Särmää-lehti: Monikulttuurisuus on hyvä asia!

[isäntä]

Löysin sattumalta Suomen lasten ja nuorten säätion Särmää-lehden:
http://www.slns.intranetit.net/sites/slns/files/Sarma_lehti_small.pdf

Suomen lasten ja nuorten säätiö on päättänyt, että on
tärkeää edistää nuorten suvaitsevaisuutta. Tasapainoinen
yhteiskunta ottaa kaikki jäsenensä mukaan täysivaltaisesti
ja eettisesti

Erilaisuuden käsittelyyn tarvitaan tukea, ja siis sellaisia
välineitä, voimavaroja tai keinoja, jotka auttavat kohtaamaan
muiden tai oman itsensä erilaisuus. Erilaisuuden
rikkaus saattaa helposti unohtua. Nykyisin puhutaan globalisoituneesta
maailmasta – tarkoittaen, että eri maanosat
ovat yhä enemmän tekemisessä toistensa kanssa, jolloin
maailma saattaa tuntua pienemmältä. Tässä globalisoituneessa
maailmassa on ristiriitoja ja sotia – kun näin on,
samanlaisuus voi helposti tuntua turvallisemmalta kuin erot
ja erilaisuus. Pois sulkeminen on kuitenkin toimintatapa,
joka johtaa siihen, että poissuljettu katkeroituu, ja saattaa
lyöttäytyä yhteen muiden katkeroituneiden kanssa. Tätä
kautta nuori saattaa ajautua yhteiskunnan reunoille, josta
käsin hänen on yhä vaikeampaa saada otetta elämään.

Mielenkiintoiseksi tämä tekee se että käsittääkseni tämä on suunnattu opettajille sekä koululaisille ja tätä varten on koottukin peruskoululaisten mietteitä suvaitsevaisuudesta.
Kohtuullisen tuhti lukupaketti 36 sivua.

Selviää myös miten suvaitsevaisuuskasvatusta tehdään:

Koululaisten kannattaisi lukea opetussuunnitelmia.
Ne löytyvät netistä. Opetussuunnitelmasta
selviää, että liki kaikkien
kouluissa opetettujen aineiden on tarkoitus
edistää suvaitsevaisuutta, myös liikunnan.
Jos opetussuunnitelmat toteutuisivat
kaikessa ihanteellisuudessaan, Suomessa
kasvaisi paraikaa maailman suvaitsevaisin
kansa. Peruskoulussa liikuntatunnin alkuverryttelynkin
on tarkoitus edistää suvaitsevaisuutta
ja kulttuurien keskinäistä ymmärtämistä.

Tuolla on ihan käsittämätöntä huttua, mutta totuus tulee lapsen suusta:

Maahanmuuttajat ovat mukava asia, kunhan he suostuvat noudattamaan
Suomen lakeja ja maksavat veroja. Heillä on oltava samat oikeudet kuin muillakin.
Ei vähempää, muttei myöskään enempää." Tyttö 9.lk

[isäntä]

Selviää myös vastaus täällä kaivattuu kysymykseen:

MITÄ HYÖTYÄ
MONIKULTTUURISUUDESTA
VOI
OLLA?

Parhaimmillaan kulttuurinen monimuotoisuus
on rikastuttava asia. Se on voimavara,
joka tarjoaa mahdollisuuksia paitsi uuden
oppimiseen myös uudenlaisten toimintatapojen
kehittämiseen. Täysin homogeenisessa,
samanlaisten, samalla tavalla
ajattelevien ihmisten ryhmässä ei ole jännitettä.
Niinpä siinä ei myöskään tapahdu
kehitystä. Erilaisten toimintatapojen ja näkemysten
kohtaamisesta syntyvä jännite
voi myös avata totutuista poikkeavia näkökulmia
ja toimia siten virikkeenä erilaisille
innovaatioprosesseille.

