Maahanmuuttajien koulutus Suomessa

[Aksiooma]

Maahanmuuttajien koulutus Suomessa

Aipo, Numa, Kotokka, Valma

Maahanmuuttajien koulutus Suomessa – siinä vasta viidakko! 10 pistettä sille, joka ilman Googlea (tai edes Googlen kanssa) pystyy avaamaan otsikon lyhenteet.

Ja jos se vielä onnistuisi, on seuraava haaste todellinen koettelemus: mitä nämä koulutusten lyhenteet tarkoittavat? Mikä koulutus sopii kenenkin tarpeisiin ja tavoitteisiin? Mistä voi varmistua koulutuksenjärjestäjän laadukkuudesta?

Monipuolisuus ja suoranainen runsaudenpula on hyvä juttu, mutta en ymmärrä kuinka maahanmuuttaja yksin tai edes pienellä tuella voisi tässä suossa selvitä?

Tiedon löytäminenkään ei ole helppoa, koulutukseen liittyvät vastaukset riippuvat siitä keneltä kysyy. Yksi opinto-ohjaaja sanoo, että peruskoulun suorittamista ei jatko-opintoihin tarvita, toisen mielestä se on välttämätöntä.

Ja opintoja suunniteltaessa jyskyttää mielessä pieni epävarmuus siitä, miten valittu koulutie vaikuttaa mahdollisesti tuleviin oleskelulupiin.

Lisäksi varsinkaan vaikeista oloista tullut nuori ei itsekään tiedä mitä haluaa tai mihin kykenee. Hän ei ehkä edes voi kuvitella maailmaa, jossa kaikki on hänelle mahdollista. Vaikka opiskelu lääkäriksi tai poliisiksi.

Toivoisin kovasti, että kaikki Suomeen oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat saisivat riittävästi opinto-ohjausta. Olen kuitenkin kovin skeptinen, järjestelmä on niin monimutkainen että sen hallitseminen on käytännössä kokopäivätyö. Liian moni suunnittelee elämäänsä puutteellisen tai väärän tiedon varassa.

Kummitädin tehtävä on auttaa omia nuoria löytämään itselleen paras mahdollinen opintopolku. Ja sitä kautta hankkia ammatti ja kasvaa tasa-arvoisiksi suomalais-afganistanilaisiksi aikuisiksi. Tähän päästäkseni laadin periaatteet, jotka auttavat minua selviytymään koulutus- ja käsiteviidakossa ja pitämään tavoitteen kirkkaana mielessä.

Tässä kummitädin koulutuspoliittinen ohjelma, olkaa hyvät:

Kaikkein tärkeintä on oppia suomen kieli. Mahdollisimman hyvin ja mahdollisimman nopeasti.
Nuorta on kannustettava ja tuettava oppimisessa ja omien vahvuuksien löytämisessä. Todella paljon ja usein. Ilman innostusta ja iloa ei oppimista tapahdu.

Peruskoulu on hyvä suorittaa. Ilman peruskoulun antamaa yleissivistystä ei Suomessa ole koskaan samalla viivalla muiden kanssa. Mikä on renessanssi? Entä talvisota? Eduskunta? Evoluutioteoria?

Mitään ei pidä uskoa ensikuulemalta. Ristiriitaista tietoa ja opastusta eri koulutusten järjestäjiltä on niin paljon, että aina pitää tarkastaa faktat. Useampaan kertaan. Ja muistaa, että EI ei aina ole ei. Joskus se on myös ehkä.

Rima on pidettävä riittävän korkealla. Kaikista mamuista ei tarvitse tulla siivoojia tai lähihoitajia, vaikka koulutusjärjestelmä tämän tyyppisiin tutkintoihin heitä tuuppaisi. Arvokkaita ammatteja molemmat, mutta vain jos ne perustuvat omaan tietoiseen valintaan.

Ja niistä lyhenteistä. Aipo on aikuisten perusopetus, numa taas nuori maahanmuuttaja -koulutus, kotokka on kotoutumiskoulutus kansanopistossa ja valma valmistava koulutus.

