa, 60-luvun puolivälissä.

Moraalipaniikkihan on sosiaalisen median aikakaudella varsin yleinen ilmiö. Se ilmenee usein terrorismin, koulusurmien tai vastaavien tekojen yhteydessä ja nyt viimeisimpänä esimerkiksi Helsingin asemanaukion tapahtumiin liittyen, mutta yhtälailla kohu saatetaan saada median toimesta aikaan jonkun yksittäisen somettajan imetykseen liittyvistä kommenteista tai vaikka jääkiekkokaukalon väkivallasta.

Olen tässä ajassa enemmän kauhuissani moraalipaniikin seurauksista esimerkiksi demokraattiselle ja vapaalle yhteiskunnalle, kuin äärioikeiston tai ääri-islamilaisen terrorin. Terrori-iskujen sattuessa länsimaalaisilla poliitikoilla ja asiantuntijoilla on usein tapana todeta, että tämä oli isku vapauttamme vastaan, ja että pelolle ei saa antaa valtaa. Kuitenkin mikä tahansa isku kohdistuu viime kädessä vapautta vastaan vasta siinä vaiheessa, kun moraalipaniikille ja pelolle annetaan valta ja vapaa yhteiskunta alkaa rajoittamaan itse itseään.

Moraalipaniikin määritelmä Wikipedian mukaan:

Moraalipaniikki tai moraalinen paniikki on yhteisössä syntyvä tunne siitä että jokin asia tai ilmiö uhkaa sosiaalista järjestystä.

Ilmiö määritellään viiden ominaisuuden kautta:

1. Huoli potentiaalisesta uhasta.

2. Vihamielisyys "kansanvihollisia"  ja uhan aiheuttajia kohtaan.

3. Konsensus siitä, että uhka on todellinen.

4. Liioiteltu huoli uhan todellisiin haittoihin nähden.

5. Paniikin synty on äkillinen tapahtuma.

Cohen kirjoittaa, että moraalinen paniikki voi syntyä myös kauan pinnan alla muhineen asian ympärille yllättäen. Tyypillistä moraalipaniikille on kuitenkin huolen räjähdysmäinen ilmeneminen ja sen nopea laantuminen. Paniikilla saattaa olla seurauksia yhteisön arvoissa, asenteissa tai ajattelussa. Sillä voi olla seurauksia myös lainsäädäntöön tai käytännön toimintaan.

[Risto A.]

Aldous Huxley kertoi esseessään Brave New World Revisited, että ainoastaan yksilö kykenee rationaaliseen ajatteluun. Yksilö voi sulautua osaksi massaa, jolloin yksilöstä karisee kaikki yksilöllisyys pois ja tämä on konkreettisesti osa massaa. Huxley käytti tästä nimitystä "herd-poisoning", "laumamyrkytys". Huxleyn mukaan massat ei koskaan kykene rationaaliseen ajatteluun, vaan ainoastaan ilmaisemaan kolmea primääristä tunnetilaa: 1, valtavaa onnen tunnetta/hurmosta, 2, äkillistä paniikkia, 3, eläimellistä raivoa.

Esimerkiksi merkittävässä jääkiekko- tai jalkapallo-ottelussa, massat käy vuoronperään kaikkia noita tunteita läpi. Sama pätee laajasti yhteiskuntaan.

Vain yksilöt, tai pienet ryhmät, kykenee rationaaliseen ajatteluun tai asioiden pohtimiseen. Massat ei koskaan.

(Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö demokratia toimisi - yksilö on äänestyskopissa yksin.)

[Vaniljaihminen]

Olen vaan ihmetellyt kuinka kauan sitten kuollut Huxley osasi kirjoittaa juuri tästä ajasta. Elokuvaohjaaja Jari Halonen on joskus sanonut, että nykyromaaneissa on ehkä pari hyvää lausetta, mutta kyllä sitä näemmä romaanikin johonkin pystyy. Tai on joskus pystynyt.

[newspeak]

Periaatteessa mikä tahansa ilmiö voi täyttää nuo viisi ehtoa. Helpoiten ne ehdot täyttää uhaksi asetettu sairaus. Eniten huolta Suomessa ovat aiheuttaneet sairaudet, jotka voidaan määritellä nuhakuumeiksi, mutta joista on uutisoitu erittäin laajasti. Sama mediaharha vaikuttaa melkeinpä kaikissa asioissa tavalla tai toisella. Kaikki riippuu siitä, mitä uhkakuvaa vastaan ihmiset milloinkin kuvittelevat puolustautuvansa.

Median kyllästämässä maailmassa on aina hyvä hengittää välillä syvään ja laskea kymmeneen. Uhkakuvat ovat ehkä todellisia, mutta ne pitää asettaa oikeisiin mittasuhteisiin.

[jka]

(Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö demokratia toimisi - yksilö on äänestyskopissa yksin.)

