Dekkarit ja mokutus

[AcastusKolya]

Onkohan nykyjännityskirjailijoista ainakaan Pohjolassa Ari Paulowia lukuunottamatta nuiva? Tuli äskettäin luettua uusin Cilla & Rolf Börjlindin dekkari, ja armotonta mokutustahan se on. Nyt luennassaMauno Saaren ja Juha Nummisen Musta höyhen. Nyt sivulla 204 ja toistaiseksi todella rankkaa mokutusta. Yhden somppusankarittaren nimi on Maryam, kaikki kirjassa olleet somput ovat ahkeria työntekijöitä ja kaikki kansallismieliset joko juoppoja tai moottoripyöräjengiläisiä. Ja Somalian kaikki ongelmat ovat muitten vika, somput itse ovat niin jaloja ja viattomia.

[Shemeikka]

Reijo Mäellä on Vares- kirjoissa melkoisen nuivaa tekstiä.

[Marius]

Yleensä nykyään, valitettavasti, jos haluaa kirjansa julkaistavaksi, on pakko mokuttaa.

Sama ilmiö kaikessa taiteessa. Niin syvälle ne lonkerot ulottuvat jo.

Sitä ihmettelen, yleisesti, että kun taiteilijat pääsääntöisesti aina ovat hioneet kynsiään, ja himoinneet päästä "pioneereiksi", tien raivaajiksi, niin mitä nyt on tapahtunut: ?

Koko länsimaailma taiteineen on kampitettu: kaikki taiteilijat vaan kerjäävät apurahoja kehumalla monikulttia. Vaativat sitä ja tätä yhteiskunnalta, iskelmälaulajista kuvanveistäjiin.

Eikö kukaan taiteilija huomaa, millainen tilaisuus on juuri nyt olla "kapinallinen" ja uutta sarkaa kyntävä,
ja luoda todellinen ura uuden aallon harjalla, kenties sen aloittajana, uutena tuulena kuolemattomaksi.

(Sibelius, Akseli Gallen-Kallela, Aleksis Kivi, Ilmari Kianto, Pertti Pasanen, Timo Sarpaneva, Tapio Wirkkala, Kalervo Palsa, Martti Innanen, jne).

Siitähän taiteilijat ovat aina unelmoineet.

Mutta ei. Kait se vaatii kokonaan uuden sukupolven, tai kolme.

[Maija Poppanen]

Luin juuri Håkan Nesserin Barbarotti-sarjan viimeisen osan "Pikku-Burman teurastajatar".

Juonipaljastus!

Heti kirjan alussa ruotsidemokraattien jäsen kuolee ja murhaa epäilään. Yksi kirjan hahmoista on valjastettu tietenkin paljastamaan kaikki kirjailijan henkilökohtainen vastenmielisyys näitä rasisteja kohtaan.

Tietenkin ruotsidemarilla on juntti ja idiootti äiti, joka syyttää aiheetta joitain kunnollisia mamuja murhasta, ja sit paljastuukin, että kuolema johtuu mamman itsensä vahingossa sienestämistä myrkkysienistä, joita poikansa pakastimesta ammentaa. Koko tarinan kaari kuolemaa myöten alleviivaa ruotsidemokraattien idiotismia.

Siis niin oksettavaa mokutusta. Onneksi tuo oli kuitenkin vain sivujuonne kirjassa. Säikähdin kyllä, että näinkö Nesser pilasi sen viimeisen osan.

Kaikissa skandi-dekkareissa on jonkin asteista mokutusta. Se vain täytyy sietää, jos niitä lukee.

[Marius]

Ei tarvitse lukea.

Btw. lasketaanko Jerry Cottonit dekkareiksi?
Ei häiritsevää mokutusta.

[Shemeikka]

Siinähän olisi Kiuas-kustantamolle markkinarakoa; julkaista nuivaa proosaa, vaikkapa dekkareita.

