Ritva Viljanen: Turvallisuuskysymys monikulttuurisessa Suomessa (esitelmä)

[Roope]

Netistä löytyi Ritva Viljasen huhtikuussa opetusalan turvallisuusfoorumissa pitämän "Turvallisuuskysymys monikulttuurisessa Suomessa"-esitelmän powerpoint-pohja. Siinä on kiinnostavia tilastoja, graafeja ja lausuntoja maahanmuutosta ja turvallisuudesta.

Kannattaa käydä itse pdf:n kalvot läpi ajatuksen kanssa, kun punaisena lankana on turvallisuus ja monikulttuurisuus. Tänne tekstimuodossa kirjaamastani sisällöstä ei huomaa kaikkia viittauksia ja ymmärrä kehityskulkuja. Siellä ei tällä kertaa sanota, että "monikulttuurisuus on rikkautta", vaikka laki- ja asennemuutoksia sekä kotouttamisen parantamista haikaillaankin.

Esitelmää näkemättä arvelen, että ollaan oltu aika lähellä Matti Vanhasen käsitystä muukalaisvihan lietsonnasta, kun "räjähdysmäisesti kasvavaa" (onkos "räjähdysmäinen" edelleen "hallittua"?) maahanmuuttoa on lopussa kuvattu potentiaalisena terrorismiuhkana. Ei kuitenkaan hätää, sillä meillä Suomessa muualla Euroopassa lisääntyvät turvallisuusongelmat ratkaisee "syrjäytymisen ehkäisy ja hyvä kotoutuminen" sekä "muiden kulttuurien tuntemus ja ymmärtäminen".

(Kaikki korostukset ovat alkuperäisiä. Hyodyllisten tilastojen ja graafien vuoksi paras paikka olisi varmaan "Tilastot..."-osastossa.)

Turvallisuuskysymys monikulttuurisessa Suomessa

Ritva Viljanen 29.4.2009
Kansliapäällikkö,
Sisäasiainministeriö

Turvallisuus - Haasteita ja mahdollisuuksia

Suomi muuttuu nopeaan tahtiin
• Muutos kiihtyi 1990-luvun alussa
• Kasvukeskukset kasvavat
• Harvaan asutut alueet lisääntyvät
=> Turvallisuuden ja turvallisuuspalveluiden haasteet lisääntyvät

Suomi monikulttuuristuu
• Suomessa asuu
– 133 000 ulkomaalaista
– 202 000 ulkomailla syntynyttä
• Ulkomaan kansalaisten osuus väestöstä on 2,5 %
– EU-alueen pienin määrä
– osuus kasvaa räjähdysmäisesti
• Ulkomaalaisväestön kasvuennuste*
– vuonna 2030 - 300 000 henkeä
– vuonna 2050 - 397 000 henkeä
– Huom! luvuista puuttuu syntyvyyden lisäys
*Lähde: Koskinen, Martelin, Norkola et al, 2007. 291

GRAAFI
Ulkomaalaisten määrä Suomessa
1990 - 2008

KUVA
Somalilapsia ja -nuoria hampurilaispaikan tiskillä

TILASTO
Suomessa asuvat ulkomaan kansalaiset (kansalaisuus/vuosi 1990, 2000-2007, 11/2008)

Vuoden 2008 maahanmuutto
• Suomeen muutti yhteensä yli 27 600 henkilöä
  6 % kasvua edelliseen vuoteen
• Muuttajista oli ulkomaan kansalaisia lähes 19 400
  11 % kasvua edelliseen vuoteen
• Ulkomaankansalaisten nettomuutto oli 15 000
  4 % kasvua

Kahden viimeisen vuoden aikana eniten maahanmuuttajia on saapunut
Virosta, Venäjältä, Kiinasta, Ruotsista, Intiasta, Somaliasta ja Thaimaasta.

GRAAFI
Ulkomaalaisten työntekijöiden oleskelulupahakemuksien vireillepanojen määrä
2006 - 2008

Suuret kaupunkiseudut monikulttuuristuvat nopeimmin

Uudellamaalla 50% maahanmuuttajista

GRAAFI
Maahanmuuttajien määrän muutos pääkaupunkiseudulla
1995, 2000, 2005, 2007, 2025 (korostettu)

Kaupunkien sisäinen eriytyminen

SEGREGAATIO

HELSINGIN KARTTA
Vieraskielisen väestön osuus osa-alueittain vuonna 1992

HELSINGIN KARTTA
Vieraskielisen väestön osuus osa-alueittain 1.1.2008

Monikulttuurisuuden haasteita
• Maahanmuuttajien kotoutumisen onnistuminen
• Ongelmia - syrjintä, rasismi, palvelujen saatavuus
• Maahanmuuttajien ja etnisten vähemmistöjen rikollisuuden taustalla
samoja syitä, kuin valtaväestön rikoksiin syyllistyvillä edustajilla

Monikulttuurisuus lisääntyy nopeasti
=>  Tilanteen hallinta edellyttää palveluiden ja asenteiden kehittämistä
• Enemmän kuin joka viides ulkomaalainen oli työtön v. 2007
• Ulkomaalaisten nuorten on vaikea päästä jatkoopintoihin
   – joka viides on syrjäytynyt
• Rasististen rikosten määrä on kasvussa
• Ulkomaalaiset rikosten uhrina ja tekijöinä tietyissä rikostyypeissä 1,5 - 2 kertaa kantaväestöä useammin

KUVA
Vanha kerjäläisnainen kadulla

Turvapaikan hakijoiden määrä kasvussa
(kuva Itäkeskuksen metroasemalta, etualalla tummaihoinen nuorukainen)

TILASTO ja GRAAFI
Suomeen vuosina 1990 - 2008 saapuneet turvapaikanhakijat ja
yksin tulleet alaikäiset turvapaikanhakijat

TILASTOA
• Turvapaikanhakijoita on vastaanottojärjestelmässä 4800
- Kaikista turvapaikanhakijoista asuu vastaanottokeskuksissa ja ryhmäkodeissa 3745.
- Yksityismajoituksessa asuu lähes 20 % turvapaikanhakijoista eli yli 800 henkilöä.
• Vastaanottokeskuksissa asuu 440 oleskeluluvan saanutta turvapaikanhakijaa ja
kiintiöpakolaista, ns. hätätapausta johtuen kuntapaikkojen puutteesta tai kuntien
haluttomuudesta vastaanottaa pakolaisia.

TILASTO
Turvapaikanhakijat Pohjoismaissa
2003 - 2008

KARTTA
Vastaanottokeskukset 14.4.2009

Toiminnassa olevat keskukset
Joutseno 450
Oulu 190
Rovaniemi 200
Turku 200
Punkalaidun (Turun VOK) 30
Kemi (Rov. VOK) 250
Kajaani 180
Oravainen 160
Pietarsaari 100
Kontiolahti 200
Kontioniemi 120
Helsinki 233
Metsälä 46+40 säilöpaikkaa
Kotka 150
Vaasa 150
Hämeenlinna 150

Suunnitteilla olevat keskukset
Forssa 150
Kristiinankaupunki 150
Siikajoki-Ruukki 150

Törmäävätkö kulttuurit yhteen?

  suvaitsevaisuus

  moniarvoisuus

Väestöllisiä faktoja:
> Maahanmuuttajia (ulkomailla syntyneitä) nyt n. 220 000 henkeä.
  -> kaksinkertaistunee vuoteen 2030 mennessä
> Suomen väestö ikääntyy, mutta samalla lisääntyy
  -> tarvitsemme työvoimaa
  -> ikääntyvä väestö "perinteisesti" kielteisempää
> Emme ole asenteiltamme eurooppalaisittain kielteisimmästä päästä
  -> suomalaiset ovat pragmaattista väkeä
> Asenteisiin vaikuttavat etniset hierarkiat:
virolaisia, puolalaisia, kiinalaisia suositaan,
sen sijaan somalialaisia ja venäläisiä ei 

Asenteisiin vaikuttavat:
1. Yleiset yhteiskunnalliset tekijät lamakausi
- > suuret yhteiskunnalliset murrokset
2. Lähiyhteisö, kulttuurinen ilmapiiri
- > alueen perinne suhtautua "erilaisuuteen"
3. Henkilökohtaiset ominaisuudet
- > ikä, sukupuoli, koulutus, poliittinen tausta...