-edit: Kirjoittaja on:
Pirkko Pitkänen,
monikulttuurisuuskasvatuksen professori,
Tampereen yliopisto

[LW]

Maahanmuuttajat ovat mukava asia, kunhan he suostuvat noudattamaan
Suomen lakeja ja maksavat veroja. Heillä on oltava samat oikeudet kuin muillakin.
Ei vähempää, muttei myöskään enempää." Tyttö 9.lk

[/quote]

Millaista kuvottavaa rassismia, ksenofobiaa ja eriarvoistavaa syrjintäväisyysvirittyneisyyttä. Miten tämä tytönhupakko voi kuvitella, että varsinaiset maahanmuuttajat voivat ikinä olla Suomelle rikkaus ja voimavara, jos heitä kohdellaan vain tasa-arvoisesti? Poliittiselle asennekasvatukselle on todellakin tarvetta.

[isäntä]

Jatkan omaa ketjua:

KOTOUTUMINEN
UUTEEN SUOMEEN

Se, mitä tapahtuu pienoiskoossa koululuokissa,
on tapahtumassa laajemmassa mitassa
koko yhteiskunnassa. Tässä mielessä
luokkahuoneet ovat koelaboratorioita, joissa
testataan monikulttuurisen yhteiskunnan
toimivuutta.

Nykypäivän koululaiset ovat tahtomattaankin
joutuneet koe-eläinten rooliin.
Siitä kannattaa ottaa kaikki irti. Joskus on
nimittäin hyvä olla etulinjassa.

Politiikan ylätasolla monikulttuuristumisen
ongelmiin etsitään ratkaisua kotoutumisen
käsitteen avulla. Tehtäväksi on
asetettu, että maahanmuuttajia on autettava
kotoutumaan Suomeen. Siis olemaan
maassa maan tavalla.
Suomeen kotoutuvien maahanmuuttajien
ajatellaan ikään kuin solahtavan
Suomeen, kunhan käytännön asiat
vain saadaan rullaamaan hyvin. Tulijoiden
kulttuurit ovat tervetullut piristysruiske
pohjolan harmauteen, mutta jos ne aiheuttavat
ongelmia, ne on syytä pitää visusti
kotien seinien sisällä. Tervetuliaistoivotus
sisältää vaikeasti toteutettavan ehdon: Olkaa
kuin kotonanne, mutta olkaa vain kotonanne.

[Esa N.]

Millaista kuvottavaa rassismia, ksenofobiaa ja eriarvoistavaa syrjintäväisyysvirittyneisyyttä. Miten tämä tytönhupakko voi kuvitella, että varsinaiset maahanmuuttajat voivat ikinä olla Suomelle rikkaus ja voimavara, jos heitä kohdellaan vain tasa-arvoisesti? Poliittiselle asennekasvatukselle on todellakin tarvetta.

Olin kirjoittamassa jo lähes samansisältöistä viestiä, mutta olit nopeampi. 

[Banaani]

Peruskoulussa liikuntatunnin alkuverryttelynkin
on tarkoitus edistää suvaitsevaisuutta
ja kulttuurien keskinäistä ymmärtämistä.

Heh, eikös tämä jo ylitä parodiahorisontin?

Maahanmuuttajat ovat mukava asia, kunhan he suostuvat noudattamaan
Suomen lakeja ja maksavat veroja. Heillä on oltava samat oikeudet kuin muillakin.
Ei vähempää, muttei myöskään enempää." Tyttö 9.lk

Maamme nuoriso on viisaampaa kuin luulinkaan.  Kaikesta mokutusaivopesusta huolimatta on vielä toivoa.

[Nikopol]

Todella hyvä löytö! Täytyykin laittaa korvan taakse.

Vastaus monikulttuurin hyödystä on suomennettuna: eihän siitä mitään hyötyä ole, mutta parhaassa tapauksessa ei kamalan suurta vahinkoakaan. Kunhan oppii nauttimaan konflikteista ja jännitteistä.