[AcastusKolya]

Luin juuri Håkan Nesserin Barbarotti-sarjan viimeisen osan "Pikku-Burman teurastajatar".

Juonipaljastus!

Heti kirjan alussa ruotsidemokraattien jäsen kuolee ja murhaa epäilään. Yksi kirjan hahmoista on valjastettu tietenkin paljastamaan kaikki kirjailijan henkilökohtainen vastenmielisyys näitä rasisteja kohtaan.

Tietenkin ruotsidemarilla on juntti ja idiootti äiti, joka syyttää aiheetta joitain kunnollisia mamuja murhasta, ja sit paljastuukin, että kuolema johtuu mamman itsensä vahingossa sienestämistä myrkkysienistä, joita poikansa pakastimesta ammentaa. Koko tarinan kaari kuolemaa myöten alleviivaa ruotsidemokraattien idiotismia.

Siis niin oksettavaa mokutusta. Onneksi tuo oli kuitenkin vain sivujuonne kirjassa. Säikähdin kyllä, että näinkö Nesser pilasi sen viimeisen osan.

Kaikissa skandi-dekkareissa on jonkin asteista mokutusta. Se vain täytyy sietää, jos niitä lukee.

Ei pärjää Nesser mokukilvassa Börjlindille. Tällä Ruotsidemokraatit mm. hakkaavat poliisin ja yksi ruotsidemokraatti murhaa mamutaustaisia pikkulapsia...

[Shemeikka]

Osataan sitä Suomessakin. Suomalainen Leena Lehtolainen oli Suomen dekkaristien ykköskaartia, mutta on mennyt virran mukana ja on mokutuksen asialla. Eräässä romaanissaan, mahdollisesti kirjassa Minne tytöt kadonneet, nainen väitti joutuneensa matun raiskaamaksi, mutta Maria Kallion asiaa tutkiessa paljastui että rasistinainen oli viekkaasti houkutellut matun raiskaamaan ja sitten tehnyt rikosilmoituksen nostattaakseen rasisteja vihaan ulkomaalaisia kohtaan.

Sanoipa Leena L jossain haastattelussa että mikäli jostain hänen lapsistaan tulisi rasisti, Leena L olisi epäonnistunut äitinä. Rasismin määritelmää ei luonnollisestikaan ollut.

[Kulttuurirealisti]

Arkkimokuttaja pohjoismaisissa dekkareissa on Larssonin Stigu. Stieg perusti Expo-lehden, joka taistelee rasismia vastaan kaikin keinoin.

Larssonin kirjoissa kaikki varsinaiset maahanmuuttajat ovat töissä ja "hyvän" puolella, eli pikkulehtien toimittajien ja muutaman poliisin. Suomalaiset, jugoslaavit ja venäläiset saattavat olla konniakin, koska niitähän nyt on totuttu haukkumaan, ja ne ovat vissiin Stigun mielestä vähän niitä sivistymättömämpiä eurooppalaisia.

[Sydämistynyt]

Heps!  Nyt muistinkin lukeneeni vasta jostakin, että se isohko naisihminen on kirjoittanut jatkoa Popula-kirjalleen.  Kumpaakaan en ole lukenut, mutta tiedoksi.

[Maija Poppanen]

Arkkimokuttaja pohjoismaisissa dekkareissa on Larssonin Stigu. Stieg perusti Expo-lehden, joka taistelee rasismia vastaan kaikin keinoin.

Larssonin kirjoissa kaikki varsinaiset maahanmuuttajat ovat töissä ja "hyvän" puolella, eli pikkulehtien toimittajien ja muutaman poliisin. Suomalaiset, jugoslaavit ja venäläiset saattavat olla konniakin, koska niitähän nyt on totuttu haukkumaan, ja ne ovat vissiin Stigun mielestä vähän niitä sivistymättömämpiä eurooppalaisia.