GRAAFI
Niiden osuus, jotka katsovat maahanmuuttajia olevan maassaan liikaa. Koulutuksen mukaan, %
(Tsekki, Saksa, Viro, Unkari, Itävalta, Puola, Slovenia, SUOMI)

GRAAFI
Niiden osuus, jotka katsovat maahanmuuttajia olevan maassaan liikaa. Iän mukaan, %
(Tsekki, Saksa, Viro, Unkari, Itävalta, Puola, Slovenia, SUOMI)

KUVA
HS-uutinen 17.3.2009:
"Maaseudulla asuvat ja työväestö kielteisimpiä maahanmuuttoa kohtaan"

GRAAFI
"Nykyistä vähemmän ulkomaalaisia työnhakijoita Suomeen", % sukupuolen ja iän mukaan

KUVA
Barack Obama - "Ensimmäinen musta presidentti"

Kansalliset turvallisuusohjelmat
Ulko- ja turvallisuuspolitiikka sekä puolustuspolitiikka
=> Turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko
Häiriötilanteet, kriisijohtaminen
=> Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategia
Sisäinen turvallisuus
=> Sisäisen turvallisuuden ohjelma

Sisäisen turvallisuuden ohjelma
I VNp 23.9.2004, Arjen turvaa
II VNp 8.5.2008, Turvallinen elämä jokaiselle

Lähtökohtana hyvä kotoutuminen
• Eri hallinnonaloilla maahanmuuttoa ja maahanmuuttajien työllistymistä ja
kotoutumista vahvistetaan niin, etteivät tulijat jää yhteiskunnan ulkopuolelle.
• Viranomaisten toimien lisäksi vahvistetaan etnisten vähemmistöjen yhteisöjen tukea.
• Maahanmuuttopalvelujen parantaminen lähtömaissa
  – Maahanmuuttoyhteyshenkilöt suurlähetystöihin
• Maahanmuuttajien kotouttaminen ja opastaminen
  – Nopea pääsy kotoutuspalveluihin
• Koulutus
  – Kielenopetus kaikille
  – Opetuksen voimakas lisäys
• Työllistyminen
  – Tutkintojen vastaavuus
  – Oppisopimuskoulutus
  – Kaikkiin lupiin työnteko-oikeus
• Kuntien kotoutumista edistävät palvelut
  – Kuntapilotit
  – Kokeilulaki

Turvapaikanhaku
• Lisää resursseja lupakäsittelyyn (poliisi, migri, hallinto-oikeus)
• Palautussopimukset Afganistan ja Irak
• Lisää ikä- ja kielitestejä
• Lisää vastaanottokeskuksia, n. 40 - 50 (2000 lisäpaikkaa)
• Kuntakorvausten korotus 20%

Uudet, paikalliset turvallisuussuunnitelmat valmistuvat 2010
• Suunnitelmien laadinta paikallisen turvallisuusanalyysin pohjalta
• Valmistelu ja toimeenpano laajassa yhteistyössä, myös yritykset ja järjestöt mukana
• Valtuustot hyväksyvät ja seuraavat toimeenpanoa ja tuloksia
• Painopisteenä väkivallan ja tapaturmien vähentäminen, alkoholihaittojen ehkäisy
• Mukana etnisten vähemmistöjen turvallisuus

Aluehallinto
• Maahanmuuttoa, kotouttamista sekä hyviä etnisiä suhteita edistävät toimenpiteet aluetasolla Elyihin
• Kuuteen Elyyn maahanmuuttoyksikkö tavoitteena koordinaation vahvistaminen sekä paikallistason tehokas ohjaus ja tuki
• Maahanmuuttoyksikköä johtaa maahanmuuttopäällikkö, joka on keskuksen johtoryhmän jäsen

KAAVIO
Organisaatio-, ohjaus- ja tuottavuustyöryhmän ehdotus:
Elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskus

Esitys alueelliseksi jaoksi
• Uudenmaan ja Hämeen TE-keskukset
  - päätoimipaikka Helsinki
• Varsinais-Suomen ja Satakunnan TE-keskukset,
  - päätoimipaikka Turku
• Pirkanmaan ja Keski-Suomen TE-keskukset,
  - päätoimipaikka Tampere
• Kaakkois-Suomen, Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja
Pohjois-Karjalan TE-keskukset,
  - päätoimipaikka Mikkeli
• Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan TE-keskukset,
  - päätoimipaikka Vaasa
• Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin TE-keskukset,
  - päätoimipaikka Oulu

Eduskunnassa vireillä olevat ulkomaalaislain muutosesitykset
• HE 166/2007 pakolaisen määritelmädirektiivin täytäntöönpano
• HE 86/2008 menettely pakolaisaseman myöntämiseksi ja poistamiseksi; direktiivin täytäntöönpano

Kevätkaudella 2009 eduskunnalle annettavaksi ilmoitetut HE:t
• Unionin kansalaisen perheenjäsenen vapaa liikkuvuus (Metock)
• Työntekijän oleskelulupajärjestelmä
• Vastaanottoon liittyvien käytännön tehtävien siirto Migrille
• Yhteistyö ja tietojen vaihto veroviranomaisten ja maahanmuuttoviranomaisten välillä

Muut jo asetetut lainsäädäntöhankkeet
• Biometriset tunnisteet oleskeluluvissa
  – Ulkomaalaislaki, ulkomaalaisrekisterilaki
  – Eduskunnalle syysistuntokaudella 2009
• Kansalaisuuslain muuttaminen
  – Tarkistuksia: asumisaika, muut edellytykset
  – Eduskunnalle syysistuntokaudella 2009

Vuonna 2009 käynnistyväksi kirjattuja hankkeita
• Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta
  – kotouttamislain kokonaisuudistus
  – laki turvapaikanhakijoiden vastaanotosta
• Ulkomaalaislain maasta poistamista koskevien säännösten tarkistaminen suhteessa Schengenin rajasäännöstöön
• Säilöön otettujen ulkomaalaisten kohtelusta annetun lain uudistaminen

Terrorismi ja väkivaltainen radikalisoituminen
=> kansainvälinen uhka
• Suomeen ei (vielä) kohdistu terrorismin uhkaa
• Radikalismin nousu Euroopassa
• EU:n yhteiset toimet
Torjunnan työkalu
  => hyvä kotouttaminen

Tilanne Suomessa
• Suomen vahvuuksia
  – maltillinen muslimiväestö
  – tiivis yhteistyö viranomaisten ja kansalaisyhteiskunnan välillä
• Ei (vielä) maahanmuuttajajengejä
• Ei (vielä) kaupunkislummeja
• Erikoisuutena hanke perustaa islamilainen puolue
  – taustahenkilöt suomalaisia käännynnäisiä

Syrjäytymisen ehkäisy ja hyvä kotoutuminen ovat parasta turvallisuustyötä

KUVA
HS-uutinen 17.2.2009:
"Tanskassa tuomittiin 17-vuotias vankeuteen terrori-iskun valmistelusta"

Muiden kulttuurien tuntemus ja ymmärtäminen ovat elinehto globalisoituvassa maailmassa ja se on Suomen menestykselle avainasia

http://www.sppl.fi/files/659/Microsoft_PowerPoint_-_Ritva_Viljanen_Yhteensopivuustila_.pdf

[kantakaupunkilainen]

Muuttuuhan suomi kun se muutetaan, monikulttuuristuu kun monikulttuuristetaan, mamujen osuudet kasvaa kun niitä kasvatetaan . Näistä puhutaan kuin luonnonlakeina vaikka ne ovat vain poliittisen eliitin aikaansaannoksia.

[gloaming]

Muiden kulttuurien tuntemus ja ymmärtäminen ovat elinehto globalisoituvassa maailmassa ja se on Suomen menestykselle avainasia

No selviö. Mutta mitä tekemistä tällä on sosiaaliturvapaikkailmiön kanssa?

Länsimaisen kulttuurin tuntemus ja ymmärtäminen ovat elinehto Suomeen pysyvästi asumaan tulevalla ja ovat hänen menestyksensä avainasia.

[Lemmy]

Muiden kulttuurien tuntemus ja ymmärtäminen ovat elinehto

Aivan, kuten myrkkysienten tuntemus on sienestäjälle elinehto.

[Roope]

Muuten täytyy myöntää, että ko. dokumentissa on paljon relevantteja lukuja. Niitä kerännyt tahokin on ehkä poliittisesti uskottavampi kuin joku perushommalainen, joka tyypillisesti vääristelee tilastoja ainakin besserwissereiden ja vihertävien humanistiblogistien mielestä.

Ja tästä lähtien voi täysin perustellusti puhua pakolaismäärän räjähdysmäisestä kasvusta, koska Viljanen itse käyttää sanaa ulkomaan kansalaisten osuuden kasvusta, joka on paljon paljon hillitympää. Jos joku alkaa urputtamaan leimaavasta tai liioittelevasta ilmaisusta, niin silloin voi viitata tähän sisäministeriön kansliapäällikön arvioon tilanteesta.

Pari kommenttia luvuista.

Viljasen ilmoittama uusien vastaanottokeskuspaikkojen tarve on ristiriidassa Veikko Pyykkösen samoihin aikoihin ilmoittamien lukujen kanssa. Keskusten määrä (40-50 uutta) on sama, mutta Viljasen mukaan vuodepaikkoja tulisi vain 2 000, kun taas Pyykkösen mukaan uusien keskusten koko olisi keskimäärin 150 paikkaa, mikä tekee 6 000-7 500 uutta paikkaa. Tähän sitten vanhojen keskusten laajennukset (esim. majoittaminen vuokra-asuntoihin) päälle.

Minulle uusi luku on Viljasen vilauttama 20 prosentin korotus kunnille oleskeluluvan saaneiden pakolaisten vastaanotosta maksettaviin korvauksiin. Jos tämä oli huhtikuussa tavoite (korotustahan ei budjettiin mahtunut), niin sillä ei olisi toteutuessaankaan ollut oleellista vaikutusta kuntien halukkuuteen tehdä sopimuksia pakolaisten vastaanotosta.

Kannattaa muuten panna merkille, kuinka eri tavalla sisäpiirin esitelmä kuvaa suomalaisten suhdetta ulkomaalaisiin, kuin mitä sisäministeriö kuvaa sitä julkisesti. Esitelmän mukaan suomalaiset suhtautuvat ulkomaalaisiin muita Euroopan maita myönteisemmin, pragmaattisesti, eikä suuria ongelmia kantaväestön asenteissa siis ole.

Ulospäin sisäministeriön johto (Thors, Holmlund, Viljanen) esittää usein huolestumisensa suomalaisten erityisestä rasistisuudesta ja työelämän syrjivyydestä. Viljanen itse on puuhamiehenä somalitytön kaatamiskohulla ratsastavassa "Älä töni!"-kampanjassa.