Mistä tuo kuulepakko Pitkänen löytää Suomesta samanmielisen, täysin homogeenisen yhteisön joka pitää räjäyttää toiseudella? Mehän olemme eripuraista ja itsepäistä sakkia. Uusia, erilaisia toimintatapoja on PAKKO keksiä vasta kun paikalle raahataan porukkaa jonka kanssa meillä ei ole mitään yhteistä. Monikultturistien mielestä tämä on helvetin hyvä ajatus.

Pitkäsen olkiukko on suuri, mutta sillä ei ole jalkoja.

[Maastamuuttaja]

Ennustan, että ensi kevään "Kevätpörriäinen" omistetaan monikulttuurisuudele. Ellei sitä ole jo tehty aiemmin (en ole seurannut).

[far angst]

Parhaimmillaan kulttuurinen monimuotoisuus on rikastuttava asia. Se on voimavara, joka tarjoaa mahdollisuuksia paitsi uuden oppimiseen myös uudenlaisten toimintatapojen kehittämiseen. Täysin homogeenisessa, samanlaisten, samalla tavalla ajattelevien ihmisten ryhmässä ei ole jännitettä. Niinpä siinä ei myöskään tapahdu
kehitystä. Erilaisten toimintatapojen ja näkemysten kohtaamisesta syntyvä jännite voi myös avata totutuista poikkeavia näkökulmia ja toimia siten virikkeenä erilaisille innovaatioprosesseille.

Parhaimmillaan ja joissain laboratorio-olosuhteissa kulttuurinen monimuotoisuus voikin olla rikastuttava asia.   Joissain lintukodoissa ja suojatyöpaikoissa noin saattaa ollakin, jolloin kyseessä on "best case scenario".  Reaalitilanteissa, jo koetun ja nähdyn mukaan mulkuus kuitenkin on hankalaa, kallista, epätasa-arvoista ja turvatonta.  Se aiheuttaa yhteiskunnallista kitkaa, tehottomuutta, mellakoita ja mielivaltaa.  Ja pahimmillaan se on kuolemaksi niin yksilöille kuin kulttuureillekin.

Toisaalta ei koskaan eikä missään ole ollut täysin homogeenista ja jännitteetöntä ryhmää tai yhteisöä.  Juuri kokolailla kulttuurillisesti homogeeniset yhteiskunnat kuitenkin ovat saaneet aikaan yhteiskunnat, joissa parhaiten toteutuu yksilön vapaudet ja joissa mahdollisimman tarkkaan on poistettu epätasa-arvo.  Ei näihin saavutuksiin missään todella kulttuurisesti monimuotoisissa yhteiskunnissa ole päästykään, joten höttöä puhuu höttötieteiden proffa.

Täyttä roskaa on tuo asetelmakin: Pitkänen puhuu monikulttuurisuuden teoreettisesta parhaasta mahdollisuudesta ja vertaa sitä homogeenisyyden teoreettiseen pahimpaan malliin.  Kumpaakaan ei ole edes laboratoriossa saatu vielä aikaan, joten koko apologeesi on pelkää excrementtiä ja sitä ihtiään.

Että käyttää noin surkeaa perustelua ja vastakkainasettelua kertoo, ettei kunnollisia perusteita sitten olekaan.  

[Huscarl]

Parhaimmillaan kulttuurinen monimuotoisuus on rikastuttava asia. Se on voimavara, joka tarjoaa mahdollisuuksia paitsi uuden oppimiseen myös uudenlaisten toimintatapojen kehittämiseen.

Aivan, kiitos tämän suunnattoman voimavaran, ollaan opittu esimerkiksi sellaisia uusia asioita, ettei iltamyöhään kannata liikkua tietyillä alueilla, jos haluaa välttyä ahdisteluilta, ryöstöiltä ja raiskauksilta.