Larssonilla bonuksena vielä oikein feministinen ote 

Tuo muuten on yleistä, et ne ei varsinaiset^TM mamut on pahiksia ja kriminaaleja dekkareissa mut muistaaks kukaan äkkiseltään, missä kirjassa arabi tai neekeri olis ollut se pahin konna?

[Tavan]

Tarzaneissa neekerit ovat raakalaisia, joita valkoinen mies itseoikeutetusti dominoi.

[Maija Poppanen]

Noinko kauas meidän pitää mennä? 

Mä tykkäsin lukea kakarana 70-luvun lopulla hetken aikaa ilmestynyttä Coyote lännensarjista, mihin ensin tutustuin mummolassa sedän lukemistona, loput ostin divarista.

Se oli brutaali, koska teemana oli se, et Coyote kostaa intiaaneille perheensä tappoa ja omaa skalpeeratuksi joutumistaan, kuinkas muuten kuin skalpeeraamalla intiaaneja. Tavoite tais olla 1000 päänahkaa mut en oo varma muistanko oikein. Silloin ei turhia kainosteltu alkuperäiskansojen esittämistä pahiksina.

Mä olin naperona kiinnostunut intiaaneista ja lainasin kirjastosta aiheeseen liittyviä kirjoja, sekä tunsin sympatiaa heitä kohtaan. Jopa mukulana osasin erottaa faktan ja fiktion, enkä suinkaan minkään sarjakuvan perusteella määritellyt intiaaneja.

[J. Lannan haamu]

Kannattaa tutustua Edgar Rice Burroughsin teoksia; Tarzan! Jo pelkästään nimi Tarzan tarkoittaa valkoista ihoa.

Toinen erinomainen on Robert E. Howardin Conan Barbaari. Siinä on dekkaria kerrakseen...

[Shemeikka]

Norsun vuosi on ei-mokuttava ja hesarin arvio sen mukainen: http://www.hs.fi/arviot/kirja/a1353058537282

Valiumia ja efedriiniä nielevä poliisi on homman vetonaulaksi ajateltu räiskijä, vailla yhtään sympaattista piirrettä.

NORSUN AJATUSTEN läpi Kaskinen ja Heiskanen ovat myös peilailevinaan tämän hetken ja eilisen Suomea, tarkemmin: sen porvarillis-individualistista tulkintaa. Norsu aistii kaikessa sosialismia ja muuta "vasemmistolaista mussutusta".

Meni lukulistalle. Kiitos vinkistä.

[Arvoton]

Nyt luennassaMauno Saaren ja Juha Nummisen Musta höyhen. Nyt sivulla 204 ja toistaiseksi todella rankkaa mokutusta. Yhden somppusankarittaren nimi on Maryam, kaikki kirjassa olleet somput ovat ahkeria työntekijöitä ja kaikki kansallismieliset joko juoppoja tai moottoripyöräjengiläisiä. Ja Somalian kaikki ongelmat ovat muitten vika, somput itse ovat niin jaloja ja viattomia.

Miten pystyt edes lukemaan tuollaista? Oot kyllä työn sankari, vaikka kyseessä "viihdekirjallisuus".

[hirveehirvi]

Lopetin Leena Lehtolaisen kirjojen lukemisen jo monta vuotta sitten, koska en jaksanut enää jatkuvaa mokutusta ja punavihreän aatteen "saarnaamista". En halua edes lukea kirjailijattaren haastatteluja nykyään. 

[törö]

Nykyaikainen dekkari on tyypillisesti hyvin kaukana todellisuudesta ja olisi aika kummallista jos se depressiossa rypevä juoppo tutkisi vaikka Ruotsin jugomafiaa.

Mitä mä olen näiden elokuvaversioita viitsinyt katsella niin onnistuneeksi kehutaan sellaista, missä on koko ajan krapulahien fiilis. Kaikki on vaikeaa ja ihmissuhteita hoidetaan tuijottamalla.

Juoni on sitten sitä tasoa, että jonkun syrjäkylän järvestä löytyy venäläinen ydinsukellusvene.