 

[Lemmy]

Toihan on huhtikuulta, noi "vireillä olevat" hallituksen esitykset lienee
http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2007/20070166
http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2008/20080086

[VMJ]

Tämä oli otsakkeen "Terrorismi ja väkivaltainen radikalisoituminen" alla

Erikoisuutena hanke perustaa islamilainen puolue
  – taustahenkilöt suomalaisia käännynnäisiä

[Kalevi Soilander]

Ja tästä lähtien voi täysin perustellusti puhua pakolaismäärän räjähdysmäisestä kasvusta, koska Viljanen itse käyttää sanaa ulkomaan kansalaisten osuuden kasvusta, joka on paljon paljon hillitympää. Jos joku alkaa urputtamaan leimaavasta tai liioittelevasta ilmaisusta, niin silloin voi viitata tähän sisäministeriön kansliapäällikön arvioon tilanteesta.

Sivulta 4 löytyykin oikealta ylhäältä subliminaalinen viesti "BURN AFTER READING". No, se on vain elokuvamainos, mutta en hämmästyisi jos tämä katoaisi saatavilta nopeasti.

[Turkulaine]

Minä en saa enää ladattua tiedostoa. Jokos on sensori käynyt? Jos jollakulla on juttu tallessa, sen voisi laittaa levitykseen omaehtoisesti.

[Viper]

Minä en saa enää ladattua tiedostoa. Jokos on sensori käynyt? Jos jollakulla on juttu tallessa, sen voisi laittaa levitykseen omaehtoisesti.

Kyllä täällä ainakin toimii...

[Mika.H]

Tilanne Suomessa
• Suomen vahvuuksia
  – maltillinen muslimiväestö
  – tiivis yhteistyö viranomaisten ja kansalaisyhteiskunnan välillä
• Ei (vielä) maahanmuuttajajengejä
• Ei (vielä) kaupunkislummeja
• Erikoisuutena hanke perustaa islamilainen puolue
  – taustahenkilöt suomalaisia käännynnäisiä

voisin ihan talkoomielellä käydä ritun kanssa kävelyllä tietyissä paikoissa... lähtisköhän mukaan jos oikein nätisti pyytäisin?

[Embo]

Tilanne Suomessa
• Suomen vahvuuksia
  – maltillinen muslimiväestö

Jo sen siis tunnustaa mokutalistinenkin virkanainen, että muslimeja on muitakin kuin maltillisia. Ne rivien välit, ne rivien välit...

[Zngr]

Kannattaa muuten panna merkille, kuinka eri tavalla sisäpiirin esitelmä kuvaa suomalaisten suhdetta ulkomaalaisiin, kuin mitä sisäministeriö kuvaa sitä julkisesti. Esitelmän mukaan suomalaiset suhtautuvat ulkomaalaisiin muita Euroopan maita myönteisemmin, pragmaattisesti, eikä suuria ongelmia kantaväestön asenteissa siis ole.

Kertakaikkiaan. Tämä on erittäin tärkeä havainto.

Pidän itse Sanomatalon ja sisäministeriön julkisia kampanjoita, samoin kuin HBL:n, ViNa:n tai RKP:n avautumisia lähinnä vahingollisina ja tarkoituksenvastaisina. Ensimmäiseksi suomalaiset saadaan epäilemään toisiaan rasisteksi mitä ihmeellisimmistä syistä (mm. JH-a:n jahtaaminen tai toimittajat jotka yrittävät jutunaiheena epätoivoisesti etsiä PS:stä rasisteja) tai potemaan vähintään huonoa omaatuntoa ja kärsimään alhaisesta ilmoitusherkkyydestä jos monikulttuuri kohtaa heidät vähemmän positiivisessa merkityksessä.

Ja toiseksi, ja tämä on minusta se surkeampi juttu, maahanmuuttajille ikäänkuin vakuutellaan jatkuvasti suomalaisten olevan yleistäen rasisteja ja vihaavan heitä mikä ei omien kokemuksieni, eikä ilmeisesti myöskään sisäministeriön sisäpiiritietojen pohjalta pidä ollenkaan paikkaansa. Tämä ei mitenkään voi parantaa kantaväestön ja maahanmuuttajien välisiä suhteita.

Lisäksi on täysin turhaa yrittää "parantaa kansaa rasismista" värikkäin tempauksin tai syyllistävin kolumnein, jos sen esiintymistiheys on todellisuudessa harvinaista tai lähes kukaan ei voi tunnistaa itseään syylliseksi. Ainoa tarkoitus on siinä tapauksessa maalata kuva pahantahtoisesta ja syrjivästä kansakunnasta, jonka täytyy sietää erilaisia tulevia potkuja päähän ikäänkuin kollektiivisena rangaistuksena.  

Minusta koko rasismihysterian viheltäminen hetkeksi (tai ikuisiksi ajoiksi) poikki olisi kaikista paras tapa parantaa etnisten ryhmien välisiä suhteita. Eikä suomalaisten rasismin ylikorostaminen ja valikoiva uutisointi, joka lähinnä saa maahanmuuttajat vakuuttuneeksi uhristatuksestaan tai pelkäämään suomalaisia ja joka samalla suututtaa kantasuomalaiset veronmaksajat joiden elämänkokemukset eivät vastaa median tai sisäministeriön antamaa kuvaa todellisuudesta.

En oikein ymmärrä onko näiden projektien perimmäinen tarkoitus itseasiassa lietsoa rasismia ja yllyttää vähemmistöt ja kantaväestö toisiaan vastaan, vai mistä on kyse. Edes hetkellinen älyllinen rehellisyys mm. HS:n kampanjointia analysoidessa paljastaa kuitenkin, että esimerkiksi uskomaton mouhotus somalitytön mielikuvitustönimisestä on vain kiristänyt ennakkoluuloja kaikin puolin.

Lainaan jälleen kerran Theodore Dalrymplea, joka on kirjoittanut tämänkaltaisen "rasisminvastaisen" toiminnan seurauksista terävästi:

For the notion that racism is so pervasive and institutionalized that it is everywhere, even where it appears not to be, induces in the susceptible a paranoid state of mind, which then finds racism in every possible situation, in every remark, in every suggestion, in every gesture and expression. It is a charge against which there is no defense

In this situation, black and white are united by their own kind of folie à deux, the blacks fearing that all whites are racist, the whites fearing that all blacks will accuse them of racism.

muokkaus, typoja kuntoon ja lisäys

[herranen]

Muiden kulttuurien tuntemus ja ymmärtäminen ovat elinehto

Aivan, kuten myrkkysienten tuntemus on sienestäjälle elinehto.

MOnikulttuurinen sienestäjä tietenkin pitää kaikkia sieniä yhtä hyvinä ja luulen, että tässäkin esitelmässä kulttuurien tuntemus saa johtaa ainoastaan sallittuihin johtopäätöksiin.

[Embo]

• Viranomaisten toimien lisäksi vahvistetaan etnisten vähemmistöjen yhteisöjen tukea.

Tämä on hyvin vaarallinen kehityskulku. Kuka päättää, mikä on "yhteisö", kuuluvatko kaikki etnisen vähemmistön edustajat siihen, kuka puhuu "yhteisön" suulla, mitä arvoja tämä yhdyshenkilö esittää "yhteisön" edustavan?

Tällaiset yhteisöt ja tapakulttuurit voivat olla itsessään integraation este ja lisäksi väylä fanaatikoille päästä valtaan. Vaikkapa "muslimiyhteisön" nimissä olisi helppo vaatia sharia-tuomioistuimia, oikeutta tyttöjen kontrollointiin tai mitä erioikeuksia tahansa.

• Lisää ikä- ja kielitestejä

Ai mut eihän niitä voi tehdä, kun ne ovat yksityisyyteen kajoamista, eikä sitä säätele mikään laki. Mutta tavoite on hyvä.

[pogenssi]

Viitaten asenne muutosten kaipaukseen, sehän on ihan pelkästään hyvä juttu, jos kantaväestön asenteet maahanmuuttajia kohtaan ovat positiivisia; positiivinen asenne edesauttaa maahanmuuttajien sopeutumista. Positiivisen asenteen ei tarvitse tarkoittaa maahanmuuttajien kulttuurin negatiivisten puolten hymistelyä, vaan se voi olla yhteisen kosketuspinnan löytämistä positiivisista asioista.

[JPU]

Muiden kulttuurien tuntemus ja ymmärtäminen ovat elinehto

Aivan, kuten myrkkysienten tuntemus on sienestäjälle elinehto.

MOnikulttuurinen sienestäjä tietenkin pitää kaikkia sieniä yhtä hyvinä ja luulen, että tässäkin esitelmässä kulttuurien tuntemus saa johtaa ainoastaan sallittuihin johtopäätöksiin.

Tuostahan melkein voisi tehdä jonkin "hauskan" kuvan:

(http://www.outdoors.fi/image.asp?Image=Att10101%5Cwebatt_20060427_101534_406034.jpg)

(lapsi poimimassa kärpässientä)
-Muistakaa lapset! Kaikki sienet ovat samanlaisia.
< sienissä, kuten kulttuureissakin on eroja >

[Roope]

Täällä lisää Sisäasiainministeriön esityksiä maahanmuutosta. Viljasen setistä puolet vaihtunut.

Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors oli Mikkelissä maahanmuuttoasioiden yhteistyö-tilaisuudessa Mikkelissä. Ministeri Thors kertoi puheessaan hallituksen päätöksen nostaa kunnille maksettavia korvauksia pakolaisten vastaanottamisesta. Tällä hetkellä lähes 350 oleskeluluvan saanutta pakolaista odottaa kuntasijoituspaikkaa vastaanottokeskuksissa. Oleskeluluvan saaneiden sijoittamista kuntiin pyritään myös nopeuttamaan. Turvapaikkahakemusten käsittelyä tehostetaan, etteivät ihmiset joudu odottamaan pitkään vastaanottokeskuksissa. Maahanmuuttovirastoon ja poliisille on myös tulossa lisää virkoja lisääntyneeseen turvapaikkatutkintaan.