Täysin homogeenisessa, samanlaisten, samalla tavalla ajattelevien ihmisten ryhmässä ei ole jännitettä. Niinpä siinä ei myöskään tapahdu kehitystä.

Mihin tällainen täysin järjenvastainen väite perustuu? Homogeeninen Suomi nousi sadassa vuodessa kehitysmaasta yhdeksi maailman rikkaimmaksi valtioksi.

Erilaisten toimintatapojen ja näkemysten kohtaamisesta syntyvä jännite voi myös avata totutuista poikkeavia näkökulmia ja toimia siten virikkeenä erilaisille innovaatioprosesseille.

Pirkko Pitkänen, monikulttuurisuuskasvatuksen professori,
Tampereen yliopisto

Jep. Kun ählyjen mielestä burkhaton länsinainen on huora, jonka raiskaaminen on oikein, koiria pitää sylkeä ja potkia kaduilla, autoja ja kouluja polttaa, palomiehiä ja poliiseja kivittää, ja vaimot ja tyttäret kuuluu alentaa nyrkkeilysäkin asemaan, niin onhan siinä kieltämättä poikkeavaa näkökulmaa. Innovaatioprosesseja on tosiaan virinnyt. Täälläkin puuhataan jo täyttä päätä puoluetta, jotta tämä mokupaska saataisiin loppumaan.

Oikeasti. Jeesus, mikä sekoboltsi, ja tietenkin Tampereelta. Menis keskenään sinne Afrikkaan värisemään näkökulmineen ja innovaatioineen, pois kiusaamasta työtätekeviä ihmisiä.  

[Yksilö]

Monikulttuurisuus kasvatuksen professori
Onko näitä muuallakin kuin Tampereella? Muuten naurattaisi, mutta kun ei voi.
Tämä henkilö siis työskentelee professorin statuksella ja nauttii täyttä palkkaa tällaisista järjettömistä liirumlaarumeista. Aivan järjetöntä tekstiä, samaa tasoa kuin rva Lipposella. Ja tästä propagandastako meidän pitää vielä maksaa?

[gloaming]

Olisi kyllä todellakin korkea aika, että joku näistä älyllisistä majakoista perustelisi, mitkä ovat monikultturismina tunnetun social engineering -projektin edut suomalaiselle yhteiskunnalle ja myös yksilötasolla verrattuna tavanomaiseen kaupan, matkustamisen, siirtolaisuuden (en laske sosiaaliturvapaikanhakua siirtolaisuudeksi, terminologinen selvennys) jne. tuottamaan kulttuurinvaihtoon. En siis tarkoita "moneus on rikkaus" -tyyppistä hattaraa, vaan konkreettisia, mitattavia etuja. Jos näiden etujen katsotaan olevan esim. innovaatio- ja yritystoiminnassa, niin sitten dataa kehiin. Vastaavasti haittapuolten käsittely, jolloin lopulta päädytään hyöty-haitta -analyysiin. Muussa tapauskessa nimittäin jäädään sananhelinään tyyliin

"Täysin homogeenisessa, samanlaisten, samalla tavalla ajattelevien ihmisten ryhmässä ei ole jännitettä. Niinpä siinä ei myöskään tapahdu kehitystä."