Ne ovat vain päiväunia sellaisille, jotka eivät kehtaa lukea Harlekiineja.

[AcastusKolya]

Nyt luennassaMauno Saaren ja Juha Nummisen Musta höyhen. Nyt sivulla 204 ja toistaiseksi todella rankkaa mokutusta. Yhden somppusankarittaren nimi on Maryam, kaikki kirjassa olleet somput ovat ahkeria työntekijöitä ja kaikki kansallismieliset joko juoppoja tai moottoripyöräjengiläisiä. Ja Somalian kaikki ongelmat ovat muitten vika, somput itse ovat niin jaloja ja viattomia.

Miten pystyt edes lukemaan tuollaista? Oot kyllä työn sankari, vaikka kyseessä "viihdekirjallisuus".

Piti lukea hyppimällä. Jotain kertonee sekin, että kirjan ainoa raiskaaja on valkoinen YK-sotilas. Sankarikipparin paras apulainen on poika nimeltä Ahmed. Kirjan alussa suvaitsevainen toimittaja osallistuu joihinkin journalistikekkereihin, ja läsnä on pilvin pimein "rasistisia toimittajia" ja tilaisuudessa puhuu "fasistiälykkö" Torsti Blom.

[AcastusKolya]

Arkkimokuttaja pohjoismaisissa dekkareissa on Larssonin Stigu. Stieg perusti Expo-lehden, joka taistelee rasismia vastaan kaikin keinoin.

Börjlindien kirjan pääsankareita on mamutaustainen nainen, joka tonkii "nettivihaajien" henkilöllisyyksiä ja "taistelee urheasti vihaa vastaan". Ja onhan kirjan päähahmopollari Olivia Rönningkin puoliksi espanjalainen.

[AcastusKolya]

Larssonilla bonuksena vielä oikein feministinen ote 

Tuo muuten on yleistä, et ne ei varsinaiset^TM mamut on pahiksia ja kriminaaleja dekkareissa mut muistaaks kukaan äkkiseltään, missä kirjassa arabi tai neekeri olis ollut se pahin konna?

Paikallisessa kirjastossa pääsen selaamaan kustantajien uutuusluetteloita. On aika tragikoomista lukea jatkuvia kuvauksia kuinka juuri tämä kirja kertoo "vaietusta tabusta, naisiin kohdistuvasta väkivallasta". Ja joka helvetin tuutista tungetaan samasta aiheesta, että onpahan tabu.

Osataan sitä Jenkeissäkin. Tom Clancyn kirjassa Peloista pahin muslimiterroristit suunittelevat ydiniskua siviilikohteeseen. Ylläripylläri, kirjan elokuvaversiossa pahikset ovatkin....rumpuja...uusnatseja.

[En saa happea]

Se olisi kyllä kiva nähdä, kokea ja lukea jos multitaiteilija Teemu "Kissantappaja" Mäki kirjoittaisi kunnon mokutusdekkarin!

[Java]

Mäen varekset on aika nuivia, ruotsalaisista suosittelen Jens Labidusta, ei mokuta, aika realistista!

[Kukkahatuton täti]

Aloitin lukemaan Millennium -trilogian jatko-osaa, (mikä hemmetti sen nimi oli... olikohan "se mikä ei tapa")jonka oli kirjoittanut loppuun ja viimeistellyt sama heppu kuin kirjoitti kirjan Zlatanista. Stieg Larsson on kirjoittanut oletettavasti kuitenkin suurimman osan tekstistä.
Millennium -trilogiasta poiketen kirja oli hirveää paskaa. Natsit ja rasismi sitä ja tätä ja ruotsidemokraatit uliuliuli-lässynlää.
Kommarinäkökulmasta kirjoitettu paskaläjäys  jäi kesken. Fuck you, Lisbeth Salander.