Mutta ne 200 jotka äänestettiin valtaan yksin äänestyskopissa ovat taas lauma joka käyttäytyy lauman tavoin riippumatta siitä mahdollisesti rationaalisestakin äänestäjästä. Eipä tarvitse seurata kuin kansanedustajien twitteröintiä niin moraalipaniikki ja laumamyrkytys on vahvempaa kuin missään yhteisössä kansan keskuudessa.

Demokratia toimii hikisesti siksi että siinä on niin helvetin vaikea päättää yhtään mistään vaikka kaikki olisikin paniikissa. Kun ei päätä mistään mitään koskaan niin ei tule tehtyä niin kauheita mokia moraalipaniikissakaan kuin muuten tulisi. Tästä tosin seuraa luonnollisesti se, että myöskään rationaalisesti ja harkiten tehtyjä päätöksiä jotka johtaisi johonkin hyvään ei tule tehdyksi. Ainoastaan lillukanvarsista voidaan päättää ja silloin on ihan sama päätetäänkö paniikissa vai ei.

[Risto A.]

Olen vaan ihmetellyt kuinka kauan sitten kuollut Huxley osasi kirjoittaa juuri tästä ajasta.

Mielenkiintoista, eikö vain. Samoin George Orwell.

Erään teorian mukaan sekä Huxley että Orwell oli insidereita ja kirjoittivat vain sen auki, mitä silloin oikeasti suunniteltiin.

Kannattaa googlata "the Garrison State" American Journal Of Sociology -lehdestä, vuodelta 1942. Kylmää tekstiä missä tosiaan suunnitellaan "tulevaisuuden yhteiskuntamallia".

[Vredesbyrd]

Kannattaa muistaa Huxleyn painotus, miten tämä kontrolliyhteiskunta on tieteellinen diktatuuri, ja miksi sellainen ikinä kaatuisi, kun se on suunniteltu niin hyvin.

[Risto A.]

Median kyllästämässä maailmassa on aina hyvä hengittää välillä syvään ja laskea kymmeneen. Uhkakuvat ovat ehkä todellisia, mutta ne pitää asettaa oikeisiin mittasuhteisiin.

Jep. Uhkakuviin voi suhtautua myös rationaalisesti. Ei ole sellaista uhkaa olemassakaan, minkä ratkaisemiseen esim. paniikki olisi välttämätön elementti. (Refleksi on eri asia on kuin paniikki).

Sodan uhkaan esim. pitää suhtauta erityisen rauhallisesti ja rationaalisesti. Tyyliin, sikari, konjakki ja Sun Tzu -oppikirja.

Sillä tavalla joka ikinen menestyksekäs hallitsija/kenraali on voittanut yksittäisiä taisteluita ja kokonaisia sotia. Ei koskaan panikoimalla.

[Risto A.]

Mutta ne 200 jotka äänestettiin valtaan yksin äänestyskopissa ovat taas lauma joka käyttäytyy lauman tavoin riippumatta siitä mahdollisesti rationaalisestakin äänestäjästä. Eipä tarvitse seurata kuin kansanedustajien twitteröintiä niin moraalipaniikki ja laumamyrkytys on vahvempaa kuin missään yhteisössä kansan keskuudessa.

Demokratia toimii hikisesti siksi että siinä on niin helvetin vaikea päättää yhtään mistään vaikka kaikki olisikin paniikissa. Kun ei päätä mistään mitään koskaan niin ei tule tehtyä niin kauheita mokia moraalipaniikissakaan kuin muuten tulisi. Tästä tosin seuraa luonnollisesti se, että myöskään rationaalisesti ja harkiten tehtyjä päätöksiä jotka johtaisi johonkin hyvään ei tule tehdyksi. Ainoastaan lillukanvarsista voidaan päättää ja silloin on ihan sama päätetäänkö paniikissa vai ei.

Suomessa ei anneta demokratian toimia. Jos olisi annettu, Suomi ei olisi euromaa, kuten muutkaan pohjoismaat, joissa demokratian annettiin toimia..

Äänestäminen ei ole massatapahtuma, vaikka se siltä näyttääkin.

Huxley painotti vahvaa oraattoria, hyvää puhujaa, joka pystyy lietsomaan ihmiset laumamyrkytystilaan. Kirjailija ei ole koskaan samalla tavalla suggeroiva, koska, ihminen on yksin kirjan kanssa ja pystyy harkitsemaan lukemaansa. Vahva oraattori taasen voi vangita kuulijansa totaalisesti. Silloin kun esim. Hitler puhui, paikalla oli todellakin vain yksi mieli - Hitlerin mieli.

[MW]

Nyt 2.

Tiedetään ja tunnetaan, että reisille menee. Syyllisen on löydyttävä, jostain kaukaa omasta viiteryhmästä. Vaikka ollaan vallassa.