Jos nyt ei viitsitä puuttua siihen, että täysin homogeenista, samanlaista, samalla tavalla ajattelevien ihmisten ryhmää ei edes ole olemassa, niin mietitäänpä väittämän loppuosaa, eli "jännite on välttämätön ehto kehitykselle". Mitä tarkoitetaan "jännitteellä", entä "kehityksellä"? Ilmeisesti etnisiä tai interkultturaalisia jännitteitä ja kansallisvaltioiden hajoamista. Nämä ovat luonteeltaan poliittisia tavoitteita ja näin ollen kyseessä poliittinen pamfletti. Suomen lasten ja nuorten säätiö on siis ilmeisesti poliittinen järjestö, jolla on poliittinen agenda, i.e. monikultturismi. Olisi kustantajalta reilua mainita lukijoilleen, että kyseessä on poliittinen pamfletti, jossa ilmaistaan poliittisia näkemyksiä. Jälleen, jos "kehityksellä" tarkoitetaan innovaatioita, tieteellistä, taloudellista tai hyvinvoinnin (positiivista) kehitystä jne., on kohtuullista pyytää rva professorilta sellaista aineistoa, jolla hän todistaa tällaisen syy-seuraus -suhteen olemassaolon esim. somali-, irakilais- ja afganistanilaismaahanmuuttajien kohdalla tai vaikka ihan kategorisestikin.

Mutta monikultturistillehan tämä ei ole merkityksellistä. Ainoa, millä on väliä, on pluralismin maksimointi, kaikki muu on uhrattavissa.

[far angst]

Kovia perusteita, faktoja, tilastoja, laskelmia, mittaustuloksia ei koskaan eikä missään ole esitetty mulkuuden puolesta.  Pelkkiä kliseitä, sloganeita ja innostuneita huudahduksia. 

Kovia tietoja ja perusteita ei ole esitetty, koska niitä ole.

[Vinyylihanska]

"Täysin homogeenisessa, samanlaisten, samalla tavalla ajattelevien ihmisten ryhmässä ei ole jännitettä. Niinpä siinä ei myöskään tapahdu kehitystä."

Itävalta: Elämä oli parempaa 40 vuotta sitten.
http://hommaforum.org/index.php/topic,11501.0.html

[isäntä]

Tämä lehti on kyllä laajimpia monikulttuurisuutta ja suvaitsevaisuutta käsitteleviä kirjoituksia pitkään aikaan. Taaskin tosin suvaitsemattomuus nähtiin tuntemattoman pelkona yms.

[Dirre]

Selviää myös vastaus täällä kaivattuu kysymykseen:

MITÄ HYÖTYÄ
MONIKULTTUURISUUDESTA
VOI
OLLA?

Parhaimmillaan kulttuurinen monimuotoisuus
on rikastuttava asia. Se on voimavara,
joka tarjoaa mahdollisuuksia paitsi uuden
oppimiseen myös uudenlaisten toimintatapojen
kehittämiseen. Täysin homogeenisessa,
samanlaisten, samalla tavalla
ajattelevien ihmisten ryhmässä ei ole jännitettä.
Niinpä siinä ei myöskään tapahdu
kehitystä. Erilaisten toimintatapojen ja näkemysten
kohtaamisesta syntyvä jännite
voi myös avata totutuista poikkeavia näkökulmia
ja toimia siten virikkeenä erilaisille
innovaatioprosesseille.

-edit: Kirjoittaja on:
Pirkko Pitkänen,
monikulttuurisuuskasvatuksen professori,
Tampereen yliopisto

olenko idiootti vai mitä kun en ymmärrä yhtään mitä tuossa yritetään sanoa

[Jepulister]

Japani oli 1800-luvulla erittäin monokulttuurinen yhteiskunta. Se oli taloudellisesti suunnilleen samalla tasolla Intian kanssa, joka puolestaan oli hyvin monikulttuurinen yhteiskunta. Molemmat olivat teknisesti kehittymättömiä, ja kummankin maan väestöstä suurin osa eli köyhyydessä. Tuosta tilanteesta puolitoista vuosisataa myöhemmin Japani on edelleen erittäin monokulttuurinen yhteiskunta ja Intia erittäin monikulttuurinen. Intia on monikulttuurisuudestaan huolimatta kuitenkin edelleen kehitysmaa, vaikkakin sellaiseksi kohtalaisen hyvin kehittyvä, ja Japani kenties maailman johtava teollisuusmaa Yhdysvaltain ohella. Japanin talous on EU:n, Yhdysvaltain ja Kiinan jälkeen maailman neljänneksi suurin. Intian talouden koko on listalla viidentenä, mutta kymmenkertaisella väkiluvulla Japaniin nähden.