Kansliapäällikkö Ritva Viljanen sisäasiainministeriöstä otti esille pakolaisten ja maahanmuuttajien ongelmat; nuoret ovat vaarassa syrjäytyä. Myös kotiäidit jäävät usein syrjään koulutuksesta. Pakolaisia on eri vuosikymmeninä jäänyt Suomeen yhteensä 40000. Maahanmuuttojohtaja Mervi Virtanen painotti kotouttamisen tehostamista ja erityisesti suomen kielikoulutuksen merkitystä.

Maahanmuuton yhteistyötilaisuus Mikkelissä (4.9.2009)

Esitykset:
Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors (Talousarvio 2010)
Kansliapäällikkö Ritva Viljanen SM (Maahanmuuton tilanne ja maahanmuuttoasiat aluehallinnon uudistuksessa)
Maahanmuuttojohtaja Mervi Virtanen SM (Kotoutumisen haasteet)
Maaherra Pirjo Ala-Kapee, Itä-Suomen lääninhallitus

Tiedostoliitteet
Ulkomaalaiset maakunnittain.pdf
Ulkomaalaistaustaiset lahtomaa.pdf


Astrid Thors
Talousarvio 2010

Laskennalliset kuntakorvaukset nousevat
•Pakolaisten vastaanoton laskennallisia kuntakorvauksia nostetaan 10 prosentilla
•Esimerkiksi yli 7-vuotiaan henkilön osalta laskennallinen korvaus on jatkossa 2090,5 euroa/vuosi (nyt 1900,5 €) ja alle 7-vuotiaista maksettava korvaus 6845 euroa/vuosi (nyt 6222,9 €)
•Korotus ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1993
•Noin 350 henkilöä odottaa kuntasijoituspaikkaa

Muut korvaukset kunnille
•Laskennallisten korvausten lisäksi kunnille korvataan pakolaisten vastaanotosta aiheutuvia kuluja:
–Kunnan antaman toimeentulo-/kotoutumistuen kustannukset kolmelta vuodelta
–Pakolaiselle annetusta paluumuuttoavustuksesta aiheutuvat kustannukset
–Kunnan järjestämän tulkkipalvelun kustannukset
–Alaikäisen ilman huoltajaa Suomeen saapuneen henkilön asumisen, hoidon ja huolenpidon kustannukset
–Vamman tai sairauden edellyttämän pitkäaikaisen sosiaali-ja terveydenhuollon järjestämisestä kunnalle aiheutuvat huomattavat kustannukset enintään kymmeneltä vuodelta
–Erityisistä syistä muut kunnalle aiheutuneet kustannukset enintään kymmeneltä vuodelta.

Turvapaikkaprosessiin lisäsatsaus
•Poliisin resursseihin 40 virkaa lisää turvapaikkatutkintaan
•Maahanmuuttovirastoon lisähenkilöstöä 40 htv
•Hallinto-oikeuksiin lisäpanostusta 9 tuomarinvirkaa turvapaikka-valituksien käsittelyyn
-Satsaus prosessin nopeuttamiseen tuo kolminkertaiset säästöt vastaanoton kuluissa

Näitä turvapaikkaprosessin nopeuttamiseen lisättyjä 4-5 miljoonaa euroja voi verrata vastaanottokeskusten perustamiseen lisättyihin kymmeniin miljooniin (yhteensä ainakin 135 miljoonaa euroa, mahdollisesti vielä 33 miljoonaa tämänkin päälle). Tuo viimeinen kohta kolminkertaisista säästöistä asettuu silloin oikeaan valoon, kun turvapaikanhakijat nykyisin odottavat esimerkiksi Kemissä päätöstään 1,3-3 vuotta.

Koulutukseen ja kotouttamiseen lisärahaa
•Pääkaupunkiseudun aiesopimus saadaan toimintaan 2 M€ satsauksella
•Kieli-ja pätevöitymiskoulutukseen 1 M€
•Kotoutumiskoulutukseen 2 M€

------------------------------------------------

Maahanmuuton tilanne ja maahanmuuttoasiat aluehallinnon uudistuksessa
Ritva Viljanen
Kansliapäällikkö
17.8.2009

[...]
(Jätin pois ne, jotka olivat samoja kuin Viljasen huhtikuun setissä)

GRAAFI
Muuttoliike 1990-2008

GRAAFI
Ulkomaalaiset Suomessa 31.12.2008
suurimmat ryhmät

GRAAFI
Maahan- ja maastamuutto 2008
kansalaisuuden mukaan

GRAAFI
Maahanmuuttaneet 2008
maakunnittain

GRAAFI
Maahanmuuttaneet 2008
iän mukaan

Suomi monikulttuuristuu
• Suomessa asuu
– 143 256 ulkomaalaista
– 218 626 ulkomailla syntynyttä

• Ulkomaan kansalaisten osuus
väestöstä on 3 %
– EU-alueella määrä pienimpiä
– osuus kasvaa jatkuvasti

• Ulkomaalaisväestön kasvuennuste*
– vuonna 2030 - 300 000 henkeä
– vuonna 2050 - 397 000 henkeä
– Huom! luvuista puuttuu syntyvyyden lisäys
*Lähde: Koskinen, Martelin, Norkola et al, 2007. 291

Vertailu huhtikuun lopun versioon, huomaa korjaukset ja sievistely:

133 000 => 143 256 ulkomaalaista
202 000 => 218 626 ulkomailla syntynyttä
Ulkomaan kansalaisten osuus väestöstä on 2,5 % => 3 %
"EU-alueen pienin määrä" => "EU-alueella määrä pienimpiä"
"osuus kasvaa räjähdysmäisesti" => "osuus kasvaa jatkuvasti"

[...]

• Enemmän kuin joka viides ulkomaalainen työtön v. 2008
• Ulkomaalaisten nuorten vaikea päästä jatko-opintoihin
– joka viides on syrjäytynyt
• Rasististen rikosten määrä kasvussa
• Ulkomaalaiset rikosten uhrina ja tekijöinä
tietyissä rikostyypeissä 1,5 - 2 kertaa
kantaväestöä useammin

[...]

Tilannekatsauksen jälkeen seuraa ennennäkemättömän suuren byrokratia-aparaatin esittely. Jos tämä järjestelmä saa kaiken haluamansa työvoiman, niin silloin Suomessa muutaman vuoden päästä on ihan oikea työvoimapula.

Toiminnallinen ohjaus
• Sisäasiainministeriö tekee toiminnalliset
tulostavoiteasiakirjat maahanmuuttoyksiköiden kanssa
• Maahanmuuttoyksikön päällikkö ja
vastuualueen päällikkö allekirjoittavat
• Päätoimialueet suunnittelevat
toimintamalleja, organisaatiota ja resursseja

Resurssit
• Maahanmuuttoyhteyshenkilöiden
lisäksi muiden maahanmuuttoasioita
hoitavien henkilöiden resurssit
siirrettävä maahanmuuttoyksiköihin
(mm. työvoimapalvelujen ohjaus,
kv. työnvälitys, kotoutumiskoulutus)
• Tarvitaan lisäresursseja

Maahanmuuttoyksiköiden tehtävät
• Alueellinen maahanmuuttopolitiikka;
suunnittelu, kehittäminen ja johtaminen
• Maahanmuuttoasioiden alueellinen koordinointi
• Yhteistyö maakuntien ja AVIen kanssa
• Pakolaisten kuntasijoituksista huolehtiminen
• Työvoiman maahanmuuton kehittäminen
• Etnisen yhdenvertaisuuden ja
hyvien etnisten suhteiden edistäminen

KOKEILULAKI
Kotoutumisen uusia ideoita
Visio:
Osallisena Suomessa

Kokeillaan
6 - 10 kunnassa ja 1 - 2 ELYssä
uusia kotouttamisen malleja
Tavoitteena
säätää jatkossa
pysyvistä käytännöistä

Maahanmuuttajan nykyistä
tehokkaampi ja keskitetympi kotoutus
- kielikoulutus
- yhteiskuntakoulutus

Kolme polkua suomalaisuuteen
1. Aikuisen maahanmuuttajan taso
I-polku
2. Aikuisen maahanmuuttajan taso
II-polku
3. Lasten ja nuorten polku

Kannustimia
• Koulutuksesta todistus
• Koulutetulle ja työnantajalle rahatuki
• Saa pysyvän oleskeluluvan
• Tukee kansalaisuuden saamista

Ilmaisesta koulutuksesta rahatuki, pysyvä oleskelulupa ja kansalaisuuden saannin helpottaminen? Näin se homma etenee...