Lähde: Mamutäti

Tulevien afgaanilääkäreiden on vaikea päästä opiskelemaan, koska tarjontaa on liikaa. Miten kauan kestää luku- ja kirjoitustaidottoman afgaaninuoren saaminen työelämään nettomaksajaksi? Retoorinen kysymyskö?

[Vredesbyrd]

Koiria koulutetaan, ei ihmisiä. Nämä tulevat kulttuureista, joissa huippuopiskelijan tittelit ostetaan, kun eivät osaa suomea eivätkä englantiakaan kuin auttavasti, matujen kouluttaminen on samanlainen idea kuin polttaa rahaa roviossa. Eivätkä ne tahdo töitä vaan turhapuromaista tyhjäntoimittajan elämää diskoissa.

[Siili]

Aina yhtä viisaat ekonomistit ehdottavat hmmm, koulutusta.

Yksi ekonomistien toteama työllisyyden ongelma on maahanmuuttajien heikko työmarkkinakelpoisuus. He ehdottavat "verraten pitkäkestoisen", noin 1–2-vuotisen harjoittelujärjestelyn luomista maahanmuuttajille. Työharjoittelun "puitteissa aluksi vain hyvin alhaiseen tuottavuuteen yltävät maahanmuuttajat voisivat työllistyä työehtosopimuksien määrittämää korvausta pienemmällä kustannuksella".

– Tällaisen järjestelyn ehdoksi voisi asettaa esimerkiksi sen, että harjoittelijat osallistuvat mm. kielikoulutukseen.

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/202265-ekonomistiryhmalta-viesti-hallitukselle-paivahoitomaksujen-korotus-peruttava?ref=valinnat

Tällaiset osallistumisvelvoitteet ovat perseestä.  Motivoitunutta kielenopiskelijaa ei tarvitse velvoittaa, kun taas motivoitumaton heikentää pahimmillaan muidenkin mahdollisuutta opiskella. 

[yks vaan]

Onhan se hienoa kun kolmekymppiset ovat jossain "ammattiopintoihin valmistavassa koulutuksessa". Näiden sisältö on jotain ala-asteen ja yläasteen väliltä.

Mamut lintsaa ja käy syömässä opistolla ja muut eivät alennu tommoseen leikkikouluun.

[Arto Tuhkamuna]

Maahanmuuttajat suoraan päivystäviksi ekonomisteiksi.

[Java]

Miksi taas otsikossa on maahanmuuttajat, vaikka ko. ongelma koskee vain turviksia

[Brandis]

Rima on pidettävä riittävän korkealla. Kaikista mamuista ei tarvitse tulla siivoojia tai lähihoitajia, vaikka koulutusjärjestelmä tämän tyyppisiin tutkintoihin heitä tuuppaisi. Arvokkaita ammatteja molemmat, mutta vain jos ne perustuvat omaan tietoiseen valintaan.

Periaatteessa samanarvoisuus koulutustarjonnan edessä on kaunis ajatus, mutta käytännön tasolle siirrettynä se toimii usein onnettomasti. Asiantuntija-ammateissa toimiminen vaatii suomalaisessa yhteiskunnassa myös syvällistä suomalaisen yhteiskunnan ja normiemme ymmärrystä, jos ja kun tätä ei ole (huolimatta siitä, että kielikin jo alkeellisesti hallittaisiin) miten palvellaan suomalaisasiakkaita niin, että he kokevat siitä olevan jotakin hyötyä?

Tässä on niin iso 'gappi' maahanmuuttajataustaisten ammattilaisten ja kantasuomalaisten ammattilaisten välillä, etten usko sen kuilun kuroutumista umpeen kovin nopealla tahdilla. Epärealistista haihattelua mielestäni olettaa jotakin muuta.

[qwerty]

2017-02-15 OKM: Maahanmuuttajien koulutuksen kehittämiseen ja integrointiin uusia ehdotuksia

Opetus- ja kulttuuriministeriön laajapohjainen ohjausryhmä esittää yli 40 uutta toimenpidettä vastaamaan turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuttajien määrän kasvusta aiheutuviin koulutustarpeisiin. Ohjausryhmän loppuraportti luovutettiin keskiviikkona opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasoselle Metropolia Ammattikorkeakoulussa, joka toimii yhtenä maahanmuuton vastuukorkeakouluna.