Voisiko olla, että kysymys ei Intiassa ole ollut "oikeanlaisesta" monikulttuurisuudesta, vai miksi lähtökohdaltaan hyvin samanlainen mutta kulttuuris-etnisesti niin luotaantyöntävän homogeeninen Japani on pärjännyt niin paljon paremmin? Vaikka Japani tarkastelujaksolla kaiken lisäksi hävisi yhden maailmansodan eivätkä siirtomaaisännät olleet rakentaneet sinne valmiiksi toimivaa infrastruktuuria?

Monikulttuurisuusideologiaa esitellään akateemisella arvovallalla, vaikka kysymys on teoriasta, joka ei ole kestänyt ensimmäistäkään empiiristä tarkastelua. Tosin on syytä muistaa, että poliittisia agendoja on pyritty esittämään tieteellinä totuuksina aikaisemminkin. Tästä parhaana esimerkkinä marxismi-leninismi eli "tieteellinen sosialismi".

(muok: yhdys sana virheenkorjaus)

[JaakkoS]

-edit: Kirjoittaja on:
Pirkko Pitkänen,
monikulttuurisuuskasvatuksen professori,
Tampereen yliopisto

Jaa että tällaisiakin toimenkuvia ne on keksiny. 

[Eino P. Keravalta]

Vetoomus kaikille vanhemmille:

Mikäli havaitsette lapsenne saaneen koulusta monikulttuurisuusfasismiin aivopesevää materiaalia, ottakaa yhteyttä kouluun ja tuokaa julki moraalinen paheksuntanne!

Lähettäkää materiaali takaisin kouluun, kirjoittakaan yleisönosastoon, opetushallitukseen ja pitäkää ääntä! Fasismin edessä emme saa taipua!

[Mika]

Jos opetussuunnitelmat toteutuisivat kaikessa ihanteellisuudessaan, Suomessa
kasvaisi paraikaa maailman suvaitsevaisin kansa.

Tämä on jo niin uskomatonta paskaa, että se pistää haukkomaan henkeä. On suorastaan pelottavaa, että Suomessa on ihmisiä, jotka voivat kirjoittaa tällaista.

[herranen]

Täysin homogeenisessa, samanlaisten, samalla tavalla ajattelevien ihmisten ryhmässä ei ole jännitettä. Niinpä siinä ei myöskään tapahdu kehitystä.

Mihin tällainen täysin järjenvastainen väite perustuu? Homogeeninen Suomi nousi sadassa vuodessa kehitysmaasta yhdeksi maailman rikkaimmaksi valtioksi.

No ehkäpä homogeeninen Suomi ei kuitenkaan ollut kuitenkaan aivan samanlaisten ja samalla tavalla ajattelevien ihmisten ryhmä.

Monikulttuurisessa diskurssissahan Suomi aina välillä pelottavan homogeeninen kun taas välillä muistutetaan Suomen olleen aina monikulttuurinen. Toisaalta maahanmuuttajien muistutetaan aina olevan ihanan diverssiä porukkaa jota ei missään nimessa saa niputtaa ryhmiin.

Ennakkoasenteellisesti oletan, että tämänkin lausuntoautomaatin mielestä on mahdollista tuoda yhteen useita homogeenisiä ryhmiä jotka yhtä aikaa muodostavat yhtenäisen heterogeenisen ryhmän samaan aikaan säilyttäen kulttuuriset erityispiirteensä.

[tietotyöläinen]

Jos opetussuunnitelmat toteutuisivat kaikessa ihanteellisuudessaan, Suomessa
kasvaisi paraikaa maailman suvaitsevaisin kansa.