Kunnille
• Aktiivisia kuntalaisia
• Mahdollisuus rakentaa kuntaan sopivia yhteistyön malleja

V. 2010 valmistuvat uudet,
paikalliset turvallisuussuunnitelmat
• Suunnitelmat laaditaan paikallisen
turvallisuusanalyysin pohjalta
• Valmistelu ja toimeenpano laajassa
yhteistyössä - yritykset ja järjestöt mukana
• Valtuustot hyväksyvät ja seuraavat toimeenpanoa ja tuloksia
• Painopisteenä väkivallan ja
tapaturmien vähentäminen ja
alkoholihaittojen ehkäisy
• Mukana etnisten vähemmistöjen turvallisuus

Alueellinen maahanmuuttopolitiikka
• Maahanmuuttopolitiikan alueellinen
muodostaminen ja johtaminen
• Maahanmuuttoasioiden yleinen
kehittäminen, seuranta, arviointi ja
valtavirtaistamisen tukeminen

Kotouttamisen alueellinen yhteensovittaminen
• Alueellinen yhteistyö (aluehallintovirastot, maakuntien
liitot ym.)
• Yhteistyön yhteensovittaminen kuntien (seutuyhteistyö)
ja muiden toimijoiden kanssa (järjestöt, yhteisöt ym.)
• Kotouttamisen ja maahanmuuttajien koulutuksen ja
työllistymisen yleinen kehittäminen ja suunnittelu
• Kotouttamisen seurannan koordinointi

Kuntien tukeminen kotouttamisessa
• Tuen ja neuvonnan kehittäminen ja koordinointi
• Tuki ja neuvonta pakolaisten vastaanotosta,
kotouttamisesta, kotouttamisohjelmien laadinnasta ym.
• Informaation jakaminen
• Maahanmuuttoasiain toimikunnat

Työ- ja elinkeinotoimistojen
ohjaus ja osaamisen kehittäminen
• Työvoimapalvelut, koulutus,
työllistyminen ja yrityspalvelut
• Henkilöstökoulutuksen
suunnittelu, koordinointi ja
käytännön toteutus

Maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus
• Suunnittelu ja hankinta,
koulutuksen maksatukset ja
toteutuksen valvonta

Pakolaisten kuntiin osoittaminen
• Strateginen suunnittelu
• Kuntien motivointi pakolaisten vastaanottoon
• Sopimusten tekeminen kuntien
kanssa pakolaisten vastaanotosta
• Kuntaanosoitusten käytännön toteutus
• Kuntaanosoitusrekisterin
yhteensovittaminen ja ylläpito
• Ohjaus ja neuvonta

Pakolaisista ja eräistä muista
maahanmuuttajista kunnille
aiheutuvat kustannukset
(VnP 512/1999)
• Korvausten käsittely ja maksaminen
• Ohjaus ja neuvonta

Etninen yhdenvertaisuus
• Hyvien etnisten suhteiden edistäminen
• Yhdenvertaisuussuunnittelun edistäminen ja tukeminen
• Järjestöjen tukeminen
• Alueelliset etnisten suhteiden neuvottelukunnat
(valtioneuvoston asetus 352/2008)

Työvoiman maahanmuutto
• Ulkomaisen työvoiman rekrytointi
- neuvonta, suunnittelu ja ennakointi
• Yhteistyö työnantajien ja TE-toimistojen kanssa
• Työntekijän oleskeluluvat
- alueellisten työlupalinjausten laatiminen
- käytäntöjen seuranta ja arviointi
yhteistyössä eri työmarkkinaosapuolten
kanssa (UlkL 301/2004)

Elinkeinonharjoittajan oleskeluluvat
• Myöntämisen edellytyksenä olevan
yritystoiminnan kannattavuusarvion
tekeminen (UlkL 301/2004)
• Koko maassa keskitetty Uudenmaan TE-keskukseen
• Lausunnot alueilta

Varautuminen joukkopaossa
tulevien vastaanottoon
EU:n rahastoihin liittyvät tehtävät
(ERF, IF, ESR)
• Tiedotus
• Lausuntojen anto
• Ohjausryhmätyöskentely

Tästä joukkopakoon varautumisesta en pidä. Käytännössähän se tarkoittaa tiettyjen kuntien varautumista hätämajoitukseen Suomen lähialueilla tapahtuvan katastrofin vuoksi, mutta nyt se voi olla yritys kartoittaa kuntia, joihin vastaanottokeskuksiin mahtumattomat turvapaikanhakijat voidaan tarvittaessa sijoittaa.

Tulijoita on enemmän kuin hakemuksia ehditään käsitellä, joten jotenkin tilanne on ratkaistava ja joukkopakolain soveltaminen on ihan varmasti yksi vaihtoehto, jota nyt harkitaan.

--------------------------------------------------------------------

Kotoutumisen haasteet
Maahanmuuttojohtaja
Mervi Virtanen

Lähtökohtia kotoutumiselle
• Tavoitteena on maahanmuuttajien
kotoutuminen yhteiskuntaan ja työelämään
• Monikulttuurinen ja kansainvälinen yhteiskunta
on kilpailutekijä
• Maahanmuuttajat heterogeeninen ryhmä;
pääosin nuoria, terveitä ja työkykyisiä
• Peruspalveluiden lisäksi tarvitaan täydentäviä
erityispalveluita ja tukitoimia - alkuvaiheessa
suuri neuvonnan ja ohjauksen tarve
• Kotoutuminen on kaksisuuntainen prosessi, ja
vie aikaa - etniset suhteet ja syrjimättömyys
osa kotoutumista

"Monikulttuurinen ja kansainvälinen yhteiskunta on kilpailutekijä" ja sitten seuraa litania ongelmia ja tarvittavia tukitoimia.

Koulutus
• Suomen/ruotsin kielen taito on välttämätön
edellytys kotoutumiselle - kielikoulutusta
• Lasten ja nuorten esi- ja perusopetus (ml.
varhaiskasvatus) ja jatkokoulutus olennaisia,
nivelvaiheissa ongelmia
• Koulutuspolkujen suunnittelu ja
osaamiskartoitukset tärkeitä
• Aikuisten koulutuksen määrän ja laadun pitäisi
vastata tarpeita (työvoimapoliittinen,
yleissivistävä, ammatillinen jne)
• Kielitaidon jääminen puutteelliseksi syrjäyttää
koulutuksesta ja työelämästä

Työllistyminen
• Työttömyysasteen alentaminen tavoitteena -
taantuman aikana vahvistettava osaamista ja
ehkäistävä syrjäytyminen
• Maahanmuuttaja työllistyy usein osaamistaan
vastaamattomaan työhön eli osaamista tuhlataan
• Pätevöitymiskoulutus ja ammatillinen ja
täydentävä koulutus saatava toimimaan
• Kieli- ja ammattitaidon lisäksi työllistymiseen
vaikuttavat työnantajien asenteet

Kuntien kotouttamistyö
• Kunnissa on paljon osaamista ja edistyksellisiä kotouttamisohjelmia.
Ohjelmien toimeenpano, seuranta ja kytkentä kunnan muihin ohjelmiin ja
talousarvioon tarpeen
• Maahanmuuttajatiheiden asuinalueiden synty ja
maahanmuuttajien syrjäytyminen pitäisi ehkäistä
• Ns. haavoittuvat ryhmät ja heidän tuen tarpeensa pitäisi
tunnistaa - tukea moniammatillisesti ja yli sektorirajojen

• Osa maahanmuuttajanuorista on syrjäytymisvaarassa
• Osa maahanmuuttajista - pääosin naisia, myös
ikääntyneitä - on luku- ja kirjoitustaidottomina vaarassa syrjäytyä
• Perheenäitien tilanne vaikuttaa myös muiden
perheenjäsenten kotoutumiseen
• Palvelu- ja tuen tarpeet kartoitettava
kotoutumissuunnitelmissa ja niiden seuranta järjestettävä
• Kuntien pilottiohjelmat (SM:n hanke) ja kokeilulaki
tukevat kotoutumista tuomalla uusia malleja kotouttamiseen

Millä tavalla ne kotiin sidotut perheenäidit voivat enää enempää syrjäytyä yhteiskunnasta?

Kuntapaikat
• Kiintiöpakolaisten sijoittaminen kuntiin on vaikeata
• Oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden
sijoittaminen myös ongelmallista
• Kuntapaikkoja ei kuluvalle vuodelle ole riittävästi, ja TE-keskusten
mukaan yhteistyö kuntien kanssa on tällä hetkellä erittäin vaikeata
• Kuntakorvaus alimitoitettu, onko kyse vain taloudesta?
• Kuntiin sijoituksen pitäisi tapahtua nopeasti
oleskeluluvan saamisen jälkeen, pitkä odotus passivoi ja syrjäyttää
• Kuntapaikkojen puute johtaa siihen, että oleskeluluvan
saaneita on rohkaistava itsenäiseen siirtymiseen -
seurauksena keskittyminen mm pääkaupunkiseudulle,
asunnottomuus ja syrjäytyminen

Kuntapaikkojen puute on jo johtanut "itsenäiseen siirtymiseen pääkaupunkiseudulle", siitä ei vain puhuta.

Seuranta
• Kehitetään hankkeessa kotouttamisen ja etnisten suhteiden
seurantaan välineet, joiden avulla voidaan seurata paikallistason
kotouttamista ja arvioida myös toimenpiteiden vaikuttavuutta
• Kuluvana syksynä suunnitelma kotouttamisen indikaattoreista ja
maahanmuuttajabarometristä ja suunnitelman käytännön toteutus ja analysointi
• Maahanmuuttajabarometrin avulla selvitetään maahanmuuttajien omaa kokemusta
kotoutumisesta ja etnisistä suhteista

Resurssit
• Henkilöresurssia ja osaamista tarvitaan
ELY:issä mutta erityisesti paikallistasolla TE-toimistoissa ja kunnissa
• VN:n selonteossa ja eduskunnan kannanotossa
todetaan, että arvio keskimääräisestä
henkilöstömitoituksesta on 1,5-kertainen
• Tämä valtion ja kuntien on välttämätöntä ottaa
eduskunnan hallintovaliokunnan mukaan huomioon
• Maahanmuutto on sekä välttämättömyys että
rikkaus mutta kotouttaminen tarvitsee
toimenpiteitä, hallinnon tukea ja resurssia

Henkilömitoitus maahanmuuttajille 1,5-kertainen => väärä vastaus työvoimapulaan

"Maahanmuutto on sekä välttämättömyys että
rikkaus mutta kotouttaminen tarvitsee
toimenpiteitä, hallinnon tukea ja resurssia"

[Roope]

Uusi seminaari, uudet kalvot.