Ohjausryhmä nostaa esiin huolen maahanmuuttajataustaisten oppilaiden ja opiskelijoiden kantaväestöä heikommista oppimistuloksista ja ehdottaa, että asiaa selvitetään tarkemmin tutkimuksilla.

Ei ole mistään pois... (kustannusarvio seuraaville neljälle vuodelle noin 13½ milj. euroa/vuosi)

Suomen heikko taloustilanne ja julkisen talouden tasapainottaminen asettavat maahanmuuttajien kotouttamista edistävälle koulutuspolitiikalle tiukat taloudelliset reunaehdot. Viime vuosina julkisen talouden sopeuttamistoimet ovat kohdistuneet merkittävästi koulutukseen. Uusien toimien taloudellinen liikkumavara on vähäinen. Maahanmuuttajien koulutuksen määrärahalisäykset joudutaan tämän vuoksi toteuttamaan pääasiassa kohdentamalla rahoitusta uudelleen kehyksen puitteissa

Loppuraportti

- Koko suomalaisen koulujärjestelmän kannalta vajaan 10 000 henkilön lisäys oppilas- ja opiskelijamääriin ei ole suuri
- Edistetään maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden korkeakoulutukseen pääsyä
- Korostetaan ja tuetaan eri uskontokuntien välistä vuoropuhelua

Opetus‐ ja kulttuuriministeriö tukee Taiteen edistämiskeskuksen (Taike) kautta vuosittain yhteisöjen monikulttuurisuutta ja rasisminvastaisuutta Suomessa edistävää toimintaa ja hankkeita sekä ammattitaitelijoiden ja työryhmien monikulttuurisuutta edistävien hankkeiden toteutusta. Vuonna 2016 Taike jakoi 660 000 € avustuksina monikulttuurisille yhteisöille ja 105 000 € apurahoina taiteilijoille ja työryhmille...

Taikeen on v. 2016 rekrytoitu kaksi läänintaiteilijaa, joiden toimenkuvana on monikulttuurisuuden edistäminen

CIMO on toteuttanut yhdessä Aretai Oy:n kanssa nuorisotyöntekijöille kohdennettuja "Dialogitaitoja vihapuheen käsittelyyn" koulutuksia eri puolilla Suomea.

DialogiAkatemian (Aretai Oy:n aputoiminimi) päämäärä on edistää ihmisten yhteiselämän dialogisuutta. Järjestämme opetusta dialogitaidoista ja dialogisuuden filosofiasta. Haluamme tavoittaa toiminnallamme dialogista kiinnostuneet kansalaiset ja dialogia työssään hyödyntävät ammattilaiset. Pyrimme lisäksi tuomaan yhteen dialogin osaajia eri puolilta Suomea ja maailmaa.

Kyllä tuolla myyntipuheella... Mielenkiintoiseksi putkan tekee se että yksi kouluttajista on Tiina Soini, täysnimikaima vai ulkoministerin vaimo?

Työ‐ ja elinkeinoministeriö on myöntänyt vuodelle 2016 järjestöavustusta (yht. 800 000 €) 11 hankkeelle vapaaehtoistyön koordinoimiseen ja paikallisten yhdistysten osaamisen kehittämiseen

Opetus ‐ ja kulttuuriministeriö on jakanut aluehallintovirastojen kautta kunnille kehittämisavustuksia maahanmuuttajien kotouttamiseksi liikunnan avulla vuodelle 2016 yhteensä 1 430 000 euroa.

Toivottavasti edes nuo pisarat löytyvät vielä tänä vuonna julkaistavasta eepoksesta "Maahanmuuton kulut" Noita kun kanavoidaan niin montaa eri reittiä että osa jää varmasti huomioimatta.

[Uuno Nuivanen]

- Edistetään maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden korkeakoulutukseen pääsyä
- Korostetaan ja tuetaan eri uskontokuntien välistä vuoropuhelua

- Miten? Mamuille kiintiöt ohi kantisten, muutahan tuo ei voi tarkoittaa.   
- Eihän uskonnolla (islam) pitänyt olla mitään tekemistä minkään kanssa?