Tämä on jo niin uskomatonta paskaa, että se pistää haukkomaan henkeä. On suorastaan pelottavaa, että Suomessa on ihmisiä, jotka voivat kirjoittaa tällaista.

Nyt on kyllä pakko kirjoittaa ihan puhdas "samaa mieltä" vastaus. Todella pelottavaa ajatella, että opetussuunnitelmiin suhtaudutaan avoimesti (vain hiukan kärjistäen) koko kansan aivopesuna.

[finiteinfinity]

Kasvatetaanhan lapset uskontoonkin. Lapset ovat otollista aivopesumateriaalia, jotka ovat avoimia lähes kaikelle ja helppoja aivopestä. Kun ihmisen älykkyys kehittyy aikuisen tasolle, kehittyy samalla kriittisyys ja änkyräisyys asioita kuten uskonto vastaan. Sen vuoksi lapset ovat kohderyhmänä tässäkin.


"Monikulttuurisuuskasvatuksen professori" - ei jumalauta.

Erilaisuuden käsittelyyn tarvitaan tukea, ja siis sellaisia
välineitä, voimavaroja tai keinoja, jotka auttavat kohtaamaan
muiden tai oman itsensä erilaisuus.

Eikö erilaisuus itsessään olekaan voimavara? Miksi se vaatii erityiskeinoja ja voimavaroja, eli miksi se on ikään kuin rasite, eikä siis voimavara?

[Mika.H]

eihän monikulttuurisuudessa periaatteessa mitään vikaa ole, kunhan vaan pelisäännöt ovat selvät ja keskitytään laatuun, eikä määrään.

en kyllä keksi muutamasta ryhmästä mitään positiivistä. vai osaako joku sanoa mitä kivaa esimerkiksi somalit ovat suomelle ja suomalaisille antaneet??

[Eino P. Keravalta]

"Monikulttuurisuuskasvatuksen professori" - ei jumalauta."

Eiköhän TASA-ARVON nimissä tulisi perustaa myös isänmaallisuuskasvatuksen professuuri? Sille olisi todella tarvettakin.

[Maxwell Smart]

eihän monikulttuurisuudessa periaatteessa mitään vikaa ole, kunhan vaan pelisäännöt ovat selvät ja keskitytään laatuun, eikä määrään.

en kyllä keksi muutamasta ryhmästä mitään positiivistä. vai osaako joku sanoa mitä kivaa esimerkiksi somalit ovat suomelle ja suomalaisille antaneet??

Ööh.. erinomaisia sovittelijoita?

[Eino P. Keravalta]

Mielestäni s-lit ovat erinomaisia menestyjiä; työtä tekemättä he ovat onnistuneet luovimaan itsensä lihapatojen ääreen ja vielä niin, että ME tunnemme syyllisyyttä s-lien omien tekemisten ja tekemättä jättämisien aiheuttamien ongelmien vuoksi..

S-leiden tarkoituksena on ilmeisesti siirtää koko s-lipopulaatio Eurooppaan elätettäväksi. Tämä tehdään vähittäin mutta kiihtyvään tahtiin.

En osaa sanoa, mitä hyötyä s-leista on Suomelle, tokkopa mitään kun sitä ei tähän mennessäkään olla huomattu edes kissojen ja koirien kanssa etsittäessä, mutta omasta näkökulmastaan s-lit ovat menestystarina! Onnittelut!

[räsänen]

Suomen lasten ja nuorten säätiö on päättänyt, että on
tärkeää edistää nuorten suvaitsevaisuutta. Tasapainoinen
yhteiskunta ottaa kaikki jäsenensä mukaan täysivaltaisesti
ja eettisesti

mitä niin ihmeellistä tuossa lainauksessa on että se piti ottaa framille?

[CaptainNuiva]

Suomen lasten ja nuorten säätiö on päättänyt, että on
tärkeää edistää nuorten suvaitsevaisuutta. Tasapainoinen
yhteiskunta ottaa kaikki jäsenensä mukaan täysivaltaisesti
ja eettisesti

mitä niin ihmeellistä tuossa lainauksessa on että se piti ottaa framille?