Ajankohtaista maahanmuutosta seminaari 10.11.2009
Mervi Virtanen
maahanmuuttojohtaja

[Graafi]
Suomessa asuvat maahanmuuttajat
Vireille tulleet työntekijän oleskelulupahakemukset 2008-syyskuu 2009

Työperäinen maahanmuutto vähenee...

Toimintaympäristö
• Toimintaympäristö on muuttunut nopeasti, taantuman vaikutukset ovat
näkyvissä ja maahanmuuttajien työttömyys on kasvanut
• Turvapaikanhakijoiden määrä on kasvanut ja asenneilmapiiri muuttumassa
• Maahanmuutto jatkuu, mutta työvoiman maahanmuutto on vähentynyt

Turvapaikkamaahanmuutto lisääntyy...

• Taantuma ei poista demografisen kehityksen vaikutuksia, joten työvoiman
maahanmuuttoon varaudutaan tulevaisuudessa
• Maahanmuuttajien työttömyyttä tulee taantuman aikana ehkäistä tehokkaasti
mm koulutuksella
• Työvoimana muuttaneiden työttömäksi jääneiden asema voi olla vaikea

Työvoimapula huutaa edelleen ja siihen pitää varautua nyt.

SM:n strategiset tavoitteet
• Maahanmuuttopolitiikassa otetaan huomioon yhteiskunnan, työmarkkinoiden, asiakkaiden ja lähtömaiden tilanne
• Maahanmuuttajien osallisuutta lisätään ja luodaan mahdollisuudet ja valmiudet osallistua yhteiskunnan toimintaan (ml. 3. sektori)
• Hyvät etniset suhteet toteutuvat yhteiskunnassa
• Kansainvälisen suojelun periaatteet ja ihmisoikeudet toteutuvat

Haasteet
• Maahanmuuttajat ovat heterogeeninen ryhmä
- tarpeiden tunnistaminen ja niihin vastaaminen
• Valtavirtaistaminen - erityispalvelut ja -tuki
• Alkuvaiheen toimenpiteet - miten pitkälle
kotoutumista tuetaan ja keitä tuetaan
• Uusia työn ja koulutuksen yhdistäviä toimintamalleja
• Kasvava työttömyys ja syrjäytymisuhka
• Maahanmuuttajatiheät asuinalueet

"Maahanmuuttajatiheä". Mitä sanoo kielitoimisto?

• SM:n rooli on koordinoiva - tarvitaan yhteistyötä ja moniammatillista
kotouttamistyötä hallinnon eri tasoilla ja 3. sektorin toimijoiden kanssa
• Resursseja tarvitaan lisää
• Uuteen aluehallintoon (ELY) tehoa
• Useita valmisteluja ja hankkeita meneillään:
kotouttamislain kokonaisuudistus,
turvapaikkajärjestelmän kehittäminen,
työvoiman maahanmuuton toimenpideohjelma
ja ulkomaalaislaki, pilotit, kokeilulaki ja EU-rahastot

Työvoiman maahanmuuton toimenpideohjelma
• Ohjelmassa (VN:n periaatepäätös 5.11.09)
keskitytään ulkomailta suoraan työhön tuleviin
• Tuetaan ulkomailta rekrytointia työmarkkinoiden tarpeista lähtien täydentäen
kotimaista työvoimapotentiaalia
• Ulkomailta palkkaamisen lähtökohtana on
vastuullinen ja eettisiä periaatteita noudattava kohdennettu rekrytointi
• Yhteistyötä tehdään/lisätään tarvittaessa kolmansien maiden kanssa
• Laaditaan vetovoimastrategia (ESR)

• Kehitetään opastusjärjestelmää (ESR)
• Otetaan huomioon EU/ETA-alueen liikkuvuus
• Työntekijän oleskelulupajärjestelmää kehitetään; HE ulkomaalaislain
muuttamisesta vielä syksyn kuluessa, esitys voimaan 2011
• Työsuhteen ehtojen valvontaan kiinnitetään
huomiota, työnantajan on toimitettava Migrille
selvitys työnteon keskeisistä ehdoista
• Saatavuusharkinnasta luovutaan
• Oleskelulupapäätökset tehdään Migrissä (1. ja jatkoluvat)

Kotouttamislaki uudistetaan
• Pohjana kotouttamislain selonteko ja eduskunnan siihen antama vastaus
• Haasteena mm soveltamisala, kotoutumisen kaksisuuntaisuus ja
valtavirtaistaminen, toisaalta erityiset kotoutumista edistävät tukitoimet
• Valmistelu laajassa ohjausryhmässä
• HE eduskunnalle keväällä 2010

Tavoitteita
• Useampien kotoutumisen edistäminen laajentamalla soveltamisalaa
• Arjen yhdenvertaisuuden ja kotoutumisen kaksisuuntaisuuden edistäminen, mm
kotouttamisohjelmien ja kotoutumissuunnitelmien kehittäminen
• Kotouttamisprosessin vahvistaminen
kehittämällä alkuvaiheen toimenpiteitä - kunta vai te-toimisto?
• "Kotoutumisessa alkuun"- palvelupaketti eli
alkuvaiheen informaatio, alkukartoitus ja
palveluohjaus, osaamiskartoitus ja koulutus

• Kotoutumiskoulutuksen uudistaminen: tavoitteena nopea liikkeellelähtö, odotusajat minimiin, yhtenäisen maahanmuuttajien kieli- ja kotoutumiskoulutuksen kehittäminen
• Koulutuksen vastuun keskittäminen ja vastuutahon määrittäminen
• Resurssit
• Opetussuunnitelmat, laatu, seuranta ja vaikuttavuus

Pakolaisten kuntiin sijoittaminen
• Kuntiin sijoittaminen on kriisiytynyt
• Vastaanottokeskuksissa odottaa yli 300 oleskeluluvan saanutta turvapaikanhakijaa
sijoituspaikkaa, ja yli 30 pakolaiskiintiössä hätätapauksena oleskeluluvan saanutta
• Kotouttamislain uudistuksessa harkitaan jopa kuntien velvoittamista vastaanottoon
• Pakolaisrahaston rahoituksella voidaan tukea ns. haavoittuvien ryhmien vastaanottoa kuntiin
- hanke on käynnistymässä SM:n yhteydessä

No niin, nyt se on virallista. Uuteen kotouttamislakiin aiotaan liittää kunnille pakolaisten vastaanottopakko.

Huomatkaa kuinka mediassa puhutaan aina vastaanottokeskuksissa viruvista sadoista kiintiöpakolaisista. Virtasen mukaan heitä on vain 30 ja ne sadat muut ovatkin oleskeluluvan saaneita turvapaikanhakijoita.

Muita hankkeita
• Kansalaisuuslain muutos - HE eduskuntaan vuoden vaihteessa
• Asumisajan lyhentäminen tavoitteena
• Osana Metropolipolitiikkaa pääkaupunkiseudun kuntien ja valtion
aiesopimus maahanmuuttajien työllistämisen edistämiseksi -
"kokonaisjärjestelmä maahanmuuttajien työllistymisen ja sitä tukevien
palveluiden tehostamiseksi" - henkilö- ja toimenpideresurssia lisää te-toimistoihin

• Pilottiohjelma maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen edistämiseksi
• Rahoitusta myönnetty 12 hankkeeseen - hankkeet keskittyvät mm maahanmuuttajatiheiden asuinalueiden
tukemiseen ja sosiaalisen yhtenäisyyden ja osallisuuden vahvistamiseen
• Kokeilulakihankkeen tavoitteena on uudenlaisten
lähestymistapojen kehittäminen kotoutumiseen tarvittaessa hallinnonalojen rajat ylittävillä toimilla.
Hanke keskittyy koulutuksen kehittämiseen ja erilaisten lähestymistapojen kehittämiseen erilaisille maahanmuuttajille - "kolme kotouttamispolkua".
• Mukaan mahdollisesti 6 - 10 kuntaa

Turvapaikkaa koskevat hankkeet
• Turvapaikkaselvitys ja ulkomaalaislain muutosesitys
• Ulkomaalaislakiin säännökset turvapaikanhakijoin iän selvittämisestä
sekä perheenyhdistämiseen liittyviä säännöksiä
• HE eduskuntaan marraskuussa
• Turvapaikanhakijoiden vastaanoton siirtäminen Migriin, HE eduskunnan käsittelyssä

Aluehallinto uudistuu
• Maahanmuuttoasiat sijoitetaan Elinkeinoliikenneympäristö-keskukseen niiden ETOK-vastuualueiden sisälle
• Maahanmuuttoyksiköitä 7: Uusimaa, Varsinais-Suomi, Pirkanmaa, Pohjanmaa, Pohjois-Savo, Pohjois- ja Keskipohjanmaa ja Lappi
• Maahanmuuttoyksiköihin maahanmuuttopäällikkö
• Organisointi vielä kesken, tuloskeskustelut meneillään

Miten nämä maahanmuuttopäälliköt valitaan?

Rahastot
• ESR toimintalinja 2: ALPO ja MATTO
• SOLID-rahastot: kotouttamisrahasto, pakolaisrahasto, paluurahasto ja ulkorajarahasto
• Kotouttamisen ja etnisten suhteiden seurantajärjestelmän kehittäminen: tilastot,
vaikuttavuusmittarit ja palvelukysely, maahanmuuttajien omat kokemukset
• Kotouttamisrahaston rahoituksella ensi vuonna
käyttöön seurantaindikaattorit ja maahanmuuttajabarometri

http://www.intermin.fi/intermin/hankkeet/alpo/home.nsf/files/Virtanen_TampereAlpo_10%2011%202009/$file/Virtanen_TampereAlpo_10%2011%202009.pdf

[rankka]

Resursseja. Kuntien pakko-vastaanotto.