[Kukkahatuton täti]

Jens Lapidus (joka lisäksi on vielä ihan törkeän jalat-alta-komea ) kirjoittaa realistisia, todella hyviä dekkareita.
Ehkäpä hän ukrainanjuutalaisten sukujuurtensa takia on Ruotsissa ainoa joka niin uskaltaa tehdä vailla pelkoa rasismileimasta.
Willbur Smith kirjoittaa nuivahkoa settiä Etelä-Afrikasta. Hyvää luettavaa nekin.

[newspeak]

Millennium -trilogia tosiaan melkoista anarkovasemmistolaisuuden hehkutusta, kuten jo sanottuakin.

[Kukkahatuton täti]

Millennium -trilogia tosiaan melkoista anarkovasemmistolaisuuden hehkutusta, kuten jo sanottuakin.

Joo, mutta se meni vielä viihteestä. Tuo mainitsemani jatko-osa oli niin sekopäinen, että sen olisi voinut kirjoittaa kolmikko dan koivulaakso-li andersson-Ville niinistö.

[Pärmi]

Millennium -trilogia tosiaan melkoista anarkovasemmistolaisuuden hehkutusta, kuten jo sanottuakin.

Joo, mutta se meni vielä viihteestä. Tuo mainitsemani jatko-osa oli niin sekopäinen, että sen olisi voinut kirjoittaa kolmikko dan koivulaakso-li andersson-Ville niinistö.

Mutta nehän voisivat kirjoittaa itse Utopia-trilogian;

[newspeak]

Joo, mutta se meni vielä viihteestä. Tuo mainitsemani jatko-osa oli niin sekopäinen, että sen olisi voinut kirjoittaa kolmikko dan koivulaakso-li andersson-Ville niinistö.

Aika paljon kirjojen sisältöön varmaankin vaikuttaa se, että Larsson kuoli 12 vuotta sitten. Tuolloin ruotsidemokraateista valittaminen tuskin olisi aiheuttanut muuta kuin lähinnä kummastelua, mitä ihmeita ne ovat.

EDIT: Larsson ehtikin näköjään jo eläessään valittamaan ruotsidemokraateista ja kirjoitti aiheesta kaksi kirjaa:

https://sv.wikipedia.org/wiki/Sverigedemokraterna:_den_nationella_r%C3%B6relsen
https://sv.wikipedia.org/wiki/Sverigedemokraterna_fr%C3%A5n_insidan

[Ullatusnillitus]

Osataan sitä Suomessakin. Suomalainen Leena Lehtolainen oli Suomen dekkaristien ykköskaartia, mutta on mennyt virran mukana ja on mokutuksen asialla. Eräässä romaanissaan, mahdollisesti kirjassa Minne tytöt kadonneet, nainen väitti joutuneensa matun raiskaamaksi, mutta Maria Kallion asiaa tutkiessa paljastui että rasistinainen oli viekkaasti houkutellut matun raiskaamaan ja sitten tehnyt rikosilmoituksen nostattaakseen rasisteja vihaan ulkomaalaisia kohtaan.

Sanoipa Leena L jossain haastattelussa että mikäli jostain hänen lapsistaan tulisi rasisti, Leena L olisi epäonnistunut äitinä. Rasismin määritelmää ei luonnollisestikaan ollut.

Muistan elävästi, kuinka erehdyin katsomaan telkusta (vuosia sitten) yhden jakson yhdestä Mario Kallio -filmatisoinnista, jossa Petteri Summanen joutui esittämään täysin tahdotonta ja munatonta Maria Kallion puolisoa - nähtävästi Lehtolaisen käsitys unelmamiehestä. Tuli mieleen Pirkka-Pekka Peteliuksen Ou nou! -komediasarja, jossa kerrottiin toimitusjohtaja Suvi Kurkelasta, urakoitsija Milja Rautakourasta ja yliluutnantti Mariannesta sekä näiden miehistä, sairaanhoitaja Reino Kurkelasta, pankkivirkailija Tapio Rautakourasta ja sosiologi Jorma Härmälästä.

Mokutus korreloi tunnetusti feminismin kanssa.