Noh, onhan tuossa historian siipien havinaa Neukkulan suunnalta...Kuvitellaanpa miten nämäkin lausunnot syntyvät: Mokuttajatäti tai setä kutsuu muutaman lapsen jätskille ja limulle ja kertoo lapsille kauniita satuja missä kivat bambit sekä  pupujussit kirmaavat kedolla yhdessä ja kaveeraavat leijonien kanssa....Ja sitten kysyllään että eikös olisikin kivaa jos tällä tavoin kaikki eläisivät sovussa ja leijonat eivät söisi bambia ynnä pupujussia, ne kun ovat muutenkin niin kivan pörröisiä ja sitten niiden kanssa voisi hiekkalaatikollakin leikkiä ja jokainen saisi oman lemmikin, ehkä montakin!
Kaikki lapset huutavat kuorossa että joo!

Sitten lapsille lisää limskaa ynnä jätskiä sillä aikaa kun täti/setä käy laatimassa lapsukaisten puolesta lausunnon jossa vaaditaan kaikkien väärin ajattelevien tuhoamista koska he ovat ovat fasisteja/rasisteja/natseja.

Täti/setä saattaa vielä piipahtaa uudestaan lapsukaisten pakeilla ja varmistaa että olihan se niin että naapurin pupujussi saa tulla aidan ali silitettäväksi ja leikkimään meidän hiekkalaatikolle?
"Oli oli!!" hihkuvat lapset ja niin täti/setä menee vielä lisäämään lausuntoon että imperialististen kapaitalistisikojen on avattava rajat kaikkien halukkaiden tulla ja mennä mielensä mukaan.
Lopuksi setä/täti tuo lausunnot lapsille allekirjoitettaviksi ja lupaa jokaiselle allekirjoittajalle Tiikeri-jätskiä!

Tälläisten "Lasten komiteoiden" perustaminen omaksi naiviksi työkaluksi kertoo perustajistaan aika paljon....Ja sen miten ali-arvoivat kansalaisten älykkyyttä ja mikä oikeastaan vielä pahempaa, eivät anna lasten olla lapsia.
Pedofiili käyttää lapsia hyväkseen, niin tekevät nämäkin.

[K. J]

Parhaimmillaan kulttuurinen monimuotoisuus
on rikastuttava asia. Se on voimavara,
joka tarjoaa mahdollisuuksia paitsi uuden
oppimiseen myös uudenlaisten toimintatapojen
kehittämiseen. Täysin homogeenisessa,
samanlaisten, samalla tavalla
ajattelevien ihmisten ryhmässä ei ole jännitettä.
Niinpä siinä ei myöskään tapahdu
kehitystä. Erilaisten toimintatapojen ja näkemysten
kohtaamisesta syntyvä jännite
voi myös avata totutuista poikkeavia näkökulmia
ja toimia siten virikkeenä erilaisille
innovaatioprosesseille.

Tämä on minun mielestä melko erikoinen pointti. Afrikan maat, joiden kehittymättömyyttä ja rauhattomuutta perustellaan aina siirtomaaisäntien vetämillä rajoilla, olisivatkin tämän teorian toteutuessa niitä kaikkein kehittyneimpiä! Siellähän on maiden rajojen sisällä vähän useampaa heimoa tai klaania, joiden luoma keskinäinen jännite luo sitä ihanaa virikkeellisyyttä ja avartavan uusia näkökulmia.

Toisaalta taas perinteisesti melko "homogeeniset" Euroopan maat olisivatkin niitä maapallomme ongelmatapauksia, kun täällä ei ole saatu mahdollisuutta kohdata erilaisia toimintapoja ja siten innovaation puuttuessa on jääty paitsi kehityksestä.

Hienoa, Pirkko Pitkänen!