Median selkeä valehtelu VOK lojuvista kiintiöpakolaisista.
Eikös tätä sanonut rosvopäällikkö itsekkin? Siis Astrid Thors? Olisi semmoinen muistikuva.
Muistanko väärin, oikaiskaa?
Tämä voisi olla aika tärkeä asia ...

[Roope]

Pelastuslaki uudistuu - lopetetaanko palotarkastukset?
1.10.2009 Ritva Viljanen

(uudet tai muuttuneet kalvot)

Suomen kartta, johon merkitty väreillä väestöpohjan kehitys 1980-2005 ja ennuste 2005-2030 (vähentyy, kasvaa)

Suomi monikulttuuristuu

• Suomessa on n. 40 000 henkilöä tilapäistä
työvoimaa/v

GRAAFI
Ulkomaalaisten %-osuus koko väestöstä 31.12.2008
maakunnittain

Joukkotappelu Varissuolla (YLE Uutiset)

Turun Varissuolla sattui lauantaina 23.5.2009 alkuillasta poliisin vakavahkoksi luonnehtima välikohtaus.
Monikymmenpäinen joukko suomalais- ja ulkomaalaistaustaisia otti yhteen kivillä ja kepeillä aseistautuneina.
Poliisi rauhoitti tilannetta usean partion voimin.

Amal Farah Abdi paiskattiin E-junasta selälleen junalaiturille Espoon keskuksessa
(kuva Abdista sohvalla)

YLE TV1 Ensimmäinen musta presidentti 20.1.2009
(kuva Barack Obamasta vannomassa virkavalaansa)

http://www.spek.fi/loader.aspx?id=4275e6ae-6679-469e-bcb5-2f0e0324ceaa (pdf)

Ritva Viljanen kertoi toukokuussa, että syksyllä sisäministeriö organisoisi junacaustiin pohjautuvan rasisminvastaisen "Älä töni"-kampanjan. Lokakuun alun tilaisuudessa Viljasella oli jo teemaan sopiva powerpoint-kalvokin mukanaan. Mutta loppusyksystä tapahtui jotain ja rasismikampanja peruutettiin.

Avoimeksi jää, mihin uusi tilannearvio perustui. Oliko tiedossa jonkin ikävän asian mahdollinen paljastuminen vai pidettiinkö Espoon juna-aseman tapausta sittenkin liian vähäpätöisenä ja kampanjaa siksi kantaväestöä ärsyttävänä? Ainakin nyt Shkupollin jälkeen on varmaa, ettei somalityttöä enää kaiveta esiin.

[BastardoGrande]

• Kotouttamislain uudistuksessa harkitaan jopa kuntien velvoittamista vastaanottoon

Minun henkilökohtaisesti pahin painajainen on tuossa lainatussa mainittuna.
Väitänkin nykyhallituksen maanpetoksellisten tahojen tekevän kaikkensa saadakseen sen kirjattua lakimuotoon tämän hallituskauden aikana, sillä seuraava hallitus ei sitä enää tule ajamaan.

Miksi kansaa kustaan paineella molempiin silmiin?
Roopelta aivan $aatanallisen loistavaa tukimustyötä.

[Roope]

Videoita maahanmuuttoasioiden yhteistyötilaisuudesta Helsingissä 7.9.2009
Edellä lainatut kalvot ovat tältä sisäasiainministeriön kiertueelta.

Mervi Virtanen, alkusanat
Astrid Thors, maahanmuuttoministeri  17:24 min
http://monivisio.fi/multi/4.html

Ritva Viljanen, kansliapäällikkö 24:15 min
http://monivisio.fi/multi/7.html

Mervi Virtanen, maahanmuuttojohtaja 26:27 min
Anneli Taina, Etelä-Suomen maaherra
http://monivisio.fi/multi/5.html

Tuula Haatainen, Helsingin apulaiskaupunginjohtaja 14:44 min
http://monivisio.fi/multi/8.html

Kaarina Ruotsalainen, Uudenmaan TE-keskus 13:33
http://monivisio.fi/multi/6.html



Valittuja paloja

Astrid Thors

5:00 Vierailu Syyrian pakolaisleirillä, tunnelmointia:

...turvapaikkapolitiikka ei saisi olla meidän aikamme holokausti.

7:00

Minä olen käynyt Auschwitzissa myös. Että vähän nämä muistuttaa tavalla tai toisella toisiaan. Toivoisin, että nämä henkilöt saisivat nopeasti kuntapaikan [...] korkeastikoulutettuja ihmisiä...

11:00

Ehkä tämä nyt antaa meille mahdollisuuden hyödyntää tätä eräänlaista rauhallisempaa tilannetta, mitä tulee työvoiman maahanmuuttoon.

Ritva Viljanen

1:10 Työvoimapula, globaali vastuu:

Meidän täytyy katsoa lamasta eteenpäin ja varautua maahanmuuton kasvaviin määriin. Jossain vaiheessa tässä on tullut myöskin sellaisia puheenvuoroja, että sitä voimakkaasti rajoitettaisiin, mutta täytyy nähdä...Suomi ei ole mikään eristäytynyt kolkka pohjoisessa. Me ollaan osa kansainvälistä yhteisöä. Meidän täytyy myös humanistisesti...humaaneissa asioissa kantaa vastuumme, mutta myöskin Suomi tarvitsee niitä globaaleja toisten kulttuurien ymmärtäjiä Suomeen ja täytyy muistaa myöskin se, että 2010-luku tulee olemaan meilllä työvoimapoistumassa historiallinen. Suomi ei ole koskaan historiansa aikana menettänyt niin paljon työllistä työvoimaa kuin 2010-luvulla ja tämä poistuma tulee jatkumaan aina 2030-lukuun asti, jolloin myöskin kyvystä säilyttää ja kyvystä kasvattaa työllisen työvoiman määrää tulee olemaan tärkeä asia Suomen hyvinvoinnin kannalta.

2:30 Viittaus anekdoottiin 1800-luvun Yhdysvalloista, jossa yksityisautoilun yleistymisen pelättiin uhkaavan rautateitä ja se haluttiin (muka) kieltää:

...että voihan hallitus sen aina kieltää. Maahanmuutto on tosiasia. Ei voi ajatella, että me suljemme ovemme ja eristäydymme. Sitä Suomi ei voi tehdä.

3:45 Sotalapset:

Suomi on myöskin ollut nettomaahanmuuttomaa. Että siinä mielessä meidän pitäisi tietysti muistaa myöskin se, että meiltä on lähtenyt lähes 600 000 ihmistä Ruotsiin. Sodan aikana lähetettiin pelkästään 70 000 lasta yksin Ruotsiin.

4:40

Näyttää siltä, että länsimaalainen ihminen ei juuri jää, että he tulevat lähinnä käymään.

11:45 Selittelyä ja muutama väärin muistettu tilastotieto:

Meidän näkökulmasta on paljon käyty keskustelua turvapaikanhausta. Meidän näkökulmasta tilanne ei ole mitenkään räjähtänyt käsiin tai hallitsematon. Suomi ei tälläkään hetkellä ole mikään turvapaikanhakijoiden pääkohde, vaan turvapaikanhaku suuntautuu ennen kaikkea muihin maihin. Ruotsiin odotetaan tänä vuonna 25 000 turvapaikanhakijaa, Norjaan noin 20 000 ja näihin isoihin Euroopan maihin vielä tätäkin suurempia.

Kysymys on Suomen globaalista kansainvälisestä vastuusta, jolla me osallistumme ihmisten hätään maailman kriiseissä. Pakolaisia koko Suomen 40 vuoden pakolaisten vastaanoton aikana on jäänyt Suomeen 30 000. Ei sen enempää. Tyypillistä turvapaikanhaussa on määrien vuotuiset suuret vaihtelut, riippuen siitä, mitä ovat maailman kriisit. Viime vuonna turvapaikkaa haki 4 000 ihmistä, sitä edellisenä 1 700, kun meillä yleensä turvapaikanhakijoita on 3 000-3 500. Tänä vuonna me odotamme, että noin 5 000 ihmistä tulee hakemaan Suomesta turvapaikkaa.

14:00 Suomalaisten asenteista ja maahanmuuton vähäisyydestä:

Mä oon kotosin pieneltä paikkakunnalta Uudellamaalla, enkä mä muista, että meillä ois ollu... että mä oisin koskaan nähnyt siellä ulkomaalaista. Että forssalaisia kävi Karkkilan torilla ja me aina hakkasimme ne siellä, mutta me ollaan hirveen samanlaisessa homogeenisessa yhteiskunnassa itse asiassa asuttu.

21:30

Nyt alkaa Euroopassa käynnistyä kisa, että ketkä saavat maahanmuuttajia!

22:40 Vuoden kestävän kotouttamiskurssituksen kannustimista:

Pysyvä oleskelulupa, sitten jatkossa, ehkä nopeammin Suomen kansalaisuus. Mielipiteitä jakaa, pitäisikö tässä antaa jonkinlainen starttiraha myöskin.

23:50 Loppusanat:

Uskon, että kaikki mitä tapahtuu, tämä on tärkeää Suomelle ja tämä on erittäin hyvä asia, koska moniarvoiset, monikulttuuriset yhteiskunnat ovat homogeenisiä yhteiskuntia innovatiivisempia. Kiitoksia.

Tuula Haatainen, apulaiskaupunginjohtaja

4:30 Yhdenvertaisuudesta ja (lopputuloksen) tasa-arvosta:

Yhdenvertainen kohtelu merkitsee sitä, että nämä riskitekijät tulee tunnistaa ja suunnata erityisiä toimia, että saavutetaan sama päämäärä. Meidän kokemuksiemme mukaan maahanmuuttajat tarvitsevat palveluissa puolitoista kertaa enemmän resursseja kuin muut kaupunkilaiset.

5:30 Positiivisesta syrjinnästä:

Työnantajana lisäämme maahanmuuttajien rekrytointia siten, että maahanmuuttajataustaisia palkataan kaupungille töihin heidän väestöosuutensa mukaisesti. [...] pyrimme edistämään maahanmuuttajien uralla etenemistä Helsingin kaupungin palveluksessa.

7:20 Maahanmuuttajat ovat voimavara, ihan totta:

Me näemme maahanmuuttajat ihan aidosti tärkeänä voimavarana, mutta pitää samalla olla myös rehellinen ja sanoa, että nämä voimavarat saadaan käyttöön vain, mikäli me pystymme sitoutumaan määrätietoiseen ja tavoitteelliseen työhön.

7:50 Maahanmuuttajat ovat voimavara, ihan totta:

Helsinkiläisten maahanmuuttajien työttömyys on lisääntynyt lähes 60 prosenttia ensimmäisen vuosipuoliskon aikana.

12:50 Oleskeluluvan saaneet siirtyvät liukkaasti suuriin kaupunkeihin:

Helsingin pakolaisista 80 prosenttia on muuttanut muualta Suomesta jo kotoutumisaikanaan, joten Helsinki vastaanottaa varovasti arvioiden kolmanneksen kaikista Suomen pakolaisista.

Mervi Virtanen

0:40

Meillähän itse asiassa suurin osa maahanmuuttajista tulee perhesiteen perusteella ja tämä kansainvälisen suojelun perusteella tulevien ryhmä on hyvinkin pieni.

3:00 Kielitaito on tärkein asia:

Yhtä hyvin voisi olla otsikkona [taululla] kieli. Koska kaikessa keskustelussa, jota käydään maahanmuutosta, maahanmuuttajien kotoutumisesta tulee kieli, kieli ja kieli. Työllistyä voi ilman hyvää kielitaitoa, mutta kotoutuminen edellyttää suomen taikka ruotsin kielen taitoa. Se on aivan välttämätöntä.

4:50 Maahanmuuttajien työttömyys räjähtänyt:

...maahanmuuttajien työttömyysaste pitää saada alaspäin. Se oli viime keväänä noin 21 prosenttia keskimäärin koko maassa eli kolme kertaa korkeampi kuin koko maassa kantaväestön ja viimesiä lukuja mulla ei ole, mutta [...] se on revennyt varsin korkeaksi, maahanmuuttajien työttömyysaste sitten kesän aikana.

7:50 Ei pakolaisten sijoittamista pienille paikkakunnille:

...sitten maahanmuuttajille vielä, he hakevat näitä omia etnisiä ryhmiään. Eli esimerkiksi pakolaisten vastaanotto kuntaan, missä päätetään ottaa viisi tai kymmenen pakolaista, niin on kyllä erittäin huono ratkaisu. He lähtevät sieltä ennemmin tai myöhemmin pois. Toisaalta, ei tarvitsisi olla suuri kaupunki, että maahanmuuttajat pysyisivät ao. paikkakunnalla. Meillä on erittäin hyviä esimerkkejä myös pienten paikkakuntien vastaanotosta.

12:20 Kuntapaikkoja ei läheskään tarpeeksi, pakolaiset siirtyvät sinne minne itse haluavat:

Nyt tietysti kun turvapaikanhakijoiden määrä on noussut, niin myöskin sitä kautta tulee oleskeluluvan saaneita henkilöitä, jotka tarvitsevat kuntapaikkaa, jolloin meidän vuotuinen tarve on arvioitu tällaiseksi 2 200-2 500 paikkaa, joka on selkeästi, oikeastaan kaksi kertaa suurempi kuin mitä meillä on ollut edellisvuoden tavoitteet. Ja tilanne on se, että jos meillä ei ole kuntien päätöksiä vastaanottaa pakolaisia, niin me joudumme oleskeluluvan saaneille turvapaikanhakijoille vastaanottokeskuksissa toteamaan, että menkää ja etsikää tienne itse, joka sitten johtaa siihen, että vähitellen koko tämän sijoituspolitiikan murenemiseen.

Mervi Virtanen väittää kuntapaikkojen tarpeeksi 2 200-2 500, vaikka jo ennen tuota puhetta julkistetussa (optimistisessa) vuoden 2010 talousarvioesityksessä tarpeeksi arvioidaan 3 750 kuntapaikkaa.

Puheenvuorosta jäi se vaikutelma, että kuntapaikkoja neuvotellaan enää vain kiintiöpakolaisille ja oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat jätetään tietoisesti omilleen ja valumaan kaupunkeihin. Kolmannes pakolaisista muuttaa jossain vaiheessa Helsinkiin, se luku kannattaa painaa mieleen.

16:45 Anneli Taina, Etelä-Suomen maaherra

23:50 Yksinhuoltajaperheitä paljon - Venäjän rajalla:

Tällä hetkellä maahanmuuttajataustaisia yksinhuoltajaäitejä on paljon, etenkin kunnissa, jotka ovat lähellä Venäjän rajaa. Lappeenrannassa heitä on noin 21 prosenttia ja Kotkalla ja Imatralla 20 prosenttia kaikista monikulttuurisista lapsiperheistä.

Kaarina Ruotsalainen, Uudenmaan TE-keskus

1:50 Ulkomaalaisten työpaikat olivat höllässä:

Uudenmaan TE-keskuksen alueella oli noin 14 500 ulkomaalaista työnhakijaa ja tämä on noin 41 prosenttia koko maan ulkomaalaisista työnhakijoista. Työttöminä meillä oli heinäkuun lopussa vajaat 9 000 työnhakijaa, joka on noin 42 prosenttia koko maan työttömistä ulkomaalaisista. Ja tämä työttömyys oli lähtenyt kasvuun, katsoin sitten vielä tänä aamuna mikä tilanne oli ollut joulukuussa ja siinä oli huikea kasvu. Kaikki käyrät näyttävät, että kasvu on mittavaa.

12:20

Jos ajatellaan, että millä konseptilla Suomi menestyy, niin kyllähän se menestyy sillä, että me tavallaan niinkun pystytään selviämään siinä globaalissa kilpailussa ja meillä niinkun on näitä eri kulttuurien edustajia, jotka myös opettavat meitä toimimaan.

[Brunberg]

eihän tätä sivua pysty erkkikään hermostumatta lukemaan kun sinisellä pohjalla olevaa lainattua tekstiä kilometri ja sit joku kommentoi väliin että nii-in ja taas kilsa sinistä...

[MW]

eihän tätä sivua pysty erkkikään hermostumatta lukemaan kun sinisellä pohjalla olevaa lainattua tekstiä kilometri ja sit joku kommentoi väliin että nii-in ja taas kilsa sinistä...

Hassua. Minä en taas oikein pystynyt lukemaan, koska näkyi punaista...

[KphS]

Minulla taasen NIINKUN sumenee silmissä, tuntuu NIINKUN olisi jokin johdin katkeamassa NIINKUN aivojen tienoilla.

12:20
Lainaus käyttäjältä: Kaarina Ruotsalainen
Jos ajatellaan, että millä konseptilla Suomi menestyy, niin kyllähän se menestyy sillä, että me tavallaan niinkun pystytään selviämään siinä globaalissa kilpailussa ja meillä niinkun on näitä eri kulttuurien edustajia, jotka myös opettavat meitä toimimaan.

[JulianAlexander]

"Muiden kulttuurien tuntemus ja ymmärtäminen ovat elinehto"

"Aivan, kuten myrkkysienten tuntemus on sienestäjälle elinehto."

Tässä tapauksessa sienestäjien ei tarvitse itsestään välittää kun eivät itse syö paskaa vaan tarjoilevat sen muille jotka eivät niin hyvin tiedä mitä haukkaavat!

ken keräilee mitä sattuu, laittaa oudoimmat tapaukset eteenpäin muiden koitettavaksi..

[gloaming]

Jotenkin minusta kuitenkin tuntuu, että Somalia, Irak tai Afganistan ei ole se seuraava Kiina tai Intia. No, Irak on toki vielä jonkin aikaa öljymaa, kaipa sinne vielä joskus jotain tuotteitakin viedään. Toisaalta, suomalaisilla on kokemusta sieltä päin jo 1980-luvulta alkaen muutenkin.

[Timo Rainela]

Lainaus käyttäjältä: Ritva Viljanen
Nyt alkaa Euroopassa käynnistyä kisa, että ketkä saavat maahanmuuttajia!

22:40 Vuoden kestävän kotouttamiskurssituksen kannustimista:
Lainaus käyttäjältä: Ritva Viljanen
Pysyvä oleskelulupa, sitten jatkossa, ehkä nopeammin Suomen kansalaisuus. Mielipiteitä jakaa, pitäisikö tässä antaa jonkinlainen starttiraha myöskin.

Roopen kaivamat totuudet esiin!!
Vastavaa ei ole; meitä pimitetään....vaan ei tämän jälkeen...
Dim-Zuh

[juge]

Miettikää miten erilainen tilanne olisi, jos sisäministeriön (=maahanmuuttoministeriön) kansliapäälliköksi olisi valittu rajavartiolaitoksen kenraali Frontexista, joka päätyökseen vahtii EU:n ulkorajoja. Näinhän Holmlund esitti.

Sitten iski Halonen ja tulikin Ritva Viljanen.

Aiheesta lisää:

http://www.intermin.fi/intermin/bulletin.nsf/PublicbyIdentifierCode/20080807031?opendocument&1

http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Presidentti+ja+valtioneuvosto+eri+mielt%C3%A4+sis%C3%A4ministeri%C3%B6n+p%C3%A4%C3%A4llik%C3%B6st%C3%A4/1